Viikin Gardenia pitää pelastaa

Operaatio GardeniaHelsingin kaupungin konsernijaosto käsittelee Viikin Gardenian sulkemista maanantaina 8.6.2015 kokouksessaan.

Gardenian kohtaloksi on muodostumassa korkeat tilakustannukset ja se, että kaupungin opetusvirasto on lopettanut luontokoulupalveluiden ostot Gardenialta. Tämä uhkaa ajaa paikkaa pyörittävän yhtiön nyt konkurssiin.

Onneksi Gardenian puolesta on syntynyt vahva kansanliike. Esimerkiksi Viikki-Seura jätti kansalaisadressin valtuustoryhmien edustajille kaupungintalolla jo 26.11.2014. Adressissa oli 5155 nimeä puoltamassa Gardenian toiminnan jatkamista.

Ohessa vielä kolme syytä, joita Operaatio Gardenia on listannut siitä, miksi Gardenia kannattaa pelastaa.

1. Gardenian toiminta on tärkeää eivätkä talousvaikeudet johdu yhtiön toimesta. Luontokoululla on kysyntää eikä kaikkia tulijoita pystytä ottamaan vastaan. Opetusviraston rahoituksen loputtua luontokoulua on pyöritetty ilmaiseksi. Tapahtumissa ja kursseilla riittää osallistujia. Tilavuokrauksessa on hyvä käyttöaste ja se toimii tulonlähteenä markkinahinnoilla. Perusongelmana tilojen kalleus: kustannukset paisuivat rakennusvaiheessa -> suuri vuokra. Iso osa toiminnasta on luonteeltaan yleishyödyllistä, esim. ulkopuutarha ja luonnonsuojelualueen opastuskeskuksena toimiminen.

2. Gardenia tarjoaa monia uusia mahdollisuuksia. Uusi opetussuunnitelma painottaa luokkahuoneen ulkopuolella tapahtuvaa oppimista, koulupuutarhat ja puutarhakasvatus on kasvava ilmiö maailmalla. Gardenia on Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen virallinen opastuskeskus (yhteistyössä valtion kanssa) ja alue toimii kansainvälisesti merkittävänä lintuvetenä kaupungin sydämessä. Gardenia tarjoaa upeat puitteet myös hyvinvointialan yrityksille, vrt. uusin tutkimustieto luonnon terveysvaikutuksista.

3. Gardenian alasajo ei tuo kaupungille merkittäviä säästöjä, mutta siihen tehty 15 miljoonan euron investointi menisi hukkaan. Tilakeskus ei ole löytänyt rakennukselle ulkopuolista ostajaa tai vuokralaista. Rakennusaikainen laina on maksettava takaisin joka tapauksessa. Kiinteistön ylläpitokulut ovat suljettunakin arviolta 100 000 euroa vuodessa. Lisäksi tulevat kiinteistön piha- ja puutarha-alueiden hoidon kustannukset. Henkilöstöä ei voida irtisanoa (pl. Toiminnanjohtaja) ja se siirtyisi vain kaupungin palkkalistoille. Rakennusviraston ja ympäristökeskuksen ostot Gardenialta ovat noin 100 000 euroa vuodessa. Nämä palvelut olisi edelleen hankittava jostakin (puutarhaneuvonta, luontoretket).

Ratkaisuna voi toimia esimerkiksi seuraavat toimenpiteet:

– Opetusviraston luontokouluostot takaisin alkuvuosien tasolle eli noin 150 000 euroon
– Vuokran alennus esim. rakennuskustannusten poistoaikaa pidentämällä (20 -> 30 v.)ja poistopohjaa laskemalla (100 -> 70 %) – vrt. 3 vuotta sitten vuokra oli 150 000 euroa alempi, mikä mahdollisti voitollisen tuloksen
– Kaupunginavustuksen lisääminen
– Helen tai muu yritys sponsoriksi
– Gardenian toiminnan siirtäminen kaupungin budjettiin (vrt. Talvipuutarha, Korkeasaari)

Itse allekirjoitin toukokuussa kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakasen tekemän aloitteen Gardenian toiminnan jatkamiseksi.

Aloitteessa esitämme, että kiinteistöviraston tilakeskuksen Gardenia-Helsingiltä perimän vuokran määräytymisperusteet muutetaan niin, että 20 vuodelle laskettu investoinnin poistoaika pidennetään 30 vuoteen, poistot lasketaan nykyistä alhaisemmasta arvosta ja pääomavuokra lasketaan rakennuskustannuksista nollakorolla. Samalla esitämme, että Gardenian käyttöä kehitetään muun muassa ympäristökasvatuksessa, luontokoulutoiminnassa ja Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen opastuskeskuksena.

Alla aloite kokonaisuudessaan.

* * *

Aloite Viikin Gardenian toiminnan jatkamiseksi 20.5.2015

Kulttuuripääkaupunki 2000 –hankkeena perustetun Gardenia-Helsingin tulevaisuus on uhattuna. Gardenia-Helsinki on kaupungin (90%) ja yliopiston (10 %) omistama yhtiö, joka tuottaa yhteistyössä Helsingin kaupungin virastojen ja yliopiston kanssa luonto- ja viheralan palveluja. Näitä ovat muun muassa luontokoulut lapsille, opastetut puutarhakierrokset, luontoretket, kursit ja puutarhaneuvonta. Gardenia on myös oiva kokous- ja juhlapaikka.

Gardenian toiminnan jatkamiselle ja kehittämiselle on monia tarpeita. Tilakeskuksen perimät korkeat vuokrat ja opetustoimen luontokoulupalvelujen tilausten loppuminen ovat kuitenkin johtaneet Gardenia-Helsinki Oy:n taloudellisiin vaikeuksiin, vaikka kaupunki on antanut myös avustuksia toiminnalle. Kuvaavaa on, että Tilakeskus on tarjonnut Gardeniaa yrittäjille selvästi halvemmalla kuin vuokra, jota se perii nyt Gardenialta, mutta tuloksetta. Nykyistä vuokratasoa ei voi perustella markkinahinnoilla. Toisaalta vuokrataso perustuu suurempiin tuottotavoitteisiin kuin eräissä muissa kaupungin yleishyödyllisissä tiloissa (esimerkiksi kaupunginmuseo).

Esitämme, että kiinteistöviraston tilakeskuksen Gardenia-Helsingiltä perimän vuokran määräytymisperusteet muutetaan niin, että 20 vuodelle laskettu investoinnin poistoaika pidennetään 30 vuoteen, poistot lasketaan nykyistä alhaisemmasta arvosta ja pääomavuokra lasketaan rakennuskustannuksista nollakorolla. Samalla esitämme, että Gardenian käyttöä kehitetään muun muassa ympäristökasvatuksessa, luontokoulutoiminnassa ja Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen opastuskeskuksena.

* * *

4 kommenttia artikkeliin ”Viikin Gardenia pitää pelastaa”

  1. On t0della Helsingin kaupungin imagolle iso häpeä, jos Gardenian toiminta ajetaan alas.! Tämä menettely on aivan käsittämätöntä, miten tilakeskus käsittelee kaupungin omaa yhtiötä ja on esimerkiksi jättänyt korjaamatta jo alkuvaiheessa ilmenneen katon rakenteellisen vian. Se olisi kuulunut rakennusyhtiön korjata jo alkuvaiheessa. Nyt alasajoa perustellaan myös kalliilla kattoremontilla.
    Tilakeskuksen toiminta pitäisi asettaa lähempään tarkasteluun mielestäni. Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualue-selvityksessä todettiin uuden opastuskeskuksen tarve. Ei tarvitse rakentaa kokonaan uutta, kun on jo olemassa Gardenia ja sen pihapiirissä pääosin tyhjillään olevia rakennuksia, joiden tyhjyys johtuu korkeasta vuokrasta.
    Tsemppiä Gardenian puolesta toimintaan!

  2. Kaksi vuotta ollut tyhjillään. Onko tietoa, mikä on Gardenian tilanne nyt, näin kesän kynnyksellä to.ukokuussa 2017?

Kommentointi on suljettu.

Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Seuraa minua Instagramissa