Ympäristölautakunta kokoontuu seuraavan kerran tiistaina 7.3. klo 16.15 alkaen julkiseen ja kaikille avoimeen kokoukseen kaupungintalolle.
Kokousta voi seurata suorana lähetyksenä verkossa Helsinki-kanavalla.
Yleensä lautakunnan kokoukset ovat yleisöltä suljettuja ja salaisia samalla tavalla kuin esimerkiksi eduskunnan valiokuntien kokoukset.
Mikään ei kuitenkaan estä, etteikö lautakunta omalla päätöksellään voisi välillä pitää myös avoimia kokouksia. Ympäristölautakunnassa tämä on järjestyksessään toinen avoin kokous. Myös muutamat muut lautakunnat Helsingissä ovat avanneet kokouksiaan satunnaisesti.
Itse toivoisin, että lautakunnan kokoukset olisivat lähtökohtaisesti aina avoimia ja vain erityisestä syystä tai erillisellä päätöksellä ne voitaisiin pitää suljettujen ovien takana. Jo tällä hetkellä lautakuntien kokousten esityslistat ja pöytäkirjat ovat kaikkien nähtävillä. Esimerkiksi ympäristölautakunnan esityslistat ja pöytäkirjat löytyvät täältä.
Avoimuus on tärkeää päätöksenteon läpinäkyvyyden kannalta.
Esityslista ympäristölautakunnan julkiseen kokoukseen löytyy oheisen linkin takaa. Alla vielä esityslistan asioita avattuna hiukan tarkemmin.
Mukana tällä kertaa paljon yleisöä kiinnostavia juttuja. Kaikki palaute ja kysymykset ympäristölautakunnan työhön otetaan ilolla vastaan!
***
YMPÄRISTÖJOHTAJA
Ympäristölautakunnan avustukset vuodelle 2017
Ehdotus on, että ympäristölautakunta päättää jakaa avustuksia vuodelle 2017 seuraavasti:
– Biodynaaminen yhdistys ry: 2 000 e
– Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry: 6 000 e
– Kestovaippayhdistys ry: 1 000 e
– Lasten ja nuorten puutarhayhdistys ry: 1 000 e
– Natur och Miljö rf: 7 000 e
– Odlingsföreningen Freelanceodlarna rf: 1 500 e
– Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy: 64 000 e
– Vartiosaaren luonto- ja eläintalliyhdistys ry: 1 500 e
YMPÄRISTÖNSUOJELUOSASTO
Lausunnon antaminen Kruunuvuorenrannan Stansvikinkallion asemakaavaehdotuksesta nro 12410
Stansvikinkallion alue sijaitsee Kruunuvuorenrannan itäosassa ja on osa Kruunuvuorenrannan uutta kaupunginosaa. Alue on topografialtaan vaihtelevaa metsäistä kalliota. Pohjois- ja länsiosassa on ollut öljysataman toimintoja, jotka on purettu. Alueelle suunnitellaan kerrostalokortteleita, joiden keskelle muodostuu Stansvikinkallion puisto, jota asuinkorttelit ja Stansvikinkallionkatu kiertävät kehämäisesti. Aluetta suunnitellaan noin 2 000 uudelle asukkaalle.
Rakentamisen myötä joitain luontoarvoja menetetään. Muutos heikentää erityisesti viiksisiippalajien elinmahdollisuuksia alueella. Lepakoiden elinolojen säilymisen edellytyksiä on huomioitu kaavamääräyksellä saalistusalueiden valaistuksen suuntaamisella ja valonmäärällä. Lisäksi kaavassa on määrätty alueita, joilla puusto pitää säilyttää.
Toisaalta kaavamuutosalue sijaitsee erinomaisten joukkoliikenneyhteyksien varrella. Kaava-alueen viereisillä kaduilla on raitiotieyhteys keskustaan ja Laajasaloon sekä bussiyhteys Herttoniemeen. Alueella sovelletaan Helsingin viherkerrointa työkaluna riittävän vihertehokkuuden ja urbaanin resilienssin määrittelemiseksi. Itäosan kortteleissa on määrätty olevaa puustoa sekä kallioita säilytettäväksi.
Ympäristölautakunta päättänee tässä, että lausunnon asiasta antaa ympäristökeskus.
Helsingin kaupungin ympäristövalvontasuunnitelman ja -ohjelman toteutuminen vuonna 2016
Ympäristönsuojelulain mukaisessa suunnitelmallisessa valvonnassa tehtiin vuonna 2016 kaikkiaan 515 tarkastusta, mikä ylitti tavoitteen (454 tarkastusta). Maaperä- ja jätteet –yksikössä (MAJA) tarkastuksia tehtiin 425 (tavoite 322) ja alueidenkäyttö, ilma ja melu –yksikössä (ALMA) tarkastuksia tehtiin 74 (tavoite 88). Vedet –yksikössä tarkastuksia tehtiin 16 (tavoite 14). Tarkastuksia tehtiin myös yhteistyössä yksiköiden välillä. Valvontaohjelmaan kuuluvista kohteista tarkastettiin yli 80 %.
Ilmastonmuutokseen sopeutumisen sisältyminen Helsingin kaupunkisuunnitteluun -selvitys
Kiinnostava selvitys! Aineistona on käytetty vuosien 2015 ja 2016 kaavaehdotuksia (83 kpl), Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan kokousten pöytäkirjoja sekä kymmentä asiantuntijahaastattelua.
Selvityksen perusteella voidaan todeta, että kaavoissa on kohtuullisesti sopeutumiseen ja erityisesti hulevesien hallintaan liittyviä kaavamerkintöjä ja –määräyksiä. Sen sijaan suoria hillintään liittyviä määräyksiä on hyvin vähän. Useimmiten sopeutumiseen liittyvät merkinnät ja määräykset koskivat istutettavaa tai säilytettävään kasvillisuutta tai puustoa, viherkattoja, läpäiseviä pintoja, ja hulevesien viivyttämistä tai imeyttämistä.
Selvitys löytyy kokonaisuudessaan täältä.
Helsingin ympäristölautakunnan vastine korkeimmalle hallinto-oikeudelle Rudus Oy:n ympäristölupa-asiassa
Ympäristölautakunta antaa korkeimmalle hallinto-oikeudelle (KHO) seuraavan vastineen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen valituksesta, joka koskee Vaasan hallinto-oikeuden (VHO) ratkaisua Rudus Oy:n Konalan betonimurskaamon ympäristölupa-asiassa.
Ympäristölautakunta yhtyy Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) valitukseen. Ympäristölautakunta katsoo ELY-keskuksen tavoin ja ELY-keskuksen perusteluihin yhtyen, että toiminnalta tulee edellyttää vakuus vähintään murskaamattoman betonijätteen osalta.
Helsingin vieraslajilinjauksen 2015-2019 toimenpiteiden toteutumistilanne vuonna 2016
Ympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi Helsingin vieraslajilinjauksen toteutumistilanteen vuonna 2016. Ympäristölautakunta hyväksyi Helsingin vieraslajilinjauksen 14.4.2015. Linjaus on laadittu viisivuotiskaudelle 2015─2019. Vieraslajilinjauksen toteutusta seurataan, ja seurannasta raportoidaan vuosittain ympäristölautakunnalle.
Vieraslajityöryhmän ensimmäisten toimenpiteiden joukossa oli vieraslajirekisterin valmistelu. Se valmistui vuonna 2015. Kohteita rekisteriin on kertynyt yli 1000 ja niistä noin 150:ssä on erittäin haitallisiksi luokiteltuja lajeja. Vieraslajien torjuntatoimenpiteiden priorisointisuunnitelman mukaisesti torjunta kohdennetaan arvokkaille luontokohteille ja haitallisimpiin lajeihin. Ensisijaisesti hävitettäviä kasvilajeja on 25 ja eläinlajeja viisi. Lisäksi suunnitelmassa on 13 arvokasta kasvillisuusaluetta, joille vieraslajien torjunta lähivuosina keskitetään.
YMPÄRISTÖTERVEYSOSASTO
Terveydensuojelun valvontasuunnitelman 2016 toteutumisen arviointi Helsingissä
Terveydensuojelun tarkastuksia tehtiin vuonna 2016 seuraavasti:
- talousvettä toimittava suuri vesilaitos, Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) vesihuolto
- yleiset uimahallit (12), maauimalat (4) ja muut yleiset uima-allaskohteet (42) sekä keskisuuren tai matalan riskin kohteet kuten:
- suuret yleiset uimarannat (12)
- pienet yleiset uimarannat (13)
- koulut ja oppilaitokset (40)
- päivähoitotilat (60)
- julkiset majoitushuoneistot (10)
- yleiset saunat (5)
- kauneushoitolat tai muut ihonkäsittely tai –hoitopaikat (20)
- tatuointipaikat (12)
- solariumit (17)
- julkiset kuntosalit tai liikuntatilat (10)
Kuluttajaturvallisuusvalvontasuunnitelman 2016 toteutumisen arviointi Helsingissä
Ympäristökeskus teki kaikkiaan 12 suunnitelman mukaista tarkastusta, joista kaksi oli uusintatarkastuksia. Tarkastukset kohdentuivat yleisiin allastiloihin (11) ja sisäleikkipaikkaan (1). Suunnitelman mukaisista tarkastuksista laadittiin tarkastuskertomukset ja tarkastuksista perittiin taksan mukainen maksu.
Valvontasuunnitelmassa oli esitetty 20 tarkastusta, joten tarkastustoteuma suunnitelmaan verraten oli 60 %.
Tupakka- ja lääkelain valvontasuunnitelman 2016 toteutumisen arviointi Helsingissä
Tupakka- ja lääkelain mukaisessa valvontasuunnitelmassa vuodelle 2016 suunniteltiin Helsingissä tehtäväksi 433 tarkastusta. Valvontasuunnitelman mukaisia tarkastuksia tehtiin yhteensä 281. Helsingissä tulisi sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) ohjeiden mukaan tehdä vuosittain 565 tarkastusta tupakkatuotteiden vähittäismyyntipaikkoihin ja tupakointitiloihin, joten Valviran tarkastustavoitteesta pystytään toteuttamaan noin 60 %. Näytteitä ei suunniteltu otettavaksi, eikä niitä myöskään otettu.
Tupakkatuotteiden vähittäismyyntilupia käsiteltiin 172.
Steinerpäiväkoti Pellavan terveyshaitan poistaminen, Pohjolankatu 3-5
Ympäristölautakunta velvoittanee Tilakeskusta seuraaviin toimenpiteisiin:
– Steinerpäiväkoti Pellavassa todetut hajuhaitat tulee poistaa.
– Päävelvoitetta tulee noudattaa ja ympäristökeskukseen tulee toimittaa selvitys tehdyistä korjaustoimenpiteistä 31.7.2017 mennessä.
– Velvoite on kohdistettu Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskukselle, joka kiinteistön omistajana vastaa kiinteistön kunnossapidosta ja jolla on oikeudellinen ja tosiasiallinen mahdollisuus noudattaa päävelvoitetta.
Lisäksi ympäristölautakunta päättää asettaa päävelvoitteen noudattamisen tehosteeksi 10 000 euron uhkasakon. Ympäristölautakunta voi tuomita uhkasakon maksettavaksi, ellei velvoitetta ole noudatettu määräaikaan mennessä.
Uimahallien ja muiden yleisten allastilojen veden laatu ja tarkastukset Helsingissä 2016
Helsingissä oli vuonna 2016 yhteensä 58 valvonnan piirissä olevaa allastilaa, joista 12 oli uimahalleja, neljä maauimaloita ja 42 muita yleisiä allastiloja kuten kuntoutuslaitosten, hotellien, liikuntakeskusten ja koulujen uima-altaat.
Valvontakohteissa on laadittu säännöllistä veden laadun valvontaa varten valvontatutkimusohjelma, joka sisältää kohteen näytteenottosuunnitelman. Vuonna 2016 allasvesinäytteitä suunniteltiin otettavan 1072. Näytteitä otettiin vuoden aikana yhteensä 1073. Lisäksi otettiin 21 uusintanäytettä veden laadun varmistamiseksi.
Uima-allasveden laatu vuonna 2016 oli erittäin hyvä. Näytteistä 99,3 % oli mikrobiologiselta laadultaan hyviä ja 86 % täytti kaikki fysikaalis-kemialliset laatuvaatimukset. Liitteessä 1 on esitetty uima-allaskohteiden allasveden mikrobiologinen ja fysikaalis-kemiallinen veden laatu vuonna 2016.
Vuonna 2016 uima-allastiloihin suunniteltiin tehtävän 36 tarkastusta. Näistä toteutui 28 tarkastusta.
Ympäristölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuustoaloitteesta, joka koskee Vaarala-Jakomäen alueen uimakuoppien kehittämistä maauimalaksi ja virkistysalueeksi
Ympäristölautakunnan mielestä Jakomäen ja Vaaralan lampien alueen virkistyskäytön kehittäminen yhdessä Vantaan kaupungin kanssa on kannatettavaa edellyttäen, että jatkosuunnittelussa otetaan huomioon alueen monet luontoarvot. Lammen ympäristön voimakkaampi muokkaaminen virkistyskäyttöön tai mahdollisesti uimarannaksi edellyttää huolellista luontovaikutusten arviointia sekä luontoarvojen ja virkistyskäytön yhteensovittamista.
ELINTARVIKETURVALLISUUSOSASTO
Helsingin elintarvikevalvontasuunnitelman 2016 toteutumisen arviointi
Elintarviketarkastuksia suunniteltiin tehtävän 3200 kappaletta ja näistä 2900 (90 %) tuli olla ns. suunnitelmallisia tarkastuksia.
Tarkastusten kokonaismäärä vuonna 2016 oli 3279 (3081 vuonna 2015), joista 2823 (2652 vuonna 2015) oli suunnitelmallisia tarkastuksia. Suunnitelmallisten tarkastusten määrä kasvoi noin 6 %:lla edellisvuoteen nähden.
Helsingin Oiva-tarkastusten arvosanat jakautuivat seuraavasti:
oivallinen 40 % (42 % vuonna 2015)
hyvä 40 % (41 %)
korjattavaa 18 % (16 %)
huono 2 % (1 %)
Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontasuunnitelman 2016 toteutumisen arviointi Helsingissä
Vuoden 2016 aikana tehtiin Helsingissä 283 eläinsuojelutarkastusta, joista 226 oli ilmoitukseen perustuvia tarkastuksia yksityisissä asunnoissa tai löytöeläintalolla, uusintatarkastuksia 43 ja suunnitelmallisia tarkastuksia 14. Eläinsuojelutarkastuksia tehtiin noin 80 vähemmän kuin edellisinä vuosina. Toimintatapojen kehittämisellä eläinsuojeluilmoitusten käsittelyssä on voinut olla vaikutusta tarkastusmäärän laskuun.
Eläinperäisten elintarvikkeiden ensisaapumisvalvonta Helsingissä 2016
Suunnitelmallisia tarkastuksia tehtiin valvontajaksolla yhteensä 44 (vuonna 2015 tarkastuksia tehtiin 82). Lisäksi tehtiin viisi uusintatarkastusta kohteisiin, joissa oli havaittu epäkohtia aiemmalla tarkastuskäynnillä. Tarkastusmäärän lasku johtuu Eviran tekemästä muutoksesta kohdentaa riskiperusteisesti ensisaapumistarkastukset erityistakuun alaisia elintarvikkeita maahantuoviin ensisaapumistoimijoihin sekä uusiin toimijoihin.
Jauhelihan laatu helsinkiläisissä vähittäismyymälöissä
Projektissa otettiin 192 jauhelihanäytettä helsinkiläisistä myymälöistä. Näytteistä 131 oli valmistettu myymälöissä ja 61 teollisuuslaitoksissa. Naudan jauhelihaa oli 121, sika-nautajauhelihaa 59, sikajauhelihaa 9 ja lammasjauhelihaa 3 näytettä. Näytteistä suurin osa oli valmistettu kotimaisesta lihasta.
Tutkituista näytteistä 76 % oli mikrobiologiselta laadultaan hyviä, 18 % välttäviä ja 6 % huonoja. Tutkituista naudanjauhelihoista laadultaan hyviä oli 74 %, välttäviä 18 % ja huonoja 8 %. Sekajauhelihanäytteistä osoittautui 80 % hyvälaatuisiksi, 17 % välttäviksi ja 3 % huonoiksi. Välttävä tai huono tulos johtui pääsääntöisesti korkeasta kokonaispesäke- tai maitohappobakteeriluvusta. Salmonella-bakteereita ei löytynyt yhdestäkään tutkitusta jauhelihanäytteestä. Yhdessä myymälän valmistamassa sika-nautajauhelihassa todettiin erittäin herkällä PCR-menetelmällä Escherichia coli O157 -bakteereita.
Selvitys löytyy täältä.
Selvitys talousveden laadusta Helsingissä 2016
Vuonna 2016 talousvedestä otettiin 360 valvontatutkimusnäytettä, joista 354:sta tutkittiin jatkuvan seurannan analyysit ja 21:stä tutkittiin jaksottaisen seurannan analyysit. Vesilaitoksilta lähtevästä vedestä määritettiin nitriittipitoisuus yhteensä kuudesta näytteestä. Näiden lisäksi otettiin 20 uusintanäytettä tutkimustuloksien varmentamiseksi mikrobiologisten ja kemiallisten laatusuositusarvojen ylitysten vuoksi. Valvontanäytteet otettiin ympäristökeskuksen laatiman näytteenottosuunnitelman mukaisesti pääsääntöisesti suurtalouksien, kuten koulujen, päiväkotien, sairaaloiden ja ravintoloiden keittiöiden hanoista eri puolilta jakeluverkostoa.
Talousveden laatu vuonna 2016 oli edelleen hyvä. Talousveden mikrobiologiset laatuvaatimukset (Escherichia coli ja enterokokit) täyttyivät kaikissa valvontatutkimusnäytteissä.
Yhteenveto löytöeläinten hoidosta vuonna 2016
Löytöeläintalossa hoidettiin vuonna 2016 1260 eläintä, joista 683 (54 %) oli Helsingin alueelta löytyneitä. Vastaava määrä vuonna 2015 oli 747 kpl, vuonna 2014 890 kpl ja vuonna 2013 871 kpl. Helsinkiläisistä eläimistä 312 (46 %) oli kissoja, 331 (48 %) koiria ja 40 (6 %) muita pienikokoisia eläimiä kuten marsuja ja kaneja.
Vuonna 2016 löytöeläintalossa hoidetuista helsinkiläisistä eläimistä 472 (69 %) oli varsinaisia löytöeläimiä, 108 (16 %) eläinsuojelueläinlääkärin haltuun ottamia eläimiä ja 103 (15 %) ns. sosiaalisista syistä hoitoon otettuja eläimiä.
Helsinkiläisten eläinten hoitovuorokausia oli yhteensä 4741. Vuonna 2015 hoitovuorokausien määrä oli 6582 ja vuonna 2014 8234. Hoitovuorokausien määrä on todennäköisesti laskenut vähentyneen eläinmäärän takia.
***
