Tehokkain tapa auttaa

Vihreän Langan päätoimittaja Riikka Suominen haastatteli minua muutama viikko sitten aiheena tehokkain toimi, jolla maailma muuttuu paremmaksi.

Tästä syntyi Vihreään lankaan (1/2017) juttu ”Tee hyvää tehokkaasti”.

Suominen lähestyi aihetta Peter Singerin efektiivisen altruismin kautta. Singer lähtee siitä, että tehokkainta auttamista on rahan antaminen. Aiheesta on kirjoittanut aiemmin blogissani myös Hilkka Pellikka.

Omasta mielestäni paras tai tehokkain tapa auttaa on se, että kokeilee mahdollisimman monia erilaisia juttuja. Koskaan ei voi lopulta tietää, mikä johtaa merkittävään muutokseen. Tästä syystä kannattaa tehdä asioita vaihtelevasti.

Toimintaa tai auttamista voi jakaa myös henkilökohtaisiin valintoihin tai yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

Henkilökohtaista vaikuttamista voi olla esimerkiksi kulutustottumukset. Siinä tehokkaimmat toimet liittyvät arjen jokapäiväisiin askareihin, kuten asumiseen, liikkumiseen ja ruokaan. Pidemmällä tähtäimellä omia arjen valintoja voi suunnata myös kouluttautumisen ja ammatinvalinnan kautta hyväntekeväisyyteen.

Henkilökohtainen vaikuttaminen on järkevää kahdesta syystä. Ensinnäkin näin voi toimia inspiroivana esimerkkinä muille ja vaikuttaa omaan sosiaaliseen elinpiiriin. Toinen hyvä puoli henkilökohtaisessa vaikuttamisessa on mielestäni se, että sitä kautta on mahdollisuus kokeilla omassa arjessa erilaisia tulevaisuuden mahdollisuuksia.

Itse olen toteuttanut Peter Signerin efektiivistä altruismia siten, että kotitaloutemme lahjoittaa noin 10 prosenttia nettotuloistamme hyväntekeväisyyteen. Yhtä tärkeää kuin rahan lahjoittaminen on tietysti se, mihin rahaa lahjoittaa. Viimeksi viime viikolla tarkistin kuukausilahjoituksiani ylöspäin.

Lisäksi lahjoittamista voi tehostaa esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

– Päätä minkä verran voit antaa ja tee lahjoittamisesta säännöllistä, rutiininomaista toimintaa.
– Tee lahjoittamisesta julkista.

Jos kuitenkin pitäisin rahan lahjoittamista kaikkein tehokkaimpana tapana vaikuttaa, ryhtyisin esimerkiksi sijoittajaksi. Näin voisin hankkia paljon nykyistä enemmän rahaa ja laittaa sen hyväntekeväisyyteen.

Uskon kuitenkin itse, että yhteiskunnallinen vaikuttaminen on vielä tehokkaampi tapa vaikuttaa. Sitä paitsi näin voi tehdä jotain itselle tärkeää, mielekästä ja merkityksellistä. Lopulta lait, strategiat ja erilaiset sopimukset ohjaavat esimerkiksi sitä suuntautuvatko yritysten eurot fossiilisiin polttoaineisiin vai uusiutuviin energialähteisiin. Lait ja sopimukset liikuttavat suurempia rahasummia kuin rikkaimmaltakaan liikenee lahjoitettavaksi.

Yhteiskunnallista vaikuttamista voi tehdä esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

– Vapaaehtoistyö ja kansalaisjärjestöt
– Poliittinen vaikuttaminen, lainsäädäntötyö ja päätöksentekoon osallistuminen
– Suora toiminta vrt. päätöksentekoon vaikuttaminen

Itse teen näitä kaikkia. Koskaan ei voi tietää, mikä on tehokkain tapa vaikuttaa ja tehdä hyvää. Ja jonain päivänä saattaa käydä niin, että joku niistä pienistä teoista muuttaa kaiken.

Tässä vielä Riikka Suomisen Vihreään Lankaan kokoama lista toimista, joilla voi tehdä hyvää tehokkaasti:

  1. Anna rahaa
  2. Satsaa halpoihin toimiin
  3. Lahjoita keskitetysti
  4. Hanki lahjoitettavaa
  5. Perehdy järjestöihin
  6. Unohda raha, vaikuta
  7. Henkilökohtainen on vaikuttavaa
  8. Säilytä motivaatio
  9. Kokeile kaikkea
  10. Motivoidu
  11. Kimpassa on kivaa
  12. Vaihda ekosähköön
  13. Lahjoita ruumiinosiasi

Sitten vain vaikuttamaan ja auttamaan!

4 kommenttia artikkeliin ”Tehokkain tapa auttaa”

  1. Hyvä juttu! Tuo 10% tuloista lahjoittaminen mainitaan jo Raamatussa, kun siellä puhutaan kymmenyksistä 🙂

  2. Raamatulla ei ole tässä mitään tekemistä. Pahinta onkin juuri se, että Raamattu ja uskonnot sotketaan politiikkaan !
    Tästä tuoreena esimerkkinä Brasilia, jossa nyt evankelistien kauan jatkuneen lobbauksen ja uskonnollisen painostuksen ansiosta valittiin presidentiksi ( tarpeen mukaan ) evankelistiksi kääntynyt populistinen henkilö, joka kannattaa a ”järjestystä” ja sotilashallintoa ja siinä sivussa polkee vähemmistöjen ja naisten oikeuksia.
    Katsotaanpa miten korruptio saadaan nyt evankelistiojhtoisessa maassa laskuun.. Taitavat kaikenmaailman huuhaasaarnaajat vain kasvattaa rruptiota omaksi hyödykseen kansalaisten uskomusta hyväksikäyttäen.
    Tehokkain tapa auttaa on toimia ja vaikuttaa politiikan suunnanmuutoksen aikaansaamiseksi siten, että ( usein kyseenalaista ) hyväntekeväisyyttä ei tarvita yhteiskunnassa, joka huolehtii kaikista jäsenistään.yhtäläisesti ja tasa-arvoisesti.

  3. Aloitetaankohan tässä taas ” maailman muuttaminen ” ihan hataralta perustalta, kun pitäisi ennemminkin lähteä tuon muuttamisen tarpeen perussyiden perinpohjaisesta selvittämisestä ja niiden poiskarsimisesta ?

    Jo tuo otsikko ” Tee hyvää tehokkaasti ” ilmentää tehokkuus-eli performismipyrkimyksen keskeisyyttä kaikessa ihmisen toiminnassa. Samoin tuo jatkuva tekemisien numeroiminen. Performanssiajattelu ” paremman ” yhteiskunnan rakentamisen perustana on puolestaan jo osoittautunut hyvin haitalliseksi ja jopa tuhoavaksi etenkin itse ihmiskunnan kannalta katsoen. Performanssiajattelua kannattava ja sitä ihannoiva yhteiskunta on selvästi itsetuhoinen
    Lisäksi tässäkin näkyy lävitse yksilön ”syyllistäminen ” ja tämän vastuun painottaminen, siis yksilökeskeisyyden, individualistisen vaikuttamisen . . korostaminen. Entisten raamien konservatiivisissa puitteissa uskotaan voitavan parantaa maailmaa ihmisten ( keiden ? ) altruistisella eli ” hyvää tekevällä ja tehokkaalla ” yksilökohtaisella toiminnalla. Todellisuudessa ilmasto-ongelmaakaan ei voida ratkaista ” tehokkaalla ” yksilötasolla. Siihenkin tarvitaan kollektiivista poliittista tahtoa ja yleistä kansainvâlistä poliittista suunnanmuutosta

    Nykyisten vihertävien sukupolvien olisi hyvä muistaa, että siltojen alitse on valunut paljon vettä jo kauan ennen kuin tällaistä ” efektiivisen altruismin ” ideologiaa on edes ehdotettu maailmanparantajaksi !
    Suomen hyvinvointivaltiota ei ole suinkaan saatu rakennettua hyväntekeväisyyden ansiosta ! Se on aikoinaan rakennettu sinnikkäällä poliittisella vaikuttamisella ja hyvää tuottavilla poliittisilla päätöksillä. Eikä sen nykyistä alasajoakaan pystytä estämään minkäänlaisella hyväntekeväisyydellä !
    Sanokootpa Peter Singer mitä tahansa, niin on jo selvästi todistettu, että maailmaa ei ole ennenkään kyetty muuttamaan paremmaksi minkäänlaisella hyväntekeväisyydellä, eikä nykyistä maailmanmenoa kyetä muuttamaan edes ” tehokkaalla ” ( ? ) hyväntekeväisyydellä,

    Kuuliaiset kansalaiset maksavat veroja ja muita sosiaaliturvamaksuja yhteiskunnan hyvän toiminnan takaamiseksi. Päinvastoin monet Suomessa toimivat monikansalliset yritykset eivät kanna korteakaan kekoon kiertämällä kaikin keinoin maksuosuuttaan. Miksi kansalaisten pitäisi lisäksi rahoittaa yksityisiä yrityksiä, joiden todellisista vastuuajattelusta, pyrkimyksistä ja ” yhteisiin talkoisiin ” osallistumisesta ei ole mitään takuuta nykyisen ultraliberalistisen talousjärjestelmän puitteissa , jossa mm. yritysten toiminnan säännästelyä puretaan jatkuvasti ?
    Mitä tulee muutaman miljardöörin ” effektiiviseen altruismiin”, niin heidän almujen jakamisella vain kasvatetaan heidän omistamiensa yritysten kansainvälistä vaikutusvaltaa ja otetta valtioiden toiminnassa.

    Suomessakin yksilökeskeisyyden ja yleensä yksilön vastuun ja hyväntekeväisyyden korostamisesta tulisi osata siirtyä yhteiskunnallisen kollektiivisen toiminnan ja vaikutuksen korostamiseen ja vaatia perinpohjaista politiikan suunnanmuutosta.
    Lahjoitan varoja vain eläinsuojelujärjestöille, sillä eläimet eivät ole vastuussa ihmisten pahanteoista.

  4. Leo,
    Sanot antavasi taloutesi nettotuloista 10% hyväntekeväisyyteen , ja kerrot tarkistaneesi kuukausilahjoituksiasi ylöspäin.
    Oletko edes hivenen ajatellut, että tämä toteamus on tavallaan hyvin loukkaava ja epäoikeudenmukainen, koska se alentaa niitä suomalaisia, joilla ei ole varaa edes tarpeellisen jokapäiväisen elämisen hallintaan , ja joita kohtaan useimmiten tällainen ” laupeamielisyys ” kohdistuu ?
    Puhut kuin puhutkin hyvin toimeentulevan suomalaisen suulla. Läheskään kaikki kanssaeläjäsi eivät voi toteuttaa kehoitustasi toimia ” effektiivisen hyväntahtoisuuden ” mukaan.Kaikki eivät voi olla ” laupiaita samarialaisia ”. Monet eivät voi antaa yhtään siitä mitä heillä ei edes ole !

    Samoin puhut sijoittamisesta, josta saisi lisää rahaa hyväntekeväisyyteen. Nykyisin rahan sijoittamiseen liittyy usein pörssi-ja verokeinottelu, siis lisärahan tuottaminen rahan avulla. Siis maailmaa ” parannettaisiin ” hyvin kyseenalaisin keinoin …? Ja olet ehkä jo huomannut, että läheskään kaikki suomalaiset eivät pysty ” sijoittamaan ” varojaan mihinkään muuhun kuin päivittäiseen toimeentuloon, jos ne riittävät edes siihenkään.

    Tuosta ” sijoittamisesta” ja sen yhteydestä hyväntekeväisyyteen tulee heti mieleeni amerikkalainen Bill Gatesin ja Warren Buffetin ohjaama kampanja nimeltä Giving Pledge. Nämä upporikkaat henkilöt lupaavat antaa puolet varallisuudestaan hyväntekeväisyyteen.Heillä kun on siihen varaa.
    On kuitenkin muistettava, että amerikkalainen lahjoitusrahastosysteemi ( Fondation ) antaa valtavia verohelpotuksia ym.etuuksia näihin rahastoihin sijoittaville rikkaille henkilöille ,jolloin heidän toimintansa saadaan osittain näyttämään ikäänkuin oikeudenmukaiselta. Taustalla piilee silti se, että sijoittaessaan varojaan näihin lahjoitusrahastoihin nämä ” laupiaat ” hyvin toimeentulevat henkilöt eivät maksa kolikkoakaan veroja elämänsä loppuun asti ! Tällainen yritysten tuottamien varojen sijoitusmenetelmä onkin tietynlaista verokeinottelua puettuna kauniiseen ” hyväntekeväisyyden ” kaapuun.
    Näin ollen kysynkin : mihin tästä on joutunut se ” hyväntahtoisen ” rahan lahjoittajan ” hyvän olon tunne” , josta olet puhunut ? Tai oikeastaan, kenen hyödyksi tällainen hyväntahtoisuus ( effektiivi altruismi ) lopulta enimmäkseen koituu ? Ja mihin tästä on kadonnut sijoittamisen ja rahan lahjoittamisen moraalinen vastuu ?

    Onkin hyvin naivia luulla ja uskotella hyväntahtoisella hyväntekeväisyydellä olevan oikeudenmukainen maailmaa muuttava ja parantava vaikutus.

Kommentointi on suljettu.

Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon