Oura – Kokemukset kolmelta kuukaudelta

Minulla on ollut Oura-sormus nyt vähän yli kolme kuukautta.

Olen ollut sormukseen toistaiseksi tyytyväinen. Akku kestää hyvin. Sormusta ei tarvitse ladata kuin kerran viikossa ja lataus onnistuu nopeasti. Sormus on mukava sormessa eikä se haittaa lasten kanssa leikkiessä, urheillessa tai nukkuessa. Ainoastaan seinäkiipeilyssä huomasin, että sormukseen kohdistui voimaa ja siihen tuli myös pieni naarmu.

Sormus on myös erittäin kevyt ja tyylikäs. Se muistuttaa hyvin paljon minulla aiemmin ollutta hematiittisormusta. Itse käytän sormusta vihkisormuksen tilalla vasemmassa nimettömässä. En usko, että monikaan kaverini on uutta sormusta sormessani edes huomannut, vaikka toki muutama on siitä tullut uteliaasti kyselemään.

Mitä älysormus minulle kertoo?

Katson Ouran sovelluksesta (johon sormus kerää datan) aamuisin miten paljon olen liikkunut ja ollut liikkumatta edellisen päivän aikana, miten olen yöni nukkunut ja millaisella valmiudella voin päiväni aloittaa.

Sovellus kertoo minulle joka aamu edellisen päivän liikkumisen ja yöunien perusteella valmiustasoni (0-100). Sovellus näyttää minulle nukkumani unen määrän ja laadun, sekä päivän liikkumiset. Unen aikana sormus mittaa leposykkeeni, keskisykkeen, sykevälivaihtelun ja hengitystiheyden. Päivän aikana sormus mittaa olenko paikallani, liikunko kevyesti, kohtalaisesti vai intensiivisesti sekä muuttaa liikkumiseni poltetuiksi kaloreiksi ja kävellyiksi kilometreiksi + askeliksi. Kaiken kaikkiaan dataa kertyy todella paljon. Tämän perusteella sovellus pystyy suosittelemaan minulle esimerkiksi sopivaa nukkumaanmenoaikaa.

Mitä sitten olen oppinut? Ouran sovellus on haarukoinut minulle ideaalin nukkumaanmenoajan ja muistuttelee siitä iltaisin. Lähes päivittäin sovellus valittaa minulle siitä, että olen nukkunut liian vähän ja kuntoillut liikaa. Siitä huolimatta, että olen pyrkinyt sormuksen myötä nukkumaan poikkeuksellisen pitkään ja paikoin myös jopa rajoittanut liikkumistani. Tämä on alkanut hiukan ärsyttää ja ahdistaa – ehkä juuri siitä syystä, että uskon sormuksen olevan oikeassa. Parhaimmat valmiuspisteet sain kuitenkin päivänä, jolloin sormus ei ollut jostain syystä rekisteröitynyt liikkumisiani lainkaan. Pitäisi varmaan maata joka toinen päivä täysin tekemättä mitään.

Ouran myötä olen tehnyt monta mielenkiintoista havaintoani arjesta. Esimerkiksi liikuntaa tulee yllättävän paljon viikonlopuisin pelkästään siitä, että riehun lasten kanssa ja teen kotitöitä. Sen sijaan arkena passiivista aikaa saattaa kertyä yllättävän paljon vaikka olen kuvitellut, että kokouksesta ja tapaamisesta toiseen sinkoilu kävisi vähintään kevyestä liikunnasta.

Sormuksen myötä olen alkanut kiinnittämään enemmän huomiota nukkumiseeni ja liikkumiseeni. Lisäksi pienikin muutos kehon lämpötilassa ja normaalia korkeampi leposyke kertoo pienestä flunssasta tai muusta kehon poikkeustilanteesta. Sormus tunnistaa nämä yleensä paremmin kuin minä itse. Data on vaikuttanut selvästi siihen millaisia juoksulenkkejä olen esimerkiksi aamuisin tehnyt. Usein huomaan, että viikon puolivälin jälkeen valmiustasoni alkaa laskea sen verran paljon, että vähennän urheilua ja alan mennä aiemmin nukkumaan tai nukun aamulla pidempään. Tämä palauttaa ja antaa taas lisää energiaa esimerkiksi viikonloppuun.

Sormuksen ympäristövaikutukset?

Pyysin Ouralta arviota sormuksen hiilijalanjäljestä, mutta siitä ei valitettavasti ollut tietoa. Nopeasti arvioiden sormuksen materiaalit ovat kuitenkin sellaisia, että Oura on todennäköisesti ekologisesti kilpailukykyinen suhteessa uuteen timantti-, kulta- tai hopeasormukseen. Sen sijaan itselläni ollut hematiittisormus oli ympäristön kannalta varmasti parempi vaihtoehto.

Ympäristön kannalta suosittelen Ouraa erityisesti perinteisen jalometallisormuksen korvaajaksi. Oikeastaan tuntuu ihan hassulta, että joku on valmis maksamaan satoja euroa esimerkiksi pelkästä kulta- tai timanttisormuksesta kun samaan hintaan voi saada Ouran älysormuksen. Veikkaan, että Oura tulee disruptoimaan sormusmarkkinat heti kun alalle tulee muitakin valmistajia. Uutena ja lisäisenä arvelen, että sen luonnonvarojen kulutus on kuitenkin merkittävää siinä olevien harvinaislaatuisten raaka-aineiden vuoksi.

Esimerkiksi Apple Watcin hiilijalanjälki on Applen oman ilmoituksen mukaan 40 kiloa ja iPhone 11 -puhelimen 72 kiloa. Tätä taustaa vasten veikkaisin, että Oura-sormuksen hiilijalanjälki osuu johonkin 10-20 kilon väliin. Vertailun vuoksi keskimääräisen uuden auton päästöt Suomessa ovat 120 g/km eli hiilidioksidipäästöjä tulee 100 kilometrillä noin 12 kiloa.

Alla vielä kuvia sovelluksen antamia yhteenvetotietoja. Päiväkohtaiset tiedot ovat huomattavasti yksityiskohtaisempia.

4 kommenttia artikkeliin ”Oura – Kokemukset kolmelta kuukaudelta”

  1. Hei!
    Onko noin puolitoista vuotta sitten ostettu sormus samanlainen kuin uusi sormus? Yksi ystäväni yrittää myydä minulle sormustaan kun kerroin, että aion hankkia sormuksen. Eli kannattaako minun kuitenkin tilata teiltä uusi ja miksi?

    • Minulla sormus on ollut kohta vuoden ja hyvin toimii edelleen. Vaihtelua voi kuitenkin olla paljon esim akun keston suhteen. Minulta ei sormuksia saa vaan suoraan Ouralta 🙂

Kommentointi on suljettu.

Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.