Vuoden 2015 jälkeinen kehitysagenda: Nuoret mukaan päättämään

Kestävän kehityksen toimikuntaKestävän kehityksen toimikunta kokoontui uudella kokoonpanolla 15.12.2014 ensimmäisen kerran.

Puheenjohtajana toimii pääministeri Alexander Stubb ja varapuheenjohtajana ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen. Itse olen toimikunnassa Luonto-Liiton edustajana.

Kokouksen aiheena oli tällä kertaa Vuoden 2015 jälkeinen kehitysagenda, globaalit kestävän kehityksen tavoitteet ja Suomen kansalliset prioriteetit.

Kun puhutaan YK:n vuoden 2015 jälkeisistä kehitystavoitteista, olisi toivottavaa, että käsillä olevat ympäristöhaasteet, esimerkiksi ilmastokriisi ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen, huomioitaisiin aiempia vuosituhattavoitteita selkeämmin. Myös nuoret tulisi ottaa mukaan valmisteluprosessiin prosessiin.

Itse käytin kokouksessa seuraavan puheenvuoron.

* * *

Vuoden 2015 jälkeinen kehitysagenda: Nuoret mukaan päättämään

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät toimikunnan jäsenet

Ei riitä, että luonnonvaroista ammennettu vauraus jaetaan tasaisemmin, vaan luonnonvarojen käyttöä ja päästöjä on myös kohtuullistettava kestävälle tasolle.

Ikuiseen kasvuun perustuva talous johtaa luonnonvarojen kannalta velaksi elämiseen. Taloudellinen kehitys on irtikytkettävä ympäristön tilan heikentämisestä. Kestävän kehityksen tavoitteissa tämä jää puolitiehen: yhtenä tavoitteena tarjotaan ”jatkuvaa talouskasvua kansalliset olosuhteet huomioiden” ja toisaalta puhutaan ympäristötavoitteista.

Tilanne on vähintään skitsofreeninen kun samaan aikaan on eri suuntiin vetäviä ja keskenään ristiriitaisia tavoitteita.

Kun mietitään vuoden 2015 jälkeinen kehitysagendaa ja Suomen prioriteetteja, kannattaa huomioida seuraavaa.

Maailmassa on 1,8 miljardia 10-24 -vuotiasta nuorta. He joutuvat kohtaamaan koulutuksen, perusterveydenhuollon ja toimeentulon haasteet. Globaalit ympäristöhaasteet, kuten luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen, ilmastokriisi ja luonnonvarojen ylikulutus vaikuttavat eniten tuleviin sukupolviin ja tämän päivän lapsiin ja nuoriin.

Post 2015 neuvotteluissa kannattaa pitää mielessä, että puolet maailman väestöstä on alle 25-vuotiaita. Nykyinen nuorten sukupolvi on suurin koskaan, ja erityisiä nuoriin keskittyviä tavoitteita tulisi sisällyttää kaikkiin kehityslinjauksiin.

Huolimatta nuorten suuresta osuudesta yhteiskunnassa heidän panostaan on hyödynnetty varsin vähän.

Esimerkiksi YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon on puhunut nuorten osallistumisen puolesta: ”Post 2015 agenda koskee teidän tulevaisuuttanne, joten sen on oltava teidän agendanne.” Hän totesi, että ”elämme täyttämättömien tarpeiden maailmassa, mutta toisaalta myös mahdollisuuksien maailmassa, ja siksi kannustan nuoria jatkossakin tekemään osansa ja osoittamaan johtajuutta globaaleina kansalaisina”

Olisikin tärkeää, että nuