Tarjolla maksutonta ilmastovalmennusta

Olisitko siis kiinnostunut saamaan uusia ajatuksia päästöjen vähentämiseksi? Nyt olisi mahdollisuus tilata omalle organisaatiollesi, yrityksellesi, kaveriporukallesi tai vaikka itsellesi minulta maksuton tunnin ilmastovalmennus.

Ilmastonmuutos ei häiritse vielä merkittävästi arkeamme. Jos mitään ei tehdä, mikään muu ei kuitenkaan vaikuta arkeemme niin paljon kuin ilmastonmuutos. Joko niin, että yhteiskunnat eivät enää kykene sopeutumaan muutokseen tai niin, että tarvittavat toimenpiteet ovat niin rajuja, että ihmiset eivät sopeudu niihin.

IPCC:n tuoreen raportin myötä moni on kysynyt mitä asialle voi omassa elämässään tehdä. Mietin itsekin vuoden vaihteessa, millaista vapaaehtoistyötä voisin ilmaston hyväksi tehdä. Tulin siihen tulokseen, että voisin auttaa ihmisiä tai organisaatioita miettimään oman hiilijalanjälkensä pienentämistä.

Aika usein minulta kysytään henkilökohtaisia vinkkejä ilmastoystävällisiin valintoihin. Aikaisemmin olen toiminut esimerkiksi HSY:n Ilmastokatu -hankkeessa henkilökohtaisena ilmastovalmentajana. Viime vuonna toimin saman organisaation Ilmastotreeni-kampanjassa Personal Climate Trainerina erityisesti asumiseen liittyvissä kysymyksissä.

Tätä maksutonta valmennusta on jaossa rajallisesti, joten nopeat syövät hitaat. Kalenteri täyttyy nopeasti. Lähetä minulle viestiä sähköpostilla (leo.stranius@iki.fi) tai some-kanavia pitkin ja sovi ajankohdasta.

Mikä ihmeen ilmastovalmennus?

Vielä joitain vuosia sitten olisi ollut mahdotonta ajatella, että ihmiset haluaisivat henkilökohtaisia neuvoja arjen ympäristöasioiden hoitamiseen. Kun kymmenen vuotta sitten neuvoit, millaisia valintoja yksilöiden tulisi ilmaston hyväksi tehdä, herätti se jyrkkiä vastareaktioita. Neuvot koettiin syyllistävinä moraalisaarnoina tai neuvojan oman henkilökohtaisen paremmuuden pönkittämisenä.

Jotain on kuitenkin nyt muuttunut. Eikä se ole ainoastaan lokakuun alussa julkaistu IPCC:n ilmastoraportti, joka lisäsi olennaisesti kriisitietoisuutta ilmastokysymyksestä. Kyseessä on samanlainen laajempi tietoisuuden kasvu kuin joskus aikoinaan vaikkapa tupakan terveyshaitoista.

Samaan aikaan jotain kuitenkin puuttuu. Ihmisten tietoisuuden kasvu ei johda konkreettisiin toimenpiteisiin ja arjen käytäntöjen muutokseen. Tässä jokainen meistä tarvitsee tukea ja apua sekä sopivaa sosiaalista painetta lähiympäristöstä.

Miksi siis ilmastovalmennus?

Ensinnäkin ihmiset haluavat henkilökohtaista valmennusta esim. terveys- ja liikunta-asioissa ja ovat valmiina maksamaan siitä. Olisiko porukoilla kiinnostusta hankkia valmennusta myös ilmastoasioiden hoitamiseen? Uskon, että aika monilla olisi. Varsinkin, jos sen tarjoaisi esimerkiksi työnantaja. Kysymys ei ole niinkään siitä, että tarvittaisiin tietoa vaan pikemminkin motivaatiota, kuten liikunnan aloittamisessa.

Toisekseen ihmiset ovat tällä hetkellä aika hyvin valmiita puhumaan hankalistakin henkilökohtaisista valinnoista, kuten ruokavaliosta ja lentämisestä, jopa lasten hankinnasta ilmastonäkökulmasta. Tässä on tapahtunut olennainen muutos. Aiemmin henkilökohtaisiin valintoihin puuttumista pidettiin syyllistämisenä, nyt sitä toivotaan. Monet suorastaan toivovat rajoituksia esimerkiksi poliittisilta päättäjiltä omaan ilmastoa kuormittavaan arkeen.

Kolmanneksi kiinnostuksesta omiin kulutustottumuksiin kertoo jotain, että esimerkiksi Sitran Elämäntapatestin on yli puoli miljoonaa suomalaista. Kun ihmiset testaavat ja mittaavat omaa hiilijalanjälkeä, jonkun pitäisi nyt tukea kädestä pitäen sitä, että muutosta lähtee oikeasti tapahtumaan.

Osallistumalla valmennukseen yksilö saa konkreettisia vinkkejä ilmastoystävälliseen arkeen asumisessa, liikkumisessa, ruokavalinnoissa ja kulutuksessa. Tässä olisi vielä paljon kehitettävää ja potentiaalia. Tiedon ohella valmennuksen pitäisi pystyä myös motivoimaan ihmisiä arjen muutokseen. Tähän henkilökohtainen kontakti ja tapaamiset olisivat yksi ratkaisu.

Yksi mahdollisuus olisi lähteä myös kaupallistamaan henkilökohtaista ilmastovalmennusta muihin ihmisten arkeen kiinnittyvien valintojen kautta. Valmennuksia voisi lähteä toteuttamaan laajemmin jonkun yhteistyökumppanin kanssa. Voisiko työnantaja tarjota työntekijöilleen ilmastovalmennusta? Voisiko sähköyhtiö tarjota markkinointikikkana valmennusta, jos vaihdat sähkösopimuksen heille?  Mikä voisi olla rakennusliikkeen tai asunnonvälittäjän rooli silloin kun ostat asunnon tai muutat? Voisiko ruokaostoksilla kertyvillä bonuksilla hankkia henkilökohtaisen valmentajan? Nyt edelläkävijänä on ylikunnallinen HSY. Voisiko HSY tai kunnat lopulta tarjota henkilökohtaista valmennusta kaikille kuntalaisille elämän tärkeissä nivelvaiheissa?

Tätä maksutonta valmennusta on nyt tarjolla kokeiluluonteisesti maksutta. Jos kiinnostaa, niin lähetä minulle sähköpostia (leo.stranius@iki.fi) tai some-viesti ja sovi ajankohdasta.

Mikäli et kuitenkaan juuri nyt ehdi tilata minulta tunnin omaa sessiota, niin ohessa lyhyesti 20 peruspointtia, joilla pääsee jo todella pitkälle.

IPCC:n ilmastoraportin myötä 20 toimenpidettä juuri sinulle

Olisin myös kovin kiitollinen, mikäli voisit jakaa tätä viestiä eteenpäin!

6 kommenttia artikkeliin ”Tarjolla maksutonta ilmastovalmennusta”

  1. Kääk , voi kamala millaista puhetta ! Ihan vatsanpohjasta kuristaa! Puheesi taustalla heijastelee selvästi ” business first ””-ajattelu. Tämän tyyppinen markkinameininki onkin enimmäkseen syynä siihen, että , ilmastonmuutoksen jarruttamisessa ei ole edistytty tuumaakaan !
    Ilmastosta on tehty kauppatavaraa ! Tällaisella asenteella vain pönkitetään näkemystä, jonka mukaan ilmastonmuutoksen perussyiden tunnistamiseen ja poistamiseen ei ole mitään tarvetta. Vastuu ilmaston lämpenemisestä sysätään näin jokaisen yksilön tasolle erikseen , vaikka sen tulisi olla kollektiivista.

    Ihmisyksilö kuluttaa sitä mitä hänelle tarjotaan kulutettavaksi. Businessmaailma luo jatkuvasti uusia ” tarpeita” .Tämä valmennuksen tarpeen luominenkin on näitä turhuuksia, joilla vain hidastetaan ilmastonmuutoksen jarruttamista. Kulutushysteriasta on vaikea päästä eroon , jollei ole tehnyt kasvatusta ja elämäntapamuutosta jo aikaisessa vaiheessa.

