Ympäristölautakunta kokoontuu tiistaina 10.2. klo 16.15 alkaen.
Esityslista löytyy kokonaisuudessaan täältä ja alla avattuna.
Tärkeimpänä asiana lausunto yleiskaavasta ja Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan Östersundomin alueen ehdotuksesta sekä lausunto valtuustoaloitteestani koskien kaupungin vuoden 2030 päästövähennystavoitteen asettamista.
1.Yleiskaavan osalta ympäristölautakunta lähtee siitä, että kaavassa tulisi esittää energiatehokkuuden parantamisalueet, keskuspuistoon rakentamisesta luovutaan ja tehdään tuulivoimaselvitys. Lisäksi viheralueille rakentamista tulisi kompensoida sekä välttää arvokkaille luonto- ja virkistysalueille rakentamista niin kauan kuin mahdollista.
2. Östersundomin kaavasta ympäristölautakunta toteaa, että maakuntakaavaa ei tulisi Östersundomin osalta vahvistaa, ennen kuin voidaan osoittaa, että maankäyttöratkaisuista ei aiheudu Natura-arvoja merkittävästi heikentäviä vaikutuksia. Myös liikennejärjestelmässä (metro) tulee ottaa huomioon vaikutukset luontoarvoihin.
3. Vuoden 2030 päästövähennystavoitteen asettamisesta ympäristölautakunta esittää, että kehitysohjelmasta tehdyn päätöksen jälkeen muodostetaan työryhmä, joka valmistelee päästötavoitteen vuodelle 2030. Samassa yhteydessä tulisi myös esittää päästötavoite asukaskohtaisena, koska asukaskohtaiset ja kokonaispäästötavoitteet sekoitetaan helposti toisiinsa sekä arvioida voidaanko hiilineutraalisuustavoitetta aikaistaa. Hillinnän lisäksi tavoitteita tulisi asettaa myös ilmastonmuutokseen sopeutumiselle.
Alla esityslista kokonaisuudessaan ja jokainen kohta erikseen avattuna.
* * *
Ympäristölautakunta
03 / 10.02.2015
YMPÄRISTÖJOHTAJA
1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta
2 Ilmoitusasiat
Ilmoitusasiat täällä.
3 Ympäristökeskuksen vuoden 2014 tilinpäätöstiedot
Suomen luontokeskus Haltian toimintamenot, joihin kaupunginhallitus on aikanaan sitoutunut, siirrettiin ennakoimattomasti maksettavaksi ympäristökeskuksen talousarviosta tilinpäätösvuonna. Aiempina vuosina kustannukset on maksettu Khn keskitetyistä varoista toiminnan ja kävijämäärien vakiintuessa luontokeskuksen toiminnan käynnistyessä. Ympäristökeskus ei ollut varautunut talousarviossaan reilun 280 000 euron menoerään, vaan joutui tekemään kaupunginvaltuustolle ylitysesityksen, joka vuoden lopussa myönnettiin.
4 Ympäristönsuojelumääräysten muuttaminen
Ympäristölautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että se ryhtyisi toimenpiteisiin ympäristönsuojelumääräysten eräiden kohtien muuttamiseksi ja eräiden lisäysten tekemiseksi jäljempänä esitettyjen perusteiden ja liitteenä olevan ehdotuksen mukaisesti.
YMPÄRISTÖNSUOJELUOSASTO
1 Ilmoitusasiat
2 Lausunnon antaminen Lönnrotinkatu 3 asemakaavan muutoksesta nro 12242
Asemakaava päivitetään vastaamaan tontin nykyistä käyttöä asuinrakennuksena, rakennus merkitään suojelluksi rakennukseksi ja tontin rakennuskielto poistetaan. Alun perin asuintaloksi rakennetun rakennuksen muutos toimistotalosta takaisin asuinrakennukseksi on valmistunut vuonna 2014.
Ympäristölautakunta päättää, että lausunnon asiasta antaa ympäristökeskus.
3 Lausunnon antaminen Olympiastadionin asemakaavan muutoksesta nro 12310
Asemakaavan muutoksella Olympiastadionille muodostettava tontti 14514/4 osoitetaan urheilu-, liikunta- ja kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YU), jolle saa rakentaa myös Olympiastadionia palvelevia näyttely-, museo-, kokous-, toimisto-, ravintola- ja muita yleisöpalvelutiloja.
Ympäristölautakunta päättää, että lausunnon asiasta antaa ympäristökeskus.
4 Lausunnon antaminen Karhusaaren Winbergin sataman asemakaavan muutoksen selostuksesta nro 12322
Kaavamuutosalueeseen kuuluvalle venesatama-alueelle laaditaan asemakaavamuutos venesatamatoiminnan laajentamista ja kehittämistä varten. Tavoitteena on sallia satama-alueella nykyisten toimintojen lisäksi uusien veneiden talvisäilytysalueiden ja -rakennusten sekä laituripaikkojen rakentaminen. Tämän lisäksi kaavassa on osoitettu alueelle vähäisessä määrin uusia sataman toimintaan liittyviä rakennuksia mukaan lukien liike- ja asuintiloja.
Ympäristölautakunta päättää, että lausunnon asiasta antaa ympäristökeskus.
5 Lausunnon antaminen Pohjoinen Hesperiankatu 15 asemakaavan muutoksesta nro 12315
Asemakaavan muutos mahdollistaa 2 450 k-m2 asumisen sijoittamisen Urlus-säätiön omistamaan rakennukseen. Muuten kaavassa päivitetään sekä merkintä ajan tasalle liikerakennuksen korttelialueeksi että tontin kerrosala vastaamaan nykytilannetta.
Ympäristölautakunta päättää, että lausunnon asiasta antaa ympäristökeskus.
6 Lausunnon antaminen kaupunkisuunnitteluvirastolle Saariseläntien alueen ja Pyhätunturintie 2 asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12329
Asemakaavan muutoksen tavoitteena on täydennysrakentamisen mahdollistaminen ja siten uusien käyttäjien tuominen alueen palveluille. Asemakaavaehdotus mahdollistaa lisärakentamisen Saariseläntie 1 ja 3 ja Pyhätunturintien 2 tonteilla. Alueelle tulee kuusi uudisrakennusta, joiden rakennusoikeus on yhteensä noin 16 200 k-m2. Uusia asukkaita tulee noin 400.
Ympäristölautakunta päättää, että lausunnon asiasta antaa ympäristökeskus.
7 Lausunnon antaminen Koirasaaren asemakaavasta nro 12311
Alueelle suunnitellaan kerros- ja pientaloja. Asuinkortteleiden ulkoreuna muodostuu kerrostaloista ja tiiviisti rakennetut pientalokorttelit sijoittuvat alueen keskiosaan. Koirasaaren länsirannalle on suunniteltu Koirasaarenpuisto, jossa pyritään hyödyntämään vanhoja öljysataman rakenteita.
Ympäristölautakunta päättää, että lausunnon asiasta antaa ympäristökeskus.
8 Lausunto kaupunkisuunnitteluvirastolle Kuninkaantammenkallion asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12313
Asemakaavan muutos mahdollistaa kahden kerrostalokorttelin rakentamisen noin 900 uudelle asukkaalle. Muutoksessa teollisuustonttia ja viheraluetta muutetaan asuntokortteleiksi (AK) ja puistoksi (VP). Alueelle johdetaan Kuninkaantammenrinteeltä luoteeseen katu, jonka varrella korttelialueet sijoittuvat portaittain rinteeseen ja kerrosluku nousee neljästä kahdeksaan.
Ympäristölautakunnalla ei ole huomauttamista asemakaavan muutosehdotuksesta.
9 Lausunto kaupunkisuunnitteluvirastolle Helsingin yleiskaava – Kaupunkikaava, luonnoksesta
Yleiskaava varmistaa edellytykset riittävälle asuntotuotannolle ja elinkeinoelämän toimintaedellytykset. Yleiskaavaluonnoksessa on varauduttu vähimmillään 860 000 asukkaaseen ja 560 000 työpaikkaan vuoteen 2050 mennessä.
Ympäristölautakunnan lausunnossa kiinnitetään huomiota erityisesti kaavan ilmasto-, luonto- ja virkistys-, maankäyttö- ja liikenne sekä merialuevaikutuksiin. Lisäksi listataan ympäristöhaittoja aiheuttavia toimintoja.
Lisäksi kannattaa katsoa nämä:
– Yleiskaavaluonnoksen selostus (pdf)
– Yleiskaavaluonnoksen kartta (pdf)
10 Ympäristölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Helsingin ulkovalaistuksen tarveselvityksestä
Ympäristölautakunta toteaa, että ympäristökeskukselle ei ole tullut lainkaan valituksia valaistuksen heikkoudesta kaupungissa, sen sijaan häikäisystä tulee vuosittain muutamia valituksia. Useimmiten ne liittyvät teollisuuskiinteistöjen, parkkipaikkojen tai urheilukenttien valaistukseen. Ongelmallisia voivat olla mm. erityisen korkeat valopylväät, joilla tavoitellaan laajan alueen valaisua. Tarveselvityksen mukaan kaikenlainen häiriö- tai tarpeeton valo pyritään tulevaisuudessa estämään, niin ettei sitä suuntaudu esim. taivaalle, asuntoihin tai tarpeettomasti luonnonympäristöön. Tavoite on erittäin hyvä sekä asumisen että luonnon kannalta.
11 Helsingin metsien kääpäselvityksen täydennys 2014
Ympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi raportin Savola, K.: Helsingin metsien kääpäselvityksen täydennys 2014. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 1/2015. Julkaisu on saatavissa Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen internetsivuilla osoitteessa http://www.hel.fi/static/ymk/julkaisut/julkaisu-01-15.pdf
12 Lausunto kaupunkisuunnitteluvirastolle Helsingin liikenneturvallisuuden kehittämisohjelmasta
Turvallisuuden edistämiseksi tarvitaan voimakkaita toimenpiteitä, joita ohjelmaan onkin ansiokkaasti listattu. Autoliikenteen määrät tulevat kuitenkin ennusteiden mukaan myös kantakaupungissa kasvamaan lähitulevaisuudessa uusien asuin- ja työpaikka-alueiden myötä. Paitsi ympäristösyiden myös liikenneturvallisuuden edistämisen vuoksi ensiarvoisen tärkeää olisikin pyrkiä nykyistä voimakkaammin vähentämään autoliikennemääriä ja ohjaamaan liikkumistarpeen kasvua kestäviin liikkumismuotoihin.
13 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helen Oy:n ympäristölupa-asiassa
Ympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston 14.1.2015 antaman päätöksen No 8/2015/1, ympäristönsuojelulain 28 ja 55 §:n mukaisesta Helen Oy:n ympäristölupahakemuksesta, joka koskee Munkkisaaren huippu- ja varalämpökeskuksen toiminnan muuttamista ja ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista. Samalla ympäristölautakunta toteaa, ettei päätös anna aihetta muihin toimenpiteisiin.
14 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helen Oy:n Vuosaaren pohjatuhkan välivaraston ympäristöluvan rauettamisesta
Ympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen 30.1.2015, Nro 21/2015/1, jonka perusteella Uudenmaan ympäristökeskuksen Helsingin Energialle myöntämä ympäristölupamenettelylain (735/1991) mukainen ympäristölupa No YS 492, 29.7.1998 raukeaa.
15 Pilaantuneen maaperän kunnostaminen Helsingissä vuonna 2014
Helsingissä kunnostettiin vuonna 2013 pilaantunutta maaperää 33 eri kohteessa. Näistä kaivettiin pilaantunutta maata muualla käsiteltäväksi tai hyötykäytettäväksi yhteensä 121 665 tonnia.
15 Lausunto valtuustoaloitteesta ja kuntalaisaloitteesta, jotka koskevat kasvihuonekaasupäästövähennystavoitteen asettamista vuodelle 2030
Ympäristölautakunta toteaa, että päästövähennys riippuu voimakkaasti Helenin ratkaisuista ja tavoite vuodelle 2030 kannattaa asettaa vasta kun kaupunginvaltuuston päätös biolaitoksesta on tehty myöhemmin tänä vuonna. Esitetyt päästötavoitteet ovat skenaarioiden valossa selkeästi saavutettavissa Helenin kehitysohjelman edetessä valtuuston tavoitteiden mukaisesti.
Ympäristölautakunta esittää, että kehitysohjelmasta tehdyn päätöksen jälkeen muodostetaan työryhmä, joka valmistelee päästötavoitteen vuodelle 2030. Samassa yhteydessä tulisi myös esittää päästötavoite asukaskohtaisena, koska asukaskohtaiset ja kokonaispäästötavoitteet sekoitetaan helposti toisiinsa sekä arvioida voidaanko hiilineutraalisuustavoitetta aikaistaa. Hillinnän lisäksi tavoitteita tulisi asettaa myös ilmastonmuutokseen sopeutumiselle.
17 Aluehallintoviraston päätös Sompasaaren länsi- ja itärantojen rakentamisesta, vesialueen ruoppaamisesta ja täytöstä sekä valmisteluluvasta
Ympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi aluehallintoviraston 20.1.2015 antaman päätöksen nro 6/2015/2 Sompasaaren länsi- ja itärantojen rakentamisesta, vesialueen ruoppaamisesta ja täytöstä sekä valmisteluluvasta. Lautakunta päättää, ettei päätös anna aihetta muihin toimenpiteisiin.
18 Lausunto kaupunginhallitukselle ja Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Mätäjoen ylittävän Pietilän läntisen sillan uusimisesta
Ympäristölautakunta päättää antaa asiassa seuraavan lausunnon:
Sillan uusiminen tulee tehdä niin, että jokiveden haitallinen samentuminen estetään. Työmaavesien asianmukainen käsittely on suunniteltava etukäteen huolellisesti. Työmaavesien määrää ja laatua on ympäristölautakunnan käsityksen mukaan tarpeen seurata työn aikana (pH, kiintoaine-, typpi- ja öljyhiilivetypitoisuus), jotta voidaan varmistua vesiympäristölle aiheutuvien haittojen riittävästä vähentämisestä. Työt on ajoitettava ajankohtaan, joka ei häiritse taimenen lisääntymistä Mätäjoessa.
19 Vastaselitys Vaasan hallinto-oikeudelle Länsisataman ympäristölupa-asiassa
Ympäristölautakunta, joka on sekä Helsingin kaupungin ympäristön- että terveydensuojeluviranomainen, antaa seuraavan vastaselityksen annetuista vastineista Vaasan hallinto-oikeudelle.
Ympäristölautakunta viittaa asiassa aiemmin lausumaansa. Sen lisäksi ympäristölautakunta toteaa, että tilanne, jossa asumista tulee näin lähelle satamaa, jonka toiminta on lisäksi vilkastumassa, on poikkeuksellinen. Kaavoituksessa ja alueen rakentamisessa on otettu satamatoiminnan aiheuttaman melun ominaispiirteet huomioon kaavamääräyksin vain lähimmissä asuinkortteleissa.
Ympäristöluvan myöntämisen yhtenä edellytyksenä on, ettei toiminnasta aiheudu terveyshaittaa asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioiden. Ympäristölautakunta katsoo, että rakenteiden ääneneristävyyteen ei voi pelkästään luottaa, vaan lupamääräyksin tulee varmistaa, että ympäristöluvan valvontaviranomainen voi puuttua satamatoiminnasta aiheutuviin ennakoimattomiin meluhaittoihin sataman koko vaikutusalueella myös siinä tapauksessa, että satamatoiminnasta aiheutuvat meluhaitat ilmenevät vain sisätiloissa. Jos haittoja ennakkoarvioista huolimatta esiintyy, lupamääräysten muuttaminen on hyvin hidas tie korjata asioita. Myöskään yksittäistä määräystä ei voida antaa. Mahdollisiin haittoihin on voitava puuttua nopeasti, koska satamatoimintaa harjoitetaan yöaikaan, jolloin asukkaiden on voitava levätä. Aluehallintoviraston päätöksen mukaiset lupamääräykset eivät ehkäise riittävällä tavalla terveyshaitan mahdollisuutta ottaen huomioon toiminnan sijoituspaikka suhteessa asuntoihin.
Terveydensuojeluviranomaisen roolissa ympäristölautakunnan tehtävänä on ollut lausunnossaan ja vastineissaan tuoda lupaviranomaisen tietoon terveydensuojelulliset näkökohdat osana lupa-asian kokonaisarviointia. Terveydensuojeluviranomaisen rooli on uuden ympäristönsuojelulain myötä korostunut ympäristölupa-asioissa, kun lakiin lisättiin nimenomainen, pakollinen lausuntopyyntö sijaintikunnan terveydensuojeluviranomaiselta. Koska nykyinen lainsäädäntö ei siis estä vaan pikemminkin edistää terveydellisten näkökohtien huomioonottamista, ja ottaen huomioon myös sen, ettei terveydensuojeluviranomainen voi itse puuttua satamatoiminnan aiheuttamaan meluhaittaan, jos se aktualisoituu myöhemmässä vaiheessa, ei ns. sisämelua ole tarkoituksenmukaista erottaa erilliseksi asiaksi luvan käsittelystä.
Näin ollen vakiintunutta lupakäytäntöä on arvioitava uudelleen tästä näkökulmasta ja käytäntöä on muutettava, jos se on peruste olla antamatta meluhaittojen ehkäisemiseksi/torjumiseksi tarpeellisia lupamääräyksiä.
20 Lausunto kaupunginhallitukselle Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan Östersundomin alueen ehdotuksesta
Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava Östersundomin alueen kaavaehdotus käsittää Helsingin Östersundomista Sipoon Söderkullaan ulottuvan alueen. Alue pitää sisällään myös pienen alueen Vantaan Länsisalmesta. Östersundomin alueen maakuntakaava osaltaan sovittaa idän suunnan kasvuvyöhykkeen osaksi koko maakunnan aluerakennetta.
Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan Östersundomin alueen kaavaehdotusta on valmisteltu yhtäaikaisesti kuntien yhteisen yleiskaavaehdotuksen kanssa. Östersundomia suunnitellaan tiiviinä metroon tukeutuvana kaupunkimaisena alueena. Uudet taajama-alueet on tarkoitus kytkeä ratalinjausten toteuttamiseen.
Naturasta:
Yleiskaavaehdotuksen jälkimmäisessä, perusteellisesti tehdyssä Natura-arviossa on todettu kaavaratkaisun todennäköisesti aiheuttavan merkittävää haittaa pyylle, kehrääjälle ja ruisrääkälle. Tästä näkökulmasta erityisesti Salmenkallion alue on vaikeasti toteutettavissa. Salmenkallio on merkitty tiivistettäväksi alueeksi maakuntakaavaehdotuksessa.
Maakuntakaavan Natura-arviossa on päädytty siihen, että maakuntakaavan mukainen ratkaisu on toteutettavissa ilman merkittävää haittaa lajeille tai luontotyypeille. Kaavojen mittakaavaeron vuoksi tällainen tulkinta on mahdollinen, mutta ympäristölautakunnan näkemyksen mukaan tulkinta sisältää juridisia ja ekologisia riskejä. Natura-alueille on syytä jättää kaikissa kaavaratkaisuissa riittävä suoja.
Ympäristölautakunnan mielestä maakuntakaavaa ei tulisi Östersundomin osalta vahvistaa, ennen kuin voidaan osoittaa, että maankäyttöratkaisuista ei aiheudu Natura-arvoja merkittävästi heikentäviä vaikutuksia.
Liikennejärjestelmästä:
Ympäristölautakunta toteaa, että linjausvaihtoehtojen muodostamisessa ja vaikutusten kokonaisarvioinnissa on erityisen tärkeää ottaa huomioon metroasemiin kytkeytyvien rakentamisalueiden vaikutukset luontoarvoihin ja tulvariskialueisiin, mihin Östersundomin yleiskaavatyön yhteydessä tehty Natura-arviointi antaa hyvän lähtökohdan.
Ympäristölautakunta pitää hyvänä, että taajamatoimintojen toteuttaminen on sidottu raideliikenteen toteuttamispäätökseen. Kuitenkin on tiedostettava, että raideyhteyden viivästyminen voi uhata maakuntakaavan hyvien tavoitteiden toteutumista.
Ylijäämämaista:
Ylijäämämaiden loppusijoitusalueen ympäristövaikutusten arvioinnissa ja valinnassa tulee painottaa erityisesti vaikutuksia valuma-alueisiin. Lisäksi tulee huomioida asuin- ja virkistysalueille sekä itse toiminnasta että liikenteestä aiheutuvat haitat.
YMPÄRISTÖTERVEYSOSASTO
1 Ilmoitusasiat
ELINTARVIKETURVALLISUUSOSASTO
1 HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän talousveden valvontatutkimusohjelman päivitys
Ympäristölautakunta päättää hyväksyä osaltaan HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut –kuntayhtymän talousveden valvontatutkimusohjelman 2011-2015 päivityksen vuodelle 2015.
2 Eläinperäisten elintarvikkeiden ensisaapumisvalvonta Helsingissä 2014
Ympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi selvityksen eläinperäisten elintarvikkeiden ensisaapumisvalvonnasta Helsingissä vuonna 2014.
PUHEENJOHTAJA
1 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen
YMPÄRISTÖJOHTAJA
5 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano
* * *
Mitenköhän viheralueille rakentamista olisi mahdollista ”kompensoida”? Jos alueelle rakennetaan, se on mennyttä ja siis luontaisen määrä vähenee – uudet luontoalueet syntyvät vain pitkän ajan kuluessa.
Ei myöskään ole olemassa mitään mekanismia (tai ainakaan minä en tiedä), millä kaavaan saataisiin toteuttamisjärjestys, joka määräisi, että luonto- ja virkistysalueille yleiskaavassa osoitettu rakentaminen toteutettaisiin vasta viimeiseksi. Ainoa keino turvata niiden säilyminen, on käyttää kaavassa säilyttäviä merkkejä.
Yksi nyt esillä olevan yleiskaavaluonnoksen heikkouksia on sen vuoteen 2050 ulottuva aikaperspektiivi. Hamaan tulevaisuuteen vedoten kaavassa on rakentamista osoitettu hyvinkin kyseenalaisiin kohteisiin. Jos aikaperspektiivi olisi lyhyempi (esim. vuosi 2030), kaavan ennustettavuus paranisi ja siitä voitaisiin heti pyyhkäistä kaikki ne merkinnät, jotka johtavat kaupunkirakenteen levittämiseen luontoalueille. Yleiskaavaprosessi kuitenkin toistuu 10 – 15 vuoden välein, joten varaukset 35 vuoden päähän ovat tarpeettomia.
Toinen heikkous on kaavan pikseliluonne, jonka vuoksi sen todelliset luontohaitat voivat olla isommat kuin äkkiseltään edes näyttäisi. Kaavakartan pikselithän vaikuttavat toisiinsa ja asumisvaltaisen alueen vieressä oleva hehtaarin kokoinen pala virkistysaluetta voisikin asemakaavoituksessa päätyä rakennettavaksi. Jos näin kävisi pikselikaavaa käytettäisiin ikään kuin yleiskaavan sisältövaatimusten ohituskaistana. Tähän asiaan tullaan jossain toivottavasti puuttumaan.
Teillä on melkoinen esityslista. Olen usein vastaavia listoja lukiessani tajunnut, että käytännössä suurin osa päätöksistä tehdään Helsingin kokoisessa kaupungissa sokkona, koska ei ole edes teoreettisesti mahdollista, että päättäjät pystyisivät perehtymään asioihin.
Kansallinen tavoite on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä. Kun yleiskaavan aikajana ulottuu vuoteen 2050 ja kaavaluonnos vähentäisi toteutuessaan luontoa Helsingistä, näyttäisi pääkaupungin luonto köyhtyvän pitkälle tulevaisuuteen – ellei sittenkin kaavoiteta toisin.
On mahdollista tehostaa jo rakennetun maa-alueen käyttöä selvästi. Tätä helpottaa se, että rakennettua maata vapautuu uuteen käyttöön, kun yhteiskunta muuttuu. Muutokset on tärkeätä tunnistaa mahdollisuuksina, jotta suunnitteluun löydetään enemmän uusia keinoja. Luontaisia alueita taas olisi hyvä paitsi säilyttää myös vahvistaa. Edut olisivat monet.
Tulevaisuuden suurten haasteiden joukossa ovat sekä ilmastonmuutoksen torjuminen että luonnon monimuotoisuuskadon pysäyttäminen. Molemmat ympäristöhaasteet linkittyvät toisiinsa.
Ympäristöhaasteisiin vastaaminen ei vaadi uhrauksia, vaan on mahdollisuus. Luontaisiin alueisiin satsaaminen tukee monin tavoin ihmisten terveyttä ja auttaa muutoinkin edullisesti yhteiskunnan toimivuutta. Vahva lähiluonto säästää kaupungin menoja ja on siksi taloudellista.
Suuri kaupunki kuluttaa luontoa paljon myös oman alueensa ulkopuolella. Tehoton maankäyttö kaupungissa ei toisaalta säästä luontoa muualla. Oikeilla valinnoilla kaupunki voi säästää luontoa sekä omalla alueellaan että toisaalla.