Maanantaina 8.10. julkaistiin IPCC:n ilmastoraportti.
Tämän myötä ilmastokysymystä on käsitelty julkisessa keskustelussa ennennäkemättömän paljon. Ilmasto on juuri nyt monien huulilla.
Monet miettivät tällä hetkellä sitä, mitä pitäisi tehdä ja kenen tulisi toimia?
Vastaus on yksinkertainen. Käytännössä kaikkien pitää toimia.
– Julkisen vallan (esim. poliittisten päättäjien ja viranhaltijoiden) tehtävä on tehdä päästöjen aiheuttaminen mahdottomaksi.
– Yritysten tehtävä on luoda uusia päästöttömiä ratkaisuja markkinoille.
– Yksilöiden tehtävä on vaatia toimia poliittisilta päättäjiltä ja yrityksiltä sekä tietysti pyrkiä itse vähentämään oman elämänsä ja kulutuksensa ilmastovaikutuksia niin omassa arjessa kuin työtehtävissäkin.
Ihan aluksi voit laskea oman hiilijalanjälkesi esimerkiksi osoitteessa www.ilmastodieetti.fi tai https://elamantapatesti.sitra.fi
Ohessa neljä osa-aluetta ja niiden jokaisen alla viisi toimenpidettä, jolla yksilö voi toimia. Nämä ovat yhteiskunnallinen vaikuttaminen, asuminen, liikkuminen ja ruoka.
Tässä 20 ilmastotoimenpidettä juuri sinulle.
1. Vaikuta yhteiskunnalliseen päätöksentekoon
-Vaadi poliittisilta päättäjiltä ilmastotoimia eli esimerkiksi rahaa päästöjen vähentämiseen, energiatehokkuustoimiin ja uusiutuvien edistämiseen sekä joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kasvisruuan lisäämiseen.
-Mieti miten voit edistää päästöjen vähentämisestäsi työsi puolesta tai harrastusten kautta.
-Lähde mukaan ympäristöjärjestöjen toimintaan tai ryhdy vaaleissa ilmastoehdokkaaksi.
-Ryhdy vapaaksi aktivistiksi. Järjestä tapahtuma tai tempaus, kirjoita mielipidekirjoitus ja kommenoi keskusteluita sosiaalisessa mediassa.
-Lahjoita rahaa ilmastotyötä tekeville järjestöille tai sijoita vastuullisesti esimerkiksi ilmasto- ja ympäristörahastoihin.
2. Asu ilmastoystävällisesti
-Vaihda sähkösopimus EKOsähköön ja siirry lämmityksessä uusiutuviin energialähteisiin.
-Asu tiiviisti. Mieti, voisitko vähentää niin paljon tavaraa ja kulutustasi, että voit muuttaa pienempään asuntoon.
-Säädä asunnon lämpötilaa viileämmäksi. Hanki esimerkiksi pattereihin älykkäät termostaatit.
-Säästä lämmintä vettä. Pese pyykit 30 asteella, käytä astianpesukoneessa eko-ohjelmia ja kokeile urbaania avantoa eli käy kylmissä suihkuissa.
-Kokeile omaa energiantuotantoa. Hanki aurinkopaneeli talon tai taloyhtiön katolle ja kokeile pientuulivoimaa.
3. Liiku ilmastoystävällisesti
-Lopeta lentomatkailu ellei ole aivan pakko. Jos lennät, kompensoi päästösi. Lomaile lähellä.
-Käytä polkupyörää. Jos et jaksa polkea, hanki sähköpyörä.
-Hyödynnä joukkoliikennettä, jos sellaisia on saatavilla. Käytä yhteiskäyttöautoja ja pyydä, että taloyhtiösi tai työnantajasi hankkii sellaisia.
-Jos välttämättä tarvitset autoa, käytä taksia, sähkö- tai biokaasuautoa.
-Jos sinulla on jo auto, muunna se biokaasu- tai sähköautoksi tai vie auto romuttamolle.
4. Syö ilmastoystävällisesti
-Siirry vegaaniruokavalioon tai vegaanipainotteiseen ruokavalioon.
-Hyödynnä hävikkiruokaa ja vältä ruuan heittämistä roskiin.
-Vältä ruuan laitossa uunin ja lieden käyttö.