    Ympäristön- ja ilmastonsuojelun ja niitä koskevan vastuun opetteleminen on parasta aloittaa jo ihan varhaisiässä kotona, päiväkodissa, esikoulussa ja koulussa, jotta se olisi tehoavaa. Tällöin kasvatuksesta vastaavat opetusalalle hyvin koulutetut pedagogian ammattilaiset.
    Näiden ongelmien ratkaisemiseksi meidän on toimittava ennenkaikkea kollektiivisesti.Ja kollektiivisen vastuun oppimiseen ei riitä mikään yksilökeskeisyyttä ja yksilönvastuuta korostava ” henkilökohtainen valmennus”. Hyvin suunniteltua ja ohjattua varhaisKASVATUSTA ympäristö-ja ilmastoystävällisyyteen , kuten muutakaan kasvatusta , ei voida korvata pelkällä ihmisten yksityisyyteen puuttuvalla ” treenareiden valmennuksella ”. Eikä varsinkaan silloin, kun tällainen ” valmennus ” on kaupallista , jolloin kyse on ennenkaikkea valmentajien omista taloudellisista intresseistä. Pyrit siirtämään kasvattajan ja kouluttajan tehtävän niille, joille se ei kuulu

    Onko sinulla Leo itselläsi ” ilmastovalmentajan ” ( keksitty toimenkuva ) , siis oikean ilmastoasiantuntijan tehtävässä vaadittava ilmastoalan eli klimatologin diplomia ja kansainvälistä harjoitusta ja kokemusta tämän alan ammattitehtävissä ? Ja onko sinulla itselläsi varmasti muille ihmisille tarkoitetun elämäntaidon opettamiseen valmennusta ja kykyjä ? Lisäksi kunnollisen ilmastoasioiden opetuksessa tarvitaan opetusalan ammattitaitoa ja kokemusta yhteisöllisestä kasvatustyöstä

    Suurin este ilmaston lämpenemisen rajoittamisessa 1,5 asteeseen onkin juuri vallitseva business-ajatteluun perustuva markkinameininki erilaisine lonkeroineen. Kun se sotketaan ilmastonmuutoksen jarruttamiseen, niin planettallamme ei ole muuta vaihtoehtoa kuin itkeä karvaita tuhon kyyneleitä.

    Tämän blogisi luettuani minulle tuli todella negatiivisia tunteita. Kannattaa ilmeisesti iässäni olla lukematta kaikenmaailman soopaa, ettei saa raivaria ja sen seurauksena sydänkohtausta. Parempi on lukea vaikka Aku-Ankkaa. Tai …ehkä minunkin olisi hyvä hankkia ” henkilökohtainen valmentaja ” laimentamaan käsittämättömyyden tunteita…?

  2. Lisähuomio koskien kasvatuksen ja koulutuksen tärkeyttä:
    Anteeksi vain kirpeänlainen kommenttini, mutta tekee mieleni laittaa piste i:n päälle.
    Vuoden 2015 kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittanut suomalainen Laura Lindstedt totesi osuvasti puheessaan, että nyt elämme yhteiskunnassa, jossa tyhjänpäiväinen TSEMPPIHENKI ON OTTANUT SIVISTYKSEN PAIKAN.

    Tämä toteamus sopii hyvin kuvaamaan tämän blogitekstin yleistä henkeä.
    Ultraliberaalissa Suomessa kasvatus ja koulutus pyritään nykyään korvaamaan jos minkälaisella maksullisella ” valmennuksella ”, jota tarjoavat mitkä tahansa kullekin alalle kouluttamattomat helppoheikit, joiden tarkoituksena on saada vain itselleen hyötyä avuttomien ihmisten höynäyttämisellä ja laittamisella heidät juoksemaan ties minkälaisessa oravanpyörässä, josta ei ole ulospääsyä.

    Tässä blogissa selvästi aliarvioidaan ihmisten kykyjä toimia ilmastonmuutoksen rajoittamiseksi omasta aloitteestaan ilman henkilökohtaisen ” asiantuntijan ” opastusta kädestä pitäen. Ilmeisesti tällainen ” ilmastovalmennus ” onkin tarkoitettu vain ” uusavuttomille ” nuorille helsinkiläisille ja muille kaupunkilaisille , jota eivät osaisi itse tehdä mitä pitää ? Mitenkä tällainen ” ilmastovalmennus ” toteutettaisiin maaseudulla , jossa asuvat ihmiset näkevät hyvin konkreettisella tavalla ilmastonmuutoksen vaikutukset ympäristössään ?

    Tästä asenteesta tulee mieleeni ne Ranskan ylimieliset ministerit, joiden ” viisautta ” kansalaiset eivät kuulemma ymmärrä omasta ” tyhmyydestään ” ja osaamattomuudestaan johtuen. Toteutetut reformit ( leikkaukset ) ovat ministereiden mielestä liian viisaita, jotta kansan ymmärrys yltäisi niiden tarpeellisuuden käsittämiseen…… Tämä viitaten ” keltaliivien ” liikkeen mielenosoituksiin ja vaatimuksiin politiikan suunnan muuttamisesta ja demokratian laajentamisesta….

  3. Leo,
    Ihmetykseni on todella huipussaan lukiessani tätä blogia. Olen kyllä aikaisemminkin havainnut puheistasi haiskahtavan ihan muuta kuin mitä siinä tuodaan julki. Poliitikkona toiminen ja sitä myötä poliittisen vallan käyttäminen on näköjään valitettavasti rapauttanut sinut, kuten niin monet muutkin alkuaan politiikkaan naivisti mukaan lähteneet.

    Luuletko todella, että ” henkilökohtaisella ilmastovalmennuksella ” saataisiin aikaan huomattava muutos ihmisten käyttäytymisessä, ja että ilmaston lämpenemistä kyettäisiin näin rajoittamaan huomattavasti ? Tässä ajattelussasi korostuu jälleen etusijalle asettamasi yksilökeskeisyys , jolle on tietysti selitettävissä olevat syyt.

    Mainitset ylikunnallisen HSY:n Personal Climate Trainera toimimisen ( miksi ihmeessä englanninkielinen nimitys Suomessa ? ) Aikaisemmin olet puhunut yksityisen konsulttiyrityksen osakkuudesta jne. Olet lisäksi Helsingin kaupungin vastuunalaisissa luottamustehtävissä mm.ympäristölautakunnassa.
    Kirjoitat : Yksi mahdollisuus olisi lähteä myös kaupallistamaan henkilökohtaista ilmastovalmennusta…” Lisäät : ” Nyt edelläkävijänä on HSY Voisiko HSY tai kunnat lopulta tarjota henkilökohtaista valmennusta kaikille kuntalaisille elämän tärkeissä nivelvaiheissa ? ”

    Onko poliitikon aseman hyväksikäyttäminen ponnistuslautana omien etujen ajamiselle mielestäsi fiksua ?
    Vai onko sinulta kokonaan hukassa käsitys poliitikon tehtävän luonteesta sitoessasi näin politiikanteon ja yksityisen bisneksen yhteen ja samaan nippuun ? Millä perusteella juuri sinun käsityksesi parhaimmista ilmastonmuutoksen vastustamiskeinoista olisi se ainoa oikea ja niin pätevä, että sitä pitäisi opettaa ja jopa myydä muillekin kuntalaisille ?

    Tällainen näkemys onkin juuri sitä viimeisiä hengenvetojaan haukkovaa kapitalistista uusliberalismia parhaimmillaan. Se asettaa individualistisesti yksityisen edun yleisen edun edelle, jolloin tehdäâän poliittisia päätöksiä johdetaan kuntia ja valtiota yksityisyrityksen toimintamenetelmillä.
    Tällainen kaupallisuuden ideologia johtaa väistämättä ihan muuhun kuin olettamaasi tulokseen. Tästä on hyvänä esimerkkinä nykyinen tilanne Ranskassa, kun bisnesmielisten ja teknokraattisten päättäjien amatöörisyys on ajanut kansalaiset kadulle vaatimaan oikeudenmukaisuutta asioiden hoitoon. On vain ajan kysymys, milloin suomalaisetkin kyllästyvät markkinamielisten poliitikkojen harjoittamaan ihmisten huiputukseen.

    Leo, eikö sinun kannattaisi jättää politiikka kokonaan ja siirtyä täysin bisneksen ja lobbauksen harjoittamiseen , koska olet muuttunut noin vahvasti kaupallisuuden kannattajaksi ? Politiikka ja selvälinjainen kaupallisuus kun eivät ihan vielä ole yksi ja sama asia…..vaikka poliitikoilla houkutus onkin suuri niiden samaistamiseksi yhdeksi ja samaksi.
    Teit hyvän päätöksen jättämällä kansanedustajaehdokkuuden väliin !

  4. PS.
    Tilannekatsaus :
    Suomalaisessa yhteiskunnassa ihannoidaan ylenmäärin yksilökeskeistä individualismia, nuoruutta, nopeutta, tehokkuutta ja ennenkaikkea Rahaa ja sen tuottamista. Tällainen ajattelutapa pitäisi saada karsittua pois varsinkin politiikanteosta.

    Katsopa mitä ” hyvää ” poliittisten päättäjien sallima ja kannustama markkinameininki on tuottanut esimerkiksi Suomen vanhustenhoidossa ? Kunhan samantyyppisellä kaupallisuusasenteella ei haitattaisi vakavasti ilmastokatastrofin jarruttamistoimia !

  5. Miksi niin monet suomalaiset ovat valmiita maksamaan henkilökohtaisesta valmennuksesta ?
    Siksi että onnellisuuden ja hyvän olon tyrannia on vallannut Suomenkin. Kaiken pitäisi olla hyvin koko ajan. Yksityistä ihmistä painostetaan ylenmäärin vastuullisuuteen .Häntä syyllistetään osaamattomuudesta milloin missäkin asiassa siinä määrin, että onnellisuuden ja hyvänolon saavuttamisesta tulee hänelle pakkomielle. Tällöin hyvän olon ja ehdottoman tyytyväisyyden tunnetta haetaan pakonomaisesti. mm.ravitsemuksesta, kaikesta terveyteen liittyvästä, liikunnasta ja urheilusta ja niin edelleen. Pyritään äärimmäiseen työtehokkuuteen Tämä asenne on yleistä varsinkin managereiden keskuudessa.
    Tarjolla on jos minkälaista maksullista ” henkilökohtaisen kehittämisen ” valmennusta. Kaiken lisäksi länsimaiset ” treenarit ” tulkitsevat esimerkiksi itämaista filosofiaa useimmiten kummallisesti ja väärin kykenemättä sopeuttamaan sitä länsimaisiin pohjoisiin olosuhteisiin, joihin sitä ei ole luotu.

    Miten sitten voidaan päästä irtautumaan tämän tyrannian kehittämästä tuskallisesta syyllisyydentunteesta ja sen aiheuttamasta pakkomielteestä ? Psykiatrien vastaus : on katkaistava kontakti kaikkien onnellisuutta ja hyvän olon tyranniaa saarnaavien henkilökohtaisten ohjaajien ja valmentajien kanssa.

    Tämä neuvo pätee ilmastonmuutoksen jarruttamisessakin. Parhaiten yksilökeskeisen syyllistämisen aiheuttamasta tuskallisesta avuttomuuden tunteesta voi vapautua olemalla ottamatta itselleen henkilökohtaista ” ilmastovalmentajaa ” !
    . .

  6. Ilmaston lämpenemisen aiheuttamaan kaikkien ihmisten syyllistämiseen ja syyllisyydentunteen kasvattamiseen liittyen :

    Nuori Greta Thunberg on oivaltanut ilmastonmuutoksen syyn ja ytimen sekä sen vaatimat konkreettiset toimenpiteet ihan oikeasuuntaisesti, huolimatta liian yksilökeskeisestä suhtautumisesta päämäärään johtavien keinojen valinnassa.

    Kuunnellessaan Ruotsin pääministerin televisiopuhetta ilmastonmuutoksesta Greta havahtui : ” Hän valehtelee…Hän sanoo meidän aiheuttaneen tämän ongelman, mutta se ei ole totta. …En ole aiheuttanut mitään ongelmaa. Kaikki eivät ole vastuussa ( ilmastonmuutoksesta ). Vain muutamat ovat vastuullisia. Pelastaaksemme planeetan, meidän on taisteltava heitä, heidän yrityksiään ja rahojaan ( = rahanahneuttaan ) vastaan,…”

    Muuten Leo, harjoittamasi ” greenwashing ” ei ole hyvä keino jarruttaa nopeasti ilmaston lämpenemistä.

Kommentointi on suljettu.

Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin