Oura – Kokemukset kolmelta kuukaudelta

Minulla on ollut Oura-sormus nyt vähän yli kolme kuukautta.

Olen ollut sormukseen toistaiseksi tyytyväinen. Akku kestää hyvin. Sormusta ei tarvitse ladata kuin kerran viikossa ja lataus onnistuu nopeasti. Sormus on mukava sormessa eikä se haittaa lasten kanssa leikkiessä, urheillessa tai nukkuessa. Ainoastaan seinäkiipeilyssä huomasin, että sormukseen kohdistui voimaa ja siihen tuli myös pieni naarmu.

Sormus on myös erittäin kevyt ja tyylikäs. Se muistuttaa hyvin paljon minulla aiemmin ollutta hematiittisormusta. Itse käytän sormusta vihkisormuksen tilalla vasemmassa nimettömässä. En usko, että monikaan kaverini on uutta sormusta sormessani edes huomannut, vaikka toki muutama on siitä tullut uteliaasti kyselemään.

Mitä älysormus minulle kertoo?

Katson Ouran sovelluksesta (johon sormus kerää datan) aamuisin miten paljon olen liikkunut ja ollut liikkumatta edellisen päivän aikana, miten olen yöni nukkunut ja millaisella valmiudella voin päiväni aloittaa.

Sovellus kertoo minulle joka aamu edellisen päivän liikkumisen ja yöunien perusteella valmiustasoni (0-100). Sovellus näyttää minulle nukkumani unen määrän ja laadun, sekä päivän liikkumiset. Unen aikana sormus mittaa leposykkeeni, keskisykkeen, sykevälivaihtelun ja hengitystiheyden. Päivän aikana sormus mittaa olenko paikallani, liikunko kevyesti, kohtalaisesti vai intensiivisesti sekä muuttaa liikkumiseni poltetuiksi kaloreiksi ja kävellyiksi kilometreiksi + askeliksi. Kaiken kaikkiaan dataa kertyy todella paljon. Tämän perusteella sovellus pystyy suosittelemaan minulle esimerkiksi sopivaa nukkumaanmenoaikaa.

Mitä sitten olen oppinut? Ouran sovellus on haarukoinut minulle ideaalin nukkumaanmenoajan ja muistuttelee siitä iltaisin. Lähes päivittäin sovellus valittaa minulle siitä, että olen nukkunut liian vähän ja kuntoillut liikaa. Siitä huolimatta, että olen pyrkinyt sormuksen myötä nukkumaan poikkeuksellisen pitkään ja paikoin myös jopa rajoittanut liikkumistani. Tämä on alkanut hiukan ärsyttää ja ahdistaa – ehkä juuri siitä syystä, että uskon sormuksen olevan oikeassa. Parhaimmat valmiuspisteet sain kuitenkin päivänä, jolloin sormus ei ollut jostain syystä rekisteröitynyt liikkumisiani lainkaan. Pitäisi varmaan maata joka toinen päivä täysin tekemättä mitään.

Ouran myötä olen tehnyt monta mielenkiintoista havaintoani arjesta. Esimerkiksi liikuntaa tulee yllättävän paljon viikonlopuisin pelkästään siitä, että riehun lasten kanssa ja teen kotitöitä. Sen sijaan arkena passiivista aikaa saattaa kertyä yllättävän paljon vaikka olen kuvitellut, että kokouksesta ja tapaamisesta toiseen sinkoilu kävisi vähintään kevyestä liikunnasta.

Sormuksen myötä olen alkanut kiinnittämään enemmän huomiota nukkumiseeni ja liikkumiseeni. Lisäksi pienikin muutos kehon lämpötilassa ja normaalia korkeampi leposyke kertoo pienestä flunssasta tai muusta kehon poikkeustilanteesta. Sormus tunnistaa nämä yleensä paremmin kuin minä itse. Data on vaikuttanut selvästi siihen millaisia juoksulenkkejä olen esimerkiksi aamuisin tehnyt. Usein huomaan, että viikon puolivälin jälkeen valmiustasoni alkaa laskea sen verran paljon, että vähennän urheilua ja alan mennä aiemmin nukkumaan tai nukun aamulla pidempään. Tämä palauttaa ja antaa taas lisää energiaa esimerkiksi viikonloppuun.

Sormuksen ympäristövaikutukset?

Pyysin Ouralta arviota sormuksen hiilijalanjäljestä, mutta siitä ei valitettavasti ollut tietoa. Nopeasti arvioiden sormuksen materiaalit ovat kuitenkin sellaisia, että Oura on todennäköisesti ekologisesti kilpailukykyinen suhteessa uuteen timantti-, kulta- tai hopeasormukseen. Sen sijaan itselläni ollut hematiittisormus oli ympäristön kannalta varmasti parempi vaihtoehto.

Ympäristön kannalta suosittelen Ouraa erityisesti perinteisen jalometallisormuksen korvaajaksi. Oikeastaan tuntuu ihan hassulta, että joku on valmis maksamaan satoja euroa esimerkiksi pelkästä kulta- tai timanttisormuksesta kun samaan hintaan voi saada Ouran älysormuksen. Veikkaan, että Oura tulee disruptoimaan sormusmarkkinat heti kun alalle tulee muitakin valmistajia. Uutena ja lisäisenä arvelen, että sen luonnonvarojen kulutus on kuitenkin merkittävää siinä olevien harvinaislaatuisten raaka-aineiden vuoksi.

Esimerkiksi Apple Watcin hiilijalanjälki on Applen oman ilmoituksen mukaan 40 kiloa ja iPhone 11 -puhelimen 72 kiloa. Tätä taustaa vasten veikkaisin, että Oura-sormuksen hiilijalanjälki osuu johonkin 10-20 kilon väliin. Vertailun vuoksi keskimääräisen uuden auton päästöt Suomessa ovat 120 g/km eli hiilidioksidipäästöjä tulee 100 kilometrillä noin 12 kiloa.

Alla vielä kuvia sovelluksen antamia yhteenvetotietoja. Päiväkohtaiset tiedot ovat huomattavasti yksityiskohtaisempia.

4 kommenttia artikkeliin ”Oura – Kokemukset kolmelta kuukaudelta”

  1. Hei!
    Onko noin puolitoista vuotta sitten ostettu sormus samanlainen kuin uusi sormus? Yksi ystäväni yrittää myydä minulle sormustaan kun kerroin, että aion hankkia sormuksen. Eli kannattaako minun kuitenkin tilata teiltä uusi ja miksi?

    • Minulla sormus on ollut kohta vuoden ja hyvin toimii edelleen. Vaihtelua voi kuitenkin olla paljon esim akun keston suhteen. Minulta ei sormuksia saa vaan suoraan Ouralta 🙂

Kommentointi on suljettu.

Hyvää alkanutta kevättä ja maaliskuuta! Helmikuussa kokeilin jättää joka ilta puhelimen yöksi keittiöön eli en ottanut laitetta lainkaan makuuhuoneeseen. 

Oliko tällä vaikutusta puhelimen käyttöön? Kyllä oli ja aika paljon! 

Tammikuuhun verrattuna puhelimella vietetty kokonaisaika väheni helmikuussa yhteensä 27,5 tuntia eli noin 20 prosenttia. Toki osaltaan tähän vaikutti sekin, että helmikuussa olin viikon lomalla, jolloin puhelinta tuli käytetty vähemmän, kun ei ollut työasioita hoidettavana. 

Viihteen, uutisten ja sosiaalisen median osuus on kuitenkin varmasti se mitä monet haluaisivat illalla ja aamulla vähentää. Sen osuus tippui tammikuun 63,5 tunnista 33,5 tuntiin (-30 tuntia). Tästä sosiaalisen median käyttö puhelimella tippui 36,5 tunnista 26,5 tuntiin (-10 tuntia) ja viihteen/uutisten osuus 27 tunnista 7 tuntiin (-20 tuntia). 

Helmikuussa oli tietysti vähemmän päiviä kuin tammikussa, mutta laskennassa/tarkastelussa on tammi- ja helmikuun osalta molemmissa mukana vertailukelpoisuuden parantamiseksi neljä kalenteriviikkoa eli 28 päivää.

Miltä kuulostaisi 30 tuntia kuukaudessa enemmän aikaa? Mitä olen illalla ja aamulla sängyssä tehnyt? Nukkunut hiukan enemmän, haaveillut ja pohdiskellut sekä lukenut kolme paperikirjaa.

Nyt maailma on mennyt kuitenkin sen verran hulluksi, että maaliskuussa kokeilen olla kuukauden lukematta tai seuraamatta uutisia. Vastaavan uutispaussikokeilun tein maaliskuussa 2022. Keep Calm and Carry On.
Perjantai-illan treenit. 1,5 kuntopiiri ja siihen päälle 1,5 tunnin uinti. Kiitos @helsinkitriathlon
Posti toi kotiin tuoreen Luonnonsuojelijan ja sieltähän löytyi viisi vinkkiä 1,5 astetta parempaan arkeen!

#puolitoistaastetta #puolitoistaastettaparempiarki @gummeruskustannus
Ilahduttavaa, että meidän lyhennetyn työviikon kokeilu on herättänyt myös julkista keskustelua! Toivottavasti moni muukin organisaatio lähtee kokeilemaan lyhennettyä työviikkoa täydellä palkalla. 

Olisi tietysti kiinnostavaa kuulla millä muilla tavoin ihmisten hyvinvointia voisi vahvistaa työelämässä.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011002179.html
Viikon takainen juoksutesti tuntui niin kivalta, että tänään piti uteliaisuutta ottaa uudestaan. Kiitos @helsinkitriathlon ja @kirsipaivaniemi 

Ensin tämän päivän ajat ja sulkeissa viikon takaiset ajat. Sykkeet olivat +/- pari lyöntiä samalla tasolla. 

-5 km pk-juoksu 26:44 (27:01)
-2 km vk-juoksu 8:51 (8:29)
-1 km all out 3:54 (3:56)

(Huom. Viikossa kehitystä ei luonnollisesti tapahdu vauhdeissa suuntaan tai toiseen. Lähinnä oli kiva nähdä miten päivän kunto vaikuttaa testituloksiin ja näkyykö eroa kovan ja kevyen treeniviikon päätteeksi. Viikko sitten takana oli siis kevyt viikko ja nyt kova viikko.
Kokeilen joka kuukausi jotain uutta tapaa tai asiaa. 

Viime joulukuussa ystävä vinkkasi, että teen sijaan voi juoda myös pelkkää lämmintä/kuumaa vettä. Näin tehdään paikoin esim Kiinassa ja Itä-Aasian maissa. Päätin kokeilla tätä tammikuun ajan ja huomasin, että toden totta. Eihän sitä teetä tarvitse tässä mihinkään. 

Muutos oli yllättävän helppo, vaikka olen juonut koko aikuisikäni teetä. Tosin ainakin yksi hairahdus kuukauden aikana tapahtui. Vanhasta tottumuksesta otin Yle Radio 1:n lähetyksessä ollessani kupin teetä enkä viitsinyt jättää juomatta. Lisäksi kuukauden aikana tuli juotua ainakin muutaman kerran kuumaa mehua. Kahvia en juo muutenkaan. 

Seuraavaksi kohti helmikuun kokeilua, joka on se, että en pidä puhelinta aamuisin tai iltaisin lainkaan makuuhuoneessa.
Mitä jos viikonloppu todella alkaisi perjantaina? Päätimme kokeilla Third Rockissa lyhennettyä työviikkoa täydellä palkalla puolen vuoden ajan.

Hyvinvointi parani ja tehokkuus kasvoi, mutta hiukan yllättäen kaikkein eniten lyhennetty työviikko on parantanut taloudellista tulosta.

Jatkamme lyhennettyä työviikkoa toistaiseksi, ja kannustamme muitakin kokeilemaan.

