Palmia: Miten meni noin niinku omasta mielestä?

Kaupunginvaltuutettuna on yleensä helppo saada nopeasti vastauksia Helsinkiä koskeviin erilaisiin kysymyksiin kaupungin viranhaltioilta.

Olen ollut tästä mahdollisuudesta todella kiitollinen. Aina kaikki ei mene kuitenkaan niin kuin voisi kuvitella.

Kaupungin yhtiön Palmian johdolle lähettämääni viestiin en ole saanut vielä vastausta vuoden ja neljän kuukaudenkaan odottelun jälkeen vaikka olen laskujeni mukaan kysynyt asiaa tuona aikana 13 kertaa.

Mistä on kysymys? Seuraavassa hiukan tarkempi kuvaus prosessista.

Lähetin 3.5.2017 Palmian johdolle kyselyn, voisiko siivouksessa käyttää puhdistuskemikaalien sijaan esimerkiksi aktiivivettä.

Viesti kuului näin:

***

Hei Nina

Sain viestin, jossa ehdotettiin, että Helsingissä kokeiltaisiin siivouksessa aktiiviveden käyttöä.

Kyse on siis tästä:

https://www.aktiivivesi.fi

Osaatko sanoa kuka teillä tietäisi siivouskemikaalien hankinnoista ja käytöstä ja osaisi sanoa, olisiko Helsingissä ja teillä mahdollista kokeilla tätä?

Parhain terveisin
-Leo


Leo Stranius
Helsingin kaupunginvaltuutettu (vihr)
Ympäristölautakunnan varapuheenjohtaja
puh. 040-754 7371
www.leostranius.fi
FB: www.facebook.com/leostranius
Twitter: @leostranius
Instagram: @leostranius

***

En saanut viestiin mitään vastausta, joten lähetin sen uudelleen 10.5.2017 ja varmistelin, että tuliko viestini perille.

Sainkin vastauksen seuraavana päivänä, että siivouspalvelun johtaja Jaana Kujala osaa vastata minulle ja hankkia tarvittaessa lisätietoja.

Kun mitään ei kuulunut. Lähetin kolmannen viestin 16.5.2017 ja tiedustelin tuliko viestini perille.

Sainkin sitten samana päivänä vastauksen, että hommassa hiukan kesti, koska oli tehty “alustavia selvityksiä aiheen tiimoilta”. Samalla kerrottiin, että on tarkoitus tehdä kokeiluja aktiiviveden ja toisen tuotteen kanssa ja minuun ollaan sen jälkeen yhteyksissä.

Seuraavana päivänä (17.5.2017) tiedustelin mahdollisten testien aikataulua. Sainkin heti 19.5.2017 vastauksen, että testausta on tarkoitus tehdä syksyllä.

Tämän jälkeen ei kuulunut mitään, joten palasin itse asiaan 11.10.2017 ja kyselin testausten perään.

Ei vastausta. Lähetin uudelleen viestin 29.10.2017 ja kyselin, onko viestini tullut perille.

Ei vastausta. Lähetin kolmannen kerran viestiä 12.11. ja kyselin onko viestini tullut perille ja onko testauksia tehty.

Kolmas kerta toden sanoo! Liiketoimintajohtaja Jaana Kujala vastaa minulle 12.11.2017 ja kertoo, että Palmialla on tehty organisaatio- ja henkilömuutoksia ja kilpailutukset ovat vieneet aikaa. Testaukset eivät ole edenneet hänen mukaan suunnitellulla tavalla. Hän lupaa selvittää tilannetta ja palata asiaan.

Kiitän 13.11.2017 vastauksesta. Tämän jälkeen ei kuulu mitään.

Lähetän jälleen viestiä 22.11.2017 ja kyselen tilannekatsauksen perään.

Ei vastausta. Laitan uudelleen viestin 13.12.2017  ja kysyn:

”Nyt on kulunut kuukausi siitä kun piti selvittää, mikä testausten tilanne on. Osaatteko sanoa, mikä testausten tilanne on?”

Liiketoimintajohtaja Jaana Kujala vastaa minulle seuraavana päivänä 14.12.2017 ja pahoittelee, että vastaus on jäänyt “kaiken muutoksen alle”. Hän kertoo, että testit ovat edenneet, mutta hänen toimenkuva on muuttunut ja liiketoimintajohtajan sijainen Susanna Immonen vastaa minulle.

Kiitän häntä tiedosta vielä samana päivänä ja kerron, että jään odottamaan Susanna Immosen vastausta.

Susanna Immonen vastaa minulle samana päivänä 14.12.2017 ja kertoo, että syksyn aikana on päädytty testaamaan Ultra H2O by Orbotech vettä, joka on on puhdistettua hanavettä. Immonen kertoo, että ”Tämä kokeilumme kestää puoli vuotta ja tuloksia verrataan tiloihin, jossa käytetään puhdistusaineita sekä tiloihin jossa käytetään ihan tavallista hanavettä.” […] ”Keväällä pystymme siis vastaamaan Sinulle tarkemmin, millaisia tuloksia olemme saaneet ja onko tuotteissa eroa.”

Viestin lopuksi Immonen vielä toivottaa hyvää joulua ja lupaa palata asiaan keväällä: ”Toivottelen mukavaa joulun odotusta Sinulle ja ollaan yhteydessä asian tiimoilta viimeistään keväällä, kun tiedämme kokeilujemme tuloksista paremmin.”

Kiitän viestistä ja saamastani tiedosta 15.12.2017.

Talvi tulee ja menee. Kevät tulee ja vaihtuu kesäksi. Kun mitään ei kuulu, lähetän viestiä 6.6.2018 ja kyselen testien perään.

Kehittämispäällikkö Susanna Immonen vastaa minulle heti seuraavana päivänä ja kertoo, että testit ovat lähestymässä loppuaan ja lupaa palata minulle lopullisen analyysin kera asiaan juhannuksen jälkeisellä viikolla.

Juhannus tulee ja menee. Juhannuksen jälkeinen viikko tulee ja menee. Lähetän jälleen viestiä 2.7.2018 ja kysyn tulosten perään. Tässä vaiheessa saan out of office replyn lomasta.

Kesä ja lomat tulevat ja menevät. Ei vastausta.

Lähetän jälleen viestiä 7.8.2018 ja kyselen tulosten perään.

Ei vastausta. Lähetän jälleen viestiä 22.8.2018 ja kyselen, onko viestini tullut perille.

Ehkä tämä blogikirjoitukseni auttaa asiaa ja saan lopulta vastauksen kysymykseeni, jota olen odottanut nyt noin vuoden ja 4 kuukautta sekä kysynyt Palmian johdolta nyt laskujeni mukaan yhteensä 13 kertaa.

Palmia, miten meni noin niinku omasta mielestä?

2 kommenttia artikkeliin ”Palmia: Miten meni noin niinku omasta mielestä?”

  1. Näytti menevön juuri niinkuin monen muun asian kanssa Helsingissä. Liekö syynä se että liikaa virkamiehiä vai mikä?

  2. tehdessä tulee tehtyä virheitä , tehtävän siirrossa toisaalle onnistumisprosentti on paljon parempi , laumapäätökset on paljon mukavampia kuin omissa nimissä tehdyt , rahaa saa vastiketta vastaa , se pidetään vastike ulkoistetaan.
    firmat on mitä , henkilökunta sen osoittaa olevan , kauniit puheet eivät teoiksi taivu , ilman tekoja.
    hallitus liian vahvalla puheenjohtajalla , murenee kuuromykäksi.
    liien tiivis verkko , ohjaa tapahtumia, tapahtumat juuttuvat verkkoon.
    yksi ongelma on merkki monista kytevistä ongelmista..
    jatkuva muutos on merkki , jatkuvasta muutoksen tarpeesta..
    varjo seuraa huonoa päätöstä ja huonoin päätös syntyy ilman varjoa.

Kommentointi on suljettu.

Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Seuraa minua Instagramissa