Luettuani Greta Thunbergin kirjan tulin vakuuttuneeksi, että koululaisten perjantaiset ilmastolakot eivät riitä.
Olemme kriisissä ja tarvitsemme kaikki mukaan. Yksilövalintojen ohella tarvitsemme järjestelmän muutoksen. Hyvä tapa asettaa tulevaisuus nykyisyyden edelle on osallistua tavalla tai toisella yleiseen ilmastolakkoon 27.9.2019.
Ymmärrän, että monille suurille ay-liitoille tai keskusjärjestöille lakko tai yleislakko ovat niin latautuneita, merkityksellisiä ja symbolisia käsitteitä, että on vaikeaa tai mahdotonta lähteä mukaan “yleislakkoon”.
Toisaalta herää kysymys. Mikä voisi olla tärkeämpi asia lakkoilla, kuin yhteinen tulevaisuutemme ja ilmasto? Lakkoillaanhan sitä kiky-minuuteista ja palkankorotustenkin puolesta. Earth Strike olisi ay-järjestöille hyvä tapa näyttää, että he ovat ymmärtäneet, mikä on tämän sukupolven suurin haaste ja kaikkein tärkein puolustettava arvo.
Koskaan ei ole liian myöhäistä tehdä niin paljon kuin pystymme! Meillä on niin paljon voitettavaa.
Ohessa Earth Strike Suomen vieraskynäkirjoitus blogiini.
Vieraskynä: Earth Strike Suomi
Viimeisen vuoden aikana ympäristöliike on lähtenyt viime vuosiin verrattuna uudella tavalla ja monilukuisempana liikkeelle kaikkialla ympäri maailmaa. Suurimpana syynä on ollut tieteellisen yhteisön jo pitkään tietämän totuuden valtavirtainen sisäistäminen: meillä on niin paljon hävittävää. Vuoden takainen IPCC-raportti antoi ihmiskunnalle 12 vuotta aikaa tehdä radikaaleja muutoksia, ja hetki sitten julkaistu toinen raportti kertoi aiemmin asetettujen lämpötilarajojen lähes ylittyneen jo monilla maa-alueilla ympäri planeettaa. ”Nyt on pakko” on jo vakiintunut iskulause. Meille se tarkoittaa, että pitkään jatkunut kehitys on pakko muuttaa – nyt. Se tarkoittaa ympäristöliikkeen historian kriittistä tarkastelua ja uusien keinojen käyttämistä osana ilmastokamppailua.
Me olemme tehneet niin paljon. Ilmastonmuutoksesta on tiedetty jo vuosikymmeniä. Elinkeinoelämän ja fossiiliteollisuuden lobbauskampanjoista ja misinformaatiosta huolimatta lukemattomat ihmiset ovat tehneet valtavasti töitä pelastaakseen inhimillisen tulevaisuuden sinisellä planeetalla. Olemme kampanjoineet, osoittaneet mieltämme, menneet maailman parlamentteihin ehdolle, kirjoittaneet adresseja ja käyttäneet suoraa toimintaa tuhoisten projektien pysäyttämiseksi. Kaikesta huolimatta lämpötila nousee jatkuvasti. Tarvitsemme laaja-alaisia ja tehokkaita keinoja.
Meillä on myös niin paljon voitettavaa. Ilmastokatastrofi on koko ihmiskuntaa uhkaava kriisi, joka pakottaa meidät muuttamaan kaiken. Ilmastotekojen ohella tarvitsemme ilmasto-oikeudenmukaisuutta, maapallon resurssien kulutuksen ohella meidän on tarkasteltava niiden tasaista jakautumista. Meidän on opittava kuvittelemaan tulevaisuutta uudella tavalla. Miltä maailma näyttää ilmastokriisin jälkeen? Minkälainen on inhimillinen tulevaisuus tai mitä on hyvä elämä? Maailmamme tulevaisuus koskettaa meitä kaikkia, eikä kukaan yksilö pysty sitä saavuttamaan. Kollektiivinen toiminta solidaarisuudesta kaikkea elävää kohtaan on ensimmäisiä askelmerkkejä matkalla parempaan huomiseen.
Nyt on pakko vetää hätäjarrusta – siksi yleislakko.
Earth Strike on kansainvälinen yleislakko maapallon puolesta 27. syyskuuta 2019.
Earth Strike Suomi
https://www.earth-strike.com/finland/
https://www.facebook.com/EarthStrikeFi
Hienoa! Ja valitettavasti yksi tällainen tapahtuma ei vielä riitä mihinkään vaan tästä tulisi tehdä vähintään jokavuotinen tapahtuma, osa uutta normaalia ja yleistä elämäntapaa kaikille. Terveemmän ja hyvinvoivan ympäriston ja luonnon eli myös eläinkunnan puolustamista niin ideologiassa kuin konkretiassa. Ilmastonmuutosta ei voi vaeita pois minnekään, päinvastoin. Onnea ja menestystä tapahtuman valmisteluun, tulen varmasti osallistumaan siihen.
Ilmastokriisin ratkaiseminen on varmaankin ainut projekti, joka voi yhdistää meidät kaikki ihmiset maailmanmitassa. Yhteistyö on voimaa !.
Hyvin sanottu, E.Stranius-Herrewyn! Mutta kun vauhtiin päästään niin eiköhän niitä ala muitakin asioita löytyä, eikö vaan!
Mukavaa päivänjatkoa kaikille! 🙂
Leo ,
Nostat lopulta yleisesti vallitsevan yhteiskunnallis-taloudellisen järjestelmän arvostelun kohteeksi. Huomioit ihan viisaasti sen, että yksilövalintojen ohella tarvitsemme järjestelmän muutoksen. Ympäristö- eli ilmastokriisin ratkaisemiseksi tarvitsemme siis välttämättä järjestelmän muutoksen. Meidän on uskallettava ohittaa nykyistä ilmastokriisiä luova ja ylläpitävä ultraliberaali talousjärjestelmä.