Hiukan tarkempaa tietoa kokeilumme taustoista ja tuloksista löytyy verkkosivuiltamme: .
https://thirdrock.fi/mita-tapahtui-kun-paatimme-kokeilla-lyhennettya-tyoviikkoa/
Millaisen työelämän jätämme tuleville sukupolville? ”Nykyisin odotukset ovat työpaikoilla todella kovat, koko ajan pitäisi kyetä kehitykseen ja muutokseen. Tätä kautta määrittelemme ison joukon ihmisiä työelämän ulkopuolelle”, sanovat Työvuorossa-podcastissa asiantuntija Maiju Lehto ja toimitusjohtaja Leo Stranius. 

https://www.rinnekodit.fi/ajankohtaista/uusi-podcast-rakentaa-kestavampaa-tyoelamaa/
Tänään oli ohjelmassa juoksutesti:
-20 min alkuverra
-5 km pk-juoksu (27:01)
-2 km anakynnys (8:29)
-1 km all out (3:56)
-20 min loppuverra
Virallinen kutsu mun kirjajulkkareihin!

Leo Straniuksen 1,5 astetta parempi arki -kirjan julkistustilaisuus

Tervetuloa keskustakirjasto Oodiin kuuntelemaan keskustelua uutuuskirjasta 1,5 astetta parempi arki – Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnelliseksi (Gummerus).

Paikalla teoksesta kertoo kirjan kirjoittanut tietokirjailija, vaikuttaja ja vastuullisuusasiantuntijayrityksen Third Rockin toimitusjohtaja Leo Stranius. Hänen kanssaan ilmastoystävällisemmästä elämästä ja kirjan teemoista keskustelevat D-mat Oy:n toimitusjohtaja ja Ilmastopalapelin kehittäjä Michael Letternmeier, Sitran johtava asiantuntija Sari Laine ja The Activist Agency viestintätoimiston perustajaosakas Niklas Kaskeala. Keskustelun vetää Pauliina Pietilä Gummerukselta. 

Milloin? 7.2. klo 16-17
Missä: Helsingin Keskustakirjasto Oodi, Saarikoski-matto
Tilaisuus on kaikille avoin. Tervetuloa! 
Tapahtuman järjestävät Gummerus ja Leo Stranius.

https://helmet.finna.fi/FeedContent/LinkedEvents?id=helsinki:agkhhiyx4q
Tänään hyvää ja kevyttä pyörätreeniä vajaa pari tuntia. Eilen tunti hyötypyöräilyä, 1,5 tunnin kuntopiiri ja 1,5 tunnin uintitreeni. Aamuisin tietty venyttelyä ja seitsemän minuutin lihaskuntotreeni. Huomenna sitten juoksua! 

#triathlon @helsinkitriathlon
Tänään oli kiva päättää työviikko Helsingin tanssiopistolla @rauhatati kanssa! 🎉🔥
Tänään Sari Valton vieraana upean Elli Aaltosen kanssa keskustelemassa Yle Radio 1:n ohjelmassa Keskusteluja ihmisyydestä. Pääsimme pohtimaan 101 onnen päivää kirjani pohjalta elämän tarkoitusta, arvoja ja ajankäyttöä. 

”Jos tietäisit kuolevasi kolmen kuukauden päästä, miten käyttäisit viimeiset elonpäiväsi? Tekisitkö muutoksia ajankäyttöösi? Miten erottaa olennainen epäolennaisesta?”

https://areena.yle.fi/podcastit/1-72760580
Jippii! Tänään ilmestyi vihdoin mun uusi kirja 1,5 astetta parempi arki. Teos löytyy ääni- ja ekirjapalveluista sekä toki myös perinteisenä painettuna versiona kirjakaupoista tai kustantajan verkkokaupasta. 

Kirja kuvaa niitä valintoja, joita meidän on ilmastokriisin aikakaudella Suomen kaltaisissa yhteiskunnissa tehtävä. Iloinen uutinen on, että ilmastoystävällinen arki tekee planeetan ohella ennen kaikkea hyvää myös meille itsellemme!

#parempiarki #kirjat #kirjagram @gummeruskustannus
Revontulet! #koli