Ilkka Hanski: Luonnon monimuotoisuus tulee iholle

Ilkka HanskiIlkka Hanski kirjoittaa vieraskynäblogissa luonnon monimuotoisuudesta ja sen terveysvaikutuksista

Luonnon monimuotoisuus hupenee nopeasti

Arvioiden mukaan lajien sukupuuttonopeus maapallolla on tällä hetkellä sellaisella tasolla, että prosentti lajeista häviää sadassa vuodessa.

Vauhti on edelleen kiihtymässä, ja nykymenon jatkuessa vuonna 2050 ollaan tasolla, jolla arvioiden mukaan 10-20 prosenttia lajeista häviää sadassa vuodessa.

WWF:n Elävä Planeetta Indeksin (Living Planet Index) mukaan kaikkein parhaiten tutkittujen nisäkkäiden, lintujen ja kalojen populaatiot ovat keskimäärin puolittuneet 40:ssä vuodessa. Tällainen kehitys on kestämätöntä. Tarvitaan toimia, ei vain julistuksia, joilla luonnon monimuotoisuuden väheneminen saadaan loppumaan.

Suomen metsäluonnon monimuotoisuus on vaarassa

Suomen metsälajeista 10 prosenttia on uhanalaisia. Jos kaikki suunnitellut uudet sellutehtaat käynnistyvät ja energiapuun käyttö kannot mukaan lukien kasvaa kaksinkertaiseksi, Suomen metsäluonto ajetaan todella ahtaalle. Uhanalaistuminen kiihtyy väistämättä entisestään, suojelutavoitteita ei saavuteta, ja mahdollisuudet metsien virkistyskäyttöön heikkenevät merkittävästi.

Luonnon monimuotoisuus ja terveys

Sadat tutkimukset ovat osoittaneet luonnossa liikkumisen, jopa pelkän luontomaiseman katselun, lisäävän terveyttä ja hyvinvointia. Näitä vaikutuksia ei ole helppo mitata rahassa, mutta ne ovat todellisia ja merkittävä osa ennalta ehkäisevää terveydenhoitoa.

Etenkin lasten luontokontaktit kouluttavat immuunijärjestelmää ja vähentävät allergista herkistymistä

Viime vuosien tutkimukset osoittavat, että lapsilla joiden kodin ympärillä on enemmän luontoa on pienempi todennäköisyys allergiseen herkistymiseen kuin lapsilla joiden kodin ympärillä luontoa on vähemmän. Allerginen herkistyminen johtaa usein kliiniseen allergiaan tai astmaan. Luontokontaktien kautta lapset (ja me vanhemmatkin) saamme kehoomme immuunijärjestelmää kouluttavia hyödyllisiä mikrobeja. Tutkimusryhmämme on varmistanut hiirikokeilla, että tietyillä bakteereilla on tosiaan haitallisia tulehdusreaktioita ehkäisevä vaikutus.

Luonnon monimuotoisuus vähenee, sivilisaatiosairaudet yleistyvät

Allergiat, astma, autoimmuunisairaudet, tyypin 1 diabetes ja monet muut tulehdusperäiset sairaudet ovat yleistyneet moninkertaisesti vain muutamassa kymmenessä vuodessa. Nämä sairaudet liittyvät immuunijärjestelmän toimintaan. On syytä epäillä, että vähentyneet luontokontaktit ovat muuttaneet meidän kehomme mikrobiyhteisöä meille epäedulliseen suuntaan. Antibioottien runsas käyttö vaikuttaa samaan suuntaan.

Mitä pitäisi tehdä?

Helsingissä kesällä 2014 kokoontunut Yrjö Janssonin säätiön rahoittama merkittävä kansainvälinen symposio päätyi esittämään seuraavat johtopäätökset (von Hertzen ym. 2015, Annals of Medicine):

1. Chronic inflammatory diseases are largely the result of reduced exposure to natural environments, sedentary lifestyle, and changed diet. Naturally biodiverse environments include ancient micro-organisms important for human health.

2. Environmental biodiversity is reflected in the diversity of human skin and mucosal microbiota. Diversity is a central element of healthy microbiota in reducing the risk of chronic inflammatory diseases.

3. National Health and Nature Programmes (action plans) are needed to increase the public awareness of nature’s health effects, and to affect attitudes and orientation. It is especially important to target children and adolescents; both the environment and the youngsters would benefit.

4. Politicians and stakeholders in urban planning must become more aware about the effects of natural environments on human health. People are not moving in masses back to the countryside, but elements of country life should be moved to cities, including measures that increase the diversity of microbiota.

Ilkka Hanski

Akatemiaprofessori Ilkka Hanski johtaa metapopulaatiobiologian tutkimuskeskusta Helsingin yliopistossa. Hän on tehnyt ekologista ja evoluutiobiologista tutkimusta 39 vuotta.

2 kommenttia artikkeliin ”Ilkka Hanski: Luonnon monimuotoisuus tulee iholle”

  1. Kun väestönkasvu pahentaa jokaista ympäristöongelmaa, niin kai se pitäisi edes mainita? Mieluummin rajoittaa tavalla tai toisella ihmisten syntyvyyttä, kuin ihmisten syntyvyydellä lisää kaiken muun kuolleisuutta aina sinne lopulliseen katoamiseen asti. Kun kyseeseen ei tule mikään Linkolan synkin hetki, vaan ihan vaan 0-2 lasta per perhe globaalisti, niin ei tuo nyt niin julma lääke ole. Meillähän se on jo todellisuutta.

    Sitten vain tulee eteen kysymys talouden rattaista ja talouskasvusta, eli onko talouskasvu itsessään niin tärkeä että sitä varten pitää maahanmuuttoa lisätä huomattavasti, ja unohtaa taas kaikki mitä on sanonut metsistä, vesistöistä ja niiden asukeista. Eikö voi etsiytyä siihen taloudelliseen tasoon, jossa oikeasti tärkeät hommat tulee yhä hoidettua, mutta turhasta luovutaan?

  2. Katsoo nyt vaikka Mellunkylänpuron siirtämästä pitkältä matkalta putkeen, syynä siinäkin rakentaminen eli väestönkasvu. Toisaalla haluavat talouskasvun nimissä rakentaa sen Kollajan. Toinen on pieni, toinen suuri, mutta kumpikin johtuu loputtoman kasvun talousopista.

    Vuosikymmeniä on tosiaan puhuttu samalla kun luonnontuhoajat ovat tehneet. Mutta millä tehdä, kun jos koittaa estää vaikka Kollajan rakentamisen, niin siitä saa linnaa. Näin kiva tämä hyvinvointiyhteiskunta on, että jos on sitä mieltä että ehkä ilmastonmuutoksen päästäminen ei ole hyvä juttu ja koittaa oikeasti sen estää, niin hyvinvointiyhteiskunta tulee ja pistää linnaan. Puhua kyllä saa, mutta ei siitä ole apua jos ei ole valmis haastamaan taloudellista ja poliittista eliittiä ja kohtaamaan heidän väkivaltakoneistoa. Professorisukupolvet vaihtuvat, puhetta riittää, mutta lopulta kaikki on vain romahduksen seuraamista ja havainnointia. Vastuuta siirretään aina vain seuraaville sukupolville.

Kommentointi on suljettu.

Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä