Pekka Harju-Autti: Hotellien ja ravintoloiden pisteyttämisestä ympäristön reittailuun

Vieraskynäblogissa Pekka Harju-Autti

Hotellien ja ravintoloiden pisteyttämisestä ympäristön reittailuun

Aikamatka kahden vuoden päähän, kevääseen 2019. Leo Straniuksen perhe on lähdössä lomalle.

Tutkimusretki Internetin syvyyksiin tuo esiin kolme mielenkiintoista kohdetta, joten Leo hihkaisee: ”Kiva hotelli, kaunista luontoa, hiekkarantoja, aurinkoa, altaita ja me, vautsi mitä sanotte!” Hotellit ovat suunnilleen samanhintaiset, ero edullisimman ja kalleimman välillä on kuitenkin kolmisen sataa. Mikä tämän eron selittää?

Puhelimesta ympäristön tilaa reittaava sovellus auki ja katsopas, yksi näistä hotelleista on näköjään aivan pommialueella. Mutta kaksi jää – ja niistä voidaan kyllä valita tuo edullisempi, näyttävät mainostavankin kohdetta korkeilla lähiympäristön arvosanoilla. Lisäksi katsellaan koko perheen kanssa muutamien retkikohteiden saamia reittauksia ja valitaan niiden perusteella houkutteleva luontopolku, picnicpaikka vehreästä puistosta ja päivän reissu kansallispuistoon.

Kun varasit viimeksi lomamatkalle hotellin tarkistitko millaiset hotellipisteytykset aiemmat asiakkaat olivat antaneet? Niinpä – hotellien reittaukset ovat niin arkipäivää, että on hämmästyttävää ajatella, että vielä viisitoista vuotta sitten sellaista ei vielä lainkaan tunnettu.

Jos hotelleja ja ravintoloita reittaillaan, voisiko ympäristönkin tilaa arvioida samalla tavalla ja antaa sille arvosanan. Näppärästi älypuhelimella missä vaan liikutkin. Johtaisiko tämä samaan lopputulokseen kuin hotellien ja ravintoloidenkin kohdalla: lisäisi mielenkiintoa pitää pisteytys mahdollisimman korkealla uusien kokijoiden houkuttelemiseksi – ja toisaalta sitouttaisi arvostelijoita kiinteämmin asian äärelle.

Vuosi sitten valmistuneessa väitöstyössäni vertailin asiantuntijoiden kokemuksia oman maansa ympäristön tilasta. Tämä 57 maassa toteutettu vertailu vakuutti minut siitä, että ihmisten omiin havaintoihin perustuva kokemustieto ympäristöstään voi olla hyvinkin arvokasta ja asiallisesti koottuna myös tieteellisesti käyttökelpoista. Tästä heräsi idea: miksi emme voisi luoda palvelua, jossa eksperttien sijaan reittaajana olisi ihan kuka tahansa ja jossa arvioitaisiin oman maan sijaan paikal-lisympäristöä – älypuhelimella, missä tahansa.

Toivon näkeväni maailman, jossa miljoonat älypuhelimen käyttäjät tarkastelevat omaa ympäristöään kriittisesti reittaillen. Eli antavat sille arvosanoja, joista muodostuu sen tämän hetken tilasta kertova värikartta. Jatkuvasti päivittyvä maailmankartta kertoo, kun asiat alkavat mennä väärään suuntaan.

Tuloksena on maailmanlaajuinen ympäristötuhoista ja -katastrofeista varoittava järjestelmä. Toisaalta, antamalla pisteitä paikkojen hyvinvoinnille, siisteydelle tai tilalle näkemys ympäristön nykytilasta kasvaa ja luo mielenkiinnon huolehtia siitä. Myös ympäristön parantuminen huomataan. Tämän vision päällimmäinen tarkoitus on tuoda ihmisten luontosuhde uudelle tasolle ja parantaa ympäristötie-toisuutta.

Tällaisella systeemillä on monta sovellustapaa. Sitä voidaan käyttää asuntokaupassa asuinalueen tai matkailualalla hotellin ympäristön arviointiin ja kaupunkisuunnittelussa viheralueiden arvostuksen mittaamiseen. Yleensäkin ihmisiä kiinnostaa, missä luontoa voi kokea aidoimmillaan ja missä siitä pidetään huolta. Palvelua voi käyttää turisti, joka pyöräillessään uudessa paikassa haluaa tietää, mikä reitti olisi kaunein ja kiinnostavin.

Esimerkiksi, jos Leo olisi pyöräilyreissulla Saksassa kauniissa Moselin laaksossa kuvassa olevan punaisen pisteen kohdalla matkalla etelään, hän voisi nähdä oheisessa kuvassa esitetyt ihmisten aiemmat reittaukset. Mahdollisesti hän päättäisikin matkata jokivarren sijaan hieman ylempänä sijaisevia teitä pitkin. Niistä ilmeisestikin avautuu huimat näkymät jokilaaksoon.

Jos Leon saksalaiskollega vaikuttaisi tämän pikkukaupungin kaupunginvaltuustossa ja näkisi tämän kartan, hän varmaan mussuttaisi tyytyväisenä bratwurstia ja toteaisi asioiden olevan hyvällä mallilla – paitsi että kaupungin keskustassa olevalle ankealle parkkialueelle täytyisi vihdoin tehdä jotain.

Tämä uusi palvelu EnviRate tuo lähiviikkoina nettipalveluista tutun pisteytyksen ympäristön arviointiin. Sen koeversio on juuri valmistunut. Haluaisitko osallistua pilottiin, jossa pääset mukaan reittailemaan kotiseutuasi? Rennolla otteella, ihan sen verran kuin sinusta hyvältä tuntuu. Jos kiinnostuit niin laita meiliä osoitteeseen pekka at envirate.net

Kirjoittaja Pekka Harju-Autti työskentelee ympäristöministeriössä EU:n Life rahoitusvälineestä vastaavana neuvottelevana virkamiehenä. Muutamia muitakin tutkimusasioita on kontollani. Koulutukseltani olen tekniikan tohtori.

Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.