Pariisin ilmastosopimus astui tänään 4.11.2016 voimaan. Sen kunniaksi on syytä nostaa malja!
Pariisin ilmastosopimuksen voimaantuloon vaadittiin vähintään 55 osapuolta, joiden osuus maailman kasvihuonekaasupäästöistä on vähintään 55 %. Tällä hetkellä jo 94 maata sopimuksen 197 osapuolesta on ehtinyt ratifioida sopimuksen. Mukana ovat kaikki suuret saastuttajat, kuten Kiina, Yhdysvallat, Intia, Meksiko ja EU.
Voimaantulokynnyt ylittyi keskiviikkona 5.10., kun muun muassa EU ja Kanada luovuttivat ratifiointiasiakirjansa YK:lle. Sopimus astuu voimaan 30 päivän kuluttua kynnyksen ylittymisestä eli perjantaina 4.11.2016.
Samaan aikaan Suomen hallitus on kieltämässä kivihiilen käytön lailla. Tämä on juuri sitä, mitä Pariisin ilmastosopimus käytännössä tarkoittaa. Tässä yhteydessä pitää kuitenkin varmistaa, että kivihiiltäkin pahemman turpeen energiakäyttö ei lisäänny. Myös turpeen energiakäytöstä tulisi vapautua mahdollisimman pian. Ja sitten on vielä öljy ja maakaasu. Eli energiamurros tulee olemaan paljon suurempi kuin ehkä osaamme vielä kuvitellakaan.
Ohessa kirjoitukseni aiheeseen liittyen Tuulivoima-lehdessä.
***
”Mikä aikanaan näytti mahdottomalta, on nyt väistämätöntä”
Pariisin ilmastosopimus astuu voimaan vielä tämän vuoden puolella. Vain vajaa vuosi sitten solmitun sopimuksen ratifiointivauhti on ollut ennennäkemättömän nopeaa. Ainakin, jos sitä vertaa esimerkiksi aiempaan Kioton ilmastosopimukseen. Siitä sovittiin jo vuonna 1997, mutta se saatiin lopulta ratifioitua ja astui voimaan vasta vuonna 2005.
Pariisin ilmastosopimuksen myötä maailman maat ovat sitoutuvat pitämään ilmaston lämpenemisen alle kahdessa asteessa ja tavoittelevat lämpenemisen pitämistä 1,5-asteen tuntumassa. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää koko energiasektorin murrosta.
YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon totesikin Pariisin ilmastosopimuksesta syyskuussa YK:n huippukokouksen yhteydessä osuvasti: ”Mikä aikanaan näytti mahdottomalta, on nyt väistämätöntä.” Energiamurros näyttää etenevän maailmalla todella nopeasti.
Suomessa ollaan samaan aikaan valmistelemassa kansallista energia- ja ilmastostrategiaa. Strategian tavoitteena on löytää ne keinot, joilla Suomi täyttää oman reilun osansa niin EU:n ilmasto- ja energiatavoitteista kuin Pariisin ilmastosopimuksestakin.
Suomen strategiaa valmisteleva ministeri Olli Rehn on luvannut, että yhtenä vaihtoehtona tarkastellaan skenaariota, jossa Suomi siirtyy kokonaan uusiutuviin energialähteisiin.
Joidenkin mielestä tämä voi tuntua radikaalilta. Perustuuhan energiantuotantomme pitkälle fossiilisiin polttoaineisiin, turpeen energiakäyttöön ja ydinvoimaan. Käytännössä kuitenkin kaikki muut vaihtoehdot kuin nopea siirtyminen pois fossiilisista polttoaineista kohti uusiutuvia energialähteitä, ovat mahdottomia.
Yhtenä ratkaisuna Suomen hallituksen tavoitteena on biomassan käytön lisääminen energiantuotannossa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että bioenergian hyväksyttävyys uusiutuvana energiamuotona sekä sen laskennallinen nollapäästöisyys EU:n päästökaupassa ja päästökaupan ulkopuolisilla sektoreilla pitäisi varmistaa.
Tähän liittyy kuitenkin monia ongelmia. Ensinnäkin tiede ei tue näkemystä, että biomassan energiakäyttö olisi nollapäästöistä ja kaikella bioenergialla olisi sama ilmastovaikutus. Näin ollen ei ole perusteltua määritellä bioenergiaa ”poliittisesti” nollapäästöiseksi.
Toisekseen bioenergian ja biomassojen käytön lisäämisellä on negatiivista vaikutusta luonnon monimuotoisuudelle. Hakkuukierron lyhentäminen muuttaa metsien ikärakenteita, mikä on yksi lajien uhanalaisuuden suurista syistä.
Kolmanneksi puun käyttötarkoituksella on keskeinen vaikutus käytön ilmastovaikutukseen. Jos puun käyttöä lisätään, tulisi käyttö kohdistaa energiakäytön sijaan pitkäikäisiin puutuotteisiin, kuten puurakentamiseen.
Biomassaa kannattaa energiantuotannossa (tai liikenteessä) käyttää vain siellä, missä sille ei ole nähtävillä vaihtoehtoja. Esimerkiksi liikenne voidaan pitkälle sähköistää lukuun ottamatta ehkä raskaita kuljetuksia ja lentoliikennettä, jossa biomassan käyttö voi olla perusteltua.
Mitä siis yritän sanoa? Tarkoitanko sitä, että kansallisen energia- ja ilmastostrategian tulisi lähteä siitä, että luovumme niin fossiilisista polttoaineista kuin ydinvoimasta ilman, että lisäämme biomassan energiakäyttöä.
Pitäisikö Suomen pystyä ratkaisemaan energiatarve pelkästään tuulivoimalla ja aurinkoenergialla, maalämmöllä ja aaltoenergialla sekä lisäämällä energiatehokkuutta ja energian säästöä. Joku voisi sanoa: utopiaa, mahdotonta, ei tule koskaan toteutumaan.
Haaste on kieltämättä valtava. Vaihtoehtona on ilmaston lämpenemisen kiihtyminen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen aiheuttamat peruuttamattomat ja vakavat muutokset, joihin yhteiskunnat eivät todennäköisesti pysty sopeutumaan. Ban Ki-moonin sanat kuitenkin auttavat: ”Mikä aikanaan näytti mahdottomalta, on nyt väistämätöntä.”
Leo Stranius
Kirjoittaja on Luonto-Liiton toiminnanjohtaja
Tämän Pariisin sopimuksen nopean voimaanastumisen puolesta on mm. Ranskan ympäristöministeri Ségolène Royal tehnyt ennennäkemättömän kovasti työtä neuvotellen osapuolten kanssa. Hän hoitaa nyt COP21:n presidentin tehtävää. On paljolti hänen ansiotaan, että sopimus astui voimaan jo paljon odotettua aikaisemmin eli 2-4 v. aikaisemmin kuin uskottiin . Royal halusi välttämättä, että sopimus ratifioidaan ennen tulevaa COP22.
Pariisin COP21 sopimus helpottaa ja nopeuttaa kansainvälisesti toimintaa ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi. Nyt ei enää ole kysymys pelkästään suurista lupauksista. Marrakeshissa 08.11.2016 puhutaan jo mekanismeista, tekniikoista ja keunoista. COP22 sattuu samalle päivälle Yhdysvaltojen presidentinvaalin kanssa. Toivoa vain sopii, ettei Trump tule valituksi, sillä hän on luvannut mitätöidä USA:n ratifioinnin !
Jostain on aloitettava, ja COP21-spimuksen voimaantulo on ensimmäinen etappi. Ranskan Vihreiden EU-edustaja ( meppi ) José Bové sanoo, että tämä on ensimmäinen edistysaskel. Kuitenkin yllättäen Ranskan hallitus, vastoin Pariisin sopimuksen tavoitteita, päätti 21.10.16 olla lisäverottamatta maan kivihiilituotantoa! CO2:n päästökaupan markkinoita ei myöskään ole meillä vielä avattu. Kunhan eivät muutkin maat seuraisi Pariisin esimerkkiä !
Tämä konkreettinen päästökauppakysymys saattaakin olla nyt Marrakeshin neuvottelujen asialistalla.
Ranskalaisen Nobel-ekonomistin Jean Tirolin mukaan COP21-sopimus on liian epämääräinen, koska tiedämme, että kollektiivisesti annettuja lupauksia ei koskaan pidetä, sillä kukaan ei tunne olevansa vastuussa …! Ja lisäksi Tirolin mukaan tällä sopimuksella työnnetään kaukaisempaan ajankohtaan niiden maiden konkreettinen osuus, joiden tulisi heti alkaa vähentää ilmastolle haitallisia päästöjä.
Ja tänään sitten Suomen hallitus haluaa monta uutta Kandin jättitehdasta, joilla veronmaksajien tukemana pitäisi tuottaa liikennepolttoainetta puusta. MItä järkeä muun maailman mennessä päästöttömään sähköautoiluun? On aivan hullua, että puun polttamista sanotaan päästöttömäksi ja vielä hullumpaa on valita näin huono vaihtoehto, kun tarjolla on aidosti hyvä eli sähkö. Elon Musk pitää myös sähkölentokonetta aivan mahdollisena, joten öljystä ja sen korvaavista voidaan aidosti luopua. Mitä virkaa on uudella yleiskaavallakaan, jos uuden Helsingin kaduilla saastuttaa sitten biopolttoaineautot. Katukuilut täyttyvät veronmaksajien tukemilla saasteilla, vaikka sähköautot toisivat puhtaat keuhkot.
Yhtä hullua on rakentaa maahan lisää ydinvoimaa näin suuria määriä, mutta sitten ei kuitenkaan ohjata liikennettä sähköiseksi, vaan ryhdytään viherpesemään näitä ilmastolle ja metsille tuhoisia biohankkeita. Tekee myös nämä ydinvoimalobbaajat naurettaviksi, jotka täälläkin ovat sitä puolustaneet pilkkakirvein.
Kyllä vihreissäkin pitäisi olla oppositio näille viherpesuhankkeille, tai menee koko uskottavuus. Yleiskaavaassa oli kahden miehen oppositio, joten kai tässäkin voisi nousta kapinaan, jotta ihmiset heräisivät tähän ongelmaan. Oli kuvaavaa, että Ylen toimittaja ei sanonut sanaakaan biopolttoainehankkeiden ongelmallisuudesta, kun asiasta radiossa juuri kertoi. Valtamedia on teollisuuden asialla ilman kritiikkiä.
Miksi Suomen täytyy olla mallimaa joka asiassa. Esim. ilmastonmuutoksesta on tehty melkoinen peikko. Suomen kansan mieliin on propagandalla syövytetty, että yksityisauto on se pahoista pahin. Ja nyt raukat luulevat, että autoilun vähentämisellä Suomessa olisi jotain vaikutusta ilmastonmuutokseen!
Oletetaan, että hiilidioksidipäästöt kiihdyttävät ilmastonmuutosta. Valitettavasti maailman hiilidioksidipäästöistä tuotetaan Suomessa vain kolme promillea. Suomen hiilidioksidipäästöistä, siis siitä kolmesta promillesta, henkilöautot tuottavat vain yhdeksän prosenttia. Voimme siis laskea, että maailman hiilidioksidipäästöistä Suomen henkilöautot tuottavat 0,00027 prosenttia. 99,99973 prosenttia hiilidioksidista tulee muualta kuin Suomen henkilöautoista. Jos autoilu Suomessa lopetettaisiin kokonaan, ei sillä olisi käytännössä mitään vaikutusta kokonaispäästöihin.
On olemassa oikeastikin tehokkaita tapoja vähentää hiilidioksidipäästöjä, mutta eihän hallitus tietenkään ota niitä kuuleviin korviinsa. Mieluummin ollaan tekevinään jotain raflaavaa, ja kansa pysyy tyytyväisenä.
Kukaan ei puhu, että rajan vieressä on viiden miljoonan ihmisen kaupunki ja sen liikenne ym. saasteet joita ei rajamuodollisuudet pysäytä.
Suomi voisi esimerkiksi lähettää joukkoja sammuttamaan Kaakkois-Aasian metsä- ja turvepaloja, joista sentään aiheutuu 15 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä puhumattakaan tulivuorten purkauksien aiheuttamista päästöistä.
Vaan auto se on kaiken pahan alku.
Tuo viimeisin Pekka Tuikan kommentti kuulostaa autoteollisuuden lobbaajan puheelta!
Tietenkin hiilidioksidipäästöjä tulee paljon muualtakin, ja Suomen ulkopuoleltakin, mutta ei kannattaisi minimisoida Suomen omaa osuutta, jos halutaan kantaa ilmastonmuutoksen jarruttamisesta ja estämisestä vastuuta. Tuntuu kovin huolettomalta siirtää vastuu vain muiden niskoille ja yrittää päastä kuin koira veräjästä!
Valitettavasti yksityisauto on juuri sellainen ”melkoinen peikko”, että esimerkiksi Pariisissa joudutaan jo useita kertoja vuodessa kieltämään osittain tai kokonaan autojen pääsy kaupunkiin nimenomaan terveyssyistä, koska asukkaat ovat tukehtumassa liikenteen saasteisiin. Samaan aikaan rajoitusten kanssa on kehoitettu väestöä, varsinkin lapsia,vanhuksia ja terveydeltään heikkoja ihmisiä pysymään sisätilpissa ja olemaan urheilematta ulkona muutoin kuin tarvittaessa.Tänäkin vuonna on jouduttu rajoittamaan moottiriliikennettä kaupungin alueella useita kertoja, koska sen haitallisuusaste on noussut korkealle. Pariisiin tulevilla ja siellä liikkuvilla autoilla on eriväriset tarrat merkkinä niiden saastuttamiskapasiteetista. Varsinkin korkeina saastehuippuina autot voivat liikkua tarran vârin mukaisesti vuoropäivinä. Rajoitusten aikana yleiset liikennevälineet ovat ilmaisia. Nyt jo puhutaan vakavasti dieselautojen kieltämisestä¨Pariisissa ja koko Ranskassa. Tästä on jo kait tehty Pariisissa valtuustoaloite. Muissakin Ranskan isoissa kaupungeissa on sama toimintatapa.
Suomessa Helsingissä ja muissakin isommissa kaupungeissa voidaan joutua samanlaiseen tilanteeseen, jollei autojliikennettä rajoiteta. Ja nämä autoliikenteenkin aiheuttamat saasteet siirtyvät ilmavirtausten kuljettamina kaupungeista maaseudulle, vuoristoon ja valtamerille asti. Tämä tuntuu jo vaikkapa meillä vuoristossa kasvimaallakin, kun maasta löytyy esimerkiksi tavallista suurempia raskasmetallipitoisuuksia yms.saateita, vaikka olemme melko kaukana ( n.75km. ) suurien kaupunkien suorista saasteelaskeutumista.
Auto ei saisi olla , ei ainakaan enää, sellainen ”pyhä lehmä” , kuin mitä se on ollut ja on joidenkin mielestä yhä !Ilman autoakin pärjää nykymaailmassa, jos todella haluaa.
Siis ei kovin kaukana Suomesta autojen yms.kulkuneuvojen aiheuttama saaste on jo huolestuttavalla tasolla .Miksi siis jatkaa Suomessa entisellä tavalla ollen välinpitämättömiä omasta hiilidioksidin levittämisestä ja saasteiden tarpeettomasta tuottamisesta ja siirtää syyt ( ja seuraukset ) toisten niskoille ja maksettaviksi ?
Vaikka Suomi on pieni maa, ja vaikka sen ei tarvitse olla kaikessa mallimaa, niin silti Suomella on lisäksi aihetta yrittää vaikuttaa kaikin mahdollisin tavoin hiilidioksidi-ym.päästöjen vähentämiseksi, koska esimerkiksi kalottijään hälyttävä sulaminen ja sen aiheuttama mahdollinen merenpinnan nousu sekä alueella elävien eläinten tuhoutuminen on alkanut nimenomaan pohjoisella pallonpuoliskolla, jossa Suomi sijaitsee. Tämä ei ole suinkaan ole mikään ”pelottelupeikko”, vaan ihan todellista totta!
Suomi on vielä rikas maa ja sillä on varaa muuttaa suuntaa ihmis-ympäristö -ja ilmastoystävällisemmäksi. Näin myös autojen aiheuttamia haittoja vähentämällä.Kehittymässä olevat Aasian, Afrikan ja muiden mantereiden köyhät maat sen sijaan eivät voi heti hetkessä toteuttaa ilmastonmuutoksen torjumiseksi tarvittavia keinoja. Syytä ei kannattaisi sälyttää näiden niskoille ja vaatia pikaisia toimia .Niitä on nk.kehittyneiden ja eniten saastuttavien maiden autettava niin rahallisesti kuin teknisestikin.Tästä neuvotellaan nyt parhaillaan meneillä olevassa Marrakechin COP22-kokouksessa.
Suomessa on otettava lisäksi huomioon
”Suomessa Helsingissä ja muissakin isommissa kaupungeissa voidaan joutua samanlaiseen tilanteeseen, jollei autojliikennettä rajoiteta.”
Kyllähän on melko paksua puhetta. Ei taida olla nyt kaikki palikat vieläkään kohillaan teillä asukasmäärän ja liikenteen määrä Ranska/Saksa vs. Suomi. Omat aivot voipi ottaa käyttöön kun ihan tosissaan väittää, että meidän 0,00027 CO2 päästöt ovat ne kaikkein ratkaisevimmat tässä ”ilmastomuutostaistelussa”. Ihan sama kuin kävisit kusella Suomenlahden rannalla ja väität, että se on kaiken saastuttamisen syy vaikka muut rannikkovaltiot laskevat pelto ym. lanoitevedet suoraan Suomenlahteen. Joten pelastakaamme Intian valtameri emmekä kuse Suomenlahteen. Suomen autoilijoita on ihan turha syyllistää ja puuttua todella ilmaston saastuttajiin meidän pikkuruisessa 5,4 milj asukkaan maassamme.
Viikon kysymys: kumpi tuottaa enemmän CO2 hiilidioksidia ilmastoon. Kaksi autossa istuvaa ja matkustavaa ihmistä vai kaksi pyöräilevää ihmistä.
http://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/maapallon-kasvit-imeneet-hiilidioksidia-2000-luvulla-jopa-kaksi-kertaa-entista-0
Tekstin viimeinen lause sanoo paljon.
Tämä on juuri sellaista toisia halveksivaa vihamielistä puhetta, josta olisi päästävä eroon puhuttaessa ilmasto-ja ympäristökysymyksistä.
En ole väittänyt, että Suomen CO2 päästöosuus olisi ratkaiseva ! Sanon sen olevan olemassa. Siis Suomellakin on vastuu päästöistä. Ne eivät ole vain toisten syytä ja toisten maksettavissa. Enkä minä ihan niin hölmö ole ettenkö näe eroa Pariisin ja Helsingin välillä. Olen asunut molemmissa kaupungeissa. Pariisissa itse kaupunginjohtaja Anne Hidalgo on ehdottanut dieselautojen kieltämistä. Tällaista ehdotusta ei varmaankaan ole tehty Helsingin kaupungin johtavissa elimissä ? Ranskassa dieselautojen osuus kaikista autoista oli 77,3 % vielä 2009. Nyt niiden osuus on laskenut alle 50% ja muutaman vuoden päästä niitä uskotaan olevan n.35% autokannasta. Ja vähitellen ne häviävät markkinoilta hybriidien ja uutta vähemmän saastuttavaa tekniikkaa käyttävien bensalla toimivien ajoneuvojen vallatessa markkinat. Ranskan autoteollisuus on alkanut toteuttaa tâtä suuntausta.Tärkeää on kuitenkin kehittää yleistä ja kollektiivista liikennettä. Oli minullakin muutama vuosi sitten iso dieselillä toimiva Ruotsissa valmistettu Volvo Break, mutta kun en tarvinnut sitä edes täällä eristäytyneessä vuoristossa, niin myin sen pois tarvitsevalle .Nykyään kun monenlaisia palveluja yms. saa ilman ikiomaa ykstyistä autoakin. Ja yhden ihmisen autolla pääsee meillä vaikkapa ostoksille monta ihmistä. Sopu sijaa antaa. Kaikki eivät tarvitse autoa, ei varsinkaan kaupungeissa. Siellä on kehitetty julkista liikennettä ja mahdollistettu myöskin sen saatavuus halventamalla hintoja ja maksattamalla työnantajalla osan ¨työmatkoista. Ja Pariisissakin kannustetaan polkupyörän käyttöä.Näin on meillä, mutta näin voisi olla Suomessakin.
Kommentista päätellen Helsingin ( ja Suomen ) ei nähtävästi siis tarvitsisi ottaa ilmastonmuutosta, ympäristönsuojeluia ja saasteiden vähentämistä sen enempää huomioon, koska autojen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt olisivat niin vähäpätöisiä verrattuna muun maailman saasteisiin! Ja kun se muu maailma onkin se saastuttaja, eikä pieni Suomi ! Tietenkin muu maailmakin saastuttaa ja enemmän, mutta miksi sitten Suomi on ratifioinut Pariisin ilmastosopimuksen, jossei Suomen olisi tarvis toimia muiden kanssa ilmastonmuutoksen jarruttamiseksi ?
Suomi ei ole ihan yksin maailmassa, eikä se voi olla eristäytyneenä muista maista ”omin nokkinensa'”? Se ei ole pieni ”puhdas” saasteita tuottamaton ja ”syytön” valtio .siellä Pohjolan perillä. Suomellakin on osuutensa päästöissä. Ehkä se tulee enemmän muista lähteistä kuin autoista ja liikenteestä, mutta miksi ihmeessä ei kannattaisi osallistua ilmastonmuutoksen estämiskampanjaan autojenkin päästöjä vähentämällä ?
Kyllä noista Itämeren saasteista on puhuttu julkisestikin, ja niistä on tehty tutkimuksia. Suomi voi vaikuttaa niiden vähentämiseen mm. osallistumalla esimerkiksi Pariisin ilmastospimuksen täytäntöönpanoon. Ole hyvä ja lue sopimus, jotta näet, mistä siinä puhutaan.
Mutta Helsinki on yhä kasvava ja leviävä kaupunki. Siis iso kaupunki suomalaismittakaavaan sijoitettuna. Ja nyt sinne on päätetty rakentaa ihan ”kaupunkibulevardi” ja uusia asutusalueirta nakertamalla viheralueista! Eli auroliikennettä lisätään ja ihmisten ja viheralueiden kustannuksella ta vähennetään. Onko tämä sitten sitä ”ympäristöystäv ällistä m
jäi lauseet kesken : piti olla:
Eli autoliikennettä lisätään ja ihmisten asumiseen tarkoitettuja kerrostaloja rakennetaan viheralueille.
Ja viimeinen lause:
Onko tämä sitten sitä ympäristöystävällistä menoa ?