Tarjolla maksutonta ilmastovalmennusta

Olisitko siis kiinnostunut saamaan uusia ajatuksia päästöjen vähentämiseksi? Nyt olisi mahdollisuus tilata omalle organisaatiollesi, yrityksellesi, kaveriporukallesi tai vaikka itsellesi minulta maksuton tunnin ilmastovalmennus.

Ilmastonmuutos ei häiritse vielä merkittävästi arkeamme. Jos mitään ei tehdä, mikään muu ei kuitenkaan vaikuta arkeemme niin paljon kuin ilmastonmuutos. Joko niin, että yhteiskunnat eivät enää kykene sopeutumaan muutokseen tai niin, että tarvittavat toimenpiteet ovat niin rajuja, että ihmiset eivät sopeudu niihin.

IPCC:n tuoreen raportin myötä moni on kysynyt mitä asialle voi omassa elämässään tehdä. Mietin itsekin vuoden vaihteessa, millaista vapaaehtoistyötä voisin ilmaston hyväksi tehdä. Tulin siihen tulokseen, että voisin auttaa ihmisiä tai organisaatioita miettimään oman hiilijalanjälkensä pienentämistä.

Aika usein minulta kysytään henkilökohtaisia vinkkejä ilmastoystävällisiin valintoihin. Aikaisemmin olen toiminut esimerkiksi HSY:n Ilmastokatu -hankkeessa henkilökohtaisena ilmastovalmentajana. Viime vuonna toimin saman organisaation Ilmastotreeni-kampanjassa Personal Climate Trainerina erityisesti asumiseen liittyvissä kysymyksissä.

Tätä maksutonta valmennusta on jaossa rajallisesti, joten nopeat syövät hitaat. Kalenteri täyttyy nopeasti. Lähetä minulle viestiä sähköpostilla (leo.stranius@iki.fi) tai some-kanavia pitkin ja sovi ajankohdasta.

Mikä ihmeen ilmastovalmennus?

Vielä joitain vuosia sitten olisi ollut mahdotonta ajatella, että ihmiset haluaisivat henkilökohtaisia neuvoja arjen ympäristöasioiden hoitamiseen. Kun kymmenen vuotta sitten neuvoit, millaisia valintoja yksilöiden tulisi ilmaston hyväksi tehdä, herätti se jyrkkiä vastareaktioita. Neuvot koettiin syyllistävinä moraalisaarnoina tai neuvojan oman henkilökohtaisen paremmuuden pönkittämisenä.

Jotain on kuitenkin nyt muuttunut. Eikä se ole ainoastaan lokakuun alussa julkaistu IPCC:n ilmastoraportti, joka lisäsi olennaisesti kriisitietoisuutta ilmastokysymyksestä. Kyseessä on samanlainen laajempi tietoisuuden kasvu kuin joskus aikoinaan vaikkapa tupakan terveyshaitoista.

Samaan aikaan jotain kuitenkin puuttuu. Ihmisten tietoisuuden kasvu ei johda konkreettisiin toimenpiteisiin ja arjen käytäntöjen muutokseen. Tässä jokainen meistä tarvitsee tukea ja apua sekä sopivaa sosiaalista painetta lähiympäristöstä.

Miksi siis ilmastovalmennus?

Ensinnäkin ihmiset haluavat henkilökohtaista valmennusta esim. terveys- ja liikunta-asioissa ja ovat valmiina maksamaan siitä. Olisiko porukoilla kiinnostusta hankkia valmennusta myös ilmastoasioiden hoitamiseen? Uskon, että aika monilla olisi. Varsinkin, jos sen tarjoaisi esimerkiksi työnantaja. Kysymys ei ole niinkään siitä, että tarvittaisiin tietoa vaan pikemminkin motivaatiota, kuten liikunnan aloittamisessa.

Toisekseen ihmiset ovat tällä hetkellä aika hyvin valmiita puhumaan hankalistakin henkilökohtaisista valinnoista, kuten ruokavaliosta ja lentämisestä, jopa lasten hankinnasta ilmastonäkökulmasta. Tässä on tapahtunut olennainen muutos. Aiemmin henkilökohtaisiin valintoihin puuttumista pidettiin syyllistämisenä, nyt sitä toivotaan. Monet suorastaan toivovat rajoituksia esimerkiksi poliittisilta päättäjiltä omaan ilmastoa kuormittavaan arkeen.

