Tällä viikolla (18.-24.5.2020) kuuntelin yhteensä kahdeksan kirjaa. Ohessa arviot ja pohdinnat seuraavista kirjoista:
- Robert Wright: Why Buddhism is True
- Maarit Jokela, Mirkka Oja-Leikas, Meri Rova (toim.) Kiehtovat geenit – Mihin geenitietoa käytetään?
- Steven Kotler & Jamie Wheal: Stealing Fire
- Elina ja Sofia: Kaikki on mahdollista
- Naomi Klein: On fire. The burning case for a green new deal
- Loretta Breuning: Habits of Happy Brain
- Jari Lindström: Syvään päätyyn. Muistelmani
- Jotain hyvä. Äänikirja toivosta
Seuraavassa arviot myös tekstinä:
Robert Wright: Why Buddhism is True
-Nimestään huolimatta kirja on kiinnostava katsaus ihmisen psykologiaan ja henkiseen kehittymiseen.
-Olkoonkin, että pohdinta dukkhasta, uudelleen syntymisestä, valaistumisesta ja nirvanasta kuulostaa omiin korviini aina hiukan hassulta siitä huolimatta, että kärsimyksen hyväksyminen, hyveet, keskittyminen ja viisauden kehittäminen ovat toki kovia juttuja.
-Miksi meditoida päivittäin esimerkiksi puolituntia? Wrightin mukaan meditointi tarjoaa totuuden hetkiä, viisautta, selkeyttä, moraalista pohdintaa ja tervetulleita keskeytyksiä päivän tekemiseen.
-Itse olen kokeillut taannoin päivittäistä meditointia Headspace-sovelluksella. Itse en nähnyt meditoinnille hyötyä aamuisin kun mieli on muutenkin tyhjä. Iltaisin taas meditointi aiheutti itselläni nukahtamista ja toimi näin mukavana unilääkkeenä. Wrightin kirjan myötä aloin kuitenkin haavella kunnollisesta meditointiretriitistä. Voisi olla hauska kokeilla pohdiskelua joskus kokonainen päivä tai viikonloppu.
Maarit Jokela, Mirkka Oja-Leikas, Meri Rova (toim.) Kiehtovat geenit – Mihin geenitietoa käytetään? (Duodecim)
-Kiehtovaa, miten paljon geenitutkimus on viime vuosikymmeninä edennyt ja miten tuore tieteenala on kyseessä.
-Erityisesti geenitekniikka herättää eettisiä kysymyksiä. Onko oikein kertoa esim lapselle tai nuorelle, että hänellä on perimän myötä parantumaton tauti, joka johtaa lähes varmaan kuolemaan viimeistään keski-iässä.
-Itse rupesin miettimään kirjan myötä myös geenitestin tekemistä. Oletteko te tehneet ja millaisia kokemuksia teillä on testistä?
-Lohdullista on, että geenivirheet harvoin estävät liikunnan, hyvän ruokavalion ja unen suotuisia vaikutuksia terveyteen.
Steven Kotler & Jamie Wheal: Stealing Fire
-Kirjassa kerrotaan, miten omaa tietoisuuttaan ja ajatteluuan voi kehittää
-Esimerkkeinä mm eliittisotilaat ja business-johtajat
-Kotler ja Wheal käyvät läpi miten kehittää itseään neurobiologian, psykologian, teknologian ja lääketieteen avulla. Esillä ovat aika paljon erilaiset huumeet ja meditaatio.
-Hyvä pointti sen sijaan on, että olisi hyvä kehittää usein enemmän ajattelua kuin vain fyysisiä taitoja
Elina ja Sofia: Kaikki on mahdollista
-Söpöä, että suositut lapsitubettajat ovat tehneet oman kirjan.
-Kirja on tarkoitettu lapsille, mutta halusin tietysti uteliaisuuttani kuunnella sen, jotta oppisin ymmärtämään paremmin tämän päivän lasten maailmaa.
-Kirja on täynnä hyviä vinkkejä ja ohjeita lapsen arkeen ja monet neuvot sopivat varsin hyvin aikuisillekin.
-Hurjaa tosin, että lapsillekin täytyy tänä päivänä olla omat elämänhallinta ja selfhelp-kirjansa.
Naomi Klein: On fire. The burning case for a green new deal
-Ajankohtainen. Kirja rakentaa tarinaa Greta Thunbergistä ja ilmastokriisistä. Vaikka talomme on tulessa. Miksi emme panikoi?
-Klein kritisoi decoupling-ajatusta, koska ekotehostuminen johtaa helposti rebound-efektiin eli jevonsin paradoksiin.
-Klein uskoo kansalaisaktivismin voimaan
-Kirja on tuttua ja perusteltua kapitalismin kritiikkiä, jos on lukenut Kleinin aikaisempia kirjoja.
-Erittäin ajankohtainen kun nyt mietitään koronaelvytystä
Loretta Breuning: Habits of Happy Brain
-Hyvä katsaus serotoniinin, dopamiinin, oksitosiinin ja endorfiinin vaikutukseen aivoissa
-Antaa hyvän katsauksen siihen, miten luoda uusia hyviä tapoja ja luopua huonoista tavoista. Kirjailin hypoteesi on, että 45 päivän päivittäiset teot luovat rutiinin eli tapoja.
-Neuvot ovat ilahduttavan konkreettisia ja yksityiskohtaisia siitä, miten voi lisätä kutakin ainetta aivoissa.
-Dopamiini: juhli pieniä saavutuksia, etene pienin askelin, tee konkreettisia tekoja.
-Endorfiini: naura säännöllisesti ja etsi asioita, jotka naurattavat tai itke pahaolo pois. Surulliset elokuvat voivat auttaa itkemisen harjoittelua. Se helpottaa ja toimii terapiana. Myös fyysinen harjoittelu/treenaus ja venyttely auttavat vapauttamaan endorfiinia.
-Oksitosiini: rakenna sosiaalista luottamusta ihmisten kanssa. Sen voi aloittaa katsomalla silmiin tai aloittamalla keskusteluja. Tai kokeile hierontaa.
-Serotoniini: hanki muiden arvostusta kertomalla muille mitä hienoa olet tehnyt. Nauti omasta vaikutuksestasi muihin.
Jari Lindström: Syvään päätyyn. Muistelmani.
-Olen tavannut Lindströmin muutaman kerran hänen toimiessaan ministerinä. Hän antoi jo silloin hyvin maanläheisen ja välittömän vaikutelman ihmisestä, joka oli armottoman rehellinen. Tämä sama kuva välittyy hienosti myös kirjasta.
-Kirjassaan Lindström käy yksityiskohtaisesti läpi kuntapolitiikan ja eduskunnan dynamiikkaa sekä 2010-luvun keskeisiä poliittisia käänteintä omasta näkökulmastaan. Näin kirja toimii hienona yhteiskuntaopin teoksena kaikille, joita politiikka kiinnostaa.
-Paikoin tekstiä vaivaa pieni omahyväisyys. Riveiltä välittyy mielikuva, että Lindströmillä oli usein tunne, mitä tulee tapahtumaan. Tämän toistelu tuntuu hiukan epäuskottavalta.
Jotain hyvä. Äänikirja toivosta.
-Lyhyt kirja, jossa joukko suomalaisia lukee kirjeitä tästä ajasta. Kirjan tuotto annetaan Hope ry:lle ja käytetään vaikeassa tilanteessa olevien lasten harrastusmahdollisuuksien turvaamiseen.
-Hienoa ajankuvaa korona-ajasta
-Korona on globaali sukupolvikokemus, jota tullaan aina muistelemaan ja miettiään missä olimme silloin
-Erityisesti mieleen jäi huuhkajien päävalmentaja Markku Kanervan kirje. Hänen mukaan koronavirus on kuin puoliaika tai aikalisä. Mahdollisuus miettiä strategiaa uudestaan.
-Monet kirjeiden lukijat muistuttavat siitä, että emme ehkä halua enää palata vanhaan. Maapallomme on saanut sydänkohtauksen, talous yskii ja räkii. Kykenemme elämään ilman jatkuvaa kulutusta ja lentämistä. Joskus pakko on paras kannustin. Tämän parempaa tilaisuutta päivittää arvot 2020-luvulle tuskin tulee, maalailee esimerkiksi Perttu Pölönen.
Ranskalainen kirjailija François Mauriac sanoi, että lukeminen on avoin ovi lumottuun maailmaan.
Lumotussa maailmassa on monenlaisia värejä, sävyjä ja vivahteita, ihan kuten tuossa viikon kirjakatsauksessakin. Lukeminen avartaa maailmankuvaa.
Ja menneisyyden seulominen auttaa ymmärtämään nykyisyyttä ja se antaa vinkkejä tulevaisuuden hahmottamiseen. Molemmat viimeksi lukemistani 576-sivuisista kirjoista kertovat historiasta ja kukin omalla tavallaan vallankäytöstä.
Jatkaessani mielikuvituksen siivittämää maailmanympärimatkaani pysähdyin ensin lähimpänä olevaan Iso-Britanniaan. Joanny Moulin kertoo teoksessaan ” Victoria, vuosisadan kuningatar ” ( Victoria- Reine d’un siècle ) lähes 65-vuotta Britannian imperiumia päättäväisyydellä hallinneen vahvaluonteisen kuningatar Victorian yksityisestä ja julkisesta elämästä. Victoria nousi valtaistuimelle hyvin nuorena v..1837. Tämän kertomuksen kautta kokonainen menneisyyden vuosisata herää tavallaan uuteen eloon.
Toinen matkakohteeni on Amerikan Yhdysvallat. Barbara Chase- Riboud kertoo ” Virginialainen ” ( La Virginienne ) kirjassaan XVIII-vuosisadan lopun kiistellyimmän rakkaustarinan. Yhdysvaltojen kolmas presidentti Thomas Jefferson jakoi elämänsä 38 vuoden ajan kauniin ja arvoituksellisen Sally Hemingsin kanssa. ? Sally Hemings oli valkoihoisen ja mulatin jälkeläinen orja. Teoksessa orjuuden ajan Amerikka näyttäytyy monissa värisävyissä ja kaikessa monimutkaisuudessaan.