Teemu Meronen: Äänestäjän vastuu

Teemu MeronenVieraskynäblogissa kestävän kehityksen konsultti Teemu Meronen kirjoittaa äänestäjien vastuusta kestävän yhteiskunnan rakentamisessa

Äänestäjän vastuu

Ihmisen toiminta maapallolla ei ole kestävällä pohjalla.

Vaarallisen ilmastonmuutoksen pysäyttäminen 2 asteeseen ei tällä tahdilla toteudu millään, biodiversiteetti köyhtyy ennennäkemättömällä nopeudella, ja uusiutumattomia luonnonvaroja kulutetaan vuosi vuodelta enemmän.

Nämä eivät ole ympäristökysymyksiä, vaan sivilisaatiokysymyksiä, koska ne vaikuttavat meidän kaikkien tulevaisuuteemme.

Kenellä on vastuu yhteiskunnan muuttamisesta kestävälle pohjalle?

Monen mielestä vastuu on kuluttajien, jotka ostavat lentomatkoja, liikaa tavaraa ja epäeettisesti valmistettuja tuotteita. Mutta kuka meistä pystyisi ostamaan kaiken ruoan ja käyttötavarat ja järjestämään liikkumisensa kestävän kehityksen standardien mukaisesti? Kaupasta ei saa kaikkea luomuna, bussit kulkevat bensalla (vaikka ne kuluttavatkin matkustajaa kohden vähemmän kuin henkilöauto), eikä tuotteiden toimitusketjuista voi yksittäinen kuluttaja millään tietää kaikkea. Edes yritykset eivät tiedä tarpeeksi myymiensä tuotteiden alkuperästä.

Onko vastuu sitten yrityksillä? Yritysten pitäisi tuottaa vain eettisiä ja ympäristöystävällisiä tuotteita ja palveluita. Autojen pitäisi olla vähäpäästöisiä, t-paitojen eettisiä ja kaupassa saisi myydä vain kasviksia ja korkeintaan luomulihaa. Onneksi meillä onkin paljon edelläkävijäyrityksiä, joiden tuotteet ja palvelut rakentavat kestävämpää maailmaa. Toisaalta monet yrittäjät harmittelevat, että kuluttajat eivät suostu maksamaan ostostensa kestävyydestä kalliimpaa hintaa. Lisäksi ainakin osa kuluttajista haluaa ison TV:n ja citymaasturin. Jos yksi yritys ei niitä tarjoa, niin joku toinen sen tekee. Lopuksi vielä puolustellaan, että eiväthän yritykset toimi väärin, niin kauan kuin ne noudattavat lakeja. Jos siis kaikkien yritysten halutaan tuottavan vain eettisiä ja kestäviä tuotteita, siitä pitäisi säätää lailla.

Olisiko vastuu siis poliitikoilla, joiden tulee säätää yrityksille sellaiset lait, joilla ilmastonmuutos saadaan pysäytettyä, biodiversiteetin tuhoaminen loppuu ja luonnonvarojen riittävyydessä otetaan tulevat sukupolvet huomioon? Mutta poliitikot valittavat, että kestävyysasiat eivät kiinnosta äänestäjää. Jos kansanedustajat ehdottavat liian tiukkoja lakeja tai päästöjen verottamista, valitsee kansa mieluummin toiset päättäjät. Sixten Korkmankin harmittelee, että taloudellisesti vaikeina aikoina ympäristö jää taka-alalle.

Vastuu on äänestäjällä. Sinä äänestäjänä päätät ketkä Suomea johtavat ja millaisia lakeja eduskunta säätää. Järkevät lait ovat niitä, jotka ohjaavat toimintaamme parempaan suuntaan ja takaavat lapsillemme puhtaan elinympäristön. Kestävät lait ovat niitä, jotka jättävät tuleville sukupolville planeetan parempana kuin mitä se oli meidän syntyessämme. Vastuullista on se, että saastuttaminen lopetetaan, vaikka se tarkottaisi taloudellisia uhrauksia. Työtä pitää syntyä sinne, missä tehdään parempaa maailmaa, ei ylläpitää siellä missä tuhotaan tulevaisuutta.

Näytetään kansanedustajille, että pelko on turhaa. Näytetään, että kestävyys kiinnostaa. Näytetään, että valitsemme päättäjiksi nyt ja tulevaisuudessa ne, jotka turvaavat meille paremman huomisen.

Kannetaan vastuumme yhteiskunnan kestävyydestä.

Teemu Meronen
Teemu Meronen on kestävän kehityksen konsultti ja Tieteen ja teknologian Vihreiden varapuheenjohtaja
https://twitter.com/teemumeronen

Viikonlopun mittainen puolimatkan triathlon ja vähän enemmänkin! Perjantaina 3 km uinti, lauantaina 100 km pyöräilyä ja sunnuntaina 21,5 km juoksua. Sen lisäksi joka aamu venyttelyt ja 7 minute workout + perjantaina vielä 1,5 tunnin kuntopiiri.
Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi ja miten vältetään viherpesu? Hienoa olla puhumassa IMPACT Helsinki -tapahtumassa 29.4. 

IMPACT Helsinki kokoaa yhteen muutoksentekijöitä; markkinoijia, viestijöitä ja somevaikuttajia, arvopohjaisen markkinoinnin ja viestinnän teemojen pariin

Linkki ilmoittautumiseen löytyy täältä: https://lnkd.in/dGrMP4n6

#pinghelsinki #impacthelsinki2025
Olipa taas kiva peruskunto-sunnuntai! Valmentajan tekemässä ohjelmassa oli vapaavalintaista pk-harjoittelua neljä tuntia. 

Käytännössä tämä tarkoitti mulla  seuraavaa: ystävän kanssa tunti kevyttä sulkapalloa, tunnin juoksutreeni, tunnin fysiikkatreeni (kuntosali) ja lopuksi vielä reilun tunnin uintitreeni. Sen lisäksi hiukan pyöräilyä (siirtymät) ja aamulla kehonhuolto + seitsemän minuutin lihaskuntotreeni.

Ouran mukaan aktiivisia kaloreita 2335 ja vastaava kävelymatka 42,1 km (askeleita 24 140). Garminin mukaan virtaa olisi tälle päivälle vielä jäljellä 36/100 eli ”Tämänpäiväinen liikunta edistää kuntoasi ja terveyttäsi. Body Battery -tasosi riittää erinomaisesti loppupäiväksi!”
Nyt on aika juhlia, koska tänään siitä tuli totta! Helsinki on hiilivapaa kun Salmisaaren kivihiilivoimala suljettiin. 

Lukemattomat ihmiset ovat vuosia ja vuosikymmeniä tehneet tämän eteen väsymättä töitä. Nöyrä ja iso kiitos teille kaikille. Tiedätte kyllä keitä olette. 💚🌍
Meillä on töissä lyhennetty työviikko joka tarkoittaa sitä, että perjantaisin tehdään vain neljän tunnin työpäivää. Tämä on tuonut viikkoon ja varsinkin viikonloppuun huimasti tilaa tehdä myös kaikkea muuta. Ohessa mun perjantaipäivä!
Viikonloppu on hyvä aloittaa liikunnalla! Tänään aamulla 15 min venyttely + lihaskuntotreeni. Kevyt/palauttava pyöräily Lauttasaareen ja siellä tunnin juoksutreeni klo 7-8 + pyöräily takaisin Käpylään. Illalla vielä 1,5 tunnin kuntopiiri ja 1,5 tunnin uintitreeni. Päivän aikana liikuntaa yhteensä 5 h 47 min. Kyllähän tämä treenaaminen alkaa käymään jo työstä. Nyt lepoa.
Hyvää alkanutta kevättä ja maaliskuuta! Helmikuussa kokeilin jättää joka ilta puhelimen yöksi keittiöön eli en ottanut laitetta lainkaan makuuhuoneeseen. 

Oliko tällä vaikutusta puhelimen käyttöön? Kyllä oli ja aika paljon! 

Tammikuuhun verrattuna puhelimella vietetty kokonaisaika väheni helmikuussa yhteensä 27,5 tuntia eli noin 20 prosenttia. Toki osaltaan tähän vaikutti sekin, että helmikuussa olin viikon lomalla, jolloin puhelinta tuli käytetty vähemmän, kun ei ollut työasioita hoidettavana. 

Viihteen, uutisten ja sosiaalisen median osuus on kuitenkin varmasti se mitä monet haluaisivat illalla ja aamulla vähentää. Sen osuus tippui tammikuun 63,5 tunnista 33,5 tuntiin (-30 tuntia). Tästä sosiaalisen median käyttö puhelimella tippui 36,5 tunnista 26,5 tuntiin (-10 tuntia) ja viihteen/uutisten osuus 27 tunnista 7 tuntiin (-20 tuntia). 

Helmikuussa oli tietysti vähemmän päiviä kuin tammikussa, mutta laskennassa/tarkastelussa on tammi- ja helmikuun osalta molemmissa mukana vertailukelpoisuuden parantamiseksi neljä kalenteriviikkoa eli 28 päivää.

Miltä kuulostaisi 30 tuntia kuukaudessa enemmän aikaa? Mitä olen illalla ja aamulla sängyssä tehnyt? Nukkunut hiukan enemmän, haaveillut ja pohdiskellut sekä lukenut kolme paperikirjaa.

Nyt maailma on mennyt kuitenkin sen verran hulluksi, että maaliskuussa kokeilen olla kuukauden lukematta tai seuraamatta uutisia. Vastaavan uutispaussikokeilun tein maaliskuussa 2022. Keep Calm and Carry On.
Perjantai-illan treenit. 1,5 kuntopiiri ja siihen päälle 1,5 tunnin uinti. Kiitos @helsinkitriathlon
Posti toi kotiin tuoreen Luonnonsuojelijan ja sieltähän löytyi viisi vinkkiä 1,5 astetta parempaan arkeen!

#puolitoistaastetta #puolitoistaastettaparempiarki @gummeruskustannus