Mutta : vihreän kapinalipun heiluttaminen ei sekään riitä ” mullistuksen ” tekemiseksi ! Liian usein ekologististen liikkeiden viesti on epämääräinen, hämärä. Meidän onkin lisäksi kyettävä selittämään miten aiomme muuttaa vallitsevaa ilmastokriisiä aiheuttavaa systeemiä paremmanlaiseksi. Ja mitä ehdotamme sen tilalle. Emme voi lupailla talousjärjestelmän muutosta keskustelematta ja väittelemättä pitkään ja harkitusti siitä, mitä aiomme laittaa sen tilalle.
Pieni Ihminen, ensin
sanot, että kun vauhtiin päästään , niin eiköhän niitä muitakin muuttamista vaativia asioita ala löytyä. Varmaankin ja välttämättömyydestä, sillä suuri osa niistä liittyy kiinteästi ilmastokriisin syntyyn ja sen ratkaisemistapaan. Yleisesti ottaen tärkeää on tasa-arvottomuuden ( epätasa-arvoisuuden ) poistaminen tai ainakin sen vähentäminen, sekä ei vain ilmasto-vaan yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden toteuttaminen.
Maailmankuulu ranskalainen ekonomisti Thomas PIKETTY yrittää osaltaan vaikuttaa vallitsevan järjestelmän muuttamiseen. Hänen mukaansa kapitalismi vaatii sen ” ohittamista”. Tällä hän tarkoittaa käytännössä sen kumoamista, lakkauttamista sellaisenaan.” Ohittaa”- termi sallii hänen painottaa erityisesti tarvetta miettiä millaisen järjestelmän haluamme tilalle ennenkuin ryhdymme kumoamaan entistä..
Thomas Piketty on julkaissut uuden ” pommin ” eli teoksen nimeltä ” Pääoma ja Ideologia ” ( ” Capital et Idéologie ” , 1232 s. , kustantaja Seuil ).Kirjassaan hän palauttaa mieliin maailmanlaajuisen epäoikeudenmukaisuuden ja tasa-arvottomuuden historian ,ja samalla hän paljastaa oman radikaalin talousohjelmansa. Kiinnpstava alkuperäisteos on ranskankielinen. Kirja ei ilmeisesti ole vielä ilmestynyt suomenkielellä ?
Hei, kiitos kommentistasi. Jaksaisitko tiivistää hieman ,että millaisia elementtejä Pikettyn radikaali talousohjelma sisältää, entä mitä mieltä itse olet siitä? Liittyykö se jotenkin ns patrimonial capitalism käsitteeseen eli perinnölliseen kapitalismiin? Eroaako se miten mahdollisesti nyt kaavaillusta kiertotaloudesta, millä yritetään maailmaa pelastaa.
Parasta kai olisi lukea itse sekin kirja ja miettiä sen sanomaa. Itse näen kiertotaloudessa ideologiana paljon hyviä elementtejä – jakamistalouden ja biotalouden.
Vuonna 2013 julkistetun ja yli 2,5 miljoonaa lukijaa saavuttaneen ” Capital au XXI siècle ” -teoksen ( Pääoma XXI-vuosisadalla ” ) tavallaan toinen osa , Pikettyn uusin teos tulee julkisuuteen 12.09.2019. Olen saanut siitä esimakua Pikettyn haastattelujen kautta.
Piketty sanoo oppineensa paljon sitten edellisen kirjansa julkaisemisesta osallistuessaan eri maailmankolkissa järjestettyihin keskusteluihin. Hän tuo esille sen, että mikään sosiaalinen ( yhteiskunnallinen ) organisaatio ei ole ikuinen. Hän painottaa, että ei pidä arastella kuvittelemasta uusia järjestelmiä, joiden puitteissa tasa-arvottomuutta voidaan vähentää ja jossa rikkaudet eivät keskity harvoien käsiin. Kirjassaan Piketty tuo esiin mm.” sosiaalisen ja tilapäisen omistamisen ” teitä. Hän puhuu universaalista pääomasta, joka tarkoittaa nähdäkseni selvästi määriteltyä perustulon muotoa. Hän painottaa ja kannustaa kaikkien kansalaisten sosiaalista osallistumista talouden ja yleensä yhteiskunnan asioiden hoitoon. Piketty uskoo uusien ideoiden voimaan.
Hän puhuu juuri tässä Vieraskynäblogissa mainitusta resurssien tasaisesta jakutumisesta. Keskeisenä teoksessa on resurssien ja rikkauksien uudelleenjako ja siihen pyrkimisen menetelmät. Kyse on taloudellisista ja inhimillisistä arvoista ja valinnoista. Kiertotalous kuuluu yhtenä mahdollisuutena näihin valintoihin.
Hän painottaa sitä, että nykyisten yhteiskuntien todellinen haaste on vallan jakautuminen harvojen käsiin, siis taloudellisen ja poliittisen vallan hallussapito yksityisen pääoman toimesta. Piketty sanoo epäoikeudenmukaisuuden olevan poliittinen rakennelma. Sitä rakennelmaa on siis muutettava tasa-arvoisemmaksi ja oikeudenmukaisemmaksi kaikkia kansalaisia kohtaan.Sitä mukaa päästään eteenpäin ilmastokriisinkin oikeudenmukaisen ratkaisun löytämisessä.
.
Pikettyn teos liittyy tietysti nk.patriarkaaliseen kapitalismiin siinä mielessä, että siinä ehdotetaan tämän perinnöllisen kapitalismin kumoamista ja pääoman uudelleenjakoa. Siis entistenlaisten sosiaalisten kokeilujen sijasta Piketty puhuu yhteiskunnan kehittämisestä uudenlaisen ihmisiä innostavan ja ” osallistavan sosialismin ” muodossa.
Pikettyn teos ei varmaankaan ole mielilukemisena ” kovaa ja röyhkeää ” kapitalismia eli pro-business- ja valtion vastaista ajattelua kannattavien Donald Trumpin tai Jair Bolsonaron yöpöydällä ….Parhaan käsityksen Pikettyn ajatuksista kukin lukija saa tietysti itse lukemalla teos. .
Hei E.Stranius-Herrewyn, monet kiitokset mielenkiintoisesta referoinnistasi Pikettyn uutuusteoksen osalta! Ja kiitos näkemyksistä muutenkin. Lienee parasta tutustua omakohtaisestikin vielä tähän teokseen. Luulen, että äänikirjaksi teos voi olla liian raskas itselle, joten perinteinen formaatti sopinee vallan mainiosti.
