Viikin Gardenia pitää pelastaa

Operaatio GardeniaHelsingin kaupungin konsernijaosto käsittelee Viikin Gardenian sulkemista maanantaina 8.6.2015 kokouksessaan.

Gardenian kohtaloksi on muodostumassa korkeat tilakustannukset ja se, että kaupungin opetusvirasto on lopettanut luontokoulupalveluiden ostot Gardenialta. Tämä uhkaa ajaa paikkaa pyörittävän yhtiön nyt konkurssiin.

Onneksi Gardenian puolesta on syntynyt vahva kansanliike. Esimerkiksi Viikki-Seura jätti kansalaisadressin valtuustoryhmien edustajille kaupungintalolla jo 26.11.2014. Adressissa oli 5155 nimeä puoltamassa Gardenian toiminnan jatkamista.

Ohessa vielä kolme syytä, joita Operaatio Gardenia on listannut siitä, miksi Gardenia kannattaa pelastaa.

1. Gardenian toiminta on tärkeää eivätkä talousvaikeudet johdu yhtiön toimesta. Luontokoululla on kysyntää eikä kaikkia tulijoita pystytä ottamaan vastaan. Opetusviraston rahoituksen loputtua luontokoulua on pyöritetty ilmaiseksi. Tapahtumissa ja kursseilla riittää osallistujia. Tilavuokrauksessa on hyvä käyttöaste ja se toimii tulonlähteenä markkinahinnoilla. Perusongelmana tilojen kalleus: kustannukset paisuivat rakennusvaiheessa -> suuri vuokra. Iso osa toiminnasta on luonteeltaan yleishyödyllistä, esim. ulkopuutarha ja luonnonsuojelualueen opastuskeskuksena toimiminen.

2. Gardenia tarjoaa monia uusia mahdollisuuksia. Uusi opetussuunnitelma painottaa luokkahuoneen ulkopuolella tapahtuvaa oppimista, koulupuutarhat ja puutarhakasvatus on kasvava ilmiö maailmalla. Gardenia on Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen virallinen opastuskeskus (yhteistyössä valtion kanssa) ja alue toimii kansainvälisesti merkittävänä lintuvetenä kaupungin sydämessä. Gardenia tarjoaa upeat puitteet myös hyvinvointialan yrityksille, vrt. uusin tutkimustieto luonnon terveysvaikutuksista.

3. Gardenian alasajo ei tuo kaupungille merkittäviä säästöjä, mutta siihen tehty 15 miljoonan euron investointi menisi hukkaan. Tilakeskus ei ole löytänyt rakennukselle ulkopuolista ostajaa tai vuokralaista. Rakennusaikainen laina on maksettava takaisin joka tapauksessa. Kiinteistön ylläpitokulut ovat suljettunakin arviolta 100 000 euroa vuodessa. Lisäksi tulevat kiinteistön piha- ja puutarha-alueiden hoidon kustannukset. Henkilöstöä ei voida irtisanoa (pl. Toiminnanjohtaja) ja se siirtyisi vain kaupungin palkkalistoille. Rakennusviraston ja ympäristökeskuksen ostot Gardenialta ovat noin 100 000 euroa vuodessa. Nämä palvelut olisi edelleen hankittava jostakin (puutarhaneuvonta, luontoretket).

Ratkaisuna voi toimia esimerkiksi seuraavat toimenpiteet:

– Opetusviraston luontokouluostot takaisin alkuvuosien tasolle eli noin 150 000 euroon
– Vuokran alennus esim. rakennuskustannusten poistoaikaa pidentämällä (20 -> 30 v.)ja poistopohjaa laskemalla (100 -> 70 %) – vrt. 3 vuotta sitten vuokra oli 150 000 euroa alempi, mikä mahdollisti voitollisen tuloksen
– Kaupunginavustuksen lisääminen
– Helen tai muu yritys sponsoriksi
– Gardenian toiminnan siirtäminen kaupungin budjettiin (vrt. Talvipuutarha, Korkeasaari)

Itse allekirjoitin toukokuussa kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakasen tekemän aloitteen Gardenian toiminnan jatkamiseksi.

Aloitteessa esitämme, että kiinteistöviraston tilakeskuksen Gardenia-Helsingiltä perimän vuokran määräytymisperusteet muutetaan niin, että 20 vuodelle laskettu investoinnin poistoaika pidennetään 30 vuoteen, poistot lasketaan nykyistä alhaisemmasta arvosta ja pääomavuokra lasketaan rakennuskustannuksista nollakorolla. Samalla esitämme, että Gardenian käyttöä kehitetään muun muassa ympäristökasvatuksessa, luontokoulutoiminnassa ja Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen opastuskeskuksena.

Alla aloite kokonaisuudessaan.

* * *

Aloite Viikin Gardenian toiminnan jatkamiseksi 20.5.2015

Kulttuuripääkaupunki 2000 –hankkeena perustetun Gardenia-Helsingin tulevaisuus on uhattuna. Gardenia-Helsinki on kaupungin (90%) ja yliopiston (10 %) omistama yhtiö, joka tuottaa yhteistyössä Helsingin kaupungin virastojen ja yliopiston kanssa luonto- ja viheralan palveluja. Näitä ovat muun muassa luontokoulut lapsille, opastetut puutarhakierrokset, luontoretket, kursit ja puutarhaneuvonta. Gardenia on myös oiva kokous- ja juhlapaikka.

Gardenian toiminnan jatkamiselle ja kehittämiselle on monia tarpeita. Tilakeskuksen perimät korkeat vuokrat ja opetustoimen luontokoulupalvelujen tilausten loppuminen ovat kuitenkin johtaneet Gardenia-Helsinki Oy:n taloudellisiin vaikeuksiin, vaikka kaupunki on antanut myös avustuksia toiminnalle. Kuvaavaa on, että Tilakeskus on tarjonnut Gardeniaa yrittäjille selvästi halvemmalla kuin vuokra, jota se perii nyt Gardenialta, mutta tuloksetta. Nykyistä vuokratasoa ei voi perustella markkinahinnoilla. Toisaalta vuokrataso perustuu suurempiin tuottotavoitteisiin kuin eräissä muissa kaupungin yleishyödyllisissä tiloissa (esimerkiksi kaupunginmuseo).

Esitämme, että kiinteistöviraston tilakeskuksen Gardenia-Helsingiltä perimän vuokran määräytymisperusteet muutetaan niin, että 20 vuodelle laskettu investoinnin poistoaika pidennetään 30 vuoteen, poistot lasketaan nykyistä alhaisemmasta arvosta ja pääomavuokra lasketaan rakennuskustannuksista nollakorolla. Samalla esitämme, että Gardenian käyttöä kehitetään muun muassa ympäristökasvatuksessa, luontokoulutoiminnassa ja Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen opastuskeskuksena.

* * *

4 kommenttia artikkeliin ”Viikin Gardenia pitää pelastaa”

  1. On t0della Helsingin kaupungin imagolle iso häpeä, jos Gardenian toiminta ajetaan alas.! Tämä menettely on aivan käsittämätöntä, miten tilakeskus käsittelee kaupungin omaa yhtiötä ja on esimerkiksi jättänyt korjaamatta jo alkuvaiheessa ilmenneen katon rakenteellisen vian. Se olisi kuulunut rakennusyhtiön korjata jo alkuvaiheessa. Nyt alasajoa perustellaan myös kalliilla kattoremontilla.
    Tilakeskuksen toiminta pitäisi asettaa lähempään tarkasteluun mielestäni. Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualue-selvityksessä todettiin uuden opastuskeskuksen tarve. Ei tarvitse rakentaa kokonaan uutta, kun on jo olemassa Gardenia ja sen pihapiirissä pääosin tyhjillään olevia rakennuksia, joiden tyhjyys johtuu korkeasta vuokrasta.
    Tsemppiä Gardenian puolesta toimintaan!

  2. Kaksi vuotta ollut tyhjillään. Onko tietoa, mikä on Gardenian tilanne nyt, näin kesän kynnyksellä to.ukokuussa 2017?

Kommentointi on suljettu.

Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.