Tällä viikolla vietetään Pohjoismaista imetysviikkoa. Teemana on imetys osana kestävää kehitystä.
Imetysviikon myötä pääsin itse puhumaan yli 200 imetyksen ammattilaiselle Imetysviikon seminaariin tiistaina 18.10.2016 Helsingissä.
Imetys sopii hyvin kestävän kehityksen kehikkoon. Imetys on terveellistä ja sosiaalisesti oikeudenmukaista, taloudellisesti kannattavaa sekä ekologisesti kestävä tapa tarjota ravintoa vauvalle.
Imetys auttaa ehkäisemään nälkää, aliravitsemusta, liikalihavuutta ja kroonisia tauteja. Maailmassa kuolee 823 000 lasta vuosittain siihen, että heitä ei imetetä. Lisäksi oikealla imetyksellä voitaisiin välttää noin 20 000 äidin rintasyöpäkuolema.
Imetys tarkoittaa myös ruokaturvaa lapsille. Rintamaitoon kaikilla on varaa, ja imetyksellä voidaan vähentää köyhyyden vaikutuksia. Rintamaito suuntaa kulutusta kestävään suuntaan.
Rintamaito on luonnollista ja uusiutuvaa ravintoa, joka on ympäristölle turvallista. Rintamaidon tuottaminen ja kuljetus ei tuota saastetta, pakkausmateriaalia tai jätettä. Imetys turvaa vauvan terveyden ja ravinnonsaannin ilmastonmuutoksesta johtuvien vastoinkäymisten ja luonnonkatastrofien sattuessa.
Pelkästään kuudessa Aasian maassa myydään 720 450 tonnia korvikemaitoa. Tämä aiheuttaa noin 2,9 miljoonan tonnin kasvihuonekaasupäästöt. Samalla kilo maidonkorviketta kuluttaa noin 4000 litraa vettä.
Ympäristön kannalta ratkaisevaa on kuitenkin se, mitä imettävä vanhempi syö. Rintamaito ei muodostu tyhjästä. Mikäli imettävä vanhempi syö paljon eläinperäistä ravintoa, esimerkiksi naudanlihaa ja juustoa, ovat rintamaidon aiheuttamat päästöt todennäköisesti suuremmat kuin esimerkiksi soijapohjaisen korvikkeen.
Hyvä kattaus imetyksen vaikutuksista kestävän kehityksen eri ulottuvuuksiin löytyy tätstä materiaalipaketista.
Iso kiitos imetysviikon ja sen seminaarin järjestäjille! Todella arvokasta ja hienoa työtä teette!
Hyvää imetysviikkoa ja Imetysrauhaa! Kannattaa lukea myös tämä:
– Miksi niin harva imettää