Pikettyn suhteesta tuohon patriarkaaliseen kapitalismiin vielä hieman.
Pikettyn ehdotuksesta kehittää ” osallistavaa sosialismia ” nousee esille okainen kysymys : ohjelmoiko Piketty loppujen lopuksi yksityisomaisuuden lopettamista ?
Vastaus on ei.
Hänen mielestään kohtuullinen yksityisomistus on oikeutettua. Sitä kautta ihmisten henkilökohtainen subjektiivisuus pääsee esille. Kuitenkin Pikettyn näkemyksen mukaan on vältettävä vallan liikaa keskittymistä ja sen kestoa. Hän toteaa , että todellisuudessa useanlaisten omistuksen järjestelmien on elettävä yhtäaikaisesti. Näihin omistuksen muotoihin kuuluu mm. julkinen omistus. Pikettyn mukaan lentokentät, sairaalat ( terveydenhoito ), yliopistot, koululaitos ja muut julkiset palvelut tulee pitää valtionhallinnon alaisina.
Piketty ehdottaa toisaalta väliaikaista omistusmuotoa, joka toteutuisi omaisuuden progressiivisella verotuksella. Tämän päämääränä olisi rajoittaa ajassa omistusta, jonka yksi henkilö voi pitää hallussaan. Näin omaisuuden periytyvteen kajottaisiin verotuksella. Ideana on, että yhden sukupolven jälkeen perhe joutuisi luovuttamaan yhteisölle osan rikkauksistaan, ja eliniän pitenemisestä johtuen omistus tulisi kierrättää koko elämän ajan. Piketty kannattaa Ranskassa aiemmin olleen upporikkaiden solidaarisuusveron ( ISF ) palauttamista entiselleen kokonaisuudessaan.. ( Presidentti Macron hallituksineen on poistanut sen ja laittanut sen tilalle vain kiinteistömaisuuden verottamisen tietyissä rajoissa ).
Piketty ehdottaa kansainvälisen koordinaatiosysteemin perustamista sääntelemään kansainvälisiä kauppasuhteita ja pääoman virtauksia toteuttamalla velvoittavia päämääriä verotuksen oikeudenmukaisuuden ja ilmasto-oikeudenmukaisuuden osalta.
Kolmas tasa-arvottomuutta vähentävä tekijä olisi Pikettyn mukaan koulutus. Hänen mielestä on normaalia, että valtio satsaa enemmän julkisia varoja koulutukseen. Ja sitä voitaisiin rahoittaa esimerkiksi juuri tuolla erittäin rikkaita koskevan solidaarisuusveron keruulla.
Tässä vain muutamia Pikettyn ajatuksia uudenlaisesta solidaarisesta ja inhimillisestä tulevaisuuden yhteiskunnasta.
Ehdotan lisäksi luettavaksi Pikettyn kirjaan ja tämän blogin sanomaan ilmasto-oikeudenmukaisuudesta ja muutoksen tarpeesta liittyvän Kai Hirvasnoron mainion suomalaisista kertovan jutun ” Huipputuloiset ovat pettyneet demokratiaan ja haalivat poliittista vaikutusvaltaa ” ( KU verkkolehti 5;9.2019 ). Jutussa kerrotaan professori Anu Kantolan ja akatemiatutkija Hanna Kuuselan viime keskiviikkona ilmestyneestä ” Huipputuloiset ”- kirjasta.
Kuka oikeasti välittää ja mistä ? Ilmastokriisinkö ratkaisemisen kiireydestä , vai ennenkaikkea ja pelkästään jostain muusta ? Tietyn tahon vastuuttomaan ajatteluun ja järjestelmän muutokseen on tosiaan tarvetta ja nopeasti ! Suomessakin..
Hei, kiitokset syventävista näkemyksistasi. Varmaankin osa tuota ns radikaalia mallia tuli käsiteltyä tuossa kohdassa missä katsotaan että yhden sukupolven jälkeen perhe luovuttaisi osan omaisuuksistaan yhteisölle. Kuten sanottua. tämä opus ei taida päätyä trumppien ja bolsonarojen yöpöydälle, ja miksi pitäisikään – onhan ensin osattava lukea ennen kuin voi kirjoja edes harrastaa!
Kiitos myös lukuvinkistä Kantolan uuden kirjan suhteen – boikotoin sen lukemista ihan periaatteesta. En aio tuhlata hetkeäkään enempää jonkun huipputuloisen marginaaliryhmän onnettomasti argumentoihin kommentteihin, mitä olen siitä jo suomalaisesta mediasta jotain lukenut. Toki tuollaisia kirjoja voi tehdä, en silti ymmärrä että miksi. Enemmän kiinnostaa se 99% kansasta joilla kuitenkin on vielä jalat maassa ja joilla on monilla yritys tehdä jotain ilmastokriisin selättämiseksi. Huipputuloiset marmattajat voidaan lähinnä ottaa symboliksi sille, miksi tässä tilanteessa ollaan missä ollaan eli ilmastokriisissä, ja millaista jälkeä ihminen saa aikaan jos arvomaailma koostuu ahneudesta ja häikäilemättömyydestä yhdistettynä omahyväisyyteen – ilmastokatastrofi!
Leppoisaa illanjatkoa kaikille! 🙂
Hei, nythän uudelleen luettuani huomasinkin, että suosittelet lukuvinkkinä tuota Kai Hirvasnoron artikkelia, etkä niinkään Kantolan kirjaa, kuten aiemmin nopeasti luin.. Kiitos vinkistä! Tokihan se kirjakin taitaa olla tarpeellinen monella tapaa, tuohan se esiin huipputuloisten sielunmaisemaa, jos näin voi edes sanoa.. Olin vain pöyristynyt iltapäivälehdistön lapsellisuuden asteesta tässäkin asiassa, kuten kaikessa, jossa klikkijournalismin – bonusten?- toivossa tehdään populistisia jutuntynkiä missä onnistutaan olemaan typerämpiä kuin itse ”mukakritisoitava aihe”. Ehkä mun on syytä jatkossa valita luettavani myös kriittisemmin ja etsittävä kunnon journalismia, sikäli mikäli sitä tästä maasta vielä löytyy.
