Palmia: Miten meni noin niinku omasta mielestä?

Kaupunginvaltuutettuna on yleensä helppo saada nopeasti vastauksia Helsinkiä koskeviin erilaisiin kysymyksiin kaupungin viranhaltioilta.

Olen ollut tästä mahdollisuudesta todella kiitollinen. Aina kaikki ei mene kuitenkaan niin kuin voisi kuvitella.

Kaupungin yhtiön Palmian johdolle lähettämääni viestiin en ole saanut vielä vastausta vuoden ja neljän kuukaudenkaan odottelun jälkeen vaikka olen laskujeni mukaan kysynyt asiaa tuona aikana 13 kertaa.

Mistä on kysymys? Seuraavassa hiukan tarkempi kuvaus prosessista.

Lähetin 3.5.2017 Palmian johdolle kyselyn, voisiko siivouksessa käyttää puhdistuskemikaalien sijaan esimerkiksi aktiivivettä.

Viesti kuului näin:

***

Hei Nina

Sain viestin, jossa ehdotettiin, että Helsingissä kokeiltaisiin siivouksessa aktiiviveden käyttöä.

Kyse on siis tästä:

https://www.aktiivivesi.fi

Osaatko sanoa kuka teillä tietäisi siivouskemikaalien hankinnoista ja käytöstä ja osaisi sanoa, olisiko Helsingissä ja teillä mahdollista kokeilla tätä?

Parhain terveisin
-Leo


Leo Stranius
Helsingin kaupunginvaltuutettu (vihr)
Ympäristölautakunnan varapuheenjohtaja
puh. 040-754 7371
www.leostranius.fi
FB: www.facebook.com/leostranius
Twitter: @leostranius
Instagram: @leostranius

***

En saanut viestiin mitään vastausta, joten lähetin sen uudelleen 10.5.2017 ja varmistelin, että tuliko viestini perille.

Sainkin vastauksen seuraavana päivänä, että siivouspalvelun johtaja Jaana Kujala osaa vastata minulle ja hankkia tarvittaessa lisätietoja.

Kun mitään ei kuulunut. Lähetin kolmannen viestin 16.5.2017 ja tiedustelin tuliko viestini perille.

Sainkin sitten samana päivänä vastauksen, että hommassa hiukan kesti, koska oli tehty “alustavia selvityksiä aiheen tiimoilta”. Samalla kerrottiin, että on tarkoitus tehdä kokeiluja aktiiviveden ja toisen tuotteen kanssa ja minuun ollaan sen jälkeen yhteyksissä.

Seuraavana päivänä (17.5.2017) tiedustelin mahdollisten testien aikataulua. Sainkin heti 19.5.2017 vastauksen, että testausta on tarkoitus tehdä syksyllä.

Tämän jälkeen ei kuulunut mitään, joten palasin itse asiaan 11.10.2017 ja kyselin testausten perään.

Ei vastausta. Lähetin uudelleen viestin 29.10.2017 ja kyselin, onko viestini tullut perille.

Ei vastausta. Lähetin kolmannen kerran viestiä 12.11. ja kyselin onko viestini tullut perille ja onko testauksia tehty.

Kolmas kerta toden sanoo! Liiketoimintajohtaja Jaana Kujala vastaa minulle 12.11.2017 ja kertoo, että Palmialla on tehty organisaatio- ja henkilömuutoksia ja kilpailutukset ovat vieneet aikaa. Testaukset eivät ole edenneet hänen mukaan suunnitellulla tavalla. Hän lupaa selvittää tilannetta ja palata asiaan.

Kiitän 13.11.2017 vastauksesta. Tämän jälkeen ei kuulu mitään.

Lähetän jälleen viestiä 22.11.2017 ja kyselen tilannekatsauksen perään.

Ei vastausta. Laitan uudelleen viestin 13.12.2017  ja kysyn:

”Nyt on kulunut kuukausi siitä kun piti selvittää, mikä testausten tilanne on. Osaatteko sanoa, mikä testausten tilanne on?”

Liiketoimintajohtaja Jaana Kujala vastaa minulle seuraavana päivänä 14.12.2017 ja pahoittelee, että vastaus on jäänyt “kaiken muutoksen alle”. Hän kertoo, että testit ovat edenneet, mutta hänen toimenkuva on muuttunut ja liiketoimintajohtajan sijainen Susanna Immonen vastaa minulle.

Kiitän häntä tiedosta vielä samana päivänä ja kerron, että jään odottamaan Susanna Immosen vastausta.

Susanna Immonen vastaa minulle samana päivänä 14.12.2017 ja kertoo, että syksyn aikana on päädytty testaamaan Ultra H2O by Orbotech vettä, joka on on puhdistettua hanavettä. Immonen kertoo, että ”Tämä kokeilumme kestää puoli vuotta ja tuloksia verrataan tiloihin, jossa käytetään puhdistusaineita sekä tiloihin jossa käytetään ihan tavallista hanavettä.” […] ”Keväällä pystymme siis vastaamaan Sinulle tarkemmin, millaisia tuloksia olemme saaneet ja onko tuotteissa eroa.”

Viestin lopuksi Immonen vielä toivottaa hyvää joulua ja lupaa palata asiaan keväällä: ”Toivottelen mukavaa joulun odotusta Sinulle ja ollaan yhteydessä asian tiimoilta viimeistään keväällä, kun tiedämme kokeilujemme tuloksista paremmin.”

Kiitän viestistä ja saamastani tiedosta 15.12.2017.

Talvi tulee ja menee. Kevät tulee ja vaihtuu kesäksi. Kun mitään ei kuulu, lähetän viestiä 6.6.2018 ja kyselen testien perään.

Kehittämispäällikkö Susanna Immonen vastaa minulle heti seuraavana päivänä ja kertoo, että testit ovat lähestymässä loppuaan ja lupaa palata minulle lopullisen analyysin kera asiaan juhannuksen jälkeisellä viikolla.

Juhannus tulee ja menee. Juhannuksen jälkeinen viikko tulee ja menee. Lähetän jälleen viestiä 2.7.2018 ja kysyn tulosten perään. Tässä vaiheessa saan out of office replyn lomasta.

Kesä ja lomat tulevat ja menevät. Ei vastausta.

Lähetän jälleen viestiä 7.8.2018 ja kyselen tulosten perään.

Ei vastausta. Lähetän jälleen viestiä 22.8.2018 ja kyselen, onko viestini tullut perille.

Ehkä tämä blogikirjoitukseni auttaa asiaa ja saan lopulta vastauksen kysymykseeni, jota olen odottanut nyt noin vuoden ja 4 kuukautta sekä kysynyt Palmian johdolta nyt laskujeni mukaan yhteensä 13 kertaa.

Palmia, miten meni noin niinku omasta mielestä?

2 kommenttia artikkeliin ”Palmia: Miten meni noin niinku omasta mielestä?”

  1. Näytti menevön juuri niinkuin monen muun asian kanssa Helsingissä. Liekö syynä se että liikaa virkamiehiä vai mikä?

  2. tehdessä tulee tehtyä virheitä , tehtävän siirrossa toisaalle onnistumisprosentti on paljon parempi , laumapäätökset on paljon mukavampia kuin omissa nimissä tehdyt , rahaa saa vastiketta vastaa , se pidetään vastike ulkoistetaan.
    firmat on mitä , henkilökunta sen osoittaa olevan , kauniit puheet eivät teoiksi taivu , ilman tekoja.
    hallitus liian vahvalla puheenjohtajalla , murenee kuuromykäksi.
    liien tiivis verkko , ohjaa tapahtumia, tapahtumat juuttuvat verkkoon.
    yksi ongelma on merkki monista kytevistä ongelmista..
    jatkuva muutos on merkki , jatkuvasta muutoksen tarpeesta..
    varjo seuraa huonoa päätöstä ja huonoin päätös syntyy ilman varjoa.

Kommentointi on suljettu.

Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Seuraa minua Instagramissa