Palmia: Miten meni noin niinku omasta mielestä?

Kaupunginvaltuutettuna on yleensä helppo saada nopeasti vastauksia Helsinkiä koskeviin erilaisiin kysymyksiin kaupungin viranhaltioilta.

Olen ollut tästä mahdollisuudesta todella kiitollinen. Aina kaikki ei mene kuitenkaan niin kuin voisi kuvitella.

Kaupungin yhtiön Palmian johdolle lähettämääni viestiin en ole saanut vielä vastausta vuoden ja neljän kuukaudenkaan odottelun jälkeen vaikka olen laskujeni mukaan kysynyt asiaa tuona aikana 13 kertaa.

Mistä on kysymys? Seuraavassa hiukan tarkempi kuvaus prosessista.

Lähetin 3.5.2017 Palmian johdolle kyselyn, voisiko siivouksessa käyttää puhdistuskemikaalien sijaan esimerkiksi aktiivivettä.

Viesti kuului näin:

***

Hei Nina

Sain viestin, jossa ehdotettiin, että Helsingissä kokeiltaisiin siivouksessa aktiiviveden käyttöä.

Kyse on siis tästä:

https://www.aktiivivesi.fi

Osaatko sanoa kuka teillä tietäisi siivouskemikaalien hankinnoista ja käytöstä ja osaisi sanoa, olisiko Helsingissä ja teillä mahdollista kokeilla tätä?

Parhain terveisin
-Leo


Leo Stranius
Helsingin kaupunginvaltuutettu (vihr)
Ympäristölautakunnan varapuheenjohtaja
puh. 040-754 7371
www.leostranius.fi
FB: www.facebook.com/leostranius
Twitter: @leostranius
Instagram: @leostranius

***

En saanut viestiin mitään vastausta, joten lähetin sen uudelleen 10.5.2017 ja varmistelin, että tuliko viestini perille.

Sainkin vastauksen seuraavana päivänä, että siivouspalvelun johtaja Jaana Kujala osaa vastata minulle ja hankkia tarvittaessa lisätietoja.

Kun mitään ei kuulunut. Lähetin kolmannen viestin 16.5.2017 ja tiedustelin tuliko viestini perille.

Sainkin sitten samana päivänä vastauksen, että hommassa hiukan kesti, koska oli tehty “alustavia selvityksiä aiheen tiimoilta”. Samalla kerrottiin, että on tarkoitus tehdä kokeiluja aktiiviveden ja toisen tuotteen kanssa ja minuun ollaan sen jälkeen yhteyksissä.

Seuraavana päivänä (17.5.2017) tiedustelin mahdollisten testien aikataulua. Sainkin heti 19.5.2017 vastauksen, että testausta on tarkoitus tehdä syksyllä.

Tämän jälkeen ei kuulunut mitään, joten palasin itse asiaan 11.10.2017 ja kyselin testausten perään.

Ei vastausta. Lähetin uudelleen viestin 29.10.2017 ja kyselin, onko viestini tullut perille.

Ei vastausta. Lähetin kolmannen kerran viestiä 12.11. ja kyselin onko viestini tullut perille ja onko testauksia tehty.

Kolmas kerta toden sanoo! Liiketoimintajohtaja Jaana Kujala vastaa minulle 12.11.2017 ja kertoo, että Palmialla on tehty organisaatio- ja henkilömuutoksia ja kilpailutukset ovat vieneet aikaa. Testaukset eivät ole edenneet hänen mukaan suunnitellulla tavalla. Hän lupaa selvittää tilannetta ja palata asiaan.

Kiitän 13.11.2017 vastauksesta. Tämän jälkeen ei kuulu mitään.

Lähetän jälleen viestiä 22.11.2017 ja kyselen tilannekatsauksen perään.

Ei vastausta. Laitan uudelleen viestin 13.12.2017  ja kysyn:

”Nyt on kulunut kuukausi siitä kun piti selvittää, mikä testausten tilanne on. Osaatteko sanoa, mikä testausten tilanne on?”

Liiketoimintajohtaja Jaana Kujala vastaa minulle seuraavana päivänä 14.12.2017 ja pahoittelee, että vastaus on jäänyt “kaiken muutoksen alle”. Hän kertoo, että testit ovat edenneet, mutta hänen toimenkuva on muuttunut ja liiketoimintajohtajan sijainen Susanna Immonen vastaa minulle.

Kiitän häntä tiedosta vielä samana päivänä ja kerron, että jään odottamaan Susanna Immosen vastausta.

Susanna Immonen vastaa minulle samana päivänä 14.12.2017 ja kertoo, että syksyn aikana on päädytty testaamaan Ultra H2O by Orbotech vettä, joka on on puhdistettua hanavettä. Immonen kertoo, että ”Tämä kokeilumme kestää puoli vuotta ja tuloksia verrataan tiloihin, jossa käytetään puhdistusaineita sekä tiloihin jossa käytetään ihan tavallista hanavettä.” […] ”Keväällä pystymme siis vastaamaan Sinulle tarkemmin, millaisia tuloksia olemme saaneet ja onko tuotteissa eroa.”

Viestin lopuksi Immonen vielä toivottaa hyvää joulua ja lupaa palata asiaan keväällä: ”Toivottelen mukavaa joulun odotusta Sinulle ja ollaan yhteydessä asian tiimoilta viimeistään keväällä, kun tiedämme kokeilujemme tuloksista paremmin.”

Kiitän viestistä ja saamastani tiedosta 15.12.2017.

Talvi tulee ja menee. Kevät tulee ja vaihtuu kesäksi. Kun mitään ei kuulu, lähetän viestiä 6.6.2018 ja kyselen testien perään.

Kehittämispäällikkö Susanna Immonen vastaa minulle heti seuraavana päivänä ja kertoo, että testit ovat lähestymässä loppuaan ja lupaa palata minulle lopullisen analyysin kera asiaan juhannuksen jälkeisellä viikolla.

Juhannus tulee ja menee. Juhannuksen jälkeinen viikko tulee ja menee. Lähetän jälleen viestiä 2.7.2018 ja kysyn tulosten perään. Tässä vaiheessa saan out of office replyn lomasta.

Kesä ja lomat tulevat ja menevät. Ei vastausta.

Lähetän jälleen viestiä 7.8.2018 ja kyselen tulosten perään.

Ei vastausta. Lähetän jälleen viestiä 22.8.2018 ja kyselen, onko viestini tullut perille.

Ehkä tämä blogikirjoitukseni auttaa asiaa ja saan lopulta vastauksen kysymykseeni, jota olen odottanut nyt noin vuoden ja 4 kuukautta sekä kysynyt Palmian johdolta nyt laskujeni mukaan yhteensä 13 kertaa.

Palmia, miten meni noin niinku omasta mielestä?

2 kommenttia artikkeliin ”Palmia: Miten meni noin niinku omasta mielestä?”

  1. Näytti menevön juuri niinkuin monen muun asian kanssa Helsingissä. Liekö syynä se että liikaa virkamiehiä vai mikä?

  2. tehdessä tulee tehtyä virheitä , tehtävän siirrossa toisaalle onnistumisprosentti on paljon parempi , laumapäätökset on paljon mukavampia kuin omissa nimissä tehdyt , rahaa saa vastiketta vastaa , se pidetään vastike ulkoistetaan.
    firmat on mitä , henkilökunta sen osoittaa olevan , kauniit puheet eivät teoiksi taivu , ilman tekoja.
    hallitus liian vahvalla puheenjohtajalla , murenee kuuromykäksi.
    liien tiivis verkko , ohjaa tapahtumia, tapahtumat juuttuvat verkkoon.
    yksi ongelma on merkki monista kytevistä ongelmista..
    jatkuva muutos on merkki , jatkuvasta muutoksen tarpeesta..
    varjo seuraa huonoa päätöstä ja huonoin päätös syntyy ilman varjoa.

Kommentointi on suljettu.

Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!