Viisi vinkkiä: Mitä tehdä ensimmäisenä töissä

Aikaa onKannattaa olla tarkkana, miten työpäivänsä aloittaa.

Ihan ensimmäiseksi kannattaa kiinnittää huomiota työmatkaan. Esimerkiksi työmatkakävely, -juoksu tai -pyöräily piristää ja antaa sopivasti energiaa päivään. Parhaimmillaan työmatkaliikunta voi toimia päivän liikunta-annoksena. Näin ei aamulla tai illalla tarvitse enää erikseen lähteä kuntoilemaan.

Mitä sitten kannattaa tehdä ihan ensimmäiseksi kun saapuu toimistolle? Ohessa on viisi vinkkiä.

1. Sano hyvää huomenta. Kierrä toimisto läpi ja sano kollegoille hyvää huomenta ja kysy ehkä lyhyesti kuulumisia. Näin luot heti positiivisen yhteyden kanssatekijöihin.

2. Kirjoita kolme asiaa, joista olet kiitollinen. Istu alas ja kirjoita kolme asiaa, joista olet juuri sillä hetkellä kiitollinen. Päivittäin kiitollisuutta osoittavat ihmiset ovat onnellisempia, optimistisempia ja energisempiä sekä vähemmän stressaantuneita ja masentuneita.

3. Puhdista pöytäsi. Päivän aluksi kannattaa varmistua siitä, että työt voi aloittaa tyhjältä pöydältä. Näin ylimääräiset asiat eivät häiritse keskittymistä, asiat ovat oikeassa paikassa ja löytyvät helposti.

4. Kirjoita ylös tavoitteesi. Mieti ja kirjoita ylös päivän tärkeimmät tavoitteet. Tämä auttaa keskittymään oikeisiin asioihin ja priorisoimaan töitä kun päivän mittaan tulee jatkuvasti keskeytyksiä ja uusia tehtäviä.

5. Käy läpi työlistasi. Varmista, että päivän tavoitteesi ja tehtäväsi ovat linjassa sekä työlistasi että pidemmän aikavälin tavoitteidesi ja unelmiesi kanssa. Kannattaa pyrkiä tekemään sitä, minkä kokee merkitykselliseksi.

Ja kaiken tämän jälkeen voit harkinnan mukaan esimerkiksi avata sähköpostisi, päivän lehden ja verkkouutiset sekä sosiaalisen median kanavat. Sitä ennen kannattaa kuitenkin tehdä ne kaikkein tärkeimmät asiat.

Tärkeimmät asiat kannattaa ylipäätään tehdä silloin kun niillä ei vielä ole kiire. Näin kiire ja stressi eivät häiritse kun panokset ovat kaikkein korkeimmat.

Jos tuntuu, että on kovin kiire, kannattaa vain pysähtyä ja istua alas, sulkea silmät ja hengittää. Kyllä se menee ohi.

3 kommenttia artikkeliin ”Viisi vinkkiä: Mitä tehdä ensimmäisenä töissä”

  1. Ihmettelevän sanattomaksi taas jää tällaisen holhoavan numeroidun tekstin luettuaan. Voi hyvänen aika! Olisit Leo voinut säästää sitä tarkasti laksettua aikaasi ja olla kirjoittamatta tällaista ! Tässä olisit kyllä voinut ”säästää” ja ”leikata” , sellainen kun on nyt Suomessa muotia !! Mihin ollaan tosiaan menossa ? ..

    En kuitenkaan ota uskoakseni , että kaikista aikuisista nykypäivän suomalaisista olisi tullut niin lapsekkaita ja kykenemättömiä /osaamattomia ja halveksittavia, että heitä pitäisi opastaa ja avustaa normaalin työelämän/elämisen taidon opettelemisessa näin .. ….en edes löydä tarpeeksi vahvaa sanaa kuvaamaan noita ohjeita, tai sitten se on julkaistavaksi kelpaaamaton!

    • Kiitos palautteesta E.Stranius-Herrewyn! Monet tykkäävät näistä vinkkilistoista ja ne ovat myös hyvä tapa jäsentää omaa ajattelua. Mikäli näistä ei tykkää, niin eihän niitä ole pakko noudattaa eikä edes lukea. Aurinkoista syksyn jatkoa!

  2. Joka tapauksessa sinulle Leo tuntuu olevan elintärkeää numeroida varsinkin työnteon tapahtumat ja näin tehdä elämisestä hyvin mekaaniselta , koneelliselta tuntuvaa. Ikäänkuin tämä vahvistaisi osaamisen ja pätemisen tunnetta. Kaiken lisäksi näytät ”jäsentävän omaa ajatteluasi” muualta tulleiden ja muiden antamien ohjeiden mukaisesti. ( kts.mm.enlanninkielinen teksti blogissasi ) . Etkö voisi ehkä olla itsenäisempi ajattelusikin jäsentämisessä ja ottaa käyttöön omintakeisempi ja riippumaton ideointi ja ajattelutapa ?

    Annat vinkkejä lähinnä itsesi tavoin toimistossa työskenteleville tämän päivän uusavuttomille nuorehkoille henkilöille…jotka ovat tottuneet työnteon ja kaiken muunkin koneellistamiseen. Holhoukseen tottumattomaa huvittaa tällainen vinkittely, koska itsenäiseltä ihmiseltä tuollaiset toimet sujuvat ihan automaattisesti ilman mitään ”vinkkejä” ! Tuntuu kuin vinkiesi antaminen olisi muiden ( esim.työkavereiden) aliarvioimista. Oudoksuttaa , että suomalaiset eivät kykenisi itsenäiseen ajatteluun ja toimintaan…! Ihmeellistä kyllä, kun pitää Suomessa aikuisille opettaa hyvän päivän toivottaminen ja kiitoksen sanominen työpaikalla! Tuntuu kuin jo kotona ja koulussa ei oltaisi annettu mitään eväitä elämiseen…Tällaista ”holhouksen tarvetta ” ei sentään ole kaikilla suomalaisilla vielä, vaikka näyttääkin, että siellä on nyt monet asiat ihan vinksun vonksun sekaisin.

    No, kaikesta pyritään nykyään tekemään jonkinlainen business. Tuollainen ”valmentajan ” puuhakaan ei ole alkuaan lähtöisin Suomesta, ja sinä näyt hakevan itsellesi ottamassa ”valmentajan tehtävässä ” jatkuvasti vinkkejä englanninkielisistä teksteistä ja elämänohjeista!
    Miksi pitää hakea kaikenlaista hölmöä , lapsellista ja turhaa muualta, vieraista kulttuureista ja yrittää omaksuttaa ja sopeuttaa sitä Suomeen ? Sanon nimenomaan : hölmöä , lapsellista ja tarpeetonta.Ihan kuten turhan krääsän kerääminen . ( Tässä ei ole kysymys nk.monikulttuurisuudesta, joka on ihan eri asia) Miksi et voisi antaa ennemminkin omintakeisia neuvoja, eikä jotain muualta poimittua ja yhteenkerättyä ?

    Varmaankin monet ”holhoukseen” liiaksi tottuneet ihmiset tykkäävät kaikenlaisista listoitetuista ja numeroiduista vinkeistä…heidän kiireinen elämisensä kun on niitä koneellisen täynnä. Onhan asia tosin niin, että varsinkin hyvinkoulutettu, ei välttämättä sivistynyt, nykypäivän nuoriso ei enää tunne vaikkapa normaaleja käyttäytymistapoja kuten hyvän päivän toivottaminen, ole hyvän sanominen , anteeksipyytäminen ja kiittäminen! Tämä on sitä kiireisen ( usein muita kohtaan ) välinpitämättömän digitaalisukupolven elämäntapaa.

Kommentointi on suljettu.

Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!