Energiaa demokratiaan: Kohti yhdenvertaista Suomea

Leo Stranius - Energiaa demokratiaanDemokratia on länsimaisen hyvinvointivaltion perusta.

Demokratialla on myös merkitys yhdenvertaisuuden edistäjänä. Yhdenvertaisuus kattaa jokaisen ihmisen tasavertaisuuden etniseen taustaan, sukupuoleen, ikään, uskontoon tai seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta.

Suomi tarvitsee lisää suoraa demokratiaa, eli suoria kansanäänestyksiä ja kansalaisaloitteita. Julkisin varoin tuotettu tieto voitaisiin saattaa paremmin kaikkien saatavaksi. Avoimuuden, demokraattisen päätöksenteon ja yhdenvertaisuuden edistäminen ovat eduskunnan tärkeimpiä tehtäviä – myös ensi vaalikaudella.

Voimme vahvistaa suomalaista demokratiaa ja yhdenvertaisuutta esimerkiksi seuraavilla viidellä keinolla:

1. Kohti yhdenvertaisuutta. Tasa-arvoisen avioliittolain läpivienti kokonaisuudessaan on turvattava. Nykyinen syrjivä translaki tulee muuttaa itsemääräämisoikeuden ja ihmisoikeuksien toteutumisen nimissä. Asepalvelus tulee uudistaa kaikkia koskevaksi kansalaispalvelukseksi.

2. Suomesta hyvä maa muualta tuleville – ja muualla oleville. Suomen on oltava avoin maahanmuutolle. Rasismiin pitää puuttua, jotta kukaan ei joudu pelkäämään tai kokemaan itseään ulkopuoliseksi etnisen taustan takia. Suomen tulee olla myös aktiivinen maailmankansalainen, joka tukee reiluja pelisääntöjä, kehitysyhteistyötä ja ihmisoikeuksien toteutumista myös Suomen rajojen ulkopuolella.

3. Lisää kansalaisaloitteita ja kansanäänestyksiä. On tärkeää turvata suoran vaikuttamisen mahdollisuudet. Tästä hyvä esimerkki on Tahdon 2013 -kampanja. Kaikilla tulee olla oikeus saada äänensä kuuluviin. Suomessa tulisi järjestää useammin kansanäänestyksiä. Hyviä kansanäänestyksen aiheita voisivat olla esimerkiksi ydinvoiman lisärakentaminen tai Nato.

4. Tehdään päätöksenteosta avointa. Keskeneräisistä asioista on lupa keskustella. Erilaiset päätösvaihtoehdot tulee saada avoimeen kansalaiskeskusteluun jo valmisteluprosessin aikana. Valmistelussa käytettävät aineistot ja taustaoletukset tulee saada verkkoon. Kansalaiskeskustelun vaikutukset päätöksentekoon pitää pystyä osoittamaan. Tiedonsaannin ja osallistumisen esteettömyys on turvattava. Valtionhallintoon ja hallitusneuvotteluihin tarvitaan lobbausrekisterit.

Lyhyellä aikavälillä eduskunnan valiokuntien asiakirjat on julkistettava ja asiantuntijakuulemiset lähetettävä suorana verkkoon. Pidemmällä aikavälillä kunnanvaltuustojen, lautakuntien ja kunnanhallitusten kokoukset sekä EU:n ministerineuvoston kokoukset on muutettava avoimiksi, esimerkiksi suorien verkkolähetyksien avulla.

5. Vapautamme julkisin varoin tuotetun tiedon kaikille. Kaikki julkisesti tuotettu, yksityisyydensuojaa vaarantamaton tieto on saatava avoimeksi ja koneluettavaan muotoon korvauksetta. Asiakirja-aineistoille on määrättävä maksukatto ja kaikki julkiset, yksityisyyden suojaa vaarantamattomat asiakirjat laitettava saataville nettiin. Kaikille päätöksenteon tasoille on luotava sähköiset palvelut, joissa on reaaliaikaisesti saatavilla kaikki valmisteluun ja päätettäviksi tulevat asiat sekä päätökseen vaikuttavat asiakirjat liitteineen.

Demokratia ja yhdenvertaisuus kulkevat käsi kädessä. Kaikkien tulee olla yhdenvertaisia lain edessä. Yhdenvertaisuuden pohjalle on hyvä kehittää yhteiskunnallista dialogia päätöksentekijöiden ja kansalaisten välille.

Lisätään kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksia, arvostetaan moninaisuutta ja tehdään päätöksenteosta avointa. Nyt jos koskaan.

Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.
Viikonlopun mittainen puolimatkan triathlon ja vähän enemmänkin! Perjantaina 3 km uinti, lauantaina 100 km pyöräilyä ja sunnuntaina 21,5 km juoksua. Sen lisäksi joka aamu venyttelyt ja 7 minute workout + perjantaina vielä 1,5 tunnin kuntopiiri.