Tehokkain tapa auttaa

Vihreän Langan päätoimittaja Riikka Suominen haastatteli minua muutama viikko sitten aiheena tehokkain toimi, jolla maailma muuttuu paremmaksi.

Tästä syntyi Vihreään lankaan (1/2017) juttu ”Tee hyvää tehokkaasti”.

Suominen lähestyi aihetta Peter Singerin efektiivisen altruismin kautta. Singer lähtee siitä, että tehokkainta auttamista on rahan antaminen. Aiheesta on kirjoittanut aiemmin blogissani myös Hilkka Pellikka.

Omasta mielestäni paras tai tehokkain tapa auttaa on se, että kokeilee mahdollisimman monia erilaisia juttuja. Koskaan ei voi lopulta tietää, mikä johtaa merkittävään muutokseen. Tästä syystä kannattaa tehdä asioita vaihtelevasti.

Toimintaa tai auttamista voi jakaa myös henkilökohtaisiin valintoihin tai yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

Henkilökohtaista vaikuttamista voi olla esimerkiksi kulutustottumukset. Siinä tehokkaimmat toimet liittyvät arjen jokapäiväisiin askareihin, kuten asumiseen, liikkumiseen ja ruokaan. Pidemmällä tähtäimellä omia arjen valintoja voi suunnata myös kouluttautumisen ja ammatinvalinnan kautta hyväntekeväisyyteen.

Henkilökohtainen vaikuttaminen on järkevää kahdesta syystä. Ensinnäkin näin voi toimia inspiroivana esimerkkinä muille ja vaikuttaa omaan sosiaaliseen elinpiiriin. Toinen hyvä puoli henkilökohtaisessa vaikuttamisessa on mielestäni se, että sitä kautta on mahdollisuus kokeilla omassa arjessa erilaisia tulevaisuuden mahdollisuuksia.

Itse olen toteuttanut Peter Signerin efektiivistä altruismia siten, että kotitaloutemme lahjoittaa noin 10 prosenttia nettotuloistamme hyväntekeväisyyteen. Yhtä tärkeää kuin rahan lahjoittaminen on tietysti se, mihin rahaa lahjoittaa. Viimeksi viime viikolla tarkistin kuukausilahjoituksiani ylöspäin.

Lisäksi lahjoittamista voi tehostaa esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

– Päätä minkä verran voit antaa ja tee lahjoittamisesta säännöllistä, rutiininomaista toimintaa.
– Tee lahjoittamisesta julkista.

Jos kuitenkin pitäisin rahan lahjoittamista kaikkein tehokkaimpana tapana vaikuttaa, ryhtyisin esimerkiksi sijoittajaksi. Näin voisin hankkia paljon nykyistä enemmän rahaa ja laittaa sen hyväntekeväisyyteen.

Uskon kuitenkin itse, että yhteiskunnallinen vaikuttaminen on vielä tehokkaampi tapa vaikuttaa. Sitä paitsi näin voi tehdä jotain itselle tärkeää, mielekästä ja merkityksellistä. Lopulta lait, strategiat ja erilaiset sopimukset ohjaavat esimerkiksi sitä suuntautuvatko yritysten eurot fossiilisiin polttoaineisiin vai uusiutuviin energialähteisiin. Lait ja sopimukset liikuttavat suurempia rahasummia kuin rikkaimmaltakaan liikenee lahjoitettavaksi.

Yhteiskunnallista vaikuttamista voi tehdä esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

– Vapaaehtoistyö ja kansalaisjärjestöt
– Poliittinen vaikuttaminen, lainsäädäntötyö ja päätöksentekoon osallistuminen
– Suora toiminta vrt. päätöksentekoon vaikuttaminen

Itse teen näitä kaikkia. Koskaan ei voi tietää, mikä on tehokkain tapa vaikuttaa ja tehdä hyvää. Ja jonain päivänä saattaa käydä niin, että joku niistä pienistä teoista muuttaa kaiken.

Tässä vielä Riikka Suomisen Vihreään Lankaan kokoama lista toimista, joilla voi tehdä hyvää tehokkaasti:

  1. Anna rahaa
  2. Satsaa halpoihin toimiin
  3. Lahjoita keskitetysti
  4. Hanki lahjoitettavaa
  5. Perehdy järjestöihin
  6. Unohda raha, vaikuta
  7. Henkilökohtainen on vaikuttavaa
  8. Säilytä motivaatio
  9. Kokeile kaikkea
  10. Motivoidu
  11. Kimpassa on kivaa
  12. Vaihda ekosähköön
  13. Lahjoita ruumiinosiasi

Sitten vain vaikuttamaan ja auttamaan!

4 kommenttia artikkeliin ”Tehokkain tapa auttaa”

  1. Hyvä juttu! Tuo 10% tuloista lahjoittaminen mainitaan jo Raamatussa, kun siellä puhutaan kymmenyksistä 🙂

  2. Raamatulla ei ole tässä mitään tekemistä. Pahinta onkin juuri se, että Raamattu ja uskonnot sotketaan politiikkaan !
    Tästä tuoreena esimerkkinä Brasilia, jossa nyt evankelistien kauan jatkuneen lobbauksen ja uskonnollisen painostuksen ansiosta valittiin presidentiksi ( tarpeen mukaan ) evankelistiksi kääntynyt populistinen henkilö, joka kannattaa a ”järjestystä” ja sotilashallintoa ja siinä sivussa polkee vähemmistöjen ja naisten oikeuksia.
    Katsotaanpa miten korruptio saadaan nyt evankelistiojhtoisessa maassa laskuun.. Taitavat kaikenmaailman huuhaasaarnaajat vain kasvattaa rruptiota omaksi hyödykseen kansalaisten uskomusta hyväksikäyttäen.
    Tehokkain tapa auttaa on toimia ja vaikuttaa politiikan suunnanmuutoksen aikaansaamiseksi siten, että ( usein kyseenalaista ) hyväntekeväisyyttä ei tarvita yhteiskunnassa, joka huolehtii kaikista jäsenistään.yhtäläisesti ja tasa-arvoisesti.

  3. Aloitetaankohan tässä taas ” maailman muuttaminen ” ihan hataralta perustalta, kun pitäisi ennemminkin lähteä tuon muuttamisen tarpeen perussyiden perinpohjaisesta selvittämisestä ja niiden poiskarsimisesta ?

    Jo tuo otsikko ” Tee hyvää tehokkaasti ” ilmentää tehokkuus-eli performismipyrkimyksen keskeisyyttä kaikessa ihmisen toiminnassa. Samoin tuo jatkuva tekemisien numeroiminen. Performanssiajattelu ” paremman ” yhteiskunnan rakentamisen perustana on puolestaan jo osoittautunut hyvin haitalliseksi ja jopa tuhoavaksi etenkin itse ihmiskunnan kannalta katsoen. Performanssiajattelua kannattava ja sitä ihannoiva yhteiskunta on selvästi itsetuhoinen
    Lisäksi tässäkin näkyy lävitse yksilön ”syyllistäminen ” ja tämän vastuun painottaminen, siis yksilökeskeisyyden, individualistisen vaikuttamisen . . korostaminen. Entisten raamien konservatiivisissa puitteissa uskotaan voitavan parantaa maailmaa ihmisten ( keiden ? ) altruistisella eli ” hyvää tekevällä ja tehokkaalla ” yksilökohtaisella toiminnalla. Todellisuudessa ilmasto-ongelmaakaan ei voida ratkaista ” tehokkaalla ” yksilötasolla. Siihenkin tarvitaan kollektiivista poliittista tahtoa ja yleistä kansainvâlistä poliittista suunnanmuutosta

    Nykyisten vihertävien sukupolvien olisi hyvä muistaa, että siltojen alitse on valunut paljon vettä jo kauan ennen kuin tällaistä ” efektiivisen altruismin ” ideologiaa on edes ehdotettu maailmanparantajaksi !
    Suomen hyvinvointivaltiota ei ole suinkaan saatu rakennettua hyväntekeväisyyden ansiosta ! Se on aikoinaan rakennettu sinnikkäällä poliittisella vaikuttamisella ja hyvää tuottavilla poliittisilla päätöksillä. Eikä sen nykyistä alasajoakaan pystytä estämään minkäänlaisella hyväntekeväisyydellä !
    Sanokootpa Peter Singer mitä tahansa, niin on jo selvästi todistettu, että maailmaa ei ole ennenkään kyetty muuttamaan paremmaksi minkäänlaisella hyväntekeväisyydellä, eikä nykyistä maailmanmenoa kyetä muuttamaan edes ” tehokkaalla ” ( ? ) hyväntekeväisyydellä,

    Kuuliaiset kansalaiset maksavat veroja ja muita sosiaaliturvamaksuja yhteiskunnan hyvän toiminnan takaamiseksi. Päinvastoin monet Suomessa toimivat monikansalliset yritykset eivät kanna korteakaan kekoon kiertämällä kaikin keinoin maksuosuuttaan. Miksi kansalaisten pitäisi lisäksi rahoittaa yksityisiä yrityksiä, joiden todellisista vastuuajattelusta, pyrkimyksistä ja ” yhteisiin talkoisiin ” osallistumisesta ei ole mitään takuuta nykyisen ultraliberalistisen talousjärjestelmän puitteissa , jossa mm. yritysten toiminnan säännästelyä puretaan jatkuvasti ?
    Mitä tulee muutaman miljardöörin ” effektiiviseen altruismiin”, niin heidän almujen jakamisella vain kasvatetaan heidän omistamiensa yritysten kansainvälistä vaikutusvaltaa ja otetta valtioiden toiminnassa.

    Suomessakin yksilökeskeisyyden ja yleensä yksilön vastuun ja hyväntekeväisyyden korostamisesta tulisi osata siirtyä yhteiskunnallisen kollektiivisen toiminnan ja vaikutuksen korostamiseen ja vaatia perinpohjaista politiikan suunnanmuutosta.
    Lahjoitan varoja vain eläinsuojelujärjestöille, sillä eläimet eivät ole vastuussa ihmisten pahanteoista.

  4. Leo,
    Sanot antavasi taloutesi nettotuloista 10% hyväntekeväisyyteen , ja kerrot tarkistaneesi kuukausilahjoituksiasi ylöspäin.
    Oletko edes hivenen ajatellut, että tämä toteamus on tavallaan hyvin loukkaava ja epäoikeudenmukainen, koska se alentaa niitä suomalaisia, joilla ei ole varaa edes tarpeellisen jokapäiväisen elämisen hallintaan , ja joita kohtaan useimmiten tällainen ” laupeamielisyys ” kohdistuu ?
    Puhut kuin puhutkin hyvin toimeentulevan suomalaisen suulla. Läheskään kaikki kanssaeläjäsi eivät voi toteuttaa kehoitustasi toimia ” effektiivisen hyväntahtoisuuden ” mukaan.Kaikki eivät voi olla ” laupiaita samarialaisia ”. Monet eivät voi antaa yhtään siitä mitä heillä ei edes ole !

    Samoin puhut sijoittamisesta, josta saisi lisää rahaa hyväntekeväisyyteen. Nykyisin rahan sijoittamiseen liittyy usein pörssi-ja verokeinottelu, siis lisärahan tuottaminen rahan avulla. Siis maailmaa ” parannettaisiin ” hyvin kyseenalaisin keinoin …? Ja olet ehkä jo huomannut, että läheskään kaikki suomalaiset eivät pysty ” sijoittamaan ” varojaan mihinkään muuhun kuin päivittäiseen toimeentuloon, jos ne riittävät edes siihenkään.

    Tuosta ” sijoittamisesta” ja sen yhteydestä hyväntekeväisyyteen tulee heti mieleeni amerikkalainen Bill Gatesin ja Warren Buffetin ohjaama kampanja nimeltä Giving Pledge. Nämä upporikkaat henkilöt lupaavat antaa puolet varallisuudestaan hyväntekeväisyyteen.Heillä kun on siihen varaa.
    On kuitenkin muistettava, että amerikkalainen lahjoitusrahastosysteemi ( Fondation ) antaa valtavia verohelpotuksia ym.etuuksia näihin rahastoihin sijoittaville rikkaille henkilöille ,jolloin heidän toimintansa saadaan osittain näyttämään ikäänkuin oikeudenmukaiselta. Taustalla piilee silti se, että sijoittaessaan varojaan näihin lahjoitusrahastoihin nämä ” laupiaat ” hyvin toimeentulevat henkilöt eivät maksa kolikkoakaan veroja elämänsä loppuun asti ! Tällainen yritysten tuottamien varojen sijoitusmenetelmä onkin tietynlaista verokeinottelua puettuna kauniiseen ” hyväntekeväisyyden ” kaapuun.
    Näin ollen kysynkin : mihin tästä on joutunut se ” hyväntahtoisen ” rahan lahjoittajan ” hyvän olon tunne” , josta olet puhunut ? Tai oikeastaan, kenen hyödyksi tällainen hyväntahtoisuus ( effektiivi altruismi ) lopulta enimmäkseen koituu ? Ja mihin tästä on kadonnut sijoittamisen ja rahan lahjoittamisen moraalinen vastuu ?

    Onkin hyvin naivia luulla ja uskotella hyväntahtoisella hyväntekeväisyydellä olevan oikeudenmukainen maailmaa muuttava ja parantava vaikutus.

Kommentointi on suljettu.

Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi  arkea vasta 2007. 

Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna?

Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin: 
https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
Seuraa minua Instagramissa