Miksi määrä korvaa laadun ja on parempi tehdä enemmän kuin paremmin?

Toisinaan sanotaan, että laatu korvaa määrän. Ajatusta siitä, että määrä korvaisi laadun pidetään usein virheellisenä ja kritisoidaan voimakkaasti.

Ihmisiä kannustetaan vähentämään tekemistä ja tavaroita. Keskittymään olennaiseen ja merkityksellisiin asioihin. Korvaamaan määrän laadulla. Tämä on hyvä ohjenuora.

Toisaalta tullaanko hyväksi tekemällä asioita täydellisesti vai roiskimalla sinne tänne? Pelkkä kysymys näin muotoiltuna on arvolatautunut ja pitää sisällään oletuksen, että asiat kannattaa tehdä mielummin hyvin kuin tyydyttävästi tai hutaisten.

Onko tämä kuitenkaan aina näin? Ei tietenkään.

James Clear kuvaa tutkimusta, jossa valokuvauksen opiskelijat jaetaan kahteen ryhmään. Laatuun ja määrään. Toisen ryhmän opiskelijoita pyydetään ottamaan yksi mahdollisimman hyvä tai suorastaan täydellinen valokuva. Toista ryhmää pyydetään vastaavasti ottamaan kuvia niin paljon kuin mahdollista laadusta välittämättä. Tämän jälkeen eri ryhmien kuvien laatua arvioidaan.

Arvaat jo varmasti vastauksen. Ne opiskelijat jotka ottivat mahdollisimman paljon kuvia, onnistuivat keskimäärin ottamaan myös paljon laadukkaampia ja täydellisempiä kuvia kuin sen ryhmän jäsenet, joita kehotettiin keskittymään yhteen täydelliseen otokseen. Tämä johtui tietysti siitä, että tekemällä ja toistamalla oppii. Hyvin suunniteltu kun ei ole vielä lainkaan tehty.

Usein meitä kuitenkin kannustetaan keskittymään laatuun sen sijaan, että tekisimme jotain asiaa vain mahdollisimman paljon. Miksi?

Itseeni on valokuvauksen opiskelijoiden ohella tehnyt vaikutuksen kaksi esimerkkiä määrästä ja toistosta. Toinen on taiteen ja toinen on kirjallisuuden parista.

  1. Pablo Picasso. Häntä on luonnehdittu yhdeksi 1900-luvun huomattavimmaksi taiteilijaksi. Monet meistä tunnistavat hänen teoksiaan. Hän on ainakin tehnyt laadukasta taidetta pelkän määrän sijaan. Vai onko sittenkään?

Wikipedian mukaan ”pitkällä, 78 vuotta kestäneellä taiteilijaurallaan Picasso oli erittäin tuottelias. Hän maalasi noin 13 500 taulua, teki 100 000 piirrosta ja grafiikkatyötä, noin 300 veistosta ja keramiikkatyötä sekä lukuisia kirjankuvituksia.” Tämä tarkoittaa 173 maalausta ja 1282 piirrosta vuodessa.

Toisen arvion mukaan Picasson kerrotaan tehneen 50 000 teosta 70 vuoden aikana. Käytännössä tuo tarkoittaa keskimäärin kahta teosta joka ikinen päivä 70 vuoden ajan.

Niin tai näin, niin tuolla tahdilla ei ole paljon ehtinyt jäädä hinkkaamaan yksityiskohtia, vaan määrä on korvannut laadun. Lopulta sen määrän joukosta on löytynyt niitä maailmanhistorian klassikoita. Ja tämän jälkeen ne muutamat hyvät maalaukset nostavat ne loputkin teokset arvoon arvaamattomaan.

  1. Toinen esimerkki kirjallisuudesta. Enid Blyton.

Olen puhunut joillekin, että voisin kirjoittaa kirjan kuukaudessa. Yleensä tätä on kauhisteltu ja pidetty mahdottomana tavoitteena. Kuukaudessa ei kunnon kirjaa tehdä. Ainakaan niin, ettei muu elämä kärsisi kohtuuttomasti.

Mitä teki Enid Blyton? Hän kirjoitti 40 vuoden uransa aikana yhteensä 600 kirjaa. Käytännössä siis15 kirjaa vuodessa. Joka vuosi. 40 vuoden ajan.

Enid Blytonin teoksia ei voi ehkä pitää kirjallisuuden historian kaikkein mestarillisimpina teoksina. Toisaalta yhä uudet sukupolvet ovat lukeneet muun muassa Viisikko-, Salaisuus-, Sos- ja Seikkailu-sarjat. Ja tykännyt niistä. Myös minä itse ja oma lapseni.

Kolmas esimerkki on ihmissuhteet. Eikö siinä ainakin päde se, että laatu korvaa määrän. Parisuhde tai muutama sydänystävä on meille tärkeämpiä kuin valtava verkosto pinnallisia ihmissuhteita.

Tätäkin voi kuitenkin lähestyä määrän näkökulmasta. Hyvä parisuhde tai suhteet läheisiin ystäviin perustuvat intensiiviseen olemiseen. Ei parisuhdetta hoideta yhdellä superlaadukkaalla illallisella vuodessa. Sitä hoidetaan valtavalla määrällä yhdessä olemista ja arjen jakamista. Kyse on siinäkin toistosta ja määrästä. Lisäksi jos tapaa paljon ihmisiä, voi olla paremmat edellytykset löytää ne sydänystävät verrattuna siihen, että pakkososiaalistuu ensimmäiseen lapsuuden päiväkotikaveriin.

Totta toki on, että usein määrä ei korvaa laatua. Jos kuitenkin haluat tulla hyväksi jossain, ei ehkä kannata pyrkiä tekemään yhtä asiaa täydellisesti vaan pyrkiä harjoittelemaan mahdollisimman paljon ja olla mahdollisimman tuottelias.

Meistä kaikista ei tietenkään voi tulla Picassoja tai Blytoneita, ei edes maalareita tai kirjailijoita. Taidot kuitenkin kehittyvät laskemalla tekemisen kynnystä, tekemällä riittävän hyvää. Ja harjoittelemalla ja toistamalla mahdollisimman paljon.

Yksi kommentti artikkeliin ”Miksi määrä korvaa laadun ja on parempi tehdä enemmän kuin paremmin?”

  1. Leo,
    Tietysti pätee sanonta ”oppia ikä kaikki ”, mutta tällöin ei välttämättä ole kyse määrän ja laadun suhteesta, vaan ennemminkin järkevyyden kasvattamisesta. Olemisen ja tekemisen laatu ja määrä ovat nekin suhteellisia keskenään ja erikseen riippuen mm.olijan ja tekijän henkilökohtaisista arvioinneista , kyvyistä ja mahdollisuuksista ja samalla kunkinhetkisistä yhteiskunnallisista olosuhteista ja suuntauksista sekä ihmisten omakohtaisista näkemyksistä ( esim.moraali- ja uskomus-ja poliittiset käsitykset ). Tämä koskee mainitsemasi Ranskassa eläneen Pablo Picasson maalauksia ja niiden määrää ja laatua. Picasson edustama taidesuuntaus on vain yksi monista. Picasso ei ole ollut arvostettu taiteilija hetipaikalla , vaan hän ( kuten monet muutkin taiteilijat ) on noussut ajan saatossa maailmankuuluksi ja laadullisesti arvostetuksi,varsinkin kuolemansa jälkeen, etenkin hänen taidesuuntaustaan ihailevien taholla.Tällöin määrällä tai laadulla ei ole erityistä vaikutusta arvostukseen. Yhtäältä yleisesti Picasson maalaustyylistä vähemmän tykkääville tämän muutamat maalaukset edustavat taiteilijan edistyksellisiä näkemyksiä vaikkapa sodasta ja rauhasta , ja näin ne saattavat miellyttää.Tällöin on kyse ennemminkin itsekunkin katsomuksista ” laadun ” suhteen kuin määrästä. Pidän vain harvoista Picasson maalauksista ja piirustuksista. Enid Blytonin Viisikko-sarja on sen sijaan ollut lempilukemisiani jo lapsena. Kirjailijan teoksien lukumäärästä en ole edes ollut tietoinen. Olen jopa antanut ensimmäiselle ja nyt viimeiseksi jäävälle uroskoiralleni Viisikko-sarjassa esiintyvän TIM -koiran nimen! Tähän vaikutti kyseisen Blytonin mielikuvituksen tuottaman koiran nokkeluus ja viisaus. Nimenomaan viisaus ja maltillisuus vaikeuden tilanteidenkin edessä..

    Sinun oman käsityksesi mukaan määrä voisi korvata laadun yhtälailla kuin laatu voi korvata määrän. Olisikohan tämä jonkinlainen itsepuolustus taholtasi juuri siksi, että pyrit olemaan ” kaikkialla ja yhtäaikaa hyvä ” tekemisen liiallisen määrän laskiessa näkyvästi ja tuntuvasti sen laatua ?

Kommentointi on suljettu.

Ilahduttavaa, että meidän lyhennetyn työviikon kokeilu on herättänyt myös julkista keskustelua! Toivottavasti moni muukin organisaatio lähtee kokeilemaan lyhennettyä työviikkoa täydellä palkalla. 

Olisi tietysti kiinnostavaa kuulla millä muilla tavoin ihmisten hyvinvointia voisi vahvistaa työelämässä.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011002179.html
Viikon takainen juoksutesti tuntui niin kivalta, että tänään piti uteliaisuutta ottaa uudestaan. Kiitos @helsinkitriathlon ja @kirsipaivaniemi 

Ensin tämän päivän ajat ja sulkeissa viikon takaiset ajat. Sykkeet olivat +/- pari lyöntiä samalla tasolla. 

-5 km pk-juoksu 26:44 (27:01)
-2 km vk-juoksu 8:51 (8:29)
-1 km all out 3:54 (3:56)

(Huom. Viikossa kehitystä ei luonnollisesti tapahdu vauhdeissa suuntaan tai toiseen. Lähinnä oli kiva nähdä miten päivän kunto vaikuttaa testituloksiin ja näkyykö eroa kovan ja kevyen treeniviikon päätteeksi. Viikko sitten takana oli siis kevyt viikko ja nyt kova viikko.
Kokeilen joka kuukausi jotain uutta tapaa tai asiaa. 

Viime joulukuussa ystävä vinkkasi, että teen sijaan voi juoda myös pelkkää lämmintä/kuumaa vettä. Näin tehdään paikoin esim Kiinassa ja Itä-Aasian maissa. Päätin kokeilla tätä tammikuun ajan ja huomasin, että toden totta. Eihän sitä teetä tarvitse tässä mihinkään. 

Muutos oli yllättävän helppo, vaikka olen juonut koko aikuisikäni teetä. Tosin ainakin yksi hairahdus kuukauden aikana tapahtui. Vanhasta tottumuksesta otin Yle Radio 1:n lähetyksessä ollessani kupin teetä enkä viitsinyt jättää juomatta. Lisäksi kuukauden aikana tuli juotua ainakin muutaman kerran kuumaa mehua. Kahvia en juo muutenkaan. 

Seuraavaksi kohti helmikuun kokeilua, joka on se, että en pidä puhelinta aamuisin tai iltaisin lainkaan makuuhuoneessa.
Mitä jos viikonloppu todella alkaisi perjantaina? Päätimme kokeilla Third Rockissa lyhennettyä työviikkoa täydellä palkalla puolen vuoden ajan.

Hyvinvointi parani ja tehokkuus kasvoi, mutta hiukan yllättäen kaikkein eniten lyhennetty työviikko on parantanut taloudellista tulosta.

Jatkamme lyhennettyä työviikkoa toistaiseksi, ja kannustamme muitakin kokeilemaan.

Hiukan tarkempaa tietoa kokeilumme taustoista ja tuloksista löytyy verkkosivuiltamme: .
https://thirdrock.fi/mita-tapahtui-kun-paatimme-kokeilla-lyhennettya-tyoviikkoa/
Millaisen työelämän jätämme tuleville sukupolville? ”Nykyisin odotukset ovat työpaikoilla todella kovat, koko ajan pitäisi kyetä kehitykseen ja muutokseen. Tätä kautta määrittelemme ison joukon ihmisiä työelämän ulkopuolelle”, sanovat Työvuorossa-podcastissa asiantuntija Maiju Lehto ja toimitusjohtaja Leo Stranius. 

https://www.rinnekodit.fi/ajankohtaista/uusi-podcast-rakentaa-kestavampaa-tyoelamaa/
Tänään oli ohjelmassa juoksutesti:
-20 min alkuverra
-5 km pk-juoksu (27:01)
-2 km anakynnys (8:29)
-1 km all out (3:56)
-20 min loppuverra
Virallinen kutsu mun kirjajulkkareihin!

Leo Straniuksen 1,5 astetta parempi arki -kirjan julkistustilaisuus

Tervetuloa keskustakirjasto Oodiin kuuntelemaan keskustelua uutuuskirjasta 1,5 astetta parempi arki – Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnelliseksi (Gummerus).

Paikalla teoksesta kertoo kirjan kirjoittanut tietokirjailija, vaikuttaja ja vastuullisuusasiantuntijayrityksen Third Rockin toimitusjohtaja Leo Stranius. Hänen kanssaan ilmastoystävällisemmästä elämästä ja kirjan teemoista keskustelevat D-mat Oy:n toimitusjohtaja ja Ilmastopalapelin kehittäjä Michael Letternmeier, Sitran johtava asiantuntija Sari Laine ja The Activist Agency viestintätoimiston perustajaosakas Niklas Kaskeala. Keskustelun vetää Pauliina Pietilä Gummerukselta. 

