Tarjolla maksutonta ilmastovalmennusta

Olisitko siis kiinnostunut saamaan uusia ajatuksia päästöjen vähentämiseksi? Nyt olisi mahdollisuus tilata omalle organisaatiollesi, yrityksellesi, kaveriporukallesi tai vaikka itsellesi minulta maksuton tunnin ilmastovalmennus.

Ilmastonmuutos ei häiritse vielä merkittävästi arkeamme. Jos mitään ei tehdä, mikään muu ei kuitenkaan vaikuta arkeemme niin paljon kuin ilmastonmuutos. Joko niin, että yhteiskunnat eivät enää kykene sopeutumaan muutokseen tai niin, että tarvittavat toimenpiteet ovat niin rajuja, että ihmiset eivät sopeudu niihin.

IPCC:n tuoreen raportin myötä moni on kysynyt mitä asialle voi omassa elämässään tehdä. Mietin itsekin vuoden vaihteessa, millaista vapaaehtoistyötä voisin ilmaston hyväksi tehdä. Tulin siihen tulokseen, että voisin auttaa ihmisiä tai organisaatioita miettimään oman hiilijalanjälkensä pienentämistä.

Aika usein minulta kysytään henkilökohtaisia vinkkejä ilmastoystävällisiin valintoihin. Aikaisemmin olen toiminut esimerkiksi HSY:n Ilmastokatu -hankkeessa henkilökohtaisena ilmastovalmentajana. Viime vuonna toimin saman organisaation Ilmastotreeni-kampanjassa Personal Climate Trainerina erityisesti asumiseen liittyvissä kysymyksissä.

Tätä maksutonta valmennusta on jaossa rajallisesti, joten nopeat syövät hitaat. Kalenteri täyttyy nopeasti. Lähetä minulle viestiä sähköpostilla (leo.stranius@iki.fi) tai some-kanavia pitkin ja sovi ajankohdasta.

Mikä ihmeen ilmastovalmennus?

Vielä joitain vuosia sitten olisi ollut mahdotonta ajatella, että ihmiset haluaisivat henkilökohtaisia neuvoja arjen ympäristöasioiden hoitamiseen. Kun kymmenen vuotta sitten neuvoit, millaisia valintoja yksilöiden tulisi ilmaston hyväksi tehdä, herätti se jyrkkiä vastareaktioita. Neuvot koettiin syyllistävinä moraalisaarnoina tai neuvojan oman henkilökohtaisen paremmuuden pönkittämisenä.

Jotain on kuitenkin nyt muuttunut. Eikä se ole ainoastaan lokakuun alussa julkaistu IPCC:n ilmastoraportti, joka lisäsi olennaisesti kriisitietoisuutta ilmastokysymyksestä. Kyseessä on samanlainen laajempi tietoisuuden kasvu kuin joskus aikoinaan vaikkapa tupakan terveyshaitoista.

Samaan aikaan jotain kuitenkin puuttuu. Ihmisten tietoisuuden kasvu ei johda konkreettisiin toimenpiteisiin ja arjen käytäntöjen muutokseen. Tässä jokainen meistä tarvitsee tukea ja apua sekä sopivaa sosiaalista painetta lähiympäristöstä.

Miksi siis ilmastovalmennus?

Ensinnäkin ihmiset haluavat henkilökohtaista valmennusta esim. terveys- ja liikunta-asioissa ja ovat valmiina maksamaan siitä. Olisiko porukoilla kiinnostusta hankkia valmennusta myös ilmastoasioiden hoitamiseen? Uskon, että aika monilla olisi. Varsinkin, jos sen tarjoaisi esimerkiksi työnantaja. Kysymys ei ole niinkään siitä, että tarvittaisiin tietoa vaan pikemminkin motivaatiota, kuten liikunnan aloittamisessa.

Toisekseen ihmiset ovat tällä hetkellä aika hyvin valmiita puhumaan hankalistakin henkilökohtaisista valinnoista, kuten ruokavaliosta ja lentämisestä, jopa lasten hankinnasta ilmastonäkökulmasta. Tässä on tapahtunut olennainen muutos. Aiemmin henkilökohtaisiin valintoihin puuttumista pidettiin syyllistämisenä, nyt sitä toivotaan. Monet suorastaan toivovat rajoituksia esimerkiksi poliittisilta päättäjiltä omaan ilmastoa kuormittavaan arkeen.

