Teemu Meronen: Äänestäjän vastuu

Teemu MeronenVieraskynäblogissa kestävän kehityksen konsultti Teemu Meronen kirjoittaa äänestäjien vastuusta kestävän yhteiskunnan rakentamisessa

Äänestäjän vastuu

Ihmisen toiminta maapallolla ei ole kestävällä pohjalla.

Vaarallisen ilmastonmuutoksen pysäyttäminen 2 asteeseen ei tällä tahdilla toteudu millään, biodiversiteetti köyhtyy ennennäkemättömällä nopeudella, ja uusiutumattomia luonnonvaroja kulutetaan vuosi vuodelta enemmän.

Nämä eivät ole ympäristökysymyksiä, vaan sivilisaatiokysymyksiä, koska ne vaikuttavat meidän kaikkien tulevaisuuteemme.

Kenellä on vastuu yhteiskunnan muuttamisesta kestävälle pohjalle?

Monen mielestä vastuu on kuluttajien, jotka ostavat lentomatkoja, liikaa tavaraa ja epäeettisesti valmistettuja tuotteita. Mutta kuka meistä pystyisi ostamaan kaiken ruoan ja käyttötavarat ja järjestämään liikkumisensa kestävän kehityksen standardien mukaisesti? Kaupasta ei saa kaikkea luomuna, bussit kulkevat bensalla (vaikka ne kuluttavatkin matkustajaa kohden vähemmän kuin henkilöauto), eikä tuotteiden toimitusketjuista voi yksittäinen kuluttaja millään tietää kaikkea. Edes yritykset eivät tiedä tarpeeksi myymiensä tuotteiden alkuperästä.

Onko vastuu sitten yrityksillä? Yritysten pitäisi tuottaa vain eettisiä ja ympäristöystävällisiä tuotteita ja palveluita. Autojen pitäisi olla vähäpäästöisiä, t-paitojen eettisiä ja kaupassa saisi myydä vain kasviksia ja korkeintaan luomulihaa. Onneksi meillä onkin paljon edelläkävijäyrityksiä, joiden tuotteet ja palvelut rakentavat kestävämpää maailmaa. Toisaalta monet yrittäjät harmittelevat, että kuluttajat eivät suostu maksamaan ostostensa kestävyydestä kalliimpaa hintaa. Lisäksi ainakin osa kuluttajista haluaa ison TV:n ja citymaasturin. Jos yksi yritys ei niitä tarjoa, niin joku toinen sen tekee. Lopuksi vielä puolustellaan, että eiväthän yritykset toimi väärin, niin kauan kuin ne noudattavat lakeja. Jos siis kaikkien yritysten halutaan tuottavan vain eettisiä ja kestäviä tuotteita, siitä pitäisi säätää lailla.

Olisiko vastuu siis poliitikoilla, joiden tulee säätää yrityksille sellaiset lait, joilla ilmastonmuutos saadaan pysäytettyä, biodiversiteetin tuhoaminen loppuu ja luonnonvarojen riittävyydessä otetaan tulevat sukupolvet huomioon? Mutta poliitikot valittavat, että kestävyysasiat eivät kiinnosta äänestäjää. Jos kansanedustajat ehdottavat liian tiukkoja lakeja tai päästöjen verottamista, valitsee kansa mieluummin toiset päättäjät. Sixten Korkmankin harmittelee, että taloudellisesti vaikeina aikoina ympäristö jää taka-alalle.

Vastuu on äänestäjällä. Sinä äänestäjänä päätät ketkä Suomea johtavat ja millaisia lakeja eduskunta säätää. Järkevät lait ovat niitä, jotka ohjaavat toimintaamme parempaan suuntaan ja takaavat lapsillemme puhtaan elinympäristön. Kestävät lait ovat niitä, jotka jättävät tuleville sukupolville planeetan parempana kuin mitä se oli meidän syntyessämme. Vastuullista on se, että saastuttaminen lopetetaan, vaikka se tarkottaisi taloudellisia uhrauksia. Työtä pitää syntyä sinne, missä tehdään parempaa maailmaa, ei ylläpitää siellä missä tuhotaan tulevaisuutta.

Näytetään kansanedustajille, että pelko on turhaa. Näytetään, että kestävyys kiinnostaa. Näytetään, että valitsemme päättäjiksi nyt ja tulevaisuudessa ne, jotka turvaavat meille paremman huomisen.

Kannetaan vastuumme yhteiskunnan kestävyydestä.

Teemu Meronen
Teemu Meronen on kestävän kehityksen konsultti ja Tieteen ja teknologian Vihreiden varapuheenjohtaja
https://twitter.com/teemumeronen

#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.