Greta Thunberg ja Sydämen asioita

”Koskaan ei ole liian myöhäistä tehdä niin paljon kuin pystymme.”

Olin viikonloppuna tekemässä talkootöitä eläinten turvakoti Saparomäessä. Pyörämatkalla kuuntelin perjantaina 16.8.2019 suomeksi ilmestyneen Greta Thunbergista kertovan kirjan Sydämen asioita – Perhe ja planeetta kriisissä.

Kirja oli omasta mielestäni kiinnostava ainakin kolmesta eri näkökulmasta.

Ensinnäkin oli kiinnostavaa kuulla hyvästä taustasta tulevien vanhempien kamppailua lasten erilaisten ongelmien kanssa. Kun kamppailee itsekin omien lastensa haasteiden kanssa, antoi tämä sekä perspektiiviä että toivoa siitä, että asiat voivat lopulta mennä oikein hyvin erilaisista diagnooseista huolimatta. On mahtavaa, miten Gretan vanhemmat ovat pystyneet tukemaan lapsiaan vaikeina hetkinä.

Toisekseen oli kiinnostava kuulla, miten Gretan näkemykset olivat muuttaneet koko perheen toimintaa ja ajattelua. Aika usein ajatellaan ja itsekin ajattelen, että vanhemmat kasvattavat lasta, mutta kirja muistutti siitä, miten suuri vaikutus myös lapsilla voi olla aikuisiin. Gretan toiminta on muuttanut koko perheen arkea ja elämään merkittävästi.

Kolmanneksi oli tietysti kiinnostavaa ylipäätään kuulla Greta Thunbergin lapsuuden vaiheita ja kasvamista tämän hetken tunnetuimmaksi ilmastoaktivistiksi. Samalla tuli kerrattua ne vaiheet, joiden myötä Greta ryhtyi 20.8.2018 koululakkoon ja hänestä tuli koko maailman tuntema Greta Thunberg. Kiva oli myös, että kirjan loppuun oli koottu Gretan valikoituja puheita, jotka hyvin tiivistivät, mistä on kyse.

Kirjassa käydään vaihe vaiheelta läpi Gretan ja koko perheen pohdinnat ilmastokriisistä. Kriisistä todella on kyse, sillä meillä on vain hetki aikaa kääntää suunta. Nykymenolla hiilibudjettimme riittää alle kymmenen vuotta, jos haluamme pitää edes jonkinlaiset mahdollisuudet pitää ilmastonlämpeneminen alle 2 asteessa tai puhumattakaan 1,5 asteessa.

Pelkästään tämä puolen asteen ero on valtava. Toinen kirja, jota parhaillaan kuuntelen on David Wallace-Wellsin The Uninhabitable Earth. Sen mukaan 1,5 asteen lämpenemisen ja 2 asteen lämpenemisen ero tarkoittaa maailmanlaajuisesti noin 150 miljoonan ihmisen kuolemaa.

Tällä hetkellä meillä on vain noin 5 prosentin mahdollisuus saavuttaa Pariisin ilmastosopimuksen mukaiset tavoitteet. Talo on todellakin tulessa.

Gretan yksi tärkeimpiä havaintoja ja viestejä on, että vaikka tiedämme olevamme keskellä ilmastokriisiä, emme toimi kuin olisimme kriisissä. Tai emme ylipäätään tiedä tai ymmärrä, miten vakavasta kriisistä on kyse. Meidän on turha puhua toivosta kun talomme on tulessa tai lapsemme ovat kävelemässä alas jyrkänteeltä. Keskellä kriisiä tarvitsemme toimintaa ja vasta sen jälkeen tulee toivo.

Thunbergien kirja on pysäyttävä ja inspiroiva tarina tämän sukupolven kaikkein suurimmasta haasteesta. Samalla se avaa ymmärrystä siitä, miten nuoret ja nuoret aikuiset kokevat ilmastonmuutoksen. Vahva lukusuositus!

Onneksi koskaan ei ole liian myöhäistä tehdä niin paljon kuin pystymme. Jos muutama nuori koululakkolainen pystyy saamaan niin paljon aikaan, pystyt sinäkin. Pitää vain asettaa tulevaisuus nykyhetken eteen.

6 kommenttia artikkeliin ”Greta Thunberg ja Sydämen asioita”

  1. Joskus tulee näinä aikoina ihan semmosia perustavanlaatuisia kysymyksiä mieleen, että mikä on se luontoystävällinen ihmisen mielekäs tekeminen mikä ei kavenna planeetan tulevaisuutta siinä määrin mitä tähänastinen ”ihmiskunnan kehitys” , erityisesti 1900-luvulla, on tehnyt? Mikä ajanjakso historiassame oli siinä määrin hiilineutraalia aikaa, että sitä voidaan täältä tietokoneen takaa käsitellä ymmärrettävästi nykyhetkestä käsin? Pitääkö mennä ” vain jonnekin viktoriaaniselle ajalle” vai päädytäänkö tässä vielä kampakeraamiselle ajalle? Näitähän sitä pohtii siinä määrin että polla kestää.

    Itse uskon, että lapsissa ja nuorissa on kuitenkin se tulevaisuus, joten ilolla kuuntelen Gretankin kaltaisten ajattelijoiden syvämietteitä näistä asioista.

  2. Monet ranskalaiset kansanedustjat pitivät Gretan heinäkuista puhetta Ranskan Kansalliskokoukselle ahdistavan hälyyttävänä, liiaksi maailmanloppua saarnaavana. Kun kuuntelin ylikuumentuneessa kesähelteessä Greta Thunbergin puhetta niin ajattelin, että Gretan puheissa on järkipohjaa. Kuitenkin sain sen käsityksen, että senkaltaisen puheen taustalla saattoi olla myöskin niitä tahoja, jotka alkuaan olivat suunnitelleet ja toteuttaneet tuon Gretasta ja Thunbergin perheestä kertovan kirjan sekä sen markkinoinnin….Tiesin jo aikaisemmin, että Greta hunberg-ilmiö on onnistuneen kaupallis-poliittisen marketingin tuote. Harmi näin, sillä kyseisellä liikkeelle ja vauhtiin nostetulla ( ilmasto)aktiivisuudella on todelliset tulevaisuuden näkymät, jos sitä osataan pitää vahvana ja jatkuvana.
    Ilmastosta ja sen kriisitilastakin on valitettavasti tehty kauppatavaraa. Sitä myötä varsinkin ” ilmastoahdistuksesta ” kärsivät pelokkaat ihmiset saattavat höyrähtää planeettamme tuhoa ennustavan apokalyptisen ajattelun kannattamiseen ja siitä johtuvaan itsekkääseen ” hengenpelastusyritykseen ” , jolloin lamaudutaan ja asetetaan etusijalle oman minän, perheen ja läheisten ystävien pelastamiseen tähtäävä elintapa ja unohdetaan tulosta tuottava , oikeasti ilmastokriisiä vastustava kollektiivinen aktiivisuus. Kaikki eivät voi muuttaa maalle elämään muista riippumatonta täysin autonomista ” luonnon ehdoilla ” tapahtuvaa elämää. Kohtuus on sentään hyväksi kaikessa Tuotanto-ja elintapojemme on tosiaankin muututtava , mutta emme voi palata kokonaan entisaikoihin kaikessa toiminnassamme. Yhdessä on keksittävä uudenlaisia koko ihmiskuntaa hyödyttäviä keinoja. Tulevaisuus ei ole ihan mustaksi maalattua, vaikka siltä kuulostikin Gretan puhettaa kuunnellessani. Mutta kuten sanot Leo, niin ensin on toimittava ja vasta sitten on toivoa paremmasta!Toimintaanhan Greta Thunberg ennenkaikkea innostaa !

  3. Hei

    Katselin tuossa Yle Areenasta mainiota ruotsalaista ohjelmaa nimeltä ” Ideoiden maailma ” ja sen jaksoa jossa käsitellään kapitalismia, jossa teesinsä esittelee toimittaja/kirjailija Kajsa Ekis Ekman, ja teesi kuuluu ” Onko kapitalismi kestämätöntä?” Aloin tässä ihan pohdiskelemaan, että millä tavalla Gretan tulisi kertoa ja esiintyä maailmalle viestinään ilmastoahdistuksestaan ja teeseistään, siis että maailmanlopun mahdollisuus on todellinen nykyisellä menolla eli talousjärjestelmillä ja sen mukaisilla rikkaiden oecd-valtioiden kulutushysterialla? Millaisia viestimiä Gretan tulisi käyttää? Pitäisikö mennä Lontooseen Hyde Parkiin puistoon megafonilla huutelemaan ja esiintyä ilman tiedotusvälineitä ilman internettiä? Tai käyttöön savumerkit kuten alkuperäiskansoilla aikanaan? Miten hänen ajatuksiinsä tulisi suhtautua jos haluaa niitä kuunnella eikä viesti kerralla jää päähän – saako ihminen tehdä kirjasen ajatuksistaan ja myydä sitä tässä tilanteessa muille? Onko sellainen oikeistolaista tai kapitalistista toimintaa? Saako ihminen saadessaan tukea ajatuksilleen koota muita ihmisiä ympärilleen ja perustaa liikeen asian ympärille edistääkseen asiaansa? Entä mitä mieltä voisi olla pr-toiminnasta ylipäätään? Kun lähdetään siitä, että Gretan esittämä teesi/ongelma on todellinen ja ilmastotutkijoiden vahvistama fakta jo vuosikymmeniä. Naiivi kysymykseni kuuluukin: Onko moraalisesti hyväksyttyä käyttää kapitalismin omia keinoja kapitalismia vastaan? Osoittaakseen sen mielettömyys ja suora korrelaatio käynnissä olevaan ilmastokriisiin? Itse sanoisin, että jos talo on tulessa on salittua varastaa vettä naapurin joesta, jos ei muuta vettä ole saataville.

    Sitten toisekseen,esitän kysymyksen E. Stranius-Herrewylle,
    millaisia asioita ja millaista elämäntapaa pitää sisällään kirjoittamasi ” tulosta tuottava, oikeasti ilmastokriisiä hillitsevä kollektiivinen aktiivisuus” ? Miten se muuten eroaa Greta Thunbergin toiminnasta? Aiemmin viittasin tuohon Gretan Thunbergin aktivoitumiseen ilmiönä, jossa voi myös halutessaan nähdä ”hypen” (markkinoiden lemmikki joka on voimakasta promoamista) merkkejä ja siihen juuttua siihen. Ajattelen, että meillä ei ole hetkeäkään varaa siihen ja olla näkemättä metsää puilta. Jos ja kun hänen edistämästään aktivismista syntyy globaaleja kansanliikkeitä, eikö se ole sen arvoista?

    Mukavaa päivänjatkoa kaikille! 🙂

  4. Hyvä Pieni Ihminen,
    Globaalit kansanliikkeet ovat aina lähteneet liikkeelle jonkin tai joidenkin ihmisten aktivismin innostamana.
    Olenkin jo aiemmissa kommenteissani sanonut, että vaikka Greta Thunberg-ilmiö onkin alkuaan onnistuneen marketingin tuote, niin siitä on se hyöty, että sillä on saatu aikaan ainakin melko laajamittainen ilmastokriisin olemassaolon tiedostaminen sekä kriisin vastustamiskampanja.
    Tästä hyppäänkin tuohon kysymykseesi ” Onko moraalisesti hyväksyttävää käyttää kapitalismin omia keinoja kapitalismia vastaan ?” En katso moraalisesti ( ? ) , toisinsanoen eettisesti, olevan erityistä syytä olla käyttämättä ultraliberaalia kapitalismia vastaan sen omia keinoja sanoman perilleviemiseksi. Itse en kuitenkaan usko nykyisenlaisen ultraliberaalin marketingin kaikkivoipaisuuteen, enkä pidä siihen kiinteästi liittyvästä business – ajattelusta kaikessa, mikä koskee planeettamme ja ihmiskuntamme elinoloja ja selviytymistä. Lyhytjännitteinen markkinatouhu elää aikansa riippuen kulloisestakin suhdanteesta. Tilanteen vakavuuden huomioonottaen ei ole ollenkaan vitsikästä tehdä ilmastostakin kauppatavaraa,Tarvitaan pitkäjänteistä ja pysyvää aktiivisuutta , joka on vailla tuolle hullulle kapitalismille ominaista markkinameininkiä.

    Tästä sitten voinkin hypätä tuohon kysymykseesi mitä on oikeasti ilmastokriisiä hillitsevä kollektiivinen aktiivisuus. Tarkoitan kollektiivisella aktiivisuudella lähinnä yhteiskuntien ,,valtioiden ilmastopolitiikan kansallista ja kansainvälistä suuntaamista ja käytännön toteuttamista siten, että se tuottaa konkreettista tulosta ilmastokriisin hillitsemisessä.Tarkoitan todellista kansainvälistä poliittista aktiivisuutta.kaikilla tasoilla Siitä ollaan vielä kaukana, vaikka Greta Thunberg onkin saanut liikkeelle suurehkot joukot.muistuttamaan ilmastokriisin olemassaolosta.

    Tästä kaukana olemisesta todisteena : Ranskassa on parhaillaan menossa rikkaiden G7- ryhmän valtioiden kokous, jossa päätetään pääsiallisesti ko.maiden harjoittamasta yhteisestä kauppapolitiikasta. Business first ! Ja lisäksi pikkuisen ” turvallisuuskysymykset ” ( ts.sotavarustelu )ovat tapetilla. Mielenosoittajat vaativat kokouksessa käsiteltävän myöskin tuohon kapitalistiseen kauppapolitiikkaan liittyvää ilmastokriisiä ja sen vastustamismenetelmiä. Tänään pidettävää mielenosoitusta ei ole edes päästetty kokouspaikalle BIarritzin kaupunkiin ” turvallisuussyistä ”, vaan se on järjestetty naapurikaupungissa Bayonnessa! Näinkö päästään eteenpäin mieltä osoittamalla ? Altermondialistisia mielenosoittajia tyynnytelläkseen presidentti Macron lupailee esim. Etelä-Amerikan maiden kanssa tekeillä olevan kauppasopimuksen uudelleentarkastelua. Tiedämme kuitenkin, että presidenttimme ( ja hänen hallituksensa ) eivät ole tehneet juuri muuta kuin lupailleet ilmastokriisin jarruttamistoimia. Puheet ja lupaukset ovat olleet tähän asti vain lupauksia ja aikomuksia vailla konkretiaa. Tämä näkyy selvästi toteutetusta päinvastaisesta kansallisesta politiikasta, Nytkin pääsia ko.valtioiden keskeisesssä neuvottelussa on se, miten tuota ultraliberaalia planeettaa tuhoavaa ryöstökapitalismia voitaisiin jatkaa edelleen entiseen tapaan ja vielä entistäkin tuhoavammin ! Vaikeaa onkin muuttaa vaikkapa Brasilian tai Ranskan ilmastopolitiikan suuntaa planeettaamme säilyttäväksi, kun maiden johto ei ole oikeasti ollenkaan ” ympäristö-ja ilmastoystävällinen” ! . .
    Miten siis edetä ? Greta Thunberg- liikkeen kaltaisella toiminnalla ei taideta päästä tarpeeksi pitkälle tarpeeksi nopeasti. Pitäisikö tehdä kansainvälinen vallankumous suunnan muuttamiseksi ? Se vaatii aikaa… ja tuon poliittisen marketingin globaalista onnistumista !

    Meillä eteläisessä Ranskassa helteet senkun jatkuvat…lämpötilat ovat tavanomaista korkeammat taas…Eipä voi valittaa ainakaan kesän ” mädännäisyydestä ” sateiden takia, kun helle on jatkunut suurinpiirtein kolme kuukautta, Nyt kesän ” mädännäisyys ” on senkaltainen, että on liika kuumaa liian kauan. Eikä Biarritzin kokous varmaankaan tuo ratkaisua tähän kurjuuden uudenlaiseen muotoon…Ehkä kokousta pitävät eivät ole vielä huomanneet, että planeettamme lämpenee liikaa huimaa vauhtia ? Tai sitten he eivät välitä tai ymmärrä toimia ilmastokriisiä vastaan…?