Kolmanneksi kiinnostuksesta omiin kulutustottumuksiin kertoo jotain, että esimerkiksi Sitran Elämäntapatestin on yli puoli miljoonaa suomalaista. Kun ihmiset testaavat ja mittaavat omaa hiilijalanjälkeä, jonkun pitäisi nyt tukea kädestä pitäen sitä, että muutosta lähtee oikeasti tapahtumaan.

Osallistumalla valmennukseen yksilö saa konkreettisia vinkkejä ilmastoystävälliseen arkeen asumisessa, liikkumisessa, ruokavalinnoissa ja kulutuksessa. Tässä olisi vielä paljon kehitettävää ja potentiaalia. Tiedon ohella valmennuksen pitäisi pystyä myös motivoimaan ihmisiä arjen muutokseen. Tähän henkilökohtainen kontakti ja tapaamiset olisivat yksi ratkaisu.

Yksi mahdollisuus olisi lähteä myös kaupallistamaan henkilökohtaista ilmastovalmennusta muihin ihmisten arkeen kiinnittyvien valintojen kautta. Valmennuksia voisi lähteä toteuttamaan laajemmin jonkun yhteistyökumppanin kanssa. Voisiko työnantaja tarjota työntekijöilleen ilmastovalmennusta? Voisiko sähköyhtiö tarjota markkinointikikkana valmennusta, jos vaihdat sähkösopimuksen heille?  Mikä voisi olla rakennusliikkeen tai asunnonvälittäjän rooli silloin kun ostat asunnon tai muutat? Voisiko ruokaostoksilla kertyvillä bonuksilla hankkia henkilökohtaisen valmentajan? Nyt edelläkävijänä on ylikunnallinen HSY. Voisiko HSY tai kunnat lopulta tarjota henkilökohtaista valmennusta kaikille kuntalaisille elämän tärkeissä nivelvaiheissa?

Tätä maksutonta valmennusta on nyt tarjolla kokeiluluonteisesti maksutta. Jos kiinnostaa, niin lähetä minulle sähköpostia (leo.stranius@iki.fi) tai some-viesti ja sovi ajankohdasta.

Mikäli et kuitenkaan juuri nyt ehdi tilata minulta tunnin omaa sessiota, niin ohessa lyhyesti 20 peruspointtia, joilla pääsee jo todella pitkälle.

IPCC:n ilmastoraportin myötä 20 toimenpidettä juuri sinulle

Olisin myös kovin kiitollinen, mikäli voisit jakaa tätä viestiä eteenpäin!

6 kommenttia artikkeliin ”Tarjolla maksutonta ilmastovalmennusta”

  1. Kääk , voi kamala millaista puhetta ! Ihan vatsanpohjasta kuristaa! Puheesi taustalla heijastelee selvästi ” business first ””-ajattelu. Tämän tyyppinen markkinameininki onkin enimmäkseen syynä siihen, että , ilmastonmuutoksen jarruttamisessa ei ole edistytty tuumaakaan !
    Ilmastosta on tehty kauppatavaraa ! Tällaisella asenteella vain pönkitetään näkemystä, jonka mukaan ilmastonmuutoksen perussyiden tunnistamiseen ja poistamiseen ei ole mitään tarvetta. Vastuu ilmaston lämpenemisestä sysätään näin jokaisen yksilön tasolle erikseen , vaikka sen tulisi olla kollektiivista.

    Ihmisyksilö kuluttaa sitä mitä hänelle tarjotaan kulutettavaksi. Businessmaailma luo jatkuvasti uusia ” tarpeita” .Tämä valmennuksen tarpeen luominenkin on näitä turhuuksia, joilla vain hidastetaan ilmastonmuutoksen jarruttamista. Kulutushysteriasta on vaikea päästä eroon , jollei ole tehnyt kasvatusta ja elämäntapamuutosta jo aikaisessa vaiheessa.

    Ympäristön- ja ilmastonsuojelun ja niitä koskevan vastuun opetteleminen on parasta aloittaa jo ihan varhaisiässä kotona, päiväkodissa, esikoulussa ja koulussa, jotta se olisi tehoavaa. Tällöin kasvatuksesta vastaavat opetusalalle hyvin koulutetut pedagogian ammattilaiset.
    Näiden ongelmien ratkaisemiseksi meidän on toimittava ennenkaikkea kollektiivisesti.Ja kollektiivisen vastuun oppimiseen ei riitä mikään yksilökeskeisyyttä ja yksilönvastuuta korostava ” henkilökohtainen valmennus”. Hyvin suunniteltua ja ohjattua varhaisKASVATUSTA ympäristö-ja ilmastoystävällisyyteen , kuten muutakaan kasvatusta , ei voida korvata pelkällä ihmisten yksityisyyteen puuttuvalla ” treenareiden valmennuksella ”. Eikä varsinkaan silloin, kun tällainen ” valmennus ” on kaupallista , jolloin kyse on ennenkaikkea valmentajien omista taloudellisista intresseistä. Pyrit siirtämään kasvattajan ja kouluttajan tehtävän niille, joille se ei kuulu

    Onko sinulla Leo itselläsi ” ilmastovalmentajan ” ( keksitty toimenkuva ) , siis oikean ilmastoasiantuntijan tehtävässä vaadittava ilmastoalan eli klimatologin diplomia ja kansainvälistä harjoitusta ja kokemusta tämän alan ammattitehtävissä ? Ja onko sinulla itselläsi varmasti muille ihmisille tarkoitetun elämäntaidon opettamiseen valmennusta ja kykyjä ? Lisäksi kunnollisen ilmastoasioiden opetuksessa tarvitaan opetusalan ammattitaitoa ja kokemusta yhteisöllisestä kasvatustyöstä

    Suurin este ilmaston lämpenemisen rajoittamisessa 1,5 asteeseen onkin juuri vallitseva business-ajatteluun perustuva markkinameininki erilaisine lonkeroineen. Kun se sotketaan ilmastonmuutoksen jarruttamiseen, niin planettallamme ei ole muuta vaihtoehtoa kuin itkeä karvaita tuhon kyyneleitä.

    Tämän blogisi luettuani minulle tuli todella negatiivisia tunteita. Kannattaa ilmeisesti iässäni olla lukematta kaikenmaailman soopaa, ettei saa raivaria ja sen seurauksena sydänkohtausta. Parempi on lukea vaikka Aku-Ankkaa. Tai …ehkä minunkin olisi hyvä hankkia ” henkilökohtainen valmentaja ” laimentamaan käsittämättömyyden tunteita…?

  2. Lisähuomio koskien kasvatuksen ja koulutuksen tärkeyttä:
    Anteeksi vain kirpeänlainen kommenttini, mutta tekee mieleni laittaa piste i:n päälle.
    Vuoden 2015 kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittanut suomalainen Laura Lindstedt totesi osuvasti puheessaan, että nyt elämme yhteiskunnassa, jossa tyhjänpäiväinen TSEMPPIHENKI ON OTTANUT SIVISTYKSEN PAIKAN.

    Tämä toteamus sopii hyvin kuvaamaan tämän blogitekstin yleistä henkeä.
    Ultraliberaalissa Suomessa kasvatus ja koulutus pyritään nykyään korvaamaan jos minkälaisella maksullisella ” valmennuksella ”, jota tarjoavat mitkä tahansa kullekin alalle kouluttamattomat helppoheikit, joiden tarkoituksena on saada vain itselleen hyötyä avuttomien ihmisten höynäyttämisellä ja laittamisella heidät juoksemaan ties minkälaisessa oravanpyörässä, josta ei ole ulospääsyä.

    Tässä blogissa selvästi aliarvioidaan ihmisten kykyjä toimia ilmastonmuutoksen rajoittamiseksi omasta aloitteestaan ilman henkilökohtaisen ” asiantuntijan ” opastusta kädestä pitäen. Ilmeisesti tällainen ” ilmastovalmennus ” onkin tarkoitettu vain ” uusavuttomille ” nuorille helsinkiläisille ja muille kaupunkilaisille , jota eivät osaisi itse tehdä mitä pitää ? Mitenkä tällainen ” ilmastovalmennus ” toteutettaisiin maaseudulla , jossa asuvat ihmiset näkevät hyvin konkreettisella tavalla ilmastonmuutoksen vaikutukset ympäristössään ?

    Tästä asenteesta tulee mieleeni ne Ranskan ylimieliset ministerit, joiden ” viisautta ” kansalaiset eivät kuulemma ymmärrä omasta ” tyhmyydestään ” ja osaamattomuudestaan johtuen. Toteutetut reformit ( leikkaukset ) ovat ministereiden mielestä liian viisaita, jotta kansan ymmärrys yltäisi niiden tarpeellisuuden käsittämiseen…… Tämä viitaten ” keltaliivien ” liikkeen mielenosoituksiin ja vaatimuksiin politiikan suunnan muuttamisesta ja demokratian laajentamisesta….

  3. Leo,
    Ihmetykseni on todella huipussaan lukiessani tätä blogia. Olen kyllä aikaisemminkin havainnut puheistasi haiskahtavan ihan muuta kuin mitä siinä tuodaan julki. Poliitikkona toiminen ja sitä myötä poliittisen vallan käyttäminen on näköjään valitettavasti rapauttanut sinut, kuten niin monet muutkin alkuaan politiikkaan naivisti mukaan lähteneet.

    Luuletko todella, että ” henkilökohtaisella ilmastovalmennuksella ” saataisiin aikaan huomattava muutos ihmisten käyttäytymisessä, ja että ilmaston lämpenemistä kyettäisiin näin rajoittamaan huomattavasti ? Tässä ajattelussasi korostuu jälleen etusijalle asettamasi yksilökeskeisyys , jolle on tietysti selitettävissä olevat syyt.

    Mainitset ylikunnallisen HSY:n Personal Climate Trainera toimimisen ( miksi ihmeessä englanninkielinen nimitys Suomessa ? ) Aikaisemmin olet puhunut yksityisen konsulttiyrityksen osakkuudesta jne. Olet lisäksi Helsingin kaupungin vastuunalaisissa luottamustehtävissä mm.ympäristölautakunnassa.
    Kirjoitat : Yksi mahdollisuus olisi lähteä myös kaupallistamaan henkilökohtaista ilmastovalmennusta…” Lisäät : ” Nyt edelläkävijänä on HSY Voisiko HSY tai kunnat lopulta tarjota henkilökohtaista valmennusta kaikille kuntalaisille elämän tärkeissä nivelvaiheissa ? ”

    Onko poliitikon aseman hyväksikäyttäminen ponnistuslautana omien etujen ajamiselle mielestäsi fiksua ?
    Vai onko sinulta kokonaan hukassa käsitys poliitikon tehtävän luonteesta sitoessasi näin politiikanteon ja yksityisen bisneksen yhteen ja samaan nippuun ? Millä perusteella juuri sinun käsityksesi parhaimmista ilmastonmuutoksen vastustamiskeinoista olisi se ainoa oikea ja niin pätevä, että sitä pitäisi opettaa ja jopa myydä muillekin kuntalaisille ?

    Tällainen näkemys onkin juuri sitä viimeisiä hengenvetojaan haukkovaa kapitalistista uusliberalismia parhaimmillaan. Se asettaa individualistisesti yksityisen edun yleisen edun edelle, jolloin tehdäâän poliittisia päätöksiä johdetaan kuntia ja valtiota yksityisyrityksen toimintamenetelmillä.
    Tällainen kaupallisuuden ideologia johtaa väistämättä ihan muuhun kuin olettamaasi tulokseen. Tästä on hyvänä esimerkkinä nykyinen tilanne Ranskassa, kun bisnesmielisten ja teknokraattisten päättäjien amatöörisyys on ajanut kansalaiset kadulle vaatimaan oikeudenmukaisuutta asioiden hoitoon. On vain ajan kysymys, milloin suomalaisetkin kyllästyvät markkinamielisten poliitikkojen harjoittamaan ihmisten huiputukseen.

    Leo, eikö sinun kannattaisi jättää politiikka kokonaan ja siirtyä täysin bisneksen ja lobbauksen harjoittamiseen , koska olet muuttunut noin vahvasti kaupallisuuden kannattajaksi ? Politiikka ja selvälinjainen kaupallisuus kun eivät ihan vielä ole yksi ja sama asia…..vaikka poliitikoilla houkutus onkin suuri niiden samaistamiseksi yhdeksi ja samaksi.
    Teit hyvän päätöksen jättämällä kansanedustajaehdokkuuden väliin !

  4. PS.
    Tilannekatsaus :
    Suomalaisessa yhteiskunnassa ihannoidaan ylenmäärin yksilökeskeistä individualismia, nuoruutta, nopeutta, tehokkuutta ja ennenkaikkea Rahaa ja sen tuottamista. Tällainen ajattelutapa pitäisi saada karsittua pois varsinkin politiikanteosta.

    Katsopa mitä ” hyvää ” poliittisten päättäjien sallima ja kannustama markkinameininki on tuottanut esimerkiksi Suomen vanhustenhoidossa ? Kunhan samantyyppisellä kaupallisuusasenteella ei haitattaisi vakavasti ilmastokatastrofin jarruttamistoimia !

  5. Miksi niin monet suomalaiset ovat valmiita maksamaan henkilökohtaisesta valmennuksesta ?
    Siksi että onnellisuuden ja hyvän olon tyrannia on vallannut Suomenkin. Kaiken pitäisi olla hyvin koko ajan. Yksityistä ihmistä painostetaan ylenmäärin vastuullisuuteen .Häntä syyllistetään osaamattomuudesta milloin missäkin asiassa siinä määrin, että onnellisuuden ja hyvänolon saavuttamisesta tulee hänelle pakkomielle. Tällöin hyvän olon ja ehdottoman tyytyväisyyden tunnetta haetaan pakonomaisesti. mm.ravitsemuksesta, kaikesta terveyteen liittyvästä, liikunnasta ja urheilusta ja niin edelleen. Pyritään äärimmäiseen työtehokkuuteen Tämä asenne on yleistä varsinkin managereiden keskuudessa.
    Tarjolla on jos minkälaista maksullista ” henkilökohtaisen kehittämisen ” valmennusta. Kaiken lisäksi länsimaiset ” treenarit ” tulkitsevat esimerkiksi itämaista filosofiaa useimmiten kummallisesti ja väärin kykenemättä sopeuttamaan sitä länsimaisiin pohjoisiin olosuhteisiin, joihin sitä ei ole luotu.

    Miten sitten voidaan päästä irtautumaan tämän tyrannian kehittämästä tuskallisesta syyllisyydentunteesta ja sen aiheuttamasta pakkomielteestä ? Psykiatrien vastaus : on katkaistava kontakti kaikkien onnellisuutta ja hyvän olon tyranniaa saarnaavien henkilökohtaisten ohjaajien ja valmentajien kanssa.

    Tämä neuvo pätee ilmastonmuutoksen jarruttamisessakin. Parhaiten yksilökeskeisen syyllistämisen aiheuttamasta tuskallisesta avuttomuuden tunteesta voi vapautua olemalla ottamatta itselleen henkilökohtaista ” ilmastovalmentajaa ” !
    . .

  6. Ilmaston lämpenemisen aiheuttamaan kaikkien ihmisten syyllistämiseen ja syyllisyydentunteen kasvattamiseen liittyen :

    Nuori Greta Thunberg on oivaltanut ilmastonmuutoksen syyn ja ytimen sekä sen vaatimat konkreettiset toimenpiteet ihan oikeasuuntaisesti, huolimatta liian yksilökeskeisestä suhtautumisesta päämäärään johtavien keinojen valinnassa.

    Kuunnellessaan Ruotsin pääministerin televisiopuhetta ilmastonmuutoksesta Greta havahtui : ” Hän valehtelee…Hän sanoo meidän aiheuttaneen tämän ongelman, mutta se ei ole totta. …En ole aiheuttanut mitään ongelmaa. Kaikki eivät ole vastuussa ( ilmastonmuutoksesta ). Vain muutamat ovat vastuullisia. Pelastaaksemme planeetan, meidän on taisteltava heitä, heidän yrityksiään ja rahojaan ( = rahanahneuttaan ) vastaan,…”

    Muuten Leo, harjoittamasi ” greenwashing ” ei ole hyvä keino jarruttaa nopeasti ilmaston lämpenemistä.

Kommentointi on suljettu.

Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.
Viikonlopun mittainen puolimatkan triathlon ja vähän enemmänkin! Perjantaina 3 km uinti, lauantaina 100 km pyöräilyä ja sunnuntaina 21,5 km juoksua. Sen lisäksi joka aamu venyttelyt ja 7 minute workout + perjantaina vielä 1,5 tunnin kuntopiiri.