Vastuullinen toimija luopuu fossiilisten ohella lihasta

Muistatteko kohun kun Helsingin yliopiston ravintolat lopettivat naudanlihan tarjoilun lokakuussa 2019?

Tämän jälkeen toukokuussa 2021 ravintolaketju Fafa´s ilmoitti, että poistaa punaisen lihan ruokalistoiltaan. Kolmantena merkittävänä toimijana Helsingin kaupunki ilmoitti marraskuun alussa 2021 lopettavansa ihan tarjoilun tilaisuuksissa. Jälleen nousi suuri ruokakeskustelu.

Näiden lisäksi on varmasti muitakin tahoja, jotka ovat jo päättäneet luopua lihasta. Enkä tarkoita nyt jo niitä lukemattomia kasvis- tai vegaaniravintoloita vaan enemmän niitä toimijoita, joilla on pitkät perinteet liharuokien tarjoajana tai valmistajana. Onhan esimerkiksi Hesburger jo linjannut, että sen myymistä suolaisen valikoiman tuotteista ranskanperunoita lukuun ottamatta puolet on lihatonta vuoteen 2030 mennessä.

Tällä hetkellä on todennäköisesti vielä mahdollista listata kaikki nämä edelläkävijät. Mielelläni myös kuulen näistä!

Tuskin menee kuitenkaan kovin pitkään, kun siirtymä lihasta luopumiseen yleistyy yhtä nopeasti kuin eri toimijoiden hiilineutraaliuslupaukset.

Monien ravintoloiden ja elintarvikkeiden myyjien on mahdollista tehdä siirtymä vastuulliseen ruokatarjotaan varsin nopealla aikataululla. Paljon helpompi kuin esimerkiksi siirtyä hiilineutraaliuteen, joka vaatii yleensä paljon enemmän toiminnan suunnittelua ja investointeja.

Hyviä ja myös kotimaisia kasvisruokia on tällä hetkellä tarjolla yllin kyllin. On vaikea löytää rationaalisia perusteluja eläinperäisten tuotteiden käytön jatkamiselle. Mitään muuta kuin vanhat totutut tavat tai se, että oma liiketoiminta on kiinni eläinperäisten raaka-aineiden myynnissä. Toki joitakin saatavuusongelmia saattaa olla ja erityisesti korkea hinta voi rajoittaa joidenkin kasvisperäisten elintarvikkeiden hankintaa.

Vastuullinen toimija tekee kuitenkin siirtymän kasvispohjaisiin tarjoiluihin jo nyt tai asettaa ainakin tavoitteen, milloin irtautuu ympäristölle, terveydelle ja eläimille kestämättömästä ruokavaliosta. Miksi? Siitä syystä, että eläinperäiset elintarvikkeet eivät tee hyvää ihmisen terveydelle, eläinten hyvinvoinnille tai ilmastolle ja ympäristölle.

Olisi kiinnostavaa nähdä esimerkksi ruoka-alan ulkopuolelta ensimmäinen pörssiyritys, joka päättää tehdä vastuullisen ruokalupauksen. Enkä tarkoita tällä kotimaisen tai lähellä tuotetun ruuan suosimista, reilua kauppaa, luomua tai hävikkiruuan hyödyntämistä, jotka kaikki sinällään ovat ihan hyviä juttuja, mutta aika värittömiä ja mauttomia vastuullisuuslupauksia.

6 kommenttia artikkeliin ”Vastuullinen toimija luopuu fossiilisten ohella lihasta”

  1. Mä olen HOK-Elannon edustajistossa. HOK-Elanto pitää itseään vadtuullisena toimijana, sana vastuullisuus en mainittu erittäin usein kaikissa sen teksteissä. Vihreässä ryhmässä jotkut myös ylistävät tätä. Kuitenkin, kun tein aloitteen vegaanisen ruoan tarjoamisen parantamisesta, minuun suhtauduttiin erittäin nuivasti. Onko sulla ideoita miten HOK-Elannon saisi oikeasti vastuulliseksi?

