Rutiinien ja tapojen voima

Onnistumisen kannalta tärkeitä eivät ole ne asiat, joita teet silloin tällöin. Tärkeitä ovat asiat, joita teet säännöllisesti.

Jos tavoitteenasi on terveellinen ruokavaliota, ei ole kovin paljon väliä mitä syöt joulun ja uuden vuoden välissä. Olennaista on se, mitä syöt uuden vuoden ja joulun välissä. Aristoteles on todennut, että olemme sitä, mitä toistuvasti teemme. Erinomaisuus ei ole teko vaan tapa.

Miksi tapoja kannattaa luoda? Kun tekee asioita tottumuksesta ja automaattisesti, ei joudu käyttämään tahdonvoimaa ja olemaan jatkuvasti manuaaliohjauksella. Tahdonvoima on kuin lihas, joka väsyy käytössä. Helposti käy niin, että sitä on aamulla enemmän kuin illalla ja lopulta raskaan päivän päätteeksi vain lysähtää sohvalle katsomaan uusimpia sarjoja suoratoistopalvelusta samalla kun syö liikaa, liian myöhään ja liian epäterveellisesti. Tavat tekevät arjestamme helpompaa. Kannattaa kuitenkin olla tarkkana millaisia tapoja luo. Huonot tavat jäävät helpommin päälle kuin hyvät tavat.

Miten luoda tapoja? Tavat muodostuvat toistamisen myötä. Kun tekee tarpeeksi pitkään ja päivittäin jotain, siitä muodostuu rutiini. Eri tutkimusten mukaan tavan luominen vaatii 30-90 päivää päivittäistä toistoa, joskus paljon pidempäänkin. Helpointa on luoda tapoja yksi kerrallaan. Jos yrittää muuttaa kerralla kaikkia arjen käytänteitä, ei tahdonvoima välttämättä riitä tai muut elämän osat kärsivät kohtuuttomasti. Tapojen luominen voi tapahtua kokeilemisen kautta. Itse pyrin kokeilemaan joka kuukausi jotain uutta tapaa. Tämän myötä olen esimerkiksi oppinut syömään hedelmiä, venyttelemään, lopettamaan puhelimen käytön makuuhuoneessa, kuuntelemaan äänikirjoja ja tekemään aamuisin lyhyen lihaskuntotreenin.

Toinen tapa luoda tapoja on kytkeä ne johonkin muuhun aktiviteettiin. Esimerkiksi aina kun käy vessassa, voi tehdä 20 kyykkyä tai kun katsoo puhelinta, voi tehdä 15 etunojapunnerrusta tai kun avaa jääkaapin voi tehdä 25 haarahyppyä. Itse olen esimerkiksi luonut itselleni vahvan rutiinin, jossa aina hampaita pestessä ja partaa ajaessa venyttelen pohkeita ja reisiä sekä teen varpaille nousuja. Tämän myötä akillesjännekivut ja pohkeiden jumitus on kummasti vähentynyt, vaikka ikää on tullut lisää.

Tavoista voi tehdä myös nousujohteisia. Esimerkiksi vuoden 2020 alussa päätin, että teen joka aamu kuuluisan 7 minutes workout -lihaskuntoharjoituksen. Intensiivitreenissä tehdään 12 eri liikettä 30 sekunnin ajan 10 sekunnin tauolla. Päätin kuitenkin, että lisään joka viikko tuohon 30 sekunnin liikkeeseen yhden sekunnin. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että 30 viikon jälkeen olin tuplannut joka-aamuisen lihaskuntotreenini keston ja puolisoni alkoi huomauttelemaan kasvaneista lihaksistani.

Vuoden 2020 alussa halusin ottaa tavaksi tehdä leukoja pölyttymässä olevan leuanvetotangon avulla. Aloitin viikolla yksi siitä, että tein jokaisena arkipäivänä yhden leuan. Seuraavalla viikolla kaksi ja niin edelleen. Viikolla 25 tein yhteensä viitenä arkipäivänä 125 leukaa viikossa. Tämä tuntui huimalta, kun sitä vertasi tammikuun alkuun. Pienillä muutoksilla syntyy lopulta suuria vaikutuksia, kun asioista tekee rutiineja.

Tapojen voimaa voi miettiä myös toisin päin. Negatiivisen kautta. Yksi lasi viiniä tai olut illassa ei tunnu paljolta. Viikossa se on kuitenkin 7 lasia tai pullollista. Vuodessa 365 ja 10 vuodessa 3650. Kun kuvittelee silmiensä eteen tuon määrän alkoholia tai vaikka karkkipusseja ja hampurilaisia, ei tarvitse olla asiantuntija ymmärtääkseen, että se ei välttämättä tee hyvää elimistölle ja omalle jaksamiselle. Tai jos katsoo tunnin sarjoja päivittäin tai selailee tunnin päivässä sosiaalista mediaa, on se vuodessa tietysti 365 tuntia ja kymmenessä vuodessa 152 vuorokautta. Siinä ajassa ehtisi vaihtoehtoisesti pyöräillä melkein kaksi kertaa maapallon ympäri. Hyvin pienistä parannuksista ja päivittäisistä tavoista kumuloituu nopeasti iso muutos.

Parasta on, kun arjen pienistä kokeiluista syntyy ensin rutiineja, myöhemmin tapoja ja lopulta elämänmittaisia arvoja. Kokeilut ovat siis muutaman päivän tai kuukauden mittaisia rutistuksia, joissa testataan ja harjoitellaan uusia asioita. Näille ominaista on, että ne unohtuvat helposti ja niitä tehdäkseen asian täytyy olla työlistalla, kalenterissa tai aktiivisesti mielessä, jotta hommaa tulee jatkaakseen. Rutiinit ovat sellaisia, jotka muodostuvat kuukausien päivittäisen tekemisen jälkeen ja niitä tulee jo tehneeksi automaattisesti ilman suurempaa vaivannäköä.

Rutiinit saattavat kuitenkin rikkoutua silloin kun elämäntilanne muuttuu merkittävästi. Lomareissun, uuden työpaikan, muuton tai ihmissuhteen muutoksen myötä rutiinit saattavat helposti jäädä, ellei niihin kiinnitä erityistä huomiota. Sen sijaan arvoihin perustuvat elämäntavat ovat niitä, jotka pysyvät läpi dramaattistenkin muutosten. Itselläni esimerkiksi vegaaniruokavalion noudattaminen, juoksuharrastus tai läpi vuoden pyöräily ovat näitä.

Arvoihin perustuvat tavat pysyvät automaattisesti arjessa, vaikka kaikki muu ympärillä muuttuisikin. Arjen isompiakin muutoksia tulee oikeastaan miettineeksi näiden arvojen kautta. Jos muutan tai vaihdan työpaikkaa, millaiset pyöräilymatkat ja -reitit kotoa on tärkeisiin paikkoihin ja miten juoksulenkit onnistuvat. Tai esimerkiksi lomareissua miettiessä tulee jo valmiiksi ja automaattisesti ajateltua, miten uudessa paikassa onnistuu vegaaniruoka tai juoksulenkki. Pitäisi nähdä erityistä vaivaa, jotta tavat muuttuisivat. Olisi hankalaa luopua näistä arvoihin perustuvista tavoista ja käytännöistä.

Joskus ihmiset ympärillä saattavat ihmetellä ääneen esimerkiksi sitä, miten viitsin pyöräillä kymmenien kilometrien matkan marraskuun räntäsateessa. Minulle kyse on kuitenkin tottumuksesta ja kaikkein luontevimmasta tavasta liikkua paikasta toiseen. Kyse on vain siitä, että valitsee sään mukaiset vaatteet ja lähtee liikkeelle. Jollain muulla tavalla kulkeminen aiheuttaisi itselleni ylimääräistä stressiä. Vähän samalla tavalla kuin pyörällä kulkeminen saattaa tuntua hankalalta sille, joka on koko elämänsä kulkenut paikasta toiseen autolla. Pyörällä liikkumisen etuna on kuitenkin se, että samalla tulee harrastaneeksi liikuntaa, päästyä paikasta toiseen pääkaupunkiseudulla nopeasti sekä liikuttua ekologisesti. Kannattaa siis rakentaa itselleen sellaisia rutiineja ja tapoja, jotka tuovat omaan arkeen monipuolisesti hyötyä pidemmällä aikavälillä.

Eikö vegaaniruuan noudattaminen tai pyöräily joka paikkaan ole kuitenkin ehdotonta ja lopulta arkea vaikeuttavaa? Eikö olisi fiksumpaa toimia joustavasti. Usein joustavuutta tarvitaan, mutta selkeät säännöt saattavat tehdä arjesta myös helpompaa ja selkeämpää. Ei ainoastaan pikkulapsilla vaan myös aikuisilla. Olin itse pitkään syömättä herkkuja tai turhakkeita, kuten itse nimitän karkkeja, sipsejä ja limsoja. Välillä oli toki inhottavaa kieltäytyä hyvien ystävien tai sukulaisten pullatarjoiluista, mutta linja oli selkeä eikä sitä tarvinnut omalta osaltani miettiä sen tarkemmin.

Kun erilaisia vegaaniherkkuja alkoi kuitenkin olla yhä enemmän tarjolla eikä itselläni ollut paino-ongelmia, päätin luopua vuosia jatkuneesta herkkulakostani. Näin aloin maistella uusia herkkuja eri tilanteissa. Tein tämän uteliaisuuttani ja kokeilunhalusta. Tämä on johtanut minut kuitenkin uuteen paljon hankalampaan tilanteeseen. Olen huomannut, että ei niistä herkuista kovin hyvä olo lopulta tule ja niitä tulee syötyä helposti liikaa. Nyt kun vanha tapani on kadonnut eikä minulle ole muodostunut herkkujen suhteen mitään uutta rutiinia, olen jatkuvasti erilaisten valintatilanteiden edessä, jossa mietin, otanko jäätelöä tai vegaanikakkua ja otanko sitä vielä lisää toisen tai kolmannenkin kerran.

Oman terveyteni kannalta olisi parempi jättää turhakkeet syömättä. Olenkin alkanut harjoittelemaan uudestaan rutiinia ja tapaa, jossa jätän turhakkeet kokonaan syömässä. Kun linja on selkeä, ei sen ylläpitämiseen tarvitse käyttää jatkuvasti myöskään tahdonvoimaa. Alku on hankaa, kun pitää opetella jälleen uutta tapaa, mutta jos siitä selviää, palkitaan uudet tavat vuosien kuluessa ruhtinaallisesti. Näin arki on yksinkertaisesti helpompaa ja ohjaa elämää pidemmällä tähtäimellä kohti parempaa.

Olennaista rutiinien muuttamisessa on pienestä ja jostain hyvin konkreettisesta aloittaminen, pitkäjänteisyys ja mahdollisuuksien mukaan nousujohteisuus.

Kun keskittyy siihen, että luo hyviä tapoja ja pyrkii eroon huonoista, ei aika työskentelekään enää sinua vastaan vaan puolestasi.

Yksi kommentti artikkeliin ”Rutiinien ja tapojen voima”

  1. Hieno kirjoitus jälleen kerran, kiitokset!

    Miten ihanaa, että meillä on vielä olemassa vuodenaika nimeltä syksy, Luonto kaunistautuu juhliinsa kaikissa väreissään ja tuuli soittetelee taustalla sateen rummuttaessa kattoon. Välillä kesän lämpö vielä kurkistelee encoren muodossa saaden arvostamaan näitä kesän jatkoja entistä enemmän.
    Ihanaa alkavaa syksyn juhlan aikaa! Kiitos luonto, että jaksat meitä.

Kommentointi on suljettu.

Tänään hyvää ja kevyttä pyörätreeniä vajaa pari tuntia. Eilen tunti hyötypyöräilyä, 1,5 tunnin kuntopiiri ja 1,5 tunnin uintitreeni. Aamuisin tietty venyttelyä ja seitsemän minuutin lihaskuntotreeni. Huomenna sitten juoksua! 

#triathlon @helsinkitriathlon
Tänään oli kiva päättää työviikko Helsingin tanssiopistolla @rauhatati kanssa! 🎉🔥
Tänään Sari Valton vieraana upean Elli Aaltosen kanssa keskustelemassa Yle Radio 1:n ohjelmassa Keskusteluja ihmisyydestä. Pääsimme pohtimaan 101 onnen päivää kirjani pohjalta elämän tarkoitusta, arvoja ja ajankäyttöä. 

”Jos tietäisit kuolevasi kolmen kuukauden päästä, miten käyttäisit viimeiset elonpäiväsi? Tekisitkö muutoksia ajankäyttöösi? Miten erottaa olennainen epäolennaisesta?”

https://areena.yle.fi/podcastit/1-72760580
Jippii! Tänään ilmestyi vihdoin mun uusi kirja 1,5 astetta parempi arki. Teos löytyy ääni- ja ekirjapalveluista sekä toki myös perinteisenä painettuna versiona kirjakaupoista tai kustantajan verkkokaupasta. 

Kirja kuvaa niitä valintoja, joita meidän on ilmastokriisin aikakaudella Suomen kaltaisissa yhteiskunnissa tehtävä. Iloinen uutinen on, että ilmastoystävällinen arki tekee planeetan ohella ennen kaikkea hyvää myös meille itsellemme!

#parempiarki #kirjat #kirjagram @gummeruskustannus
Revontulet! #koli
Ukko-Kolilla! #koli #ukkokoli
Rauhaa ja hyvää uutta vuotta kaikille! 

Mennyt vuosi onkin ollut aikamoinen. Teimme Third Rockissa noin sadalle yritykselle tai organisaatiolle noin 180 projektia. Palkkasimme seitsemän uutta asiantuntijaa ja liikevaihto kasvoi noin 50 % edellisestä vuodesta.

Omassa elämässä vuosi 2024 oli kaikkien aikojen paras liikuntavuosi. Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan, jota varten oli harjoiteltu koko alkuvuosi. Loppukesästä tein vielä pari puolimatkaa ja syksyllä 50-vuotissynttäripäivönä 50 km juoksun. Lisäksi vuoden aikana juoksin 12 puolimaratonia. Kuntoilua kertyi yhteensä 840 tuntia, keskimäärin noin 16 tuntia viikossa. 

Alkuvuonna ilmestyi 101 onnen päivää kirja ja joulun alla posti toi kotiin uuden kirjani 1,5 astetta parempi arki, joka ilmestyy heti tammikuun alussa 2025. Uusi ilmastoteos on viides kirjani. 

50-vuotissyntymäpäiväjuhlien järjestämisen sijaan päätin, että käyn seuraavan vuoden ajan joka viikko lounaalla ystävieni kanssa keskustelemaan elämän tarkoituksesta.

Kuntapolitiikan luottamustehtäviä varavaltuutetun lisäksi on ollut HSY:n ja Uudenmaan liiton hallituksissa sekä Uudenmaan liiton maakunnan yhteistyöryhmässä. Lisäksi olen saanut tehdä hiukan vapaaehtoistyötä eläinten oikeuksien puolesta Animalian hallituksessa. Kirsi Vuorisen kanssa olemme tehneet vuoden aikana yhteensä 21 jaksoa kestävyysmuutos-podcastia. 

Kaiken kaikkiaan vuoden aikana kertyi 929 kokousta ja 67 kotimaan matkapäivää. Ei yhtään laiva- tai lentomatkaa. Yhteensä 208 luettua tai kuunneltua kirjaa. Lisäksi lahjoitimme puolison kanssa vuoden aikana 9065 euroa eli noin kahdeksan prosenttia nettotuloistamme hyväntekeväisyyteen. Päivittäiset Duolingo-harjoitukset ruotsin ja espanjan osalta vaihtuivat nuottien harjoittelemiseen. Duolingo-harjoituksen tein jokapäivä ja putki on jatkunut nyt 1688 päivää. 

Kaiken kaikkiaan tämä on ollut henkilökohtaisesti erinomainen vuosi kun ei ole ollut kiire mihinkään ja on saanut tehdä juuri niitä asioita, joita on halunnutkin tehdä. Vuoden vaihteen saan olla Kolilla perheen ja ystävien kanssa.
Kyllä Turussakin osataan tehdä hyvää pyöräkatua!
Hyvää joulua!
Posti toi kotiovelle parhaan joululahjan! Uuden kirjani 1,5 astetta parempi arki - miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi. 

Unboxing-videon kuvasi ja editoi 10-vuotias lapseni. 

#unboxing #parempiarki #kirja @gummeruskustannus
Tietokirjailija ja vaikuttaja Leo Straniuksen 1,5 astetta parempi arki – Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnelliseksi(Gummerus) on konkreettinen opaskirja, joka auttaa valitsemaan viisaammin ja voimaan paremmin. Kirjassaan Stranius havainnollistaa esimerkein, miksi tiivis asuminen, minimalistinen kuluttaminen, vegaaninen ruokavalio ja muut ilmastoystävälliset valinnat eivät merkitse raskasta ja kurjaa elämää, vaan tekevät hyvää meille itsellemme.

Mitä hyötyä on siitä, että omistaa vain vähän tavaraa? Miten tehdä ilmastoystävällinen pikalounas etätyöpäivän keskellä? Miten arvioida oman toiminnan päästöjä ja vaikuttavuutta? Leo Stranius antaa uutuuskirjassaan 1,5 astetta parempi arki välineitä oman hiilijalanjäljen pienentämiseen avaamalla konkreettisia hiililaskelmia arjen eri valinnoista.

”1,5 asteen kanssa linjassa oleva arki on monella tavalla hyvää. Kun elää omien arvojensa mukaan ja tekee itseään suurempia ja planeetan kannalta merkityksellisiä asioita, kasvattaa henkistä hyvinvointiaan ja vahvistaa omaa mielenterveyttään. Näin ei tarvitse elää jatkuvassa ristiriidassa sen kanssa mitä tietää ja mitä tekee”, Stranius kirjoittaa kirjassaan.

Straniuksen mukaan päästötavoitteiden mukainen arki tuo elämään levollisuutta ja onnellisuutta. Myös henkilökohtainen varallisuus kasvaa, kun kuluttaa vähemmän.

”Monet asiat ovat paljon yksinkertaisempia ja helpompia, kun turhat asiat rajautuvat arjesta kokonaan pois häiritsemästä. Ravintolassa ja kaupassa valinnat ovat selkeitä. Lomamatkat ja siirtyminen paikasta toiseen tapahtuvat selkeiden periaatteiden mukaan. Yksinkertaisuus, tehokkuus ja taloudellisuus sekä terveellisyys yhdistyvät kauniilla tavalla hyväksi kokonaisuudeksi”, Stranius kirjoittaa.

”Voisiko 1,5 asteen ilmastoystävällinen arki näyttää yhä useammalle houkuttelevammalta, jos se kehystettäisiin hyveellisyyden ja pyyteettömyyden sijaan oman edun tavoittelulla? Itsekkyydellä. Siitähän tässä kaikessa lopulta on kysymys: siitä, että meillä kaikilla olisi paljon nykyistä parempi elämä.”
Mistä voimaa vastuullisuustyöhön multikriisien aikakaudella? Tietysti työskentelystä planeetan puolesta! Aika hieno loikka ollaan tehty Third Rockissa viimeisen reilun neljän vuoden aikana. 

”Third Rock on muuttunut neljässä vuodessa kolmen ihmisen pienestä ja intohimoisesta vastuullisuuspalveluita tarjoavasta yrityksestä jo 17 asiantuntijan vaikuttavaksi yhteisöksi. Vuoden 2024 aikana olemme palvelleet peräti 96 yritystä tai organisaatiota 156 projektin muodossa.”

https://thirdrock.fi/mista-voimaa-vastuullistyohon-multikriisien-aikakaudella/