Pekka Harju-Autti: Hotellien ja ravintoloiden pisteyttämisestä ympäristön reittailuun

Vieraskynäblogissa Pekka Harju-Autti

Hotellien ja ravintoloiden pisteyttämisestä ympäristön reittailuun

Aikamatka kahden vuoden päähän, kevääseen 2019. Leo Straniuksen perhe on lähdössä lomalle.

Tutkimusretki Internetin syvyyksiin tuo esiin kolme mielenkiintoista kohdetta, joten Leo hihkaisee: ”Kiva hotelli, kaunista luontoa, hiekkarantoja, aurinkoa, altaita ja me, vautsi mitä sanotte!” Hotellit ovat suunnilleen samanhintaiset, ero edullisimman ja kalleimman välillä on kuitenkin kolmisen sataa. Mikä tämän eron selittää?

Puhelimesta ympäristön tilaa reittaava sovellus auki ja katsopas, yksi näistä hotelleista on näköjään aivan pommialueella. Mutta kaksi jää – ja niistä voidaan kyllä valita tuo edullisempi, näyttävät mainostavankin kohdetta korkeilla lähiympäristön arvosanoilla. Lisäksi katsellaan koko perheen kanssa muutamien retkikohteiden saamia reittauksia ja valitaan niiden perusteella houkutteleva luontopolku, picnicpaikka vehreästä puistosta ja päivän reissu kansallispuistoon.

Kun varasit viimeksi lomamatkalle hotellin tarkistitko millaiset hotellipisteytykset aiemmat asiakkaat olivat antaneet? Niinpä – hotellien reittaukset ovat niin arkipäivää, että on hämmästyttävää ajatella, että vielä viisitoista vuotta sitten sellaista ei vielä lainkaan tunnettu.

Jos hotelleja ja ravintoloita reittaillaan, voisiko ympäristönkin tilaa arvioida samalla tavalla ja antaa sille arvosanan. Näppärästi älypuhelimella missä vaan liikutkin. Johtaisiko tämä samaan lopputulokseen kuin hotellien ja ravintoloidenkin kohdalla: lisäisi mielenkiintoa pitää pisteytys mahdollisimman korkealla uusien kokijoiden houkuttelemiseksi – ja toisaalta sitouttaisi arvostelijoita kiinteämmin asian äärelle.

Vuosi sitten valmistuneessa väitöstyössäni vertailin asiantuntijoiden kokemuksia oman maansa ympäristön tilasta. Tämä 57 maassa toteutettu vertailu vakuutti minut siitä, että ihmisten omiin havaintoihin perustuva kokemustieto ympäristöstään voi olla hyvinkin arvokasta ja asiallisesti koottuna myös tieteellisesti käyttökelpoista. Tästä heräsi idea: miksi emme voisi luoda palvelua, jossa eksperttien sijaan reittaajana olisi ihan kuka tahansa ja jossa arvioitaisiin oman maan sijaan paikal-lisympäristöä – älypuhelimella, missä tahansa.

Toivon näkeväni maailman, jossa miljoonat älypuhelimen käyttäjät tarkastelevat omaa ympäristöään kriittisesti reittaillen. Eli antavat sille arvosanoja, joista muodostuu sen tämän hetken tilasta kertova värikartta. Jatkuvasti päivittyvä maailmankartta kertoo, kun asiat alkavat mennä väärään suuntaan.

Tuloksena on maailmanlaajuinen ympäristötuhoista ja -katastrofeista varoittava järjestelmä. Toisaalta, antamalla pisteitä paikkojen hyvinvoinnille, siisteydelle tai tilalle näkemys ympäristön nykytilasta kasvaa ja luo mielenkiinnon huolehtia siitä. Myös ympäristön parantuminen huomataan. Tämän vision päällimmäinen tarkoitus on tuoda ihmisten luontosuhde uudelle tasolle ja parantaa ympäristötie-toisuutta.

Tällaisella systeemillä on monta sovellustapaa. Sitä voidaan käyttää asuntokaupassa asuinalueen tai matkailualalla hotellin ympäristön arviointiin ja kaupunkisuunnittelussa viheralueiden arvostuksen mittaamiseen. Yleensäkin ihmisiä kiinnostaa, missä luontoa voi kokea aidoimmillaan ja missä siitä pidetään huolta. Palvelua voi käyttää turisti, joka pyöräillessään uudessa paikassa haluaa tietää, mikä reitti olisi kaunein ja kiinnostavin.

Esimerkiksi, jos Leo olisi pyöräilyreissulla Saksassa kauniissa Moselin laaksossa kuvassa olevan punaisen pisteen kohdalla matkalla etelään, hän voisi nähdä oheisessa kuvassa esitetyt ihmisten aiemmat reittaukset. Mahdollisesti hän päättäisikin matkata jokivarren sijaan hieman ylempänä sijaisevia teitä pitkin. Niistä ilmeisestikin avautuu huimat näkymät jokilaaksoon.

Jos Leon saksalaiskollega vaikuttaisi tämän pikkukaupungin kaupunginvaltuustossa ja näkisi tämän kartan, hän varmaan mussuttaisi tyytyväisenä bratwurstia ja toteaisi asioiden olevan hyvällä mallilla – paitsi että kaupungin keskustassa olevalle ankealle parkkialueelle täytyisi vihdoin tehdä jotain.

Tämä uusi palvelu EnviRate tuo lähiviikkoina nettipalveluista tutun pisteytyksen ympäristön arviointiin. Sen koeversio on juuri valmistunut. Haluaisitko osallistua pilottiin, jossa pääset mukaan reittailemaan kotiseutuasi? Rennolla otteella, ihan sen verran kuin sinusta hyvältä tuntuu. Jos kiinnostuit niin laita meiliä osoitteeseen pekka at envirate.net

Kirjoittaja Pekka Harju-Autti työskentelee ympäristöministeriössä EU:n Life rahoitusvälineestä vastaavana neuvottelevana virkamiehenä. Muutamia muitakin tutkimusasioita on kontollani. Koulutukseltani olen tekniikan tohtori.

Viikonlopun suunnitelma. Urheile. Syö. Nuku. Toista. @finntriathlon @vierumaki
Tiedättekö sen tunteen, kun haluat lähettää lohtua ja lämpimiä ajatuksia sun ystävälle, että kaikki kyllä järjestyy. Huomaat sopivasti ulkona oheisen julisteen, otat siitä kuvan ja laitat viestin. Sitten ihmettelet miksi se sun ystävä reagoi viestiin kakkaemojilla.
Uusi ruokatrendi on täällä. 

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. 

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. 

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. 

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi  arkea vasta 2007. 

Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna?

Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin: 
https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Seuraa minua Instagramissa