  5. Pienelle Ihmiselle , vielä vastausta siihen, millaista elämäntapaa tuo kollektiivinen aktiivisuus pitäisi sisällään.
    Koska vapaaehtoisuuteen perustuva toiminta ei näytä tuottavan tarpeeksi kunnollista tulosta, niin valtioiden tehtävänä olisi toimia pakkokeinoja käyttäen viisaan säätelevästi, siis lakeja ja normeja tekemällä, jolloin ilmastokriisin vastustamisesta tulisi hallitusten ja kaikkien kansalaisten velvoite ! Tämä lainsäädäntö ja normit koskevat ennenmuuta liikennettä, yritystoimintaa sekä maa-ja metsätaloutta, joila on suurin rooli ympäristön tuhoamisessa ja imaston liiallisessa lämpenemisprosessissa. Näiden tuotanto-ja toimintapoja on muutettava hyödyttämään kaikkien kansalaisten elämää ja planeettamme säilyttämistä. Kyse on ensisijaisesti tuotantojärjestelmän perusteellisesta muuttamisesta. Sen jatkuvakaan saneeraus ei enää riitä.

    Mikä on sitten yksittâisten ihmisten rooli ? Hahmottelisin yksittäistenkin ihmisten osuutta ja elämäntavan muuttamista muutamin sanoin näin:
    yhtäältä luonnonvaroja tuhlaamaton ja luonnon omia menetelmiä hyväksikäyttävä, ja toisaalta luontoa kunnioittava ja ja luonnonarvoja säilyttävä elämäntapa. Leo onkin kirjoittanut näistä arvoista ja toimintatavoista monenmoista kertaa ! Ympäristö-ja ilmastokoulutuksen saaneet tiedeihmiset voivat olla apuna näiden ”perimmäisten ” asioiden ymmärtämisessä ja utopioiltakin ensinäkemältä näyttävien ratkaisujen toteuttamisessa. Toisinaan tosin on vaikeaa pitää ” jalat maassa ” ja järki päässä, sillä ilmastokriisinjaruttaminen on niin kiireellinen kysymys.Toisin sanoen ilmaston liiallinen lämpeneminen, vaatii nyt kaikkia mahdollisesti toimivia keinoja sen hillitsemiseksi.
    Ja yhteistyö on tässäkin voimaa. Onkin kiinnostavaa tietää miten muualla ajatellaan ja tehdään, ja miten muutkin kuin ” minä itse ” ja ” me ” teemme ja osaamme. Varmaankaan yhden ainoan elämäntavan suositteleminen ei ole tarpeeksi avartavaa ja näköaloja muovaavaa , sillä hyödyllisiä ja aktiivisia uudenlaisia elämäntyylejä voi olla useita ja monenlaisia. Meitä kun on niin moneksi. Tärkeintä on pitää mielessä se päämäärä mihin yhdessä pyrimme. Egoistinen ajattelu ei tuota toivottua kaikkien parempaan ja säilyvään elämiseen tähtäävää tulosta. Ilmaston lämpenemisen vastustaminen on tietenkin arvokysymys meille jokaiselle. Itsekukin voi tietysti käyttää luovaa mielikuvitustaan ja taitojaan tällaiseen planeettamme elinmahdollisuuksia tuhoamattomaan elämäntapaan pyrkimiseksi.

  6. Hei,

    Mielestäni toimIttaja Arla Kanerva kirjoitti tänään Hesarissa otsikolla ”ihailtu ja vihattu” erittäin kauniisti ja asiallisesti Greta Thunbergista. Olen samaa mieltä toimittajan kanssa hänestä. Siis en itse tunne mitään vihaa tuota nuorta ilmastoaktivistia kohtaan, vaan kunnioitusta ja ihailua!

    E.STranius-Herrewyn kirjoitti taas paljon ja asiaa, ja olen monestä samaa mieltä kanssasi.

    Mukavaa päivänjatkoa kaikille :).

Kommentointi on suljettu.

Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Seuraa minua Instagramissa