    • Hienoa, että olet edistänyt vastuullisuutta ja vastuullista ruokaa! Ei tuossa auta muu kuin jatkaa yrittämistä eri keinoilla. Aina aika ei ole kypsä tai sopiva, mutta ennenmmin tai myöhemmin hommat kyllä pitkässä juoksussa etenevät 🙂

  2. Onko luomuravinnon suosiminen tosiaankin yksi ” värittömiä ja mauttomia vastuullisuuslupauksia ” ?
    Mihin olet Leo hukannut ympäristö-ja ravitsemustuntemuksesi , vai onko sinulla sitä koskaan ollutkaan ?
    Mielestäni ei yksin riitä, että siirrytään kasvispitoiseen ruokaan. Kaikkien ihmisen tarvitsemien ravintoaineiden tulisi lisäksi olla luomutuotettua ( organic , BIO ) . Muutoin kasvisravinto ja sen laajamittainen tuottaminen ei ole hyväksi ympäräristölle eikä varsinkaan ihmisen terveydelle, sillä ympäristötekijät ( mm.maaperän ilman ja vesien saastuminen , Suomessakin ) vaikuttavat ravinnon puhtauteen ja terveellisyyteen. Tässä asiassa kyse on selvästi laadusta suhteessa kasvisravinnon määrään. Määrää voidaan lisätä samalla laatua lisäämällä.
    Tässä ravintoasiassa Glasgowin COP-konferenssin päätökset jäivät tosi ”mauttomiksi ja värittömiksi vastuullisuuslupauksiksi ”! Niitä kun ei oikeastaan edes tehtykään. EU sentään yrittää jotenkin edistää luomuravinnon tuottamista alueellaan. Mitä tekee Suomi konkreettisesti ?

  3. PS.
    Leo, mihin on kadonnut eläintuntemuksesi ? Eipä yleistetä kaikkien eläinten ravintotarpeita ihmiseläinten tarpeiden mukaan ! Eläimet eivät ole ihmisiä, ovatpa ne vaikka kuinka lähellä ihmistä monessa suhteessa.
    Eläinperäinen ravinto on monelle eläimelle vielä välttämätöntä, koska ne ovat alkujaan lihansyöjiä ( carnivores ). Pelkän kasvisruuan syöttäminen vaikkapa kissalle tai koiralle on sillle suorastaan hengenvaarallista. Kissa on alkuaan villi kuumien aavikoiden metsästäjä, ja sen on säilyttänyt paljon alkuperäistä villiä olemustaan ravinnonkin osalta. Koira on lähtöisin sudesta, joka on sekin metsästävä villieläin, lihansyöjä. Koira on säilyttänyt biologisen tarpeensa syödä eläinperäistä ravintoa. Sen ruuansulatuselimistö on pääsiallisesti eläinravinnon syöjän elimistö, eikä kasvissyöjän.

  4. Aiheeseen liittyen :
    Ranskassa on valmisteilla maataloustuotteita ja elintarvikkeita koskeva arvosteluasteikko ” Planet Score ”. Kyse on lakisääteiseksi tarkoitetusta asteikosta, jonka lopullinen malli on vielä tarkemmin määriteltävissä. 35 tuottajaa ja yritystä kokeilee jo tätä asteikkoa yli tuhannen elintarvikkeen luokittelemisessa niiden ympäristöystävällisyyden perusteella. Kuten jo käytössä oleva ” Nutri Score ” auttaa tuntemaan tuotteen ravintoarvon niin tämä arvoasteikko auttaa tunnistamaan maataloustuotteen ja elintarvikkeen ympäristövaikutuksen. Kullekin tuotteelle ilmaistaan sen vaikutus väriskaalalla vihreästä punaiseen sekä kirjaimin A:sta E:hen.” Planet Score ” ilmaisee erikseen tuotteen tärkeimpien ympäristöä koskevien panosten osuuden : ilmasto ( mm.kasvihuonekaasujen osuus ) , vaikutus biodiversiteettiin ja kasvinsuojeluaineiden myrkyllisyys. ” Planet Score ” ottaa huomioon tuotantotavan verratessaan saman kategorian tuotteita, esimerkiksi onko salaatti luomutuotettua vai ei.
    Tätä asteikkoa valmistelevat tahot ( mukana on mm. valtion tutkimuslaitoksia ) painottavat asteikon ominaisuutta olla heti sovellettavissa käytäntöön.
    Kuluttajajärjestöt vauhdittavat sen käyttöönottoa virallisesti.
    Voitaisiinko tällaista asteikkoa kehittää ja soveltaa Suomessakin , ja myöskin ravintoloiden ja muiden toimijoiden ruuantarjonnassa ?

  5. PS.
    ” Planet Score ” ei ole talous-tai yhteiskuntamalli. Kokeilu tarkoittaa sen arviointia miten asteikko saadaan käytännössä toteutetuksi ja hyvin toimivaksi. Siis tarkoitus on ottaa se käyttöön kunhan sen toteutus ja toimivuus on selvitetty perinpohjin. Tässä kokeilu ei tarkoita sitä, että sen tuloksena päätettäisiin otetaanko asteikko käyttöön vai ei.

