Vastuullisuusmittarit mukaan palkitsemiseen ja palvelemaan planeetan tarpeita

Paljon tehdään uutisia siitä, kuka on tienannut mitenkin paljon. Itse toivoisin kuitenkin kiinnitettävän huomiota siihen, millä perusteella kenellekin jotain maksetaan. Mihin mittareihin suuret tai pienet palkkiot perustuvat?

Kauppalehti uutisoi tällä viikolla, että 30 % pörssiyrityksistä on ottanut käyttöön jonkin vastuullisuusmittarin ylimmän johdon tai koko henkilöstön palkitsemisessa. Suurista pörssiyrityksistä tämä on käytössä jo melkein puolella. Tämä on hyvä kehityssuunta.

Samaan aikaan herää tietysti kysymys, onko todella mahdollista, että edelleen 70 prosentilla pörssiyrityksistä ei vastuullisuutta ole otettu millään tavalla mukaan palkitsemisjärjestelmään.

Usein mittarit perustuvat ESG-lähestymistapaan. Tämä lyhenne tulee sanoista Environmental, Social ja Governance. Onkin fiksua, että vastuullisuutta lähestytään ympäristövastuun, sosiaalisen vastuun ja hyvän hallinnon kautta.

Yleisesti ottaen ESG-mittareita on kehitetty organisaatioissa siitä näkökulmasta, mikä on yrityksen strategian ja toimialan näkökulmasta kaikkein merkityksellisintä vastuullisuudessa. Tyypillisiä ESG-mittareita ovat työturvallisuuteen, henkilöstön tyytyväisyyteen ja hiilijalanjälkeen liittyvät tavoitteet.

Mitä jos asian kääntäisi toisin päin? Pitäisikö vastuullisuusmittarit valita sen mukaan, mitkä ovat planeettamme kannalta kaikkein tärkeimpiä tekijöitä?

Jos valitaan esimerkiksi ympäristömittareita (E), lienee selvää, että kaikkein tärkeimmät tekijät tässä teemassa ovat tällä hetkellä ilmastokriisi, luontokato ja luonnonvarojen käyttö. Näin ollen yrityksen avainmittarit, joista johdon ja mieluiten koko henkilöstön palkitseminen riippuu pitäisivät liittyä sihen, miten yritys onnistuu seuraavissa asioissa:

(1) Päästöjen vähentäminen suhteessa tieteeseen perustuviin ilmastotavoitteisiin
(2) Luontokatoa ehkäisevät toimet
(3) Luonnonvarojen kulutuksen vähentäminen

Vaihtoehtoisesti nämä voi kääntää myös vähentämisen sijaan positiivisten vaikutusten maksimoinniksi eli kädenjäljeksi:

(1) Mikä on yrityksen hiilikädenjälki eli kuinka paljon yrityksen tuotteilla tai palveluilla on vähennetty päästöjä
(2) Kuinka paljon yrityksen toimesta on lisätty suojelualueita tai vahvistettu lajien elinympäristöjä
(3) Mikä on yrityksen ympäristökädenjälki eli miten paljon yrityksen tuotteilla tai palveluilla on vähennetty luonnonvarojen kulutusta

Kaikki ympäristövaikutukset eivät toki tyhjene ilmastoon, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvarojen käyttöön. Lisäksi olennaisia mittareita voivat olla esimerkiksi veden käyttö, kemikaalit tai ylipäätään aiheutetut maankäytön muutokset. Tämän lisäksi pitää tietysti määritellä tavoitteet sosiaalisen vastuun ja hyvän hallinnon osa-alueille ja tehdä se vielä tarvelähtöisesti eli siitä näkökulmasta käsin, miten yritys voi auttaa yhteiskuntaa näiden asioiden edistämisessä.

Lisäksi yritykset tarvitsevat myös perinteisiä talousmittareita toiminnan seuraamiseen. Ainakin niin pitkään kuin toiminta on rahavälitteistä. Ne katsovat kuitenkin helposti taaksepäin siinä missä ESG-mittarit kääntävät katseen tulevaisuuteen ja eteenpäin. Ei polkupyörääkään ajeta katsomalla taustapeiliin.

Yksi kommentti artikkeliin ”Vastuullisuusmittarit mukaan palkitsemiseen ja palvelemaan planeetan tarpeita”

  1. Leo,
    voisitko selventää mikä on tuon englanninkielisen ESG-lähestymistavan alkuperä ? Mikä taho sen on kehittänyt ?

Kommentointi on suljettu.

Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!