Ilkka Hanski: Luonnon monimuotoisuus tulee iholle

Ilkka HanskiIlkka Hanski kirjoittaa vieraskynäblogissa luonnon monimuotoisuudesta ja sen terveysvaikutuksista

Luonnon monimuotoisuus hupenee nopeasti

Arvioiden mukaan lajien sukupuuttonopeus maapallolla on tällä hetkellä sellaisella tasolla, että prosentti lajeista häviää sadassa vuodessa.

Vauhti on edelleen kiihtymässä, ja nykymenon jatkuessa vuonna 2050 ollaan tasolla, jolla arvioiden mukaan 10-20 prosenttia lajeista häviää sadassa vuodessa.

WWF:n Elävä Planeetta Indeksin (Living Planet Index) mukaan kaikkein parhaiten tutkittujen nisäkkäiden, lintujen ja kalojen populaatiot ovat keskimäärin puolittuneet 40:ssä vuodessa. Tällainen kehitys on kestämätöntä. Tarvitaan toimia, ei vain julistuksia, joilla luonnon monimuotoisuuden väheneminen saadaan loppumaan.

Suomen metsäluonnon monimuotoisuus on vaarassa

Suomen metsälajeista 10 prosenttia on uhanalaisia. Jos kaikki suunnitellut uudet sellutehtaat käynnistyvät ja energiapuun käyttö kannot mukaan lukien kasvaa kaksinkertaiseksi, Suomen metsäluonto ajetaan todella ahtaalle. Uhanalaistuminen kiihtyy väistämättä entisestään, suojelutavoitteita ei saavuteta, ja mahdollisuudet metsien virkistyskäyttöön heikkenevät merkittävästi.

Luonnon monimuotoisuus ja terveys

Sadat tutkimukset ovat osoittaneet luonnossa liikkumisen, jopa pelkän luontomaiseman katselun, lisäävän terveyttä ja hyvinvointia. Näitä vaikutuksia ei ole helppo mitata rahassa, mutta ne ovat todellisia ja merkittävä osa ennalta ehkäisevää terveydenhoitoa.

Etenkin lasten luontokontaktit kouluttavat immuunijärjestelmää ja vähentävät allergista herkistymistä

Viime vuosien tutkimukset osoittavat, että lapsilla joiden kodin ympärillä on enemmän luontoa on pienempi todennäköisyys allergiseen herkistymiseen kuin lapsilla joiden kodin ympärillä luontoa on vähemmän. Allerginen herkistyminen johtaa usein kliiniseen allergiaan tai astmaan. Luontokontaktien kautta lapset (ja me vanhemmatkin) saamme kehoomme immuunijärjestelmää kouluttavia hyödyllisiä mikrobeja. Tutkimusryhmämme on varmistanut hiirikokeilla, että tietyillä bakteereilla on tosiaan haitallisia tulehdusreaktioita ehkäisevä vaikutus.

Luonnon monimuotoisuus vähenee, sivilisaatiosairaudet yleistyvät

Allergiat, astma, autoimmuunisairaudet, tyypin 1 diabetes ja monet muut tulehdusperäiset sairaudet ovat yleistyneet moninkertaisesti vain muutamassa kymmenessä vuodessa. Nämä sairaudet liittyvät immuunijärjestelmän toimintaan. On syytä epäillä, että vähentyneet luontokontaktit ovat muuttaneet meidän kehomme mikrobiyhteisöä meille epäedulliseen suuntaan. Antibioottien runsas käyttö vaikuttaa samaan suuntaan.

Mitä pitäisi tehdä?

Helsingissä kesällä 2014 kokoontunut Yrjö Janssonin säätiön rahoittama merkittävä kansainvälinen symposio päätyi esittämään seuraavat johtopäätökset (von Hertzen ym. 2015, Annals of Medicine):

1. Chronic inflammatory diseases are largely the result of reduced exposure to natural environments, sedentary lifestyle, and changed diet. Naturally biodiverse environments include ancient micro-organisms important for human health.

2. Environmental biodiversity is reflected in the diversity of human skin and mucosal microbiota. Diversity is a central element of healthy microbiota in reducing the risk of chronic inflammatory diseases.

3. National Health and Nature Programmes (action plans) are needed to increase the public awareness of nature’s health effects, and to affect attitudes and orientation. It is especially important to target children and adolescents; both the environment and the youngsters would benefit.

4. Politicians and stakeholders in urban planning must become more aware about the effects of natural environments on human health. People are not moving in masses back to the countryside, but elements of country life should be moved to cities, including measures that increase the diversity of microbiota.

Ilkka Hanski

Akatemiaprofessori Ilkka Hanski johtaa metapopulaatiobiologian tutkimuskeskusta Helsingin yliopistossa. Hän on tehnyt ekologista ja evoluutiobiologista tutkimusta 39 vuotta.

2 kommenttia artikkeliin ”Ilkka Hanski: Luonnon monimuotoisuus tulee iholle”

  1. Kun väestönkasvu pahentaa jokaista ympäristöongelmaa, niin kai se pitäisi edes mainita? Mieluummin rajoittaa tavalla tai toisella ihmisten syntyvyyttä, kuin ihmisten syntyvyydellä lisää kaiken muun kuolleisuutta aina sinne lopulliseen katoamiseen asti. Kun kyseeseen ei tule mikään Linkolan synkin hetki, vaan ihan vaan 0-2 lasta per perhe globaalisti, niin ei tuo nyt niin julma lääke ole. Meillähän se on jo todellisuutta.

    Sitten vain tulee eteen kysymys talouden rattaista ja talouskasvusta, eli onko talouskasvu itsessään niin tärkeä että sitä varten pitää maahanmuuttoa lisätä huomattavasti, ja unohtaa taas kaikki mitä on sanonut metsistä, vesistöistä ja niiden asukeista. Eikö voi etsiytyä siihen taloudelliseen tasoon, jossa oikeasti tärkeät hommat tulee yhä hoidettua, mutta turhasta luovutaan?

  2. Katsoo nyt vaikka Mellunkylänpuron siirtämästä pitkältä matkalta putkeen, syynä siinäkin rakentaminen eli väestönkasvu. Toisaalla haluavat talouskasvun nimissä rakentaa sen Kollajan. Toinen on pieni, toinen suuri, mutta kumpikin johtuu loputtoman kasvun talousopista.

    Vuosikymmeniä on tosiaan puhuttu samalla kun luonnontuhoajat ovat tehneet. Mutta millä tehdä, kun jos koittaa estää vaikka Kollajan rakentamisen, niin siitä saa linnaa. Näin kiva tämä hyvinvointiyhteiskunta on, että jos on sitä mieltä että ehkä ilmastonmuutoksen päästäminen ei ole hyvä juttu ja koittaa oikeasti sen estää, niin hyvinvointiyhteiskunta tulee ja pistää linnaan. Puhua kyllä saa, mutta ei siitä ole apua jos ei ole valmis haastamaan taloudellista ja poliittista eliittiä ja kohtaamaan heidän väkivaltakoneistoa. Professorisukupolvet vaihtuvat, puhetta riittää, mutta lopulta kaikki on vain romahduksen seuraamista ja havainnointia. Vastuuta siirretään aina vain seuraaville sukupolville.

Kommentointi on suljettu.

Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.