Kaupunginvaltuusto kävi vuoden ensimmäisessä kokouksessaan 20.1.2016 pitkän keskustelun kaupunginhallituksen esityksestä, jossa koulun ja oppilaitoksen perustamisesta ja lakkauttamisesta päättäisi jatkossa kaupunginvaltuuston sijaan opetuslautakunta.
Asiaa on perusteltu mm. sillä, että (1) muustakin palveluverkosta päätetään lautakunnissa, (2) muissakin kaupungeissa päätöksenteko on delegoitu lautakunnille, (3) päätöksenteko kestää nyt liian kauan, (4) valtuuston roolin pitää olla strateginen, (5) nykyinen järjestelmä on epätasa-arvoinen ja (6) päätöksenteko on parempaa kun siitä päättävät ne, jotka ovat parhaiten asiaan perehtyneitä.
Mielestäni nämä perustelut eivät ole uskottavia. Tästä syystä itse vastustin valtuustossa toimivallan siirtämistä. Valtuusto päättikin äänestyksen jälkeen palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi.
Ohessa vastaukset jokaiseen väitteeseen.
Väite 1: Palveluverkosta, esimerkiksi terveyskeskuksista ja kirjastoistakin, päätetään lautakunnissa
-> Vastaus: Kirjastot ja lautakunnat eivät vaikuta niin paljon ihmisten arkeen. Lapsi tai nuori ei vietä puolta valveillaoloajastaan yhdeksän vuoden ajan kirjastossa, terveyskeskuksessa, museossa, työväenopistossa tai nuorisotalolla. Vertaus ei toimi. Sitä paitsi olisi ihan hyvä, jos terveyskeskuksista tai kirjastoista päätettäisiin valtuustossa.
Väite 2: Muissakin kaupungeissa päätöksenteko on lautakunnilla
-> Vastaus: Se, että asioita tehdään jotenkin muualla, on huono päätöksenteon peruste. Osassa suurista kaupungeista päätösvalta on lautakuntatasolla, osassa ei. En ole varma kuinka hyvin Helsingin tilannetta voi verrata muihin kaupunkeihin, Helsingin väestömäärä ja väestönkasvu on suurempaa kuin muualla.
Väite 3: Päätöksenteko kestää liian kauan
-> Vastaus: On hyvä, että päätöksenteko kestää kauan sekä ihmisten vaikutusmahdollisuuksien että oppilaiden ja vanhempien arjen näkökulmasta.
Väite 4: Valtuuston roolin pitää olla strateginen, ei operatiivinen.
-> Vastaus: Kaupungin johtosäännöt ovat menossa uusiksi ja lautakuntien määrä ja toimivalta muuttuvat. Ja jos asiat toteutuvat nykyisten itsehallintoalue ja sote-alue ehdotuksen mukaisesti, niin kaupungille jäävä merkittävin toimiala tulee olemaan sivistystoimi – ja maankäyttö. Mistä valtuusto sitten enää päättää, muusta kuin maankäytön ja rakentamisen asioista – vai pitäisikö maankäyttöä ja kaavoitustakin koskevat asiat siirtää lautakunnan päätettäväksi, yhdenmukaisuuden vuoksi?
Väite 5: Nykyinen järjestelmä on epätasa-arvoinen, koska vain tietyillä alueilla osataan vaikuttaa
-> Vastaus: Miten tasa-arvo paranee, jos päätöksenteko viedään lautakuntaan ja sitä nopeutetaan samalla kun päätökset tehdään suljettujen ovien takana lautakunnassa. Sehän tarkoittaa käytännössä sitä, että vain niillä, jotka seuraavat todella läheltä tai intensiivisesti opetuslautakunnan asioita, on mahdollisuus vaikuttaa.
Väite 6: Päätöksenteko on parasta silloin kun se tehdään niiden toimesta, jotka ovat asioihin parhaiten perehtyneitä
-> Vastaus: Asiantuntijavaltaa kutsutaan teknokratiaksi. Demokratian perusajatuksena on, että valta nousee kansasta ja toteuttaa kansan tahtoa. Sitä paitsi opetuslautakunnan jäsenet tai viranhaltijat eivät välttämättä ole parhaita asiantuntijoita verrattuna esimerkiksi oppilaisiin ja heidän vanhempiinsa. Sitä paitsi mikään ei estä valtuustoa kuuntelemasta opetuslautakunnan jäseniä ja esityksiä jatkossakin.
Lisäksi voi todeta, että toimivallan siirtäminen opetuslautakunnalle:
1. Kaventaisi demokratian toteutumista sekä heikentäisi päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja ihmisten vaikutusmahdollisuuksia – on hienoa, että ihmiset voivat vaikuttaa itseään koskeviin asioihin
2. Päätöksenteon laatu heikkenisi – vaikka nyt lautakunta on hyväksynyt, ovat päätökset kaupunginhallituksessa ja valtuustossa usein muuttuneet.
3. Vastuu kouluverkosta on joka tapauksessa valtuutetuilla – myös valta niistä päätettäessä on hyvä olla valtuutetuilla, koska meiltä niistä kuitenkin kysellään.
Kannattaa katsoa aiheesta myös Helsinkiläisten vanhempainyhdistysten kannanotto sekä valtuutettu Pilvi Torsin hyvä kirjoitus aiheesta.
