Osallistuin tiistaina 11.10.2016 Nuorisotyön tulevaisuusfoorumiin. Tilaisuus järjestettiin sopivasti nuorisotyön viikolla, jonka teemana on yhdenvertaisuus.
Kaikkein kiinnostavinta antia oli tilaisuudessa julkaistu Nuorista Suomessa -tutkimuskooste (ks. pdf).
Tutkimus osoittaa, että enemmistö nuorista on tyytyväisiä elämäänstä. Toisaalta ongelmiakin on aika paljon – erityisesti niillä alueilla, joihin nuoret eivät itse voi vaikuttaa.
Julkaisussa listataan 9 asiaa, joissa nuorilla menee nyt paremmin kuin ennen.
1. Tyytyväisyys. Nuoret antavat keskiarvon 8,5 arvioidessaan tyytyväisyyttä elämäänsä.
2. Harrastus. Nuorten harrastaminen on kasvanut. Kaiken kaikkiaan 89 prosentilla nuorista on jokin harrastus.
3. Liikenne. Liikennekuolemien määrä on puolittunut ja loukkaantumisten määrä laskenut 20% kymmenen vuoden aikana.
4. Kiusaaminen. Kiusaamisen kohteeksi joutuneiden määrä on laskenut. Eniten kiusaaminen on vähentynyt peruskoulussa.
5. Pikavippi. Pikavippiuudistus on vähentänyt velkomustuomioita.
6. Terveys. Pääsy oppilasterveydenhuollon palveluihin on helpottunut huomattavasti.
7. Raskaus. Raskaudenkeskeytykset ovat vähentyneet.
8. Tupakka. Yhä harvempi nuori tupakoi. Esimerkiksi peruskouluikäisistä 72% ei ole koskaan tupakoinut (vuonna 2005 luku oli 54%).
9. Alkoholi. 1990-luvulla syntyneet nuoret joivat alaikäisinä vanhempia ikäluokkia vähemmän.
Kaikki eivät ole menneet kuitenkaan vain hyvään suuntaan. Näyttäisi siltä, että erityisesti ne asiat, jotka eivät johdu nuorten omista valinnoista, vaan yhteiskunnan rakenteista, perheiden ongelmista, Suomen taloudellisesta tilanteesta ja päättäjien tekemistä poliittisista valinnoista, ovat menneet negatiiviseen suuntaan.
10 asiaa nuorista, joissa on parannettavaa.
1. Väestömäärä. Vuonna 2030 alle 15-vuotiaita on yhtä vähän kuin viimeksi vuonna 1894. Nuorten määrä vähenee ja huoltosuhde heikkenee.
2. Koulutus. Matalasti koulutettujen määrä nousee ja korkeakoulutettujen määrä vähenee. Työmarkkinoille tulevat ikäluokat eivät ole koulutetumpia kuin sieltä poistuvat.
3. Työttömyys. Joka viides nuori mies on koulutuksen ulkopuolella työttömänä tai työvoiman ulkopuolella. Nuorten työttömyysjaksojen pituus on noussut 11 kuukaudesta 16 kuukauteen.
4. Alkoholi. Läheisten alkoholinkäyttö aiheuttaa haittoja 12 prosentille lukiolaisista ja 16 prosentille ammattikoululaisista.
5. Yksinäisyys. Yksinäiseksi tuntee itsensä vajaa 10% nuorista. 9 % peruskoulua käyvistä pojista on ilman läheistä ystävää. Yksinäisyyttä on enemmän pojilla kuin tytöillä.
6. Asuminen. Yli puolet asumistuen saajista on alle 30-vuotiaita. Nuoret ostavat ensimmäisen asuntonsa myöhemmin kuin aiemmin.
7. Asunnottomuus. Nuorten asunnottomuus on kasvanut reilusti pääkaupunkiseudulla.
8. Elintaso. Alle 35-vuotiaiden kotitalouksien elintaso ei juurikaan noussut vuosien 1990 ja 2013 välillä. Pienituloisia on eniten 18-24 vuotiaieden joukossa, yhteensä 134 000. Vanhempien, mutta alle 55-vuotiaiden kotitalouksien tulotaso on noussut noin 10% korkeammaksi kuin edeltävällä sukupolvella.
9. Rahanpuute. Yhä useampi joutuu tinkimään harrastuksistaan rahanpuutteen vuoksi. Erityisesti rahanpuute vaikuttaa liikuntaharrastusten määrään. Nuorten keskitulo jää alle muun väestön.
10. Ylipaino. Nuorten ylipainoisuus on lisääntynyt. Ylipainoisten suomalaisnuorten osuus 15-24 vuotiaista miehistä on 24 prosenttia ja naisista 16 prosenttia.
Erityisesti näyttää siltä, että 1990-luvun laman leikkaukset tulivat nuorille ja koko yhteiskunnalle todella kalliiksi. Allianssi on koonnut yhteen Suomen 1990-laman leikkauksia ja niiden vaikutuksia.
Oheinen kuva kertoo omaa karua kieltään. Tästä on syytä oppia kun nyt tehdään poliittisia päätöksiä.
“Suomalainen menestystarina on katkeamassa nuorten nenän edestä”, kirjoittaa nuorisotutkija Veli Liikanen julkaisun yhteenvedossa.
#tulevaisuusfoorumi #syrjinnästävapaa #hupparikansanpuolella