Vastuullinen toimija luopuu fossiilisten ohella lihasta

Muistatteko kohun kun Helsingin yliopiston ravintolat lopettivat naudanlihan tarjoilun lokakuussa 2019?

Tämän jälkeen toukokuussa 2021 ravintolaketju Fafa´s ilmoitti, että poistaa punaisen lihan ruokalistoiltaan. Kolmantena merkittävänä toimijana Helsingin kaupunki ilmoitti marraskuun alussa 2021 lopettavansa ihan tarjoilun tilaisuuksissa. Jälleen nousi suuri ruokakeskustelu.

Näiden lisäksi on varmasti muitakin tahoja, jotka ovat jo päättäneet luopua lihasta. Enkä tarkoita nyt jo niitä lukemattomia kasvis- tai vegaaniravintoloita vaan enemmän niitä toimijoita, joilla on pitkät perinteet liharuokien tarjoajana tai valmistajana. Onhan esimerkiksi Hesburger jo linjannut, että sen myymistä suolaisen valikoiman tuotteista ranskanperunoita lukuun ottamatta puolet on lihatonta vuoteen 2030 mennessä.

Tällä hetkellä on todennäköisesti vielä mahdollista listata kaikki nämä edelläkävijät. Mielelläni myös kuulen näistä!

Tuskin menee kuitenkaan kovin pitkään, kun siirtymä lihasta luopumiseen yleistyy yhtä nopeasti kuin eri toimijoiden hiilineutraaliuslupaukset.

Monien ravintoloiden ja elintarvikkeiden myyjien on mahdollista tehdä siirtymä vastuulliseen ruokatarjotaan varsin nopealla aikataululla. Paljon helpompi kuin esimerkiksi siirtyä hiilineutraaliuteen, joka vaatii yleensä paljon enemmän toiminnan suunnittelua ja investointeja.

Hyviä ja myös kotimaisia kasvisruokia on tällä hetkellä tarjolla yllin kyllin. On vaikea löytää rationaalisia perusteluja eläinperäisten tuotteiden käytön jatkamiselle. Mitään muuta kuin vanhat totutut tavat tai se, että oma liiketoiminta on kiinni eläinperäisten raaka-aineiden myynnissä. Toki joitakin saatavuusongelmia saattaa olla ja erityisesti korkea hinta voi rajoittaa joidenkin kasvisperäisten elintarvikkeiden hankintaa.

Vastuullinen toimija tekee kuitenkin siirtymän kasvispohjaisiin tarjoiluihin jo nyt tai asettaa ainakin tavoitteen, milloin irtautuu ympäristölle, terveydelle ja eläimille kestämättömästä ruokavaliosta. Miksi? Siitä syystä, että eläinperäiset elintarvikkeet eivät tee hyvää ihmisen terveydelle, eläinten hyvinvoinnille tai ilmastolle ja ympäristölle.

Olisi kiinnostavaa nähdä esimerkksi ruoka-alan ulkopuolelta ensimmäinen pörssiyritys, joka päättää tehdä vastuullisen ruokalupauksen. Enkä tarkoita tällä kotimaisen tai lähellä tuotetun ruuan suosimista, reilua kauppaa, luomua tai hävikkiruuan hyödyntämistä, jotka kaikki sinällään ovat ihan hyviä juttuja, mutta aika värittömiä ja mauttomia vastuullisuuslupauksia.

6 kommenttia artikkeliin ”Vastuullinen toimija luopuu fossiilisten ohella lihasta”

  1. Mä olen HOK-Elannon edustajistossa. HOK-Elanto pitää itseään vadtuullisena toimijana, sana vastuullisuus en mainittu erittäin usein kaikissa sen teksteissä. Vihreässä ryhmässä jotkut myös ylistävät tätä. Kuitenkin, kun tein aloitteen vegaanisen ruoan tarjoamisen parantamisesta, minuun suhtauduttiin erittäin nuivasti. Onko sulla ideoita miten HOK-Elannon saisi oikeasti vastuulliseksi?

    • Hienoa, että olet edistänyt vastuullisuutta ja vastuullista ruokaa! Ei tuossa auta muu kuin jatkaa yrittämistä eri keinoilla. Aina aika ei ole kypsä tai sopiva, mutta ennenmmin tai myöhemmin hommat kyllä pitkässä juoksussa etenevät 🙂

  2. Onko luomuravinnon suosiminen tosiaankin yksi ” värittömiä ja mauttomia vastuullisuuslupauksia ” ?
    Mihin olet Leo hukannut ympäristö-ja ravitsemustuntemuksesi , vai onko sinulla sitä koskaan ollutkaan ?
    Mielestäni ei yksin riitä, että siirrytään kasvispitoiseen ruokaan. Kaikkien ihmisen tarvitsemien ravintoaineiden tulisi lisäksi olla luomutuotettua ( organic , BIO ) . Muutoin kasvisravinto ja sen laajamittainen tuottaminen ei ole hyväksi ympäräristölle eikä varsinkaan ihmisen terveydelle, sillä ympäristötekijät ( mm.maaperän ilman ja vesien saastuminen , Suomessakin ) vaikuttavat ravinnon puhtauteen ja terveellisyyteen. Tässä asiassa kyse on selvästi laadusta suhteessa kasvisravinnon määrään. Määrää voidaan lisätä samalla laatua lisäämällä.
    Tässä ravintoasiassa Glasgowin COP-konferenssin päätökset jäivät tosi ”mauttomiksi ja värittömiksi vastuullisuuslupauksiksi ”! Niitä kun ei oikeastaan edes tehtykään. EU sentään yrittää jotenkin edistää luomuravinnon tuottamista alueellaan. Mitä tekee Suomi konkreettisesti ?

  3. PS.
    Leo, mihin on kadonnut eläintuntemuksesi ? Eipä yleistetä kaikkien eläinten ravintotarpeita ihmiseläinten tarpeiden mukaan ! Eläimet eivät ole ihmisiä, ovatpa ne vaikka kuinka lähellä ihmistä monessa suhteessa.
    Eläinperäinen ravinto on monelle eläimelle vielä välttämätöntä, koska ne ovat alkujaan lihansyöjiä ( carnivores ). Pelkän kasvisruuan syöttäminen vaikkapa kissalle tai koiralle on sillle suorastaan hengenvaarallista. Kissa on alkuaan villi kuumien aavikoiden metsästäjä, ja sen on säilyttänyt paljon alkuperäistä villiä olemustaan ravinnonkin osalta. Koira on lähtöisin sudesta, joka on sekin metsästävä villieläin, lihansyöjä. Koira on säilyttänyt biologisen tarpeensa syödä eläinperäistä ravintoa. Sen ruuansulatuselimistö on pääsiallisesti eläinravinnon syöjän elimistö, eikä kasvissyöjän.

  4. Aiheeseen liittyen :
    Ranskassa on valmisteilla maataloustuotteita ja elintarvikkeita koskeva arvosteluasteikko ” Planet Score ”. Kyse on lakisääteiseksi tarkoitetusta asteikosta, jonka lopullinen malli on vielä tarkemmin määriteltävissä. 35 tuottajaa ja yritystä kokeilee jo tätä asteikkoa yli tuhannen elintarvikkeen luokittelemisessa niiden ympäristöystävällisyyden perusteella. Kuten jo käytössä oleva ” Nutri Score ” auttaa tuntemaan tuotteen ravintoarvon niin tämä arvoasteikko auttaa tunnistamaan maataloustuotteen ja elintarvikkeen ympäristövaikutuksen. Kullekin tuotteelle ilmaistaan sen vaikutus väriskaalalla vihreästä punaiseen sekä kirjaimin A:sta E:hen.” Planet Score ” ilmaisee erikseen tuotteen tärkeimpien ympäristöä koskevien panosten osuuden : ilmasto ( mm.kasvihuonekaasujen osuus ) , vaikutus biodiversiteettiin ja kasvinsuojeluaineiden myrkyllisyys. ” Planet Score ” ottaa huomioon tuotantotavan verratessaan saman kategorian tuotteita, esimerkiksi onko salaatti luomutuotettua vai ei.
    Tätä asteikkoa valmistelevat tahot ( mukana on mm. valtion tutkimuslaitoksia ) painottavat asteikon ominaisuutta olla heti sovellettavissa käytäntöön.
    Kuluttajajärjestöt vauhdittavat sen käyttöönottoa virallisesti.
    Voitaisiinko tällaista asteikkoa kehittää ja soveltaa Suomessakin , ja myöskin ravintoloiden ja muiden toimijoiden ruuantarjonnassa ?

  5. PS.
    ” Planet Score ” ei ole talous-tai yhteiskuntamalli. Kokeilu tarkoittaa sen arviointia miten asteikko saadaan käytännössä toteutetuksi ja hyvin toimivaksi. Siis tarkoitus on ottaa se käyttöön kunhan sen toteutus ja toimivuus on selvitetty perinpohjin. Tässä kokeilu ei tarkoita sitä, että sen tuloksena päätettäisiin otetaanko asteikko käyttöön vai ei.

Kommentointi on suljettu.

Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!