-Suosi kauden mukaisia kasviksia.
-Suosi lähellä tuotettua luomuruokaa.
Bonus: Sitten kun olet tehnyt kaiken mahdollisen, kompensoi loppuelämäsi päästöt osoitteessa www.hiiliporssi.fi
Jos olet itse poliittinen päättäjä, varmista, että ilmastokysymys näkyy jokaisessa päätöksessä ja jos ei näy, vaadi sitä.
Mikä IPCC:n raportti? Kannattaa lukea myös tämä Sitran Oras Tynkkysen tiivistelmä aiheesta:
– 10 asiaa, jotka kaikkien on hyvä tietää uudesta ilmastoraportista
Mielelläni näkisin yleisesti vahvempia kannanottoja ja päätöksiä myös Suomen suoluontoon liittyen, nimittäin suot ovat tärkeä jos ei tärkein maamme hiilinielu. Ojitettujen soiden ja turvetuotannossa olevien alueiden ennallistamisella saisimme kasvatettua hiilinieluja olennaisesti. Toimenpiteenä ennallistaminen on hyvin edullinen ja yksinkertainen toimenpide.
Turpeen välitön kielto myös muussa kuin polttoaineen tuotannossa ml. kasvualustat toisi vastaavat säästöt hiilidioksidipäästöjen osalta, kuin tekisimme sulkemalla koko Suomen liikenteen kerralla.
Mielestäni nämä toimenpiteet olisivat hyvin realistisia jo ennen vuotta 2020, mikäli tahtotila tulevaisuuden pelastamiseksi löytyy. Kannattaisi ottaa vaaliteemoihin mukaan ihan puoluekannasta riippumatta!
Miksi ruoka on viimeinen näistä jos ”tutkimusten mukaan” sillä on kaikista suurin vaikutus?
Lista ei välttämättä tosiaan mene sen mukaan, mikä on tärkein ja vaikuttavin teko, koska kaikkia noita tekoja tarvitaan.
Ilmastonmuutos ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen, tässä tällä hetkellä oma 10 kohdan lista. Ei hierarkisessa järjestyksessä, nämäkään.
1. Helsingissä alkaa osallistuva budjetointi: https://omastadi.hel.fi/. Tässäkin prosessissa olisi hyvä kanavoida rahavirtoja siten, että jarruttavat eivätkä lisää ilmastonmuutosta, joten ei kun mukaan vain. Myös monissa muissa kaupungeissa vastaavaa budjetointimallia on kokeiltu ja kokeillaan.
2. Suomi on sitoutunut YK:n erilaisiin ihmisoikeussopimuksiin. Kaksi isointa sopimusta ovat ns. KP-sopimus ja TSS-sopimus. Suomi antaa niiden toteuttamisesta ns. määräaikaisraportteja. Nyt raportointitapa on uudistunut. Kansalaisilta odotetaan YK:n komiteoille ajatuksia siitä, millaisiin kysymyksiin Suomen pitäisi vastata raportoinnissa. Yhdessä voimme koittaa nostaa ilmastonmuutoksen ihmisoikeuskomitean ja TSS-komitean pöydälle. TSS-komitea on vasta lausunut ilmastonmuutoksesta (https://www.ohchr.org/en/NewsEvents/Pages/DisplayNews.aspx?NewsID=23691&LangID=E), joten mahdollisuudet nostaa asiaa Suomenkin osalta keskusteluun on hyvät. Komiteoille tietoa olisi hyvä antaa tämän vuoden puolella: https://www.ihmisoikeuskeskus.fi/?x5822114=7051266
3. Käy verkossa keskustelua ilmastonmuutoksessa paikassa, jossa esim. hallinto on valmiiksi kuulolla. Esimerkiksi kestävän kehityksen indikaattorikorit on avattu julkiselle keskustelulle, mutta keskustelua käy hädin tuskin tusinan verran ihmisiä. Käy siis kirjoittamassa ajatuksiasi ilmastonmuutoksesta edes lyhyesti osoitteessa: kestavakehitys.fi/seuranta
4. Päivystä otakantaa.fi:n ja lausuntopalvelu.fi:n sivuilla ja aina kun tulee jotain lausuttavaa ilmastonmuutokseen liittyen, lausu itse ja kannusta laumallinen ihmisiä lausumaan myös. Tällä hetkellä esim. lausuntopalvelua ei tunneta kauhean hyvin, joten jo sadan uuden ihmisen osallistuminen tekee ison muutoksen. 10 000 saati sitten 100 000 ihmisen osallistuminen olisi jo vallankumouksellista.
5. Voit tehdä omat ilmastotoimesi näkyväksi ja raportoida niistä muillekin osoitteessa sitoumus2015.fi. Valtio seuraa ja palkitsee sitoumuksia myös vuosittain. Voit myös nostaa hyviä sitoumuksia omissa verkostoissasi esiin ja tsekkailla sitoumusten kautta eri toimijoiden ilmastotoimintaa.. Nyt kun on joulu tulossa, voi pyytää vaikka lahjaksi ilmastositoumuksia toisilta ihmisiltä . Sivusto on nyt uudistettu ja pitäisi toimia helpommin kuin edellinen.
6. Jos sinulla on rahaa, mutta ei aikaa, aina voit ostaa ikimetsää Luonnonperintösäätiöltä. Hämmentävää kyllä, Sitra on laskenut, että satasella vuodessa kuittaisi jo päästöt koko vuodelta. Todella tehokas toimi siis. Joululahjalistalle siis vaikka 10e palasina metsää.
7. Maailmalla on nyt satoja ilmastovalituksia ja osasta on tullut jo myönteisiä tuomioitakin. Esimerkiksi Hollannissa Urgenda-tapauksessa valtion ilmastotoimien riittämättömyys katsottiin ihmisoikeusrikkomukseksi. Suomessa voisi kokeilla esimerkiksi kantelua Eduskunnan oikeusasiamiehelle siitä, ettei perusoikeuksia turvata tehokkaasti nykyisellä ilmastopolitikalla. Argumentaatiomallia löytyy nyt hyvin maailmalta! Tässä yksi blogikirjoitus nuorten tekemistä ilmastovalituksista: http://www.allyouthstn.fi/pysayttakaa-ilmastonmuutos-nuoret-ilmastokanteiden-tekijoina/. Käsittelin aihetta myös väitöskirjassani: http://tampub.uta.fi/handle/10024/103249
8. Kansalaisaloitteen käyttö on myös mahdollista: sen avulla voidaan listata kaikki ne lait ja tiukennukset näkyväksi, mitä tarvittaisiin ilmastonmuutoksen tehokkaaseen hillintään. Kannattaa tosin kokeilla vasta hallituksen vaihduttua, sillä aloitteet raukeavat, kun hallituskausi vaihtuu. Bonuksena voi tehdä kansalaisaloitteen tulevien sukupolvien valtuutetun perustamiseksi. Valtuutettu edustaisi pitkän aikavälin etua päätöksenteossa. Tässä yksi blogikirjoitus kansalaisaloitteesta: http://www.allyouthstn.fi/pitaisiko-kansalaisaloite-avata-myos-alaikaisille/
9. Kirjoita kansanedustajille, mepeille ja kunnanvaltuutetuille, jotta ilmastonmuutos näkyy kaikessa päätöksenteossa. Kirjoittakaa vaikka millaisia ilmastoveroja tarvitaan, kuinka julkiset hankinnat voivat toimia vetureina päästöniukan ruoan hintojen laskemisen suhteen, kuinka hiilivoiman tilalle tulee ottaa käyttöön kestäviä ratkaisuja, soita ei pidä tuhota, kuinka tarvitaan ilmastovaaleja. Pelkkä huolenkin ilmaiseminen riittää, mutta mitä enemmän keinoja tarjoaa käyttöön, sitä parempi vuoropuhelu yleensä on. Täsmätärppinä, että etenkin kannattaa tekstailla kansanedustajille, jotka ovat pyytäneet ilmastonmuutokseen liittyvissä asioissa puheenvuoroja, käsittelysaliin. Silloin ovat orientoituneita asiaan ja saattavat vaikkapa lukea tekstaritekstiäsi omana puheenaan.
10. Jos et ole syysflunssassa, niin tällä viikolla marssitaan ilmastomarssilla Helsingissä lauantaina. Mitä enemmän ihmisiä, sitä isompi painoarvo. Voit ottaa myös kyltin mukaan, johon voi laittaa oman viestinsä näkyviin. Radikaalimmat tyypit ottaa Gretasta mallia ja istuu viikottain Eduskunnan portailla kylttien kanssa ilmastolakossa.
Mahtava ja perusteellinen lista Heta! Kiitos tuhannesti!
Kiitti Leo! Typon korjaus vielä: sitoumus2050.fi on siis sitoumussivusto oikeassa muodossa!
Väestönkasvua ei mainita? Miksi lisääntyminen on tabu mihin ei ilmastonmuutoksessa puututa?
Väestönkasvu eli lapsiluvun pitäminen mahdollisimman pienenä on toki yksi kaikkein tärkeimmistä yksilön keinoista pitää hiilidioksidipäästöt kurissa. Tämä olisi ollut syytä mainita tuossa listassa kokonaan omana osa-alueena.
”Väestönkasvu eli lapsiluvun pitäminen mahdollisimman pienenä on toki yksi kaikkein tärkeimmistä yksilön keinoista pitää hiilidioksidipäästöt kurissa”
Kritisoin tätä ajatusta, t. Kaksiossa asuvan seitsemänhenkisen perheen vanhempi – Eikö jokaisen kulutustottumukset kuitenkin ole myös ratkaisevia? Kohtuus toki kunniaan lisääntymisessäkin 🙂
Jokaisen yksilön kulutustottumuksilla on tietenkin vaikutusta, samoin väestönkasvun jarruttamisella. Liika yksilön syyllistäminen ja tämän osuuden korostaminen ei johda toivottuun tulokseen, vaan tärkeätä on pyrkiä ennemminkin yhteisölliseen vaikuttamiseen, jonka kautta yksilöiden toiveet ja pyrkimykset toteutuvat laajemmalla tasolla.
Viime kesänä Ranskan ympäristöministerin tehtävästä eronnut arvostettu ympäristöaktivisti Nicolas Hulot sanoi kansalaistoiminnan ja ministerikokemuksensa opettamana, että pienet askeleet eivät johda mihinkään, vaan on saatava aikaan ennenkaikkea valtiotasolla suuri muutos. Yksilökohtaisesti ” voimattomaksi ” itsensä kokeneen ministerin mielestä valtioilla on oltava poliittista tahtoa ja niiden onittinen toiminta ei ole suinkaan kuollutta ja haudattua, vaan kansalaisten vaikuttaminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ilmastokysymyksissäkin on hyvin ensiarvoisen tärkeää.
Ahdas asuminen ei luo pelkästään yhteisyyden tunnetta ja ilmaston lämpenemisen torjuntaa. Mielestäni tämä asumuskysymys tulisi nähdä laajempialaisesti ja kauskantoisesti nimenomaan ihmisen selviytymisen näkökulmasta katsoen.
Ahdas asuminen tuo mukanaan myös ongelmia eikä vain myönteistä ilmaston kannalta katsoen. Se tuo myöskin kielteistä lastenkin ( siis tulevaisuuden aikuisten sukupolvien ) myönteisen kehityksen kannalta katsoen. Ahdas asuminen aiheuttaa mm.keskittymis-, oppimis-ja sopeutumisvaikeuksia , psykologista ahdistusta ja syrjäytymistä ym. sosiaalisia ongelmia, joilla puolestaan voi olla vaikutusta ilmastokysymystenkin ratkaisemiseen.
Siis tässä asumisasiassakin olisi hyvä miettiä sellaisia kohtuullisia ratkaisuja, joilla savutettaisiin monipuolinen hyöty koko ihmisyhteisön elinolojen ja säilymisen kannalta katsoen.
valtioiden osuudesta : piti olla: …poliittinen toiminta ei ole suinkaan kuollutta ja haudattua…
PS.
Talousjärjestelmän ja sen puitteissa toimivien yritysten sekä jokaisen yksilön henkilökohtaisesta suhteesta ilmastonmuutokseen ,ja näiden vastuutasosta puheenollen :
Julkisessa eropuheessaan Ranskan ympäristöministeri Hulot ( vert.) arvioi asian ytimeen osuen, että talousliberalismi on suuresti vastuussa ilmastomuutoksesta.
Näin ollen, ovatko nykyajan ultraliberaali kapitalismi ja ekologia yhteensovittamattomia ?
