Suomi ympäristöinvestointien ja uusiutuvan energian ykkösmaaksi

Viikonloppu vierähti Pieksämäelle Suomen luonnonsuojeluliiton liittohallituksen ja valtuuston kevätkokouksessa.

Lauantaina Luonnonsuojeluliiiton hallitus hyväksyi järjestön uudet ilmasto- ja energialinjaukset. Näillä ja monilla muilla teemoilla lähestymme puolueita myös hallitusohjelmaneuvotteluita silmällä pitäen.

Sunnuntaina viimeisteltiin samaa teemaa koskeva julkilausuma: Suomi ympäristöinvestointien ja uusiutuvan energian ykkösmaaksi.

Suomen luonnonsuojeluliiton liittovaltuusto onnittelee Suomen Keskustaa vaalivoitosta ja kaikkia valittuja kansanedustajia. Liitto toivoo, että seuraava hallitus käynnistäisi rohkeiden uudistusten sarjan, jolla nykyisestä kertakäyttökulttuurista ja fossiilitaloudesta siirrytään luonnonvarojen kierrätykseen ja energiansäästöön perustuvaan kohtuutalouteen.

Kokouksessa keskusteltiin myös mahdollisesta luonnonsuojelu- ja ympäristöpolitiikan muutoksesta, joka voi vaatia menettely- ja vaikuttamistapojen tarkistamista liiton toiminnassa.

* * *

Suomen luonnonsuojeluliiton ilmasto- ja energialinjaukset:

1. Energiansäästö ja energiatehokkuus nostetaan etusijalle

– Rakennusten kokonaisenergiansäästötavoite nostetaan 40 prosenttiin vuoteen 2030 ja 80 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä. Talotekniikalla, kulutusjoustoilla ja huoneistokohtaisella lämmönmittauksella vähennetään kaukolämmön tarvetta.

– Rakennusten energianormit lähes nollaenergiataloille asetetaan 40 – 50 kWh/m2 tasolle ja omaenergiantuotannon aurinkosähköpaneelit ja -keräimet, pientuulivoimalat, lämpöpumput ja tulisijat hyväksytään mukaan rakennusten energiatodistukseen.

– Valtio kolminkertaistaa energiaremonttien tuen. Tuen piiriin otetaan taloyhtiöt ja asukkaiden omaenergiantuotanto. Lähienergialle tehdään edistämisohjelma, jossa hallinnolliset käytännöt yhdenmukaistetaan. Lähienergian tuotannossa käytettävien laitteiden arvolisävero lasketaan 15 prosenttiin tai laitteisto otetaan mukaan kotitalousvähennykseen.

2. Liikenteessä siirrytään uusiutuviin ja vähäpäästöisiin energiamuotoihin

– Valtio tukee liikenteen siirtymistä lähes 100-prosenttisesti uusiutuviin energiamuotoihin vuoteen 2035 mennessä. Liikkumistarvetta vähennetään. Kannustetaan siirtymistä joukkoliikenteeseen, kimppa-autoiluun, kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen esim. ruuhkamaksuilla siellä missä se on mahdollista. Ruuhkamaksuista saatavilla tuloilla kehitetään joukkoliikennettä.

– Joukkoliikenne taataan myös syrjäseuduille ja raideliikenteen kehittäminen nostetaan etusijalle.

– Laajennetaan biokaasun jakeluverkostoa ja varmistetaan pientuotannon kannattavuus. Hyödynnetään liikennepolttoaineena hiilidioksidista aurinko- ja tuulienergian avulla valmistettavaa metaania. Biokaasua valmistetaan myös maaseudun lannasta, nurmesta sekä kaupunkien lietteistä ja teollisuuden jätevirroista.

3. Uusiutuvaa bioenergiaa tuotetaan turvaten luonnon hiilivarastot ja monimuotoisuus

– Bioenergian käyttö sovitetaan ekologisen kestävyyden rajoihin siten, että monimuotoisuus ja kaikki metsien tarjoamat ekosysteemipalvelut säilyvät toimivina ja metsien hiilivarastot säilyvät mahdollisimman suurena. Metsistä vähintään 17 prosenttia suojellaan kullakin kasvillisuusvyöhykkeellä.

– Puunkorjuumäärät pidetään korkeintaan nykytasolla. Kannot ja järeä kuollut puu jätetään korjaamatta. Energiapuuta korjataan ensiharvennuksista ja kunnostuskelvottomilta ennallistettavilta soilta. Metsäbiomassaa korvataan maatalousbiomassalla.

– Varmistetaan, että soiden ekosysteemipalvelut toimivat säilyttämällä soiden turvekerros noin 5 miljardin tonnin hiilivarastona ja -nieluna sekä vesitalouden sääntelyn puskurina. Soiden hiilivarasto ja kyky säädellä vesitaloutta turvataan ja toteutetaan soidensuojelun täydennysohjelma.

– Kaikkien polttoaineiden päästöt tulee ottaa huomioon elinkaaren ajalta ja bioenergia sisällytetään päästökaupan piiriin.

4. Turpeen ja kivihiilen poltosta luovutaan vuoteen 2025 mennessä

– Puuhake ohjataan korvaamaan turvetta sisämaan energiantuotantolaitoksissa.

– Tuetaan siirtymistä turveteollisuudesta puun energiakäyttöön. Turpeen ja metsähakkeen tukikytkös, ns. kiikkulauta, katkaistaan ja turpeen verohelpotukset ja tuet poistetaan niin, että turpeen verokohtelu yhdenmukaisuus muiden fossiilisten polttoaineiden kanssa.

– Puretaan kaukolämpöverkon monopoliasema sallimalla hajautetusti uusiutuvilla tuotetun lämpöenergian kuten biokaasun ja maalämmön syöttäminen kaukolämpöverkkoon.

5. Kosket pidetään vapaina              

– Uutta vesivoimaa ei rakenneta. Vuotoksen ja Kollajan tekoaltaita ei rakenneta.

– Vanhojen voimalaitosten ympäristövaikutuksia vähennetään kalaportailla, turvaamalla riittävät ympäristövirtaamat, kalateillä, virtavesikunnostuksilla, EKOenergia-kriteereillä ja koskiensuojelulakia kunnioittamalla.

– Vanhojen turbiinien uusimisella saadaan lisää vesivoimaa, mutta sekin tehdään mm. kalojen alasvaellus turvaten. Tarkastellaan kriittisesti myös pienimpien vesivoimaloiden tarkoituksenmukaisuutta.

6. Suomi siirtyy käyttämään 100-prosenttisesti uusiutuvia energialähteitä vuoteen 2050 mennessä

– Aurinkovoimalle luodaan tehokkaat kannustimet ja kotimarkkinat takuuhintajärjestelmän avulla.

– Lisätään tuulivoimaa ottaen huomioon luontokohteet, maisema, melurajat, välkkeet, sijaintialueen luontoarvot ja linnuille sekä muulle lajistolle tärkeät alueet. Tuulivoimaloiden sijoittamisessa painotetaan luontoalueiden sijasta teollisuusalueita, entisiä turpeennostoalueita, isojen teiden läheisyyttä, laajempia peltoalueita sekä muita voimakkaan ihmisvaikutuksen piirissä olevia alueita.

– Sähkön ja lämmön tuottamista keskitetysti polttamalla vähennetään korvaamalla yhteistuotantosähköä uusiutuvalla sähköllä sekä kaukolämpöä energiaremonteilla ja lämpöpumpuilla. Energiayhtiöt velvoitetaan ostamaan sähkö pientuottajilta, investoimaan älykkäisiin sähköverkkoihin, joustoihin ja sähkön varastointikapasiteettiin.

7. Suomesta kansainvälisen ilmastopolitiikan edelläkävijä

– EU:n päästövähennystavoite nostetaan 60 prosenttiin vuoteen 2030, 95 prosenttiin vuoteen 2050.

– EU:n Uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden tavoitteet tehdään sitoviksi vuoden 2020 jälkeen.

– Suomi sitoutuu ilmastonmuutoksen oikeudenmukaiseen torjuntaan ja sopeutumiseen siirtämällä suunnitelmallisesti varoja kansainväliseen ilmastorahastoon.

8. Ydinvoimasta luovutaan nykyisten voimaloiden käyttöiän päättyessä

– Uusia ydinvoimaloita ei rakenneta.

– Vastuuvakuudet asetetaan oikeudenmukaiselle tasolle niin, ettei loppuun käytettyjen ydinvoimaloiden ja ydinjätteiden siivoaminen jää yhteiskunnan maksettavaksi.

– Ydinvoimalan hinnalla saisi Suomen aurinkoenergian osuuden nostettua nykyisestä alle yhden prosentin tasosta tasosta noin 10 prosenttiin kokonaissähköntuotannosta.

9. Suomen houkuttelevuutta ympäristöinvestoinneille lisätään

– Ympäristölle haitallisista tuista luovutaan.

– Jatkossa luonto- ja ympäristövaikutukset otetaan kaikkien uusien julkisten hankintojen ja yritystukipäätösten perustaksi.

– Päästöoikeuksien määrää leikataan markkinoilta, ja kaikki päästöoikeudet huutokaupataan, jotta päästöoikeuden hinta nousisi 30 euroon hiilidioksiditonnilta vuoteen 2020 mennessä. Hiilidioksidille asetetaan vero.

10. Tavoitteeksi luonnonvarojen kierrätykseen ja energiansäästöön perustuva kierto- ja kohtuutalous

– Panostetaan palveluihin ja paikallistalouteen, kuten lähiruokaan ja kotimaan luontomatkailuun sekä korkean jalostusasteen tuotteisiin ja materiaalitehokkuuteen.

– Energiaintensiivisen teollisuuden energiaverohelpotuksia vähennetään ja tukia jaetaan takaisin perustuen toiminnan ilmastovaikutuksiin.

– Ilmasto- ja energiaratkaisuissa huomioidaan eettiset näkökohdat ja ylisukupolviset vaikutukset.