Milloin? 7.2. klo 16-17
Missä: Helsingin Keskustakirjasto Oodi, Saarikoski-matto
Tilaisuus on kaikille avoin. Tervetuloa! 
Tapahtuman järjestävät Gummerus ja Leo Stranius.

https://helmet.finna.fi/FeedContent/LinkedEvents?id=helsinki:agkhhiyx4q
Tänään hyvää ja kevyttä pyörätreeniä vajaa pari tuntia. Eilen tunti hyötypyöräilyä, 1,5 tunnin kuntopiiri ja 1,5 tunnin uintitreeni. Aamuisin tietty venyttelyä ja seitsemän minuutin lihaskuntotreeni. Huomenna sitten juoksua! 

#triathlon @helsinkitriathlon
Tänään oli kiva päättää työviikko Helsingin tanssiopistolla @rauhatati kanssa! 🎉🔥
Tänään Sari Valton vieraana upean Elli Aaltosen kanssa keskustelemassa Yle Radio 1:n ohjelmassa Keskusteluja ihmisyydestä. Pääsimme pohtimaan 101 onnen päivää kirjani pohjalta elämän tarkoitusta, arvoja ja ajankäyttöä. 

”Jos tietäisit kuolevasi kolmen kuukauden päästä, miten käyttäisit viimeiset elonpäiväsi? Tekisitkö muutoksia ajankäyttöösi? Miten erottaa olennainen epäolennaisesta?”

https://areena.yle.fi/podcastit/1-72760580
Jippii! Tänään ilmestyi vihdoin mun uusi kirja 1,5 astetta parempi arki. Teos löytyy ääni- ja ekirjapalveluista sekä toki myös perinteisenä painettuna versiona kirjakaupoista tai kustantajan verkkokaupasta. 

Kirja kuvaa niitä valintoja, joita meidän on ilmastokriisin aikakaudella Suomen kaltaisissa yhteiskunnissa tehtävä. Iloinen uutinen on, että ilmastoystävällinen arki tekee planeetan ohella ennen kaikkea hyvää myös meille itsellemme!

#parempiarki #kirjat #kirjagram @gummeruskustannus
Revontulet! #koli
Ukko-Kolilla! #koli #ukkokoli
Rauhaa ja hyvää uutta vuotta kaikille! 

Mennyt vuosi onkin ollut aikamoinen. Teimme Third Rockissa noin sadalle yritykselle tai organisaatiolle noin 180 projektia. Palkkasimme seitsemän uutta asiantuntijaa ja liikevaihto kasvoi noin 50 % edellisestä vuodesta.

Omassa elämässä vuosi 2024 oli kaikkien aikojen paras liikuntavuosi. Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan, jota varten oli harjoiteltu koko alkuvuosi. Loppukesästä tein vielä pari puolimatkaa ja syksyllä 50-vuotissynttäripäivönä 50 km juoksun. Lisäksi vuoden aikana juoksin 12 puolimaratonia. Kuntoilua kertyi yhteensä 840 tuntia, keskimäärin noin 16 tuntia viikossa. 

Alkuvuonna ilmestyi 101 onnen päivää kirja ja joulun alla posti toi kotiin uuden kirjani 1,5 astetta parempi arki, joka ilmestyy heti tammikuun alussa 2025. Uusi ilmastoteos on viides kirjani. 

50-vuotissyntymäpäiväjuhlien järjestämisen sijaan päätin, että käyn seuraavan vuoden ajan joka viikko lounaalla ystävieni kanssa keskustelemaan elämän tarkoituksesta.

Kuntapolitiikan luottamustehtäviä varavaltuutetun lisäksi on ollut HSY:n ja Uudenmaan liiton hallituksissa sekä Uudenmaan liiton maakunnan yhteistyöryhmässä. Lisäksi olen saanut tehdä hiukan vapaaehtoistyötä eläinten oikeuksien puolesta Animalian hallituksessa. Kirsi Vuorisen kanssa olemme tehneet vuoden aikana yhteensä 21 jaksoa kestävyysmuutos-podcastia. 

Kaiken kaikkiaan vuoden aikana kertyi 929 kokousta ja 67 kotimaan matkapäivää. Ei yhtään laiva- tai lentomatkaa. Yhteensä 208 luettua tai kuunneltua kirjaa. Lisäksi lahjoitimme puolison kanssa vuoden aikana 9065 euroa eli noin kahdeksan prosenttia nettotuloistamme hyväntekeväisyyteen. Päivittäiset Duolingo-harjoitukset ruotsin ja espanjan osalta vaihtuivat nuottien harjoittelemiseen. Duolingo-harjoituksen tein jokapäivä ja putki on jatkunut nyt 1688 päivää. 

Kaiken kaikkiaan tämä on ollut henkilökohtaisesti erinomainen vuosi kun ei ole ollut kiire mihinkään ja on saanut tehdä juuri niitä asioita, joita on halunnutkin tehdä. Vuoden vaihteen saan olla Kolilla perheen ja ystävien kanssa.