Voidaanko ilmastonmuutosta jarruttaa tehokkaasti nykyisen vallitsevan ( ja hallitsevan ) talousjärjestelmän puitteissa ? Voidaanko jatkuvalle ja lisääntyvälle taloudelliselle voiton tavoittelulle ja tuottamiselle ( nk.talouskasvulle ) antaa etuoikeus tuhoamatta planeettaamme ?
Siis, onko nykyajan ultraliberaali kapitalismi ilmaston pahin vihollinen ?
Katsokaamme mitä muualla tapahtuu tällä rintamalla.
Ranskan halituksen kovaäänisesti rummutettu ” realismi ja pragmatismi ” ympäristö-ja ilmasto-ongelmien ratkaisemisessa ei ole riittänyt eikä johtanut uskottuun ja toivottuun tulokseen. Se on käytännössä osoittautunut pelkäksi silmänkääntötempuksi.
Miksi Nicolas Hulot erosi, olihan hän oletetusti vaikutusvaltaisessa asemassa ? Ekologiasta vastuussa olleen ministerin eron syy :
hän sai peräänantamattomuudellaan valtion ottamaan muutamia pieniâ askeleita eteenpäin, mutta hän ei voinut toteuttaa varsinaisia aikomuksiaan, joilla oltaisiin otettu suuri todellinen harppaus ympäristön ja ilmaston suojelussa. N.Hulot ( vert.) sanoikin rehellisesti eroavansa ministerin tehtävästä, koska hän ei enää jaksa valehdella itselleen !
Yksilökeskeisyyden ja yksilön vastuuosuuden korostaminen kuuluu uusliberalismin olemukseen näissä ympärist ja vastuullisuus asetetaan etusijalle. Tämä neoliberaali asenne heijastuu selvästi niin blogin kirjoittajan kuin useimman kommentoijan tekstistä. Tällä pyritään vain peittämään ilmasto-ongelmien perussyitä niiden todellisia poistamiskeinoja etsimättä.
Eikö pitäisi ennemminkin aloittaa näiden ongelmien perussyiden pohjimmaisella setvimisellä ja niiden poiskitkemisellä, jotta päästäisiin kunnolla eteenpäin tämän ilmastoa kalvavan vakavalaatuisen taudin parantamisessa ?
” Ympäristö-ja ilmastotautien erikoistohtori ” Leo, miksi et toimi ennenkaikkea ilmaston ”sairastumisen ” perussyiden poistamiseksi, koska tehottoman voiteen levittäminen planeettamme syville ja pahasti tulehtuneille haavoille ei auta ?
Taas pyyhkiytyi pois osa tekstistä, piti olla: …Yksilökeskeisyyden ja yksilön vastuuosuuden korostaminen kuuluu uusliberalismin olemukseen näissä ympäristö-ja ilmastokysymyksissäkin. Yksilön syyllisyys ja vastuullisuus asetetaan etusijalle.
Suosittelen sinulle viherpoliitikko Leo ( sekä kirjoituksesi lukijoille /kommentoijille ) luettavaksi ja mietittäväksi :
Kansan Uutiset verkkolehti 28.10.2018, Ari Ojapellon blogi ” 43. Onko keskustelu ilmastomuutoksesta moraalista poseerausta ? ”
Siinä mainitaan mm. se seikka, että IPCC ei ole lainkaan sisällyttänyt kuluttajien vapaaehtoisia uhrauksia mallinnuksiinsa päästötavoitteiden toteutuksesta !
Sanot Leo, että väestönkasvu eli lapsiluvun pitäminen mahdollisimman pienenä on toki yksi kaikkein tärkeimmistä yksilön keinoista pitää hiilidioksidipäästöt kurissa.
Onkohan näin todellisuudessa ?
Mitä muut ajattelevat asiasta ?
Agence France Presse julkaisi viime lokakuussa ” Environmental Research Letters”in tiedotteeseen perustuvan olettamuksen, että lapsiluvun pitäminen yhtä vähempänä olisi tehokas toimenpide pienentää yksilön hiilijalanjälkeä. Tämä informaatio sai ranskalaisilta osakseen hyvin kielteisen vastaanoton.
Ranskalainen historioitsija ja valtion tieteellisen tutkimuslaitoksen tutkija Jean-Baptiste Fressoz kysyykin :
Mistä lapsista on kyse ? Hän vastaa, että AFP:n esittämä lapsimäärä koskee rikkaiden valtioiden lapsia, ja että väestönkasvu on suurinta Saharan eteläpuolella olevissa maissa Kun katsotaan asiaa suhteellisuuden näkökulmasta , niin näissä maissa CO2:n päästöt ovat kuitenkin hyvin matalia. Jokaisen amerikkalaisen CO2 päästöt ovat 16,5 tonnia vuodessa. Tämä luku on vain 0,5 tonnia Bangladeshissä.
Fressozin tutkimusten mukaan väestöllä ja sen kasvulla ei ole määräävää osuutta ilmaston muuttumisessa.
Fressoz huomauttaa, että tällainen malthusilainen suuntaus lapsimäärän ja väestönkasvun vaikutuksista on juurtunut syvälle länsimaisen valkoisen eliitin ajatusmaailmaan. Tällöin se ei ole vailla rasistisia piirteitä, ja väestönkasvun rajoittamisvaatimus kohdistuu joka tapauksessa usein köyhiin populaatioihin.
Fressozin mielestä ” ihmisen aiheuttama ” – termin käyttö ja väestönkasvun esittäminen suurena ongelmana pönkittää sitä uskomusta, että ongelman ydin on ihmisten lukumäärä eikä kapitalismi. Fressoz toteaa, että ongelmana ei ole väestö ( demografia ) vaan kapitalismi.
Kapitalismin ensisijaisen osuuden ja ongelmallisuuden huomasi myös edellä mainittu Ranskan ekologiaministerin virasta eronnut Nicolas Hulot.
tarkennus edelliseen :
CNRS:n historiantutkija Fressoz ei suinkaan kiellä ilmastonmuutoksen olevan ihmisen toiminnan aiheuttamaa, mutta hän käyttäisi ” anthropocene ”-termin ( jonka mukaan planeettamme ekosysteemin vaihtelut ovat ensisijaisesti ihmisen toiminnan aiheuttamia ) sijasta mieluummin ” capitalocene ” termiä kuvaamaan ilmiötä. Tietyt valtiot aiheuttavat paljon enemmän haitallisia päästöjä kuin muut.
Tämä Fresssozin arvio tukee em.virastaan eronneen Ranskan ekologiaministerin ( vihr.) käsitystä siitä, että nykyisen kaltainen ultraliberaali talousjärjestelmä on suuresti vastuussa ilmastonmuutoksesta. Se on näin ollen ilmaston pahin vihollinen.
Ranskan liberaali presidentti Emmanuel Macron totesi uudenvuoden puheessaan, että ultraliberaali kapitalismi on menossa loppuaan kohti. Tämä vuosi näyttää mitä hän tarkoitti….ja aikooko hän valtiotasolla ryhtyä oikeasti jarruttamaan ilmastonmuutosta.
Väestönkasvun rajoittamisen osalta tutkija Fressoz muistuttaa arvostelevasti, että ne 15 000 tieteentekijää, jotka julkaisivat hätähuudon planeettamme tilasta, suunnittelivat ihmislajin hedelmällisyyden ( syntyvyyden ) laskua entisestä, ja he määrittelivät pitkällä tähtäimellä ihmispopulaation kestettävissä olevan koon. Tähän hän vastaa, että maapallomme väestömäärä ei ole oikeasti ongelmana.
Pikainen kommentti tuohon eko-ohjelmien käyttöön. Ne on ilmeisesti monesti suunniteltu käyttämään vain vähemmän vettä ja vähän sellaista kikkailua, ks esim. https://www.hs.fi/koti/art-2000002856016.html. Itse käytän nykyisin usein pikaohjelmia sekä astian- että pyykinpesukoneessa ja yleensä tulee puhdasta. Jos ei, niin laitan uudelle kierrokselle seuraavan kerran (astian voi pesaista käsinkin). Näihin pikaohjelmiin kannattaa laittaa myös vähemmän pesuainetta.
Leo,
tuot julki innostuksesi Vihreiden väliaikaisen puheenjohtajan Pekka Haaviston kansansuosiosta.
Maailmankatsomuksesi avartamiseksi ja muidenkin käsityksiin tutustumiseksi ehdotan luettavaksi KU:n verkkolehdessä 9.1.2019 julkaistua ” Ykseydestä moneuteen ”-blogia, jonka aiheena on ” Haaviston sinivihreä tunnustus ”.
Blogin kirjoittaja Tuomas Nieminen huomioi mm. sen, että Pekka Haavisto sanoo eräässä lehdessä Vihreiden olevan alusta alkaen markkinatalouden kannattajia.
Tällä hän ilmeisesti tarkoittaa juuri sitä kapitalismia, jonka edellä olevissa kommenteissani mainitsemani ranskalainen tutkija Fressozkin sanoo olevan suurin ilmastonmuutokseen aiheuttaja. Kyseinen blogi tuo esille sen, että vallalla oleva talousjärjestelmä on monen muunkin asiantuntijan mukaan ilmaston pahin vihollinen.
Miten tässä kontektissa selität sen, että Vihreiden ehdokas Haavisto kannattaa nimenomaan tällaista talousjärjestelmää ? Eikö tämä ole ristiriidassa Vihreiden ilmastopolitiikan kanssa?
.
LUKUVINKKI :
Nyt kun ihmiskunnan on tehtävä ratkaisevia valintoja ympäristön ja ilmastonsuojelussa, niin usein MAATALOUDEN OSUUS unohdetaan tai sitä vähätellään. Maatalouden historiallista vaikutusta ympäristö- ja ilmasto-ongelmien syntyyn , väestönkasvuun ja itse valtion syntymiseen ja muotoutumiseen ei useinkaan muisteta enenevässä määrin kaupungistuvassa yhteiskunnassa.
Meidän ei pidä erehtyä toistamaan esi-isiemme tekemiä virheita ryntäämällä jääräpäisesti nënnäisesti tehokkaamman maataloustuotannon suuntaan, jolloin sen poliittiset seuraukset voivat olla erittäin tuhoisia. Niin maataloustuotannossa kuin muillakin aloilla on osattava epäillä kaikkea sitä, mikä on yksilinjaista, liian mukauttavaa ja liian ” kesytettyä ”.
Aiheesta kirjoittaa antropologi ja Yalen yliopiston ( USA ) professori James C. SCOTT vastailmestyneessä teoksessaan ” Homo Domesticus- ensimmäisten valtioiden syvällinen historia ”.
Scottin käsitysten mukaan maatalous on kyntänyt uraa ihmisten paikallaanpysymiselle, ja ensimmäisten kaupunkien , tieteentekijöiden, kauppiaiden ja johtajien synnylle. Tämän ansiosta ihmisillä on ollut enemmän aikaa parantaa työvälineitään ja hallita ympäristöään sekä kehittää kirjoitusta, taiteita ja tieteitä.
Ihminen ei olekaan ” kesyttänyt ” viljakasveja, vaan ne ovat ” kesyttäneet ihmisen. Vehnän taivuttaminen ihmisen hallintaan raivasi tien keskitetyn poliittisen vallan eli valtion ilmestymiselle. Tämä nähdään enimmäkseen edistyksellisenä kehityksenä.
Mutta oliko tämä vehnän alistaminen ihmisen määräysvallan alaiseksi ja sen aiheuttama valtion synty todella hyvä idea ympäristönsuojelun ja ilmastonmuutoksen estämisen kannalta katsottuna ?
Uudessa teoksessaan Scott antaa vastauksen tähän kysymykseen. Samoin tästä aiheesta kirjoittaa historioitsija Yuval Noah HARARI v.2014 julkaistussa kirjassaan ” SAPIENS- A Brief History Of Humankind ”.
.
Ei köyhien Afrikan maiden väestön kasvu ole suuri ongelma, vaan maailman yhä kasvavan keskiluokan (Intia, Kiina, Brasilia jne) kasvu ja sen samanaikainn kulutustason kasvu. Ei myöskään maailman rikkaimman prosentin kulutus.
Kuten Pentti Linkola joskus sanoi, maailma kestää paremmin yhden Cadillacin kuin 100 Volkswagenia. Ihminen on kyltymätön, se haluaa kuluttaa yhä lisää mm. viihdettä, matkailla lentäää jne. Aina keksitään uusia kulutustarpeita. Ratkaisu tuskin on Kuuban tai Venezuelan sosialismikaan, koska sieltä ihmiset pakenevat.