Greta Thunberg ja Sydämen asioita

”Koskaan ei ole liian myöhäistä tehdä niin paljon kuin pystymme.”

Olin viikonloppuna tekemässä talkootöitä eläinten turvakoti Saparomäessä. Pyörämatkalla kuuntelin perjantaina 16.8.2019 suomeksi ilmestyneen Greta Thunbergista kertovan kirjan Sydämen asioita – Perhe ja planeetta kriisissä.

Kirja oli omasta mielestäni kiinnostava ainakin kolmesta eri näkökulmasta.

Ensinnäkin oli kiinnostavaa kuulla hyvästä taustasta tulevien vanhempien kamppailua lasten erilaisten ongelmien kanssa. Kun kamppailee itsekin omien lastensa haasteiden kanssa, antoi tämä sekä perspektiiviä että toivoa siitä, että asiat voivat lopulta mennä oikein hyvin erilaisista diagnooseista huolimatta. On mahtavaa, miten Gretan vanhemmat ovat pystyneet tukemaan lapsiaan vaikeina hetkinä.

Toisekseen oli kiinnostava kuulla, miten Gretan näkemykset olivat muuttaneet koko perheen toimintaa ja ajattelua. Aika usein ajatellaan ja itsekin ajattelen, että vanhemmat kasvattavat lasta, mutta kirja muistutti siitä, miten suuri vaikutus myös lapsilla voi olla aikuisiin. Gretan toiminta on muuttanut koko perheen arkea ja elämään merkittävästi.

Kolmanneksi oli tietysti kiinnostavaa ylipäätään kuulla Greta Thunbergin lapsuuden vaiheita ja kasvamista tämän hetken tunnetuimmaksi ilmastoaktivistiksi. Samalla tuli kerrattua ne vaiheet, joiden myötä Greta ryhtyi 20.8.2018 koululakkoon ja hänestä tuli koko maailman tuntema Greta Thunberg. Kiva oli myös, että kirjan loppuun oli koottu Gretan valikoituja puheita, jotka hyvin tiivistivät, mistä on kyse.

Kirjassa käydään vaihe vaiheelta läpi Gretan ja koko perheen pohdinnat ilmastokriisistä. Kriisistä todella on kyse, sillä meillä on vain hetki aikaa kääntää suunta. Nykymenolla hiilibudjettimme riittää alle kymmenen vuotta, jos haluamme pitää edes jonkinlaiset mahdollisuudet pitää ilmastonlämpeneminen alle 2 asteessa tai puhumattakaan 1,5 asteessa.

Pelkästään tämä puolen asteen ero on valtava. Toinen kirja, jota parhaillaan kuuntelen on David Wallace-Wellsin The Uninhabitable Earth. Sen mukaan 1,5 asteen lämpenemisen ja 2 asteen lämpenemisen ero tarkoittaa maailmanlaajuisesti noin 150 miljoonan ihmisen kuolemaa.

Tällä hetkellä meillä on vain noin 5 prosentin mahdollisuus saavuttaa Pariisin ilmastosopimuksen mukaiset tavoitteet. Talo on todellakin tulessa.

Gretan yksi tärkeimpiä havaintoja ja viestejä on, että vaikka tiedämme olevamme keskellä ilmastokriisiä, emme toimi kuin olisimme kriisissä. Tai emme ylipäätään tiedä tai ymmärrä, miten vakavasta kriisistä on kyse. Meidän on turha puhua toivosta kun talomme on tulessa tai lapsemme ovat kävelemässä alas jyrkänteeltä. Keskellä kriisiä tarvitsemme toimintaa ja vasta sen jälkeen tulee toivo.

Thunbergien kirja on pysäyttävä ja inspiroiva tarina tämän sukupolven kaikkein suurimmasta haasteesta. Samalla se avaa ymmärrystä siitä, miten nuoret ja nuoret aikuiset kokevat ilmastonmuutoksen. Vahva lukusuositus!

Onneksi koskaan ei ole liian myöhäistä tehdä niin paljon kuin pystymme. Jos muutama nuori koululakkolainen pystyy saamaan niin paljon aikaan, pystyt sinäkin. Pitää vain asettaa tulevaisuus nykyhetken eteen.

6 kommenttia artikkeliin ”Greta Thunberg ja Sydämen asioita”

  1. Joskus tulee näinä aikoina ihan semmosia perustavanlaatuisia kysymyksiä mieleen, että mikä on se luontoystävällinen ihmisen mielekäs tekeminen mikä ei kavenna planeetan tulevaisuutta siinä määrin mitä tähänastinen ”ihmiskunnan kehitys” , erityisesti 1900-luvulla, on tehnyt? Mikä ajanjakso historiassame oli siinä määrin hiilineutraalia aikaa, että sitä voidaan täältä tietokoneen takaa käsitellä ymmärrettävästi nykyhetkestä käsin? Pitääkö mennä ” vain jonnekin viktoriaaniselle ajalle” vai päädytäänkö tässä vielä kampakeraamiselle ajalle? Näitähän sitä pohtii siinä määrin että polla kestää.

    Itse uskon, että lapsissa ja nuorissa on kuitenkin se tulevaisuus, joten ilolla kuuntelen Gretankin kaltaisten ajattelijoiden syvämietteitä näistä asioista.

  2. Monet ranskalaiset kansanedustjat pitivät Gretan heinäkuista puhetta Ranskan Kansalliskokoukselle ahdistavan hälyyttävänä, liiaksi maailmanloppua saarnaavana. Kun kuuntelin ylikuumentuneessa kesähelteessä Greta Thunbergin puhetta niin ajattelin, että Gretan puheissa on järkipohjaa. Kuitenkin sain sen käsityksen, että senkaltaisen puheen taustalla saattoi olla myöskin niitä tahoja, jotka alkuaan olivat suunnitelleet ja toteuttaneet tuon Gretasta ja Thunbergin perheestä kertovan kirjan sekä sen markkinoinnin….Tiesin jo aikaisemmin, että Greta hunberg-ilmiö on onnistuneen kaupallis-poliittisen marketingin tuote. Harmi näin, sillä kyseisellä liikkeelle ja vauhtiin nostetulla ( ilmasto)aktiivisuudella on todelliset tulevaisuuden näkymät, jos sitä osataan pitää vahvana ja jatkuvana.
    Ilmastosta ja sen kriisitilastakin on valitettavasti tehty kauppatavaraa. Sitä myötä varsinkin ” ilmastoahdistuksesta ” kärsivät pelokkaat ihmiset saattavat höyrähtää planeettamme tuhoa ennustavan apokalyptisen ajattelun kannattamiseen ja siitä johtuvaan itsekkääseen ” hengenpelastusyritykseen ” , jolloin lamaudutaan ja asetetaan etusijalle oman minän, perheen ja läheisten ystävien pelastamiseen tähtäävä elintapa ja unohdetaan tulosta tuottava , oikeasti ilmastokriisiä vastustava kollektiivinen aktiivisuus. Kaikki eivät voi muuttaa maalle elämään muista riippumatonta täysin autonomista ” luonnon ehdoilla ” tapahtuvaa elämää. Kohtuus on sentään hyväksi kaikessa Tuotanto-ja elintapojemme on tosiaankin muututtava , mutta emme voi palata kokonaan entisaikoihin kaikessa toiminnassamme. Yhdessä on keksittävä uudenlaisia koko ihmiskuntaa hyödyttäviä keinoja. Tulevaisuus ei ole ihan mustaksi maalattua, vaikka siltä kuulostikin Gretan puhettaa kuunnellessani. Mutta kuten sanot Leo, niin ensin on toimittava ja vasta sitten on toivoa paremmasta!Toimintaanhan Greta Thunberg ennenkaikkea innostaa !

  3. Hei

    Katselin tuossa Yle Areenasta mainiota ruotsalaista ohjelmaa nimeltä ” Ideoiden maailma ” ja sen jaksoa jossa käsitellään kapitalismia, jossa teesinsä esittelee toimittaja/kirjailija Kajsa Ekis Ekman, ja teesi kuuluu ” Onko kapitalismi kestämätöntä?” Aloin tässä ihan pohdiskelemaan, että millä tavalla Gretan tulisi kertoa ja esiintyä maailmalle viestinään ilmastoahdistuksestaan ja teeseistään, siis että maailmanlopun mahdollisuus on todellinen nykyisellä menolla eli talousjärjestelmillä ja sen mukaisilla rikkaiden oecd-valtioiden kulutushysterialla? Millaisia viestimiä Gretan tulisi käyttää? Pitäisikö mennä Lontooseen Hyde Parkiin puistoon megafonilla huutelemaan ja esiintyä ilman tiedotusvälineitä ilman internettiä? Tai käyttöön savumerkit kuten alkuperäiskansoilla aikanaan? Miten hänen ajatuksiinsä tulisi suhtautua jos haluaa niitä kuunnella eikä viesti kerralla jää päähän – saako ihminen tehdä kirjasen ajatuksistaan ja myydä sitä tässä tilanteessa muille? Onko sellainen oikeistolaista tai kapitalistista toimintaa? Saako ihminen saadessaan tukea ajatuksilleen koota muita ihmisiä ympärilleen ja perustaa liikeen asian ympärille edistääkseen asiaansa? Entä mitä mieltä voisi olla pr-toiminnasta ylipäätään? Kun lähdetään siitä, että Gretan esittämä teesi/ongelma on todellinen ja ilmastotutkijoiden vahvistama fakta jo vuosikymmeniä. Naiivi kysymykseni kuuluukin: Onko moraalisesti hyväksyttyä käyttää kapitalismin omia keinoja kapitalismia vastaan? Osoittaakseen sen mielettömyys ja suora korrelaatio käynnissä olevaan ilmastokriisiin? Itse sanoisin, että jos talo on tulessa on salittua varastaa vettä naapurin joesta, jos ei muuta vettä ole saataville.

    Sitten toisekseen,esitän kysymyksen E. Stranius-Herrewylle,
    millaisia asioita ja millaista elämäntapaa pitää sisällään kirjoittamasi ” tulosta tuottava, oikeasti ilmastokriisiä hillitsevä kollektiivinen aktiivisuus” ? Miten se muuten eroaa Greta Thunbergin toiminnasta? Aiemmin viittasin tuohon Gretan Thunbergin aktivoitumiseen ilmiönä, jossa voi myös halutessaan nähdä ”hypen” (markkinoiden lemmikki joka on voimakasta promoamista) merkkejä ja siihen juuttua siihen. Ajattelen, että meillä ei ole hetkeäkään varaa siihen ja olla näkemättä metsää puilta. Jos ja kun hänen edistämästään aktivismista syntyy globaaleja kansanliikkeitä, eikö se ole sen arvoista?

    Mukavaa päivänjatkoa kaikille! 🙂

  4. Hyvä Pieni Ihminen,
    Globaalit kansanliikkeet ovat aina lähteneet liikkeelle jonkin tai joidenkin ihmisten aktivismin innostamana.
    Olenkin jo aiemmissa kommenteissani sanonut, että vaikka Greta Thunberg-ilmiö onkin alkuaan onnistuneen marketingin tuote, niin siitä on se hyöty, että sillä on saatu aikaan ainakin melko laajamittainen ilmastokriisin olemassaolon tiedostaminen sekä kriisin vastustamiskampanja.
    Tästä hyppäänkin tuohon kysymykseesi ” Onko moraalisesti hyväksyttävää käyttää kapitalismin omia keinoja kapitalismia vastaan ?” En katso moraalisesti ( ? ) , toisinsanoen eettisesti, olevan erityistä syytä olla käyttämättä ultraliberaalia kapitalismia vastaan sen omia keinoja sanoman perilleviemiseksi. Itse en kuitenkaan usko nykyisenlaisen ultraliberaalin marketingin kaikkivoipaisuuteen, enkä pidä siihen kiinteästi liittyvästä business – ajattelusta kaikessa, mikä koskee planeettamme ja ihmiskuntamme elinoloja ja selviytymistä. Lyhytjännitteinen markkinatouhu elää aikansa riippuen kulloisestakin suhdanteesta. Tilanteen vakavuuden huomioonottaen ei ole ollenkaan vitsikästä tehdä ilmastostakin kauppatavaraa,Tarvitaan pitkäjänteistä ja pysyvää aktiivisuutta , joka on vailla tuolle hullulle kapitalismille ominaista markkinameininkiä.

    Tästä sitten voinkin hypätä tuohon kysymykseesi mitä on oikeasti ilmastokriisiä hillitsevä kollektiivinen aktiivisuus. Tarkoitan kollektiivisella aktiivisuudella lähinnä yhteiskuntien ,,valtioiden ilmastopolitiikan kansallista ja kansainvälistä suuntaamista ja käytännön toteuttamista siten, että se tuottaa konkreettista tulosta ilmastokriisin hillitsemisessä.Tarkoitan todellista kansainvälistä poliittista aktiivisuutta.kaikilla tasoilla Siitä ollaan vielä kaukana, vaikka Greta Thunberg onkin saanut liikkeelle suurehkot joukot.muistuttamaan ilmastokriisin olemassaolosta.

    Tästä kaukana olemisesta todisteena : Ranskassa on parhaillaan menossa rikkaiden G7- ryhmän valtioiden kokous, jossa päätetään pääsiallisesti ko.maiden harjoittamasta yhteisestä kauppapolitiikasta. Business first ! Ja lisäksi pikkuisen ” turvallisuuskysymykset ” ( ts.sotavarustelu )ovat tapetilla. Mielenosoittajat vaativat kokouksessa käsiteltävän myöskin tuohon kapitalistiseen kauppapolitiikkaan liittyvää ilmastokriisiä ja sen vastustamismenetelmiä. Tänään pidettävää mielenosoitusta ei ole edes päästetty kokouspaikalle BIarritzin kaupunkiin ” turvallisuussyistä ”, vaan se on järjestetty naapurikaupungissa Bayonnessa! Näinkö päästään eteenpäin mieltä osoittamalla ? Altermondialistisia mielenosoittajia tyynnytelläkseen presidentti Macron lupailee esim. Etelä-Amerikan maiden kanssa tekeillä olevan kauppasopimuksen uudelleentarkastelua. Tiedämme kuitenkin, että presidenttimme ( ja hänen hallituksensa ) eivät ole tehneet juuri muuta kuin lupailleet ilmastokriisin jarruttamistoimia. Puheet ja lupaukset ovat olleet tähän asti vain lupauksia ja aikomuksia vailla konkretiaa. Tämä näkyy selvästi toteutetusta päinvastaisesta kansallisesta politiikasta, Nytkin pääsia ko.valtioiden keskeisesssä neuvottelussa on se, miten tuota ultraliberaalia planeettaa tuhoavaa ryöstökapitalismia voitaisiin jatkaa edelleen entiseen tapaan ja vielä entistäkin tuhoavammin ! Vaikeaa onkin muuttaa vaikkapa Brasilian tai Ranskan ilmastopolitiikan suuntaa planeettaamme säilyttäväksi, kun maiden johto ei ole oikeasti ollenkaan ” ympäristö-ja ilmastoystävällinen” ! . .
    Miten siis edetä ? Greta Thunberg- liikkeen kaltaisella toiminnalla ei taideta päästä tarpeeksi pitkälle tarpeeksi nopeasti. Pitäisikö tehdä kansainvälinen vallankumous suunnan muuttamiseksi ? Se vaatii aikaa… ja tuon poliittisen marketingin globaalista onnistumista !

    Meillä eteläisessä Ranskassa helteet senkun jatkuvat…lämpötilat ovat tavanomaista korkeammat taas…Eipä voi valittaa ainakaan kesän ” mädännäisyydestä ” sateiden takia, kun helle on jatkunut suurinpiirtein kolme kuukautta, Nyt kesän ” mädännäisyys ” on senkaltainen, että on liika kuumaa liian kauan. Eikä Biarritzin kokous varmaankaan tuo ratkaisua tähän kurjuuden uudenlaiseen muotoon…Ehkä kokousta pitävät eivät ole vielä huomanneet, että planeettamme lämpenee liikaa huimaa vauhtia ? Tai sitten he eivät välitä tai ymmärrä toimia ilmastokriisiä vastaan…?

  5. Pienelle Ihmiselle , vielä vastausta siihen, millaista elämäntapaa tuo kollektiivinen aktiivisuus pitäisi sisällään.
    Koska vapaaehtoisuuteen perustuva toiminta ei näytä tuottavan tarpeeksi kunnollista tulosta, niin valtioiden tehtävänä olisi toimia pakkokeinoja käyttäen viisaan säätelevästi, siis lakeja ja normeja tekemällä, jolloin ilmastokriisin vastustamisesta tulisi hallitusten ja kaikkien kansalaisten velvoite ! Tämä lainsäädäntö ja normit koskevat ennenmuuta liikennettä, yritystoimintaa sekä maa-ja metsätaloutta, joila on suurin rooli ympäristön tuhoamisessa ja imaston liiallisessa lämpenemisprosessissa. Näiden tuotanto-ja toimintapoja on muutettava hyödyttämään kaikkien kansalaisten elämää ja planeettamme säilyttämistä. Kyse on ensisijaisesti tuotantojärjestelmän perusteellisesta muuttamisesta. Sen jatkuvakaan saneeraus ei enää riitä.

    Mikä on sitten yksittâisten ihmisten rooli ? Hahmottelisin yksittäistenkin ihmisten osuutta ja elämäntavan muuttamista muutamin sanoin näin:
    yhtäältä luonnonvaroja tuhlaamaton ja luonnon omia menetelmiä hyväksikäyttävä, ja toisaalta luontoa kunnioittava ja ja luonnonarvoja säilyttävä elämäntapa. Leo onkin kirjoittanut näistä arvoista ja toimintatavoista monenmoista kertaa ! Ympäristö-ja ilmastokoulutuksen saaneet tiedeihmiset voivat olla apuna näiden ”perimmäisten ” asioiden ymmärtämisessä ja utopioiltakin ensinäkemältä näyttävien ratkaisujen toteuttamisessa. Toisinaan tosin on vaikeaa pitää ” jalat maassa ” ja järki päässä, sillä ilmastokriisinjaruttaminen on niin kiireellinen kysymys.Toisin sanoen ilmaston liiallinen lämpeneminen, vaatii nyt kaikkia mahdollisesti toimivia keinoja sen hillitsemiseksi.
    Ja yhteistyö on tässäkin voimaa. Onkin kiinnostavaa tietää miten muualla ajatellaan ja tehdään, ja miten muutkin kuin ” minä itse ” ja ” me ” teemme ja osaamme. Varmaankaan yhden ainoan elämäntavan suositteleminen ei ole tarpeeksi avartavaa ja näköaloja muovaavaa , sillä hyödyllisiä ja aktiivisia uudenlaisia elämäntyylejä voi olla useita ja monenlaisia. Meitä kun on niin moneksi. Tärkeintä on pitää mielessä se päämäärä mihin yhdessä pyrimme. Egoistinen ajattelu ei tuota toivottua kaikkien parempaan ja säilyvään elämiseen tähtäävää tulosta. Ilmaston lämpenemisen vastustaminen on tietenkin arvokysymys meille jokaiselle. Itsekukin voi tietysti käyttää luovaa mielikuvitustaan ja taitojaan tällaiseen planeettamme elinmahdollisuuksia tuhoamattomaan elämäntapaan pyrkimiseksi.

  6. Hei,

    Mielestäni toimIttaja Arla Kanerva kirjoitti tänään Hesarissa otsikolla ”ihailtu ja vihattu” erittäin kauniisti ja asiallisesti Greta Thunbergista. Olen samaa mieltä toimittajan kanssa hänestä. Siis en itse tunne mitään vihaa tuota nuorta ilmastoaktivistia kohtaan, vaan kunnioitusta ja ihailua!

    E.STranius-Herrewyn kirjoitti taas paljon ja asiaa, ja olen monestä samaa mieltä kanssasi.

    Mukavaa päivänjatkoa kaikille :).

Kommentointi on suljettu.

Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!