Ja luinkin Hirvasnoron artikkelin,kiitos vielä suosituksesta!
Pieni Ihminen,
En ole ihan samaa mieltä kanssasi em.kirjasta ja sen tarpeesta. Tutkijat eivät ole tehneet sitä ihan turhan takia. Tuon kirjan lukeminen on aiheellista nimenomaan ilmastokriisin synnyn ja syiden ymmärtämiseksi !
Hirvasnoron juttu penkoo kirjan sisältöä syvemmältä.vain muutaman esimerkin myötä.Valitettavasti tutkivaa , kriittistä ja analysoivaa kunnollista journalismia ei paljonkaan enää löydy Suomesta, vaikka Suomi luetaankin yhdeksi maailman parhaimmaksi maaksi median vapauden kannalta katsoen. Suomen media on tosiaankin melko lailla ” yhteen muottiin ” jähmettynyttä pikainformaation tuottajaa. Muutamia valopilkkuja on silti olemassa , ja vaihtelu piristää.
Loppujen lopuksi sekä tuolla kirjalla että Hoirvasnoron jutulla on suora yhteys ilmastokriisiin, sillä niissä osoitetaan ilmastokriisin suurimmat aiheuttajat ja näiden yleinen asenne.
Tuossa em. Pikettyn teoksessa kirjoittaja mainitseekin sen , miten tärkeää ilmastokriisin myönteisen ratkaisemisen kannalta on vähentää tasa-arvottomuutta. Pienituloisilta ja keskiluokan edustajilta on vaikea vaatia ponnistusta , jollei voida näyttää toteen sitä, että myös kaikkein rikkaimmat tekevät ainakin yhtä paljon ilmaston lämpenemisen jarruttamiseksi Tästä voi olla esimerkkinä Ranskan tapaus, jolloin polttoaineverojen korotus ajoi viime vuonna kaduille ” keltaliivien ”protestiliikkeen. Kyse oli tuolloin siitä, että huippurikkaiden solidaarisuusveron poistamisesta johtunut finanssivaje korvattiin kansalaisten maksamalla ” taxe carbon ” ( hiilivero ) verolla ja sen korottamisella. Hallitus ei olisi voinut paremmin tuhota mahdollisuutta tehdä oikeudenmukaista ilmasto-ja ympäristöpolitiikkaa !Nyt ollaan paikalle jähmettyneessä tilanteessa .
Leo ja Vieraskynä puhuvat muutoksen tarpeesta. Kun ihmiset vihdoin tiedostavat muutoksen välttämättömyyden, niin se on mielestäni jo muutoksen muhimista ihmisten mielissä ja sen alkuunsaattamista. Siitä lähtien, kun ihmiset tiedostavat muutoksen tarpeen ja keskustelevat siitä, he tavallaan toimivat muutoksen puolesta. Jokaisella on mahdollisuus osallistua keskusteluun ja muutoksen vauhtiin laittamiseen. Tällä hetkellä on kyse niistä keinoista, joita on käytettävä uudenlaisen järjestelmän luomiseksi. Jo nyt on näkyvissä pientä edistystä systeemin
muuttamiseksi .
Ekologistit puhuvat usein radikaalin muutoksen tarpeesta. Radikaali muutos ei tarkoita suinkaan väkivaltaista, brutaalia äkillistä muutosta. Tässä yhteydessä radikaalisuudella tarkoitetaan talousjärjestelmän ja yhteiskuntarakenteiden sekä elämisen kulttuurin juurille menemistä. Esimerkiksi kysymyksen asettaminen demokratiasta , sen mallista ja osuudesta muutoksen toteuttamisessa on ongelman juurille menemistä ja juurten penkomista. Ekologisen muutoksen prosessi on globaali ja pitkäjänteinen. Se vaatii kaukonäköisyyttä.. Eteen tulee mm.kysymys miten voimme vaikuttaa esimerkiksi paljon saasteita tuottavien Kiinan ja Intian ym.muiden maiden demokratian kehittymiseen ja demokraaatisiin keinoihin vaihtaa näiden maiden elämäntapa ekologisemmaksi ?
Tässä tuleekin eteen kysymys tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta. Radikaali muutos ei voi olla yhtäkkinen hyppäys järjestelmästä toiseen. Se vie aikaa. Nyt tiedostaessamme sen, että nykyisella talousjärjestelmällä on sosiaaliset rajat , niin meidän on kyettävä tekemään markkinoiden uudet säännöt, onn löydettävä vapaalle kaupankäynnille toisenlainen tapa jne. On otettava huomioon kaikessa toiminnassamme hiilijalanjälki ,ja asetettava pitäviä päämääriä sektori sektorilta. Tähän tarvitaan kaikkien yhteistä ideointia ja ponnistusta.
Tuolla laajalla lakkoilurintamalla voi olla tietenkin vaikutusta tiedostamisen kasvamiseen ja toimintaan yllyttämiseen… Mutta kun …mm.tuo em. tutkijoiden tekemä kirja tuo hyvin esille finanssipiirien ja huippurikkaiden vastuuttoman asenteen, ja pyrkimyksen yhteiskunnalliseen vaikuttamis-ja päättämisvaltaan , niin tie tulee olemaan kivikkoinen. Tarvitaan rohkeutta ja yhteisiä voimia todellisen muutoksen aikaansaamiseksi .Courage !
.
Hei, ensinnäkin olen aivan samaa mieltä suomalaisen journalismin tasosta, mistä nyt iltapäivälehdistön mutta valitettavasti usein myös Hesarin ja Ylen pääuutistenkin kohdalla ei voi enää puhua. Kyse on enemmänkin juuri kuten mainitsit jonkinlaisesta pintaraapaisusta ja pikaraportoinnista. En tiedä mistä on kyse, eikö journalismia haluta tehdä vai eikö sitä osata vai molempia? Toimittajat selvästi harjoittelevat kovasti koska välillä nousee taas asiallisesti tehtyjä juttuja. Varmasti piinallisen pintaliitojulkisuuden raportoinnin leviäminen myös Hesariin on syönyt paukkuja myös tutkivalta journalismilta. Siksi lähteestä ja jopa poliittisesta suuntauksesta huolimatta iloitsen hyvin valmistelluista ja pohdituista kirjoituksista jotka ovat samalla uutisluontoisia mutta jossa on lukijaa älyllisesti haastava sävy ja kenties joku toimittajan henkilökohtaisen ajatusmaailman mukainen vivahde mukana. Pidän sellaista erittäin sivistyneenä ja toivottavana tyylisuuntana journalismin suhteen.
Toki näen itsekin ilmastokriisin myös poliittisena kriisinä, jonka syyt ovat mainitsemiasi. Kaiken kaikkiaan tämä tilanne on niin kokonaisvaltainen, että on vaikea hahmottaa mistä suunnasta tulisi päätöksiä lähteä tekemään. Mielestäni tarvitaan tietenkin jonkinlainen teoria ja ideologia, jonka varaan voidaan rakentaa. Pidän sen löytämistä ihmsikunnan tähän asti vaativimpana tehtävä, siinä on asetettava pohjimmiltaan luonnon etu joko samalle viivalle tai edelle kuin ihmisen etu, mikä on sinänsä niin järkevää että lapsikin tajuaa sen. ” It not only takes a village – it takes a planet. Ihmisluonnon luonteesta johtuen johon kuuluvat myös ahneus epäoikeudenmukaisuus ja muut ei-niin-kivat puolet tämä on hyvin haastavaa, mutta ei toki mahdotonta. Ehkä siksi pidän kiltteyttä eräänä tärkeimpänä arvona. Kiltteys on ymmärtäväisyyttä, pitkämielisyyttä, empatiaa, altruismia, hyvyyden edistämistä, luopumista jne. Jos ihmisen on vaikea ” alistua luonnon edessä” hän voi aloittaa alistumalla itsensä edessä. Kiltteys on lopulta halua ymmärtää kaikkia ihmisiä ja luontoa. Se on siinä mielessä arvona aika hyvä lähtökohta kestävän planeetan puolesta.
Viimeisestä kappaleestasi olen ihan samaa mieltä, hyvin sanottu! Itselleni on ollut aina selvää jonkun huipputuloisen prosentin asenne ja osuus tässä kaikessa, ja siinä mielessä en enää halua lukea heidän ajatuksiaan sen enempää. Lohduttavaa on se, että määrälliesti kyseessä on hyvin pieni joukko kuitenkin ja suurin osa, joka muutosta vaatii on siinä mielessä ”aika vahvoilla”. Ja kun luonto tuhoutuu ja ympärillämme muuttuu valitettavasti, huomaa sen ihan jokainen oli tilillä kymppi tai miljoona. Uskon myös, että heidänkin kohdallaan mielipiteet voivat muuttua hyvinkin nopeasti ja parempaan asioita ymmärtävämpään suuntaan.
Ei mulla nyt tähän sen syvällisempää sanottavaa tällä kertaa ole, esim puhumiesi talousteorioiden ja talouspolitiikan kuin politiikan osalta yleisemmin. Kuten sanottua ihmisen itsekkyys on se vitsaus- ja aggressiivisuus jolla kehitys on nopeasti viime vuosisatojen aikana tapahtunut- se ongelma tässä ja siksikin Leon käyttämä sana Ekoisti on minusta aivan loistava termi, joka kuvaa sitä suurta muutosta mitä länsimainenkin ihminen käy läpi hurjaa vauhtia – egoistista ekoistiksi. Se on ihmiselle monumentaalisen kasvun paikka ja luonnollisesti se on samankokoinen kriisi.
Mukavaa päivänjatkoa kaikille! 🙂
Puhutaanpa hieman siitä taloudesta….
Ravintoaineiden ja ruuan hävikki on huomattava ympäristöä ja ilmastoa kuormittava tekijä.
Esimerkki konkreettisesta tavallisten kansalaisten aloitteesta planeettamme hyväksi :
Kaksi nuorta maatalousinsinööriä ovat perustaneet meillä Ranskassa Bretagneen kasvissäilykkeitä valmistavan artisaaniyrityksen, joka käyttää tuotteidensa valmistukseen paikallisen luomuviljelyn ylijäämää.
Yritys ostaa pienehköjen perheviljelmien myymättä jääneen tuotannon, joka muutoin joutuisi jätteisiin johtuen siitä, että kasvisten koko ja/tai ulkomuoto ei vastaa luomutuotannolle asetettuja vaatimuksia.
Ylijäämästä valmistetut ” bio ”-säilykkeet myydään paikallisen osuuskunnan välityksellä kohtuulliseen hintaan.Pakkauksissa käytetään perinteisiä kierrätettävissä olevia valmistusaineita.
Näin toimien pienviljelijöille ei tule tuotehukkaa ja he saavat lisävarmuutta toimeentuloonsa.Samalla yritys työllistää paikallisesti useita ihmisiä.
Valtion pitäisi tukea ennemminkin tämäntapaista pienyrittäjyyttä, kuin paljon ympäristö-ja ilmastokuormitusta aiheuttavaa intensiivistä maataloutta ja siihen liittyvää teollista tuotantoa.
Hyvä kommentti ruoan tuottamisesta, ihan samoilla linjoilla olen itsekin. Pitää keskittyä tukemaan luomutuotantoa, ja lähituotantoa. Tehomaatalous ei ole tulevaisuutta, koska ensinnäkin siinä useimmiten tuotetaan aivan liikaa asiakasvolyymiin nähden, josta syntyy suurta hävikkiä ja muusta kärsimyksestä puhumattakaan ja joka on kerskakulutusta pahimillaan, ja sen päästöt tuhoavat sekä maaperää,vesistöjä että ilmastoa. Olen vielä ollut harmittavasti sekasyöjä, mutta eilen vierailin ensimmäistä kertaa omien sanojensa mukaan Helsingin parhaassa kasvisravintolassa Silvopleessa, ja vaikka skenen otantani on vaatimaton, allekirjoitan heidän sanomansa, sillä niin hyvin valmistettua, laadukasta, ja ihanan maukasta ruokaa harvoin Helsingissä olen syönyt! Kehuin palautelapussa myös paikan taivaaseen. Toivon, että jo lähitulevaisuudessa esim työpaikkaravintolat tarjoavat enemmän maistuvaa kasvisruokaa lounaillaan, sillä sehän on lounaanakin täydellinen, kevyttä, maistuvaa ja täyttävää ruokaa joka ei väsytä. Toivon, että asetelma kääntyy niin, että kasvisruoka on se lounaan päävaihtoehto. Eläinperäisen proteiininlähteen vaihtoehdosta voi keskustella paljonkin, ymmärrän erittäin hyvin vegaanien kantaa asiaan, toisaalta ymmärrän pescovegetaristejakin.. Kasvisruoan tutkitut edut ovat kiistattomat ihmisen terveydelle. Asia on yhtä simppeli kuin puhtaan ilmastonkin edellytys ihmisen hyvinvoinnille ja terveydelle. Vaikka länsimaat ja Yhdysvallat ovat 1900-luvulla luoneet näennäistä hyvinvointia ja rikkautta kansalaisilleen, jotain on täysin päälaellaan ,kun tämä pyhä yksinkertaisuus ei ole tiedossa eikä se ole tärkeä ihmisten päivittäistä arkea ohjaava arvo. Tuo käynti toi esiin myös sen, miten tärkeää on vaikuttua ja inspiroitua, olin niin otettu SIlvopleen toiminnasta, että sen jälkeen tuntui epätodelliselta, miksei joka paikassa toimita näin. Siinä on upea ravintola, jolle toivon sydämestäni onnea ja menestystä!
Lakkoilu ei riitä. Nyt tarvitaan keinoja uudenlaisen elämäntavan kehittämiseksi kaikkialla.
Meilläpäin julkinen radio France Inter haluaa kantaa kortensa kekoon yrittämällä edistää ihmisten tottumuksia parempaan suuntaan planeettamme säilyttämiseksi elinkelpoisena. Sen jokapäiväisessä katsauksessa ” Keinoja planeetan hyväksi ” ihmiset voivat kertoa niistä käytännön toimista, mita he ovat tehneet ilmastokriisin vaikutusten hallitsemiseksi.
Eilen eräs tunnetun astrofyysikon Hubert Reevesin johtaman yhdistyksen jäsen kertoi siitä, mitä itsekukin voi tehdä luonnon monimuotoiusuuden lisäämisen puolesta. Mitä voisin tehdä ? Yhdistys kehoittaa meitä luomaan ” luonnon keitaita ” puutarhaan, parvekkeelle, terassille ja kaikkialle, mihin vain sellaisia voidaan rakentaa.
Jokainen meistä voi allekirjoittaa paikallisen luonnonsuojelyhdistyksen laatiman moraalisen peruskirjan ja toteuttaa sen vaatimuksia. Peruskirjan mukaan sitoudumme esimerkiksi olemaan käyttämättä torjunta-aineita, valitsemaan viljeltäväksi ja kasvatettavaksi etusijassa paikallisia lajikkeita, muuttamaan veden käyttöä keräämällä sadeveden ja vähentämällä veden käyttöä yleensä. Ja tärkeää on muuttaa asennettamme ” rikkaruohojen ” suhteen. Tarpeettomia ” rikkaruohoja ” ei ole olemassakaan. Monenlaisten ” rikkaruohoiksi ” luokiteltujen kasvien avustuksella eläimistönkin monimuotoisuus säilyy ja lisääntyy.
Voimme siis kaikki omalta osaltamme vaikuttaa jollain tavalla monimuotoisuuden lisäämiseksi niin maaseudulla kuin kaupungeissakin. Siitä vaan rohkeasti yrittämään ! Erilaiset yhdistykset voivat auttaa sopivien keinojen löytämisessä, ja yhteisvoimin päästään helpommin eteenpäin.
Kansalaisten ja heitä edustavien kansalaisjärjestöjen vaatimuksesta Ranska onkin jo kieltänyt v.2017 alusta myrkyllisten torjunta-aineiden käytön kunnissa. Ja v.2018 alusta lähtien kasvinsuojeluaineiden myynti yksityisille henkilöille puutarhakäyttöön on kiellettyä. Ne on kaupoissa pidettävä lukkojen takana, ja niitä voidaan toistaiseksi myydä vain valvottuun ammatilliseen tarkoitukseen kuten esim.maanviljelijöille. Tarkoituis on päästä niistä eroon ( varsinkin Monsanto-Bayerin glyfosaatista ) ensi vuoden alusta lähtien siitä huolimatta, että EU on päättänyt toisin.
Lisäys edelliseen:
Ihmisten havahduttamiseksi voidaan laittaa monimuotoisuutta suojeleville paikoille ja alueille kyltti, jossa lukee ” Täällä varjellaan luonnon monimuotoisuutta ”. Näin kenenkään mieliin ei jäisi epäilystä parvekkeiden, terasssien ja puutarhojen kasvillisuuden ja ” rikkaruohojen ” hyödyllisyydestä.
Joo, on kyllä hyvä ja tärkeä slogan ja sellainen, että sen voisi ottaa melkein jokainen itselleen myös vegaanisena tatuointina. Nimittäin otsaan!.
Hyötykasviyhdistys tekee hienoa toimintaa, opastaa ihmisiä biodynaamisessa viljelyssä ja tekee monenlaista toimintaa, Olen ollut jonkun aikaa siellä vapaaehtoisena opettelemassa kasvienhoitoa.
On kyllä erittäin hyvä asia tuo viimeksi mainittu asia kirjoituksessasi, missä kasvinsuojeluaineiden myynti yksityisille henkilöille kielletään ja sitä yritetään kovasti vähentää myös ammattikäytössä. Ketä ja mitä kasvinsuojeluaineet oikein palvelevat? Eivät ainakaan ihmisen terveyttä vaan sitä firmaa, joka niitä valmistaa ja myy. Ehkä olisi jo aika siirtyä luomuun sielläkin.
Hei,
En malta vielä olla kehumatta loistavaa Ideoiden maailma keskusteluohjelmaa, jonka viimeisimmässä jaksossa toimittaja/kirjailija Therese Uddenfelt ruotii ja analysoi upeasti (teollisuusmaiden) öljyriippuvuutta ja sitä kautta koko niiden infrastruktuuria ja sen vääjäämätöntä romahtamisen vaaraa joka saattaa koittaa hyvinkin nopeasti ihan yksinkertaisesti öljyn radikaalin vähenemisen takia. Ja mitäs sitten tehdään? Siinäpä onkin tuhannen koivunlehden ( ei taalan ) kysymys miten sitten eletään ja ollaan rauhassa kun luonnon jättipottia ei enää arvotakaan joka lauantai vaan lottoaminen niinsanotusti loppuu kokonaan jossain vaiheessa. Ja totuttu elintaso tulee laskemaan kenties rajustikin ja tavoilla , joita emme vielä edes ymmärrä, sillä kuten Uddenfelt toteaa ”öljy voitelee taloutta” ja tuon voiteluaineen puute tulee aiheuttamaan vähintäänkin kitkaa myös globaaliin talouteen ja sitä kautta valtioihin ja kansalaisiin ja koko infraan. Myös vasta-argumentoijat, kuten ohjelman luonteeseen kuuluu, ovat hyvin kartalla asioissa sekä virkistävän että sivistyneen analyyttisiä pohdinnoissaan. Iso kiitos ja suositus tälle ohjelmalle.
Tämä siitäkin huolimatta, että Theresen teesi kuuluu siis ”ympäristöliikehdintä on bluffia” otsikolla jota hän perustelee sillä, että uusiutuvien luonnonvarojen (aurinko, vesi ja tuuli jne) hyödyntäminen provosoisi riippuvuutta fossiilisesta energiasta lisää, ja siten lisäisi taas fossiilisten käyttöä kuten hän nyt väittää käyneen. Itselleni juolahti tästä mieleen, että ehkä tilannetta voidaan elvyttää sillä, että tosiaan ne fossiiliset ja niistä tuotettu hölynpöly tavaran tuotanto ohitetaan ja jätetään öljy rauhaan, tai käytetään sitä vain mausteena tässä sopassa, ja hyödynnetään öljyä VAIN välttämättömissä luonnonenergian tuottamisen välikappaleena tarvittavissa laitteissa tai tavaroissa kuten aurinkopaneeleissa ja muissa pakollisissa vempaimmissa mitä ihminen välttämättömästi tarvitsee elääkseen eli luomuruoantuotannossa ja kenties liikkumisessa. Kaikkihan perustuu siihen, miten paljon infraa tulee muuttaa, millainen hiilineutraali yhteiskunta on, miten liikkuminen muuttuu, asuminen, työnteko, tavaroiden tuottaminen – kaikki. Kuilu ihmisen materialisten ilmastoystävällisten perustarpeiden ja nykypäivän välillä on niin syvä tällä hetkellä, että ihan pelottaa ajatella, miten se muutos toteutaan niin luonto- kuin ihmisystävällisesti ilman vielä suurempaa kriisiä missä ajatuksen tasolla ja muutenkin jo ollaan. Ehkä ihmisen ikuinen optimismi ja innovatiivisuus ovat tässä avainasemassa. Ehkä niitä pystytään vihdoin käyttämään sekä luonnon että ihmisen omaksi parhaaksi eikä tuhoamaan planeettaa kuten nyt näyttää käyneen. Eihän kyse ole kuin muutoksesta, jonka Uddenfeltkin toteaa ” Elintasoamme pitää laskea.” Ihminenhän haluaa muuttua muutenkin useasti elämässän, siispä ” Kaikki laihikselle, niin öljystä tullut ylipaino putoaa, elimistön tila kohenee ja edessä on terveempi elämä kaikille.” Mutta miksi se muutos on silti niin vaikeaa?
Mukavaa päivänjatkoa.
Pieni Ihminen,
Riippuu siitä, mistä kulmasta ja miten elintaso nähdään. Elintasosta ja sen mataloittamisesta puhuessasi tarkoitat varmaan ns.länsimaisesta katsantokulmasta nähtyä elintasoa, joka lasketaan kunkin maan bruttokansantuotteen mukaan.. Muualla kehittyvässä maailmassa elintaso -käsitys voi olla ihan toisenlainen kuin meillä suhteellisen rikkaassa Euroopassa, vaikka yleinen suuntaus onkin ns.länsimaisen määrällisen elintason kasvattaminen.
Meidän kulttuureissamme yritykset luovat turhia tarpeita vain markkinoiden ja kulutuksen lisäämiseksi ja suuremman voiton hankkimiseksi. Meillä on vallalla tarpeeton terveydelle ja yleiselle hyvinvoinnille sekä ympäristölle ja ilmastolle haitallinen ylikulutus. Tulemme käytännössä toimeen paljon vähemmällä. Ja paljon vähemmällä öljynkin kulutuksella.
Vähemmällä toimeentuleminen ei tarkoita välttämättä elintason laskua. Kun yksinkertaisempi, ympäristöystävällisempi , terveellisempi, kiireettömämpi ja rauhallisempi ( ja ennenkaikkea valtioiden mittakaavassa rauhaomaisempi ) elämäntapa tuottaa parempaa elämänlaatua ja hyvinvointia kaikille , niin ei voida puhua elintason laskusta vaan sen noususta ! Elintasoa ei pitäisi mitata pelkästään taloudellisella bruttokansantuotteen mittarilla, josta ei näe ihmisten elämänlaatua. Tuotannon, kulutuksen ja elintapojen muutoksen tuoma parantunut elämänlaatu pitää tällöin ottaa huomioon elintasosta puhuttaessa. Kyse ei ole pelkästään kvantitatiivisesta , vaan ennenkaikkea laadullisesta elintasosta.
Hyvä Pieni Ihminen,
Olen vielä sinulle velkaa huomioni tuosta kasvisravinnosta.
En ole lihansyöjä. Ja tuo mainitsemasi kasvisravintoa tarjoava liiketoiminta on minulle mieluista ja mielestäni nykyajan vaatimuksiin sopivaa. Samoilla linjoilla siis olemme .
Tässäkin tulee esille politiikan kansallinen ja kansainvälinen merkitys. Tähän yhteyteen sopii hyvin alla esille tuomani vapaaseen liiketoimintaan ja kaupankäyntiin sekä reiluun kilpailuun liittyvä tapaus. jolla tulee olemaan suurta ihmisten hyvinvointiin vaikuttavaa merkitystä ja poliittista painoa koko EU:n alueella, jos jäsenmaat hyväksyvät sen sellaisenaan. : EU:n ja Kanadan välinen neuvottelutulos , jota aiotaan toimeenpantavaksi EU:ssa. Kyseessä on paljon kritiikkiä osakseen saanut CETA- sopimus. Se ei ole varsinkaan eurooppalaisille maataloustuottajille reilu sopimus, ja sen ympäristövaikutukset ovat arvaamattomat.. Sillä ei suojella ympäristöä eikä kuluttajia ei Kanadassa eikä Euroopassa, vaan sillä vedetään suojelua eurooppalaiselta kannalta nähtynä alaspäin.
Otetaanpa tarkastelun kohteeksi alaspäin viemisestä vaikkapa vain naudanlihan tuotanto, sillä se on hyvin valaiseva esimerkki ko.sopimuksen sisällöstä. Kanada on naudanlihan tuotannossa suuntautunut teollisen nautojen kasvatuksen suuntaan. Siellä on 2400 lihantuotantotehdasta, joita kutsutaan nimellä ” lihotushaka ”, ja niiden ensimmäinen tarkoitus on tuottaa lihaa vientiin. Niissä on keskimäärin 575 nautaa kussakin, ja suuri osa niistä sulkee aitaukseen useita tuhansia nautoja. Eläimet eivät pääse koskaan laitumelle syömään ruohoa. Niitä ruokitaan mm. kolmea eurooppalaisessa naudanlihatuotannossa kiellettyä ainetta sisältävällä rehulla. Noita aineita ovat hormoonit, eläinperäinen jauho sekä antibiotit, joita käytetään eläinten kasvun aktivoijina. Kanadassa käytetään eläinten ruhojen sterilisointiin mikrobienvastaisia liuotteita ja ionisaatiota sen sijaan, että sopeuduttaisiin ennaltaehkäisevien hygieniatoimenpiteiden hallitsemisesta johtuviin vaatimuksiin ja pakotteisiin. Ainoastaan kasvuhormoonien käyttö sai ko.sopimuksen sisällöstä neuvottelevat EU:n edustajat säikähtämään ja päättämään, että niitä sisältäviä naudanruhoja ei päästetä EU:n alueelle….siis siinä tapauksessa, että tarkastukset ovat todella tiukkoja ja tehokkaita…
Muutenkaan Kanadan toimintamalli ei ole sitä mitä eurooppalaiset kuluttajat tahtovat niin tuotteiden laadun kuin ympäristönsuojelun kannalta. Kanada on kaukana EU:n ympäristöpolitiikkaa koskevasta lainsäädännöstä, olkootpa kysymyksessä vesien ja ilman laatu, torjunta-aineiden ym.myrkkyjen käyttö, luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja lisääminen ja ilmastokriisin hillitsemispyrkimys. Etenkin ilmasto ja sen kriisin hallitseminen loistaa poissaolollaan CETA-sopimuksessa. Eikä sopimuksessa edes mainita sanoja ” kuluttaja ” tai ” kansalainen ”. Jo tämä kertoo sen arveluttavuudesta ja vahingollisuudesta Euroopan kuluttajille eli kansalaisille.
Se tulee olemaan sitä tavanomaista ” business as usual ” , jossei pahempaakin.
Nyt poliittisella vaikuttamisella on yritettävä saada aikaan se, että EU ei voi lopulta toteuttaa avoimmuutta vailla neuvotellun CETA -vapaakauppasopimuksen täytäntöönpanoa. Nimittäin yhden ainoan jäsenmaan parlamentin tekemä kielteinen päätös CETA-sopimuksen ratifioinnista pysäyttäisi sen hyväksymisen EU:n tasolla ! Suomalaistenkin kansanedustajien olisi nyt nopeasti aukaistava silmänsä näkemään kyseessä olevan tekstin heikkoudet ja vajavaisuudet suhteessa Euroopan talous-työllisyys-ja ympäristövaikutuksiin, sekä sopimuksen laatijoiden epäilyttävät uskottelut ” etujen ” tuottamisesta eurooppalaisten kuluttajien hyväksi.
Tässä tarjosin vain lautasellisen ihmisten hyvinvoinnnille haitallista ja tuotantoeläinten tuskaa kasvattavaa ” lihasoppaaa”, S’il vous plaît ( silvuplee ), Olkaapa hyvä ! Ehkä tällainen ” kestämättömän tulevaisuuden ” Euroopalle tarjoama yököttävä lihasoppa saa ihmiset harkitsemaan ryhtymistä kasvissyöjäksi ?
Mukavaa syksyä , kaikesta huolimatta !
Anteeksi ! Unohdin toivottaa oikein suotuisaa lakkopäivää 29.9. !
Meillä Ranskassa lakkoilu/ ilmastomarssi on jo teteutettu, vaikkakin Pariisissa provokaattorit ( ei ”keltaliivit ” ! ) häiritsivät sen sujumista. Esimerkiksi marssille osallistunut Greenpeace joutui vetämään porukkansa pois marssilta väkivaltaisuuksista johtuen. Järjestyspoliisi ei ilmeisesti hallinnut tarpeeksi hyvin provokaattorien soluttautumista marssille. Näiden toiminta häiritsi myöskin ” keltaliivien ” mielenosoitusta Pariisissa.
Nyt juuri on tärkeätä, että meilläpäin Eurooppaa SATAA kunnolla neljä kuukautta kestäneen kuivan kauden päätteeksi syksyn alkaessa.
Hei vaan,
Kiitos vielä todella paljon mulle osoittamistasi kirjoituksista ja kommenteista. Arvostan niitä hyvin paljon.
Mukavaa syksyn jatkoa sinullekin, kaikesta huolimatta.