Kommentointi on suljettu.

Meillä on töissä lyhennetty työviikko joka tarkoittaa sitä, että perjantaisin tehdään vain neljän tunnin työpäivää. Tämä on tuonut viikkoon ja varsinkin viikonloppuun huimasti tilaa tehdä myös kaikkea muuta. Ohessa mun perjantaipäivä!
Viikonloppu on hyvä aloittaa liikunnalla! Tänään aamulla 15 min venyttely + lihaskuntotreeni. Kevyt/palauttava pyöräily Lauttasaareen ja siellä tunnin juoksutreeni klo 7-8 + pyöräily takaisin Käpylään. Illalla vielä 1,5 tunnin kuntopiiri ja 1,5 tunnin uintitreeni. Päivän aikana liikuntaa yhteensä 5 h 47 min. Kyllähän tämä treenaaminen alkaa käymään jo työstä. Nyt lepoa.
Hyvää alkanutta kevättä ja maaliskuuta! Helmikuussa kokeilin jättää joka ilta puhelimen yöksi keittiöön eli en ottanut laitetta lainkaan makuuhuoneeseen. 

Oliko tällä vaikutusta puhelimen käyttöön? Kyllä oli ja aika paljon! 

Tammikuuhun verrattuna puhelimella vietetty kokonaisaika väheni helmikuussa yhteensä 27,5 tuntia eli noin 20 prosenttia. Toki osaltaan tähän vaikutti sekin, että helmikuussa olin viikon lomalla, jolloin puhelinta tuli käytetty vähemmän, kun ei ollut työasioita hoidettavana. 

Viihteen, uutisten ja sosiaalisen median osuus on kuitenkin varmasti se mitä monet haluaisivat illalla ja aamulla vähentää. Sen osuus tippui tammikuun 63,5 tunnista 33,5 tuntiin (-30 tuntia). Tästä sosiaalisen median käyttö puhelimella tippui 36,5 tunnista 26,5 tuntiin (-10 tuntia) ja viihteen/uutisten osuus 27 tunnista 7 tuntiin (-20 tuntia). 

Helmikuussa oli tietysti vähemmän päiviä kuin tammikussa, mutta laskennassa/tarkastelussa on tammi- ja helmikuun osalta molemmissa mukana vertailukelpoisuuden parantamiseksi neljä kalenteriviikkoa eli 28 päivää.

Miltä kuulostaisi 30 tuntia kuukaudessa enemmän aikaa? Mitä olen illalla ja aamulla sängyssä tehnyt? Nukkunut hiukan enemmän, haaveillut ja pohdiskellut sekä lukenut kolme paperikirjaa.

Nyt maailma on mennyt kuitenkin sen verran hulluksi, että maaliskuussa kokeilen olla kuukauden lukematta tai seuraamatta uutisia. Vastaavan uutispaussikokeilun tein maaliskuussa 2022. Keep Calm and Carry On.
Perjantai-illan treenit. 1,5 kuntopiiri ja siihen päälle 1,5 tunnin uinti. Kiitos @helsinkitriathlon
Posti toi kotiin tuoreen Luonnonsuojelijan ja sieltähän löytyi viisi vinkkiä 1,5 astetta parempaan arkeen!

#puolitoistaastetta #puolitoistaastettaparempiarki @gummeruskustannus
Ilahduttavaa, että meidän lyhennetyn työviikon kokeilu on herättänyt myös julkista keskustelua! Toivottavasti moni muukin organisaatio lähtee kokeilemaan lyhennettyä työviikkoa täydellä palkalla. 

Olisi tietysti kiinnostavaa kuulla millä muilla tavoin ihmisten hyvinvointia voisi vahvistaa työelämässä.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011002179.html
Viikon takainen juoksutesti tuntui niin kivalta, että tänään piti uteliaisuutta ottaa uudestaan. Kiitos @helsinkitriathlon ja @kirsipaivaniemi 

Ensin tämän päivän ajat ja sulkeissa viikon takaiset ajat. Sykkeet olivat +/- pari lyöntiä samalla tasolla. 

-5 km pk-juoksu 26:44 (27:01)
-2 km vk-juoksu 8:51 (8:29)
-1 km all out 3:54 (3:56)

(Huom. Viikossa kehitystä ei luonnollisesti tapahdu vauhdeissa suuntaan tai toiseen. Lähinnä oli kiva nähdä miten päivän kunto vaikuttaa testituloksiin ja näkyykö eroa kovan ja kevyen treeniviikon päätteeksi. Viikko sitten takana oli siis kevyt viikko ja nyt kova viikko.
Kokeilen joka kuukausi jotain uutta tapaa tai asiaa. 

Viime joulukuussa ystävä vinkkasi, että teen sijaan voi juoda myös pelkkää lämmintä/kuumaa vettä. Näin tehdään paikoin esim Kiinassa ja Itä-Aasian maissa. Päätin kokeilla tätä tammikuun ajan ja huomasin, että toden totta. Eihän sitä teetä tarvitse tässä mihinkään. 

Muutos oli yllättävän helppo, vaikka olen juonut koko aikuisikäni teetä. Tosin ainakin yksi hairahdus kuukauden aikana tapahtui. Vanhasta tottumuksesta otin Yle Radio 1:n lähetyksessä ollessani kupin teetä enkä viitsinyt jättää juomatta. Lisäksi kuukauden aikana tuli juotua ainakin muutaman kerran kuumaa mehua. Kahvia en juo muutenkaan. 

Seuraavaksi kohti helmikuun kokeilua, joka on se, että en pidä puhelinta aamuisin tai iltaisin lainkaan makuuhuoneessa.
Mitä jos viikonloppu todella alkaisi perjantaina? Päätimme kokeilla Third Rockissa lyhennettyä työviikkoa täydellä palkalla puolen vuoden ajan.

Hyvinvointi parani ja tehokkuus kasvoi, mutta hiukan yllättäen kaikkein eniten lyhennetty työviikko on parantanut taloudellista tulosta.

Jatkamme lyhennettyä työviikkoa toistaiseksi, ja kannustamme muitakin kokeilemaan.

Hiukan tarkempaa tietoa kokeilumme taustoista ja tuloksista löytyy verkkosivuiltamme: .
https://thirdrock.fi/mita-tapahtui-kun-paatimme-kokeilla-lyhennettya-tyoviikkoa/
Millaisen työelämän jätämme tuleville sukupolville? ”Nykyisin odotukset ovat työpaikoilla todella kovat, koko ajan pitäisi kyetä kehitykseen ja muutokseen. Tätä kautta määrittelemme ison joukon ihmisiä työelämän ulkopuolelle”, sanovat Työvuorossa-podcastissa asiantuntija Maiju Lehto ja toimitusjohtaja Leo Stranius. 

https://www.rinnekodit.fi/ajankohtaista/uusi-podcast-rakentaa-kestavampaa-tyoelamaa/
Tänään oli ohjelmassa juoksutesti:
-20 min alkuverra
-5 km pk-juoksu (27:01)
-2 km anakynnys (8:29)
-1 km all out (3:56)
-20 min loppuverra
Virallinen kutsu mun kirjajulkkareihin!

Leo Straniuksen 1,5 astetta parempi arki -kirjan julkistustilaisuus

Tervetuloa keskustakirjasto Oodiin kuuntelemaan keskustelua uutuuskirjasta 1,5 astetta parempi arki – Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnelliseksi (Gummerus).

Paikalla teoksesta kertoo kirjan kirjoittanut tietokirjailija, vaikuttaja ja vastuullisuusasiantuntijayrityksen Third Rockin toimitusjohtaja Leo Stranius. Hänen kanssaan ilmastoystävällisemmästä elämästä ja kirjan teemoista keskustelevat D-mat Oy:n toimitusjohtaja ja Ilmastopalapelin kehittäjä Michael Letternmeier, Sitran johtava asiantuntija Sari Laine ja The Activist Agency viestintätoimiston perustajaosakas Niklas Kaskeala. Keskustelun vetää Pauliina Pietilä Gummerukselta. 

Milloin? 7.2. klo 16-17
Missä: Helsingin Keskustakirjasto Oodi, Saarikoski-matto
Tilaisuus on kaikille avoin. Tervetuloa! 
Tapahtuman järjestävät Gummerus ja Leo Stranius.

https://helmet.finna.fi/FeedContent/LinkedEvents?id=helsinki:agkhhiyx4q
Tänään hyvää ja kevyttä pyörätreeniä vajaa pari tuntia. Eilen tunti hyötypyöräilyä, 1,5 tunnin kuntopiiri ja 1,5 tunnin uintitreeni. Aamuisin tietty venyttelyä ja seitsemän minuutin lihaskuntotreeni. Huomenna sitten juoksua! 

#triathlon @helsinkitriathlon
Tänään oli kiva päättää työviikko Helsingin tanssiopistolla @rauhatati kanssa! 🎉🔥