Kolmanneksi kiinnostuksesta omiin kulutustottumuksiin kertoo jotain, että esimerkiksi Sitran Elämäntapatestin on yli puoli miljoonaa suomalaista. Kun ihmiset testaavat ja mittaavat omaa hiilijalanjälkeä, jonkun pitäisi nyt tukea kädestä pitäen sitä, että muutosta lähtee oikeasti tapahtumaan.

Osallistumalla valmennukseen yksilö saa konkreettisia vinkkejä ilmastoystävälliseen arkeen asumisessa, liikkumisessa, ruokavalinnoissa ja kulutuksessa. Tässä olisi vielä paljon kehitettävää ja potentiaalia. Tiedon ohella valmennuksen pitäisi pystyä myös motivoimaan ihmisiä arjen muutokseen. Tähän henkilökohtainen kontakti ja tapaamiset olisivat yksi ratkaisu.

Yksi mahdollisuus olisi lähteä myös kaupallistamaan henkilökohtaista ilmastovalmennusta muihin ihmisten arkeen kiinnittyvien valintojen kautta. Valmennuksia voisi lähteä toteuttamaan laajemmin jonkun yhteistyökumppanin kanssa. Voisiko työnantaja tarjota työntekijöilleen ilmastovalmennusta? Voisiko sähköyhtiö tarjota markkinointikikkana valmennusta, jos vaihdat sähkösopimuksen heille?  Mikä voisi olla rakennusliikkeen tai asunnonvälittäjän rooli silloin kun ostat asunnon tai muutat? Voisiko ruokaostoksilla kertyvillä bonuksilla hankkia henkilökohtaisen valmentajan? Nyt edelläkävijänä on ylikunnallinen HSY. Voisiko HSY tai kunnat lopulta tarjota henkilökohtaista valmennusta kaikille kuntalaisille elämän tärkeissä nivelvaiheissa?

Tätä maksutonta valmennusta on nyt tarjolla kokeiluluonteisesti maksutta. Jos kiinnostaa, niin lähetä minulle sähköpostia (leo.stranius@iki.fi) tai some-viesti ja sovi ajankohdasta.

Mikäli et kuitenkaan juuri nyt ehdi tilata minulta tunnin omaa sessiota, niin ohessa lyhyesti 20 peruspointtia, joilla pääsee jo todella pitkälle.

IPCC:n ilmastoraportin myötä 20 toimenpidettä juuri sinulle

Olisin myös kovin kiitollinen, mikäli voisit jakaa tätä viestiä eteenpäin!

6 kommenttia artikkeliin ”Tarjolla maksutonta ilmastovalmennusta”

  1. Kääk , voi kamala millaista puhetta ! Ihan vatsanpohjasta kuristaa! Puheesi taustalla heijastelee selvästi ” business first ””-ajattelu. Tämän tyyppinen markkinameininki onkin enimmäkseen syynä siihen, että , ilmastonmuutoksen jarruttamisessa ei ole edistytty tuumaakaan !
    Ilmastosta on tehty kauppatavaraa ! Tällaisella asenteella vain pönkitetään näkemystä, jonka mukaan ilmastonmuutoksen perussyiden tunnistamiseen ja poistamiseen ei ole mitään tarvetta. Vastuu ilmaston lämpenemisestä sysätään näin jokaisen yksilön tasolle erikseen , vaikka sen tulisi olla kollektiivista.

    Ihmisyksilö kuluttaa sitä mitä hänelle tarjotaan kulutettavaksi. Businessmaailma luo jatkuvasti uusia ” tarpeita” .Tämä valmennuksen tarpeen luominenkin on näitä turhuuksia, joilla vain hidastetaan ilmastonmuutoksen jarruttamista. Kulutushysteriasta on vaikea päästä eroon , jollei ole tehnyt kasvatusta ja elämäntapamuutosta jo aikaisessa vaiheessa.

    Ympäristön- ja ilmastonsuojelun ja niitä koskevan vastuun opetteleminen on parasta aloittaa jo ihan varhaisiässä kotona, päiväkodissa, esikoulussa ja koulussa, jotta se olisi tehoavaa. Tällöin kasvatuksesta vastaavat opetusalalle hyvin koulutetut pedagogian ammattilaiset.
    Näiden ongelmien ratkaisemiseksi meidän on toimittava ennenkaikkea kollektiivisesti.Ja kollektiivisen vastuun oppimiseen ei riitä mikään yksilökeskeisyyttä ja yksilönvastuuta korostava ” henkilökohtainen valmennus”. Hyvin suunniteltua ja ohjattua varhaisKASVATUSTA ympäristö-ja ilmastoystävällisyyteen , kuten muutakaan kasvatusta , ei voida korvata pelkällä ihmisten yksityisyyteen puuttuvalla ” treenareiden valmennuksella ”. Eikä varsinkaan silloin, kun tällainen ” valmennus ” on kaupallista , jolloin kyse on ennenkaikkea valmentajien omista taloudellisista intresseistä. Pyrit siirtämään kasvattajan ja kouluttajan tehtävän niille, joille se ei kuulu

    Onko sinulla Leo itselläsi ” ilmastovalmentajan ” ( keksitty toimenkuva ) , siis oikean ilmastoasiantuntijan tehtävässä vaadittava ilmastoalan eli klimatologin diplomia ja kansainvälistä harjoitusta ja kokemusta tämän alan ammattitehtävissä ? Ja onko sinulla itselläsi varmasti muille ihmisille tarkoitetun elämäntaidon opettamiseen valmennusta ja kykyjä ? Lisäksi kunnollisen ilmastoasioiden opetuksessa tarvitaan opetusalan ammattitaitoa ja kokemusta yhteisöllisestä kasvatustyöstä

    Suurin este ilmaston lämpenemisen rajoittamisessa 1,5 asteeseen onkin juuri vallitseva business-ajatteluun perustuva markkinameininki erilaisine lonkeroineen. Kun se sotketaan ilmastonmuutoksen jarruttamiseen, niin planettallamme ei ole muuta vaihtoehtoa kuin itkeä karvaita tuhon kyyneleitä.

    Tämän blogisi luettuani minulle tuli todella negatiivisia tunteita. Kannattaa ilmeisesti iässäni olla lukematta kaikenmaailman soopaa, ettei saa raivaria ja sen seurauksena sydänkohtausta. Parempi on lukea vaikka Aku-Ankkaa. Tai …ehkä minunkin olisi hyvä hankkia ” henkilökohtainen valmentaja ” laimentamaan käsittämättömyyden tunteita…?

  2. Lisähuomio koskien kasvatuksen ja koulutuksen tärkeyttä:
    Anteeksi vain kirpeänlainen kommenttini, mutta tekee mieleni laittaa piste i:n päälle.
    Vuoden 2015 kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittanut suomalainen Laura Lindstedt totesi osuvasti puheessaan, että nyt elämme yhteiskunnassa, jossa tyhjänpäiväinen TSEMPPIHENKI ON OTTANUT SIVISTYKSEN PAIKAN.

    Tämä toteamus sopii hyvin kuvaamaan tämän blogitekstin yleistä henkeä.
    Ultraliberaalissa Suomessa kasvatus ja koulutus pyritään nykyään korvaamaan jos minkälaisella maksullisella ” valmennuksella ”, jota tarjoavat mitkä tahansa kullekin alalle kouluttamattomat helppoheikit, joiden tarkoituksena on saada vain itselleen hyötyä avuttomien ihmisten höynäyttämisellä ja laittamisella heidät juoksemaan ties minkälaisessa oravanpyörässä, josta ei ole ulospääsyä.

    Tässä blogissa selvästi aliarvioidaan ihmisten kykyjä toimia ilmastonmuutoksen rajoittamiseksi omasta aloitteestaan ilman henkilökohtaisen ” asiantuntijan ” opastusta kädestä pitäen. Ilmeisesti tällainen ” ilmastovalmennus ” onkin tarkoitettu vain ” uusavuttomille ” nuorille helsinkiläisille ja muille kaupunkilaisille , jota eivät osaisi itse tehdä mitä pitää ? Mitenkä tällainen ” ilmastovalmennus ” toteutettaisiin maaseudulla , jossa asuvat ihmiset näkevät hyvin konkreettisella tavalla ilmastonmuutoksen vaikutukset ympäristössään ?

    Tästä asenteesta tulee mieleeni ne Ranskan ylimieliset ministerit, joiden ” viisautta ” kansalaiset eivät kuulemma ymmärrä omasta ” tyhmyydestään ” ja osaamattomuudestaan johtuen. Toteutetut reformit ( leikkaukset ) ovat ministereiden mielestä liian viisaita, jotta kansan ymmärrys yltäisi niiden tarpeellisuuden käsittämiseen…… Tämä viitaten ” keltaliivien ” liikkeen mielenosoituksiin ja vaatimuksiin politiikan suunnan muuttamisesta ja demokratian laajentamisesta….

  3. Leo,
    Ihmetykseni on todella huipussaan lukiessani tätä blogia. Olen kyllä aikaisemminkin havainnut puheistasi haiskahtavan ihan muuta kuin mitä siinä tuodaan julki. Poliitikkona toiminen ja sitä myötä poliittisen vallan käyttäminen on näköjään valitettavasti rapauttanut sinut, kuten niin monet muutkin alkuaan politiikkaan naivisti mukaan lähteneet.

    Luuletko todella, että ” henkilökohtaisella ilmastovalmennuksella ” saataisiin aikaan huomattava muutos ihmisten käyttäytymisessä, ja että ilmaston lämpenemistä kyettäisiin näin rajoittamaan huomattavasti ? Tässä ajattelussasi korostuu jälleen etusijalle asettamasi yksilökeskeisyys , jolle on tietysti selitettävissä olevat syyt.

    Mainitset ylikunnallisen HSY:n Personal Climate Trainera toimimisen ( miksi ihmeessä englanninkielinen nimitys Suomessa ? ) Aikaisemmin olet puhunut yksityisen konsulttiyrityksen osakkuudesta jne. Olet lisäksi Helsingin kaupungin vastuunalaisissa luottamustehtävissä mm.ympäristölautakunnassa.
    Kirjoitat : Yksi mahdollisuus olisi lähteä myös kaupallistamaan henkilökohtaista ilmastovalmennusta…” Lisäät : ” Nyt edelläkävijänä on HSY Voisiko HSY tai kunnat lopulta tarjota henkilökohtaista valmennusta kaikille kuntalaisille elämän tärkeissä nivelvaiheissa ? ”

    Onko poliitikon aseman hyväksikäyttäminen ponnistuslautana omien etujen ajamiselle mielestäsi fiksua ?
    Vai onko sinulta kokonaan hukassa käsitys poliitikon tehtävän luonteesta sitoessasi näin politiikanteon ja yksityisen bisneksen yhteen ja samaan nippuun ? Millä perusteella juuri sinun käsityksesi parhaimmista ilmastonmuutoksen vastustamiskeinoista olisi se ainoa oikea ja niin pätevä, että sitä pitäisi opettaa ja jopa myydä muillekin kuntalaisille ?

    Tällainen näkemys onkin juuri sitä viimeisiä hengenvetojaan haukkovaa kapitalistista uusliberalismia parhaimmillaan. Se asettaa individualistisesti yksityisen edun yleisen edun edelle, jolloin tehdäâän poliittisia päätöksiä johdetaan kuntia ja valtiota yksityisyrityksen toimintamenetelmillä.
    Tällainen kaupallisuuden ideologia johtaa väistämättä ihan muuhun kuin olettamaasi tulokseen. Tästä on hyvänä esimerkkinä nykyinen tilanne Ranskassa, kun bisnesmielisten ja teknokraattisten päättäjien amatöörisyys on ajanut kansalaiset kadulle vaatimaan oikeudenmukaisuutta asioiden hoitoon. On vain ajan kysymys, milloin suomalaisetkin kyllästyvät markkinamielisten poliitikkojen harjoittamaan ihmisten huiputukseen.

    Leo, eikö sinun kannattaisi jättää politiikka kokonaan ja siirtyä täysin bisneksen ja lobbauksen harjoittamiseen , koska olet muuttunut noin vahvasti kaupallisuuden kannattajaksi ? Politiikka ja selvälinjainen kaupallisuus kun eivät ihan vielä ole yksi ja sama asia…..vaikka poliitikoilla houkutus onkin suuri niiden samaistamiseksi yhdeksi ja samaksi.
    Teit hyvän päätöksen jättämällä kansanedustajaehdokkuuden väliin !

  4. PS.
    Tilannekatsaus :
    Suomalaisessa yhteiskunnassa ihannoidaan ylenmäärin yksilökeskeistä individualismia, nuoruutta, nopeutta, tehokkuutta ja ennenkaikkea Rahaa ja sen tuottamista. Tällainen ajattelutapa pitäisi saada karsittua pois varsinkin politiikanteosta.

    Katsopa mitä ” hyvää ” poliittisten päättäjien sallima ja kannustama markkinameininki on tuottanut esimerkiksi Suomen vanhustenhoidossa ? Kunhan samantyyppisellä kaupallisuusasenteella ei haitattaisi vakavasti ilmastokatastrofin jarruttamistoimia !

  5. Miksi niin monet suomalaiset ovat valmiita maksamaan henkilökohtaisesta valmennuksesta ?
    Siksi että onnellisuuden ja hyvän olon tyrannia on vallannut Suomenkin. Kaiken pitäisi olla hyvin koko ajan. Yksityistä ihmistä painostetaan ylenmäärin vastuullisuuteen .Häntä syyllistetään osaamattomuudesta milloin missäkin asiassa siinä määrin, että onnellisuuden ja hyvänolon saavuttamisesta tulee hänelle pakkomielle. Tällöin hyvän olon ja ehdottoman tyytyväisyyden tunnetta haetaan pakonomaisesti. mm.ravitsemuksesta, kaikesta terveyteen liittyvästä, liikunnasta ja urheilusta ja niin edelleen. Pyritään äärimmäiseen työtehokkuuteen Tämä asenne on yleistä varsinkin managereiden keskuudessa.
    Tarjolla on jos minkälaista maksullista ” henkilökohtaisen kehittämisen ” valmennusta. Kaiken lisäksi länsimaiset ” treenarit ” tulkitsevat esimerkiksi itämaista filosofiaa useimmiten kummallisesti ja väärin kykenemättä sopeuttamaan sitä länsimaisiin pohjoisiin olosuhteisiin, joihin sitä ei ole luotu.

    Miten sitten voidaan päästä irtautumaan tämän tyrannian kehittämästä tuskallisesta syyllisyydentunteesta ja sen aiheuttamasta pakkomielteestä ? Psykiatrien vastaus : on katkaistava kontakti kaikkien onnellisuutta ja hyvän olon tyranniaa saarnaavien henkilökohtaisten ohjaajien ja valmentajien kanssa.

    Tämä neuvo pätee ilmastonmuutoksen jarruttamisessakin. Parhaiten yksilökeskeisen syyllistämisen aiheuttamasta tuskallisesta avuttomuuden tunteesta voi vapautua olemalla ottamatta itselleen henkilökohtaista ” ilmastovalmentajaa ” !
    . .

  6. Ilmaston lämpenemisen aiheuttamaan kaikkien ihmisten syyllistämiseen ja syyllisyydentunteen kasvattamiseen liittyen :

    Nuori Greta Thunberg on oivaltanut ilmastonmuutoksen syyn ja ytimen sekä sen vaatimat konkreettiset toimenpiteet ihan oikeasuuntaisesti, huolimatta liian yksilökeskeisestä suhtautumisesta päämäärään johtavien keinojen valinnassa.

    Kuunnellessaan Ruotsin pääministerin televisiopuhetta ilmastonmuutoksesta Greta havahtui : ” Hän valehtelee…Hän sanoo meidän aiheuttaneen tämän ongelman, mutta se ei ole totta. …En ole aiheuttanut mitään ongelmaa. Kaikki eivät ole vastuussa ( ilmastonmuutoksesta ). Vain muutamat ovat vastuullisia. Pelastaaksemme planeetan, meidän on taisteltava heitä, heidän yrityksiään ja rahojaan ( = rahanahneuttaan ) vastaan,…”

    Muuten Leo, harjoittamasi ” greenwashing ” ei ole hyvä keino jarruttaa nopeasti ilmaston lämpenemistä.

Kommentointi on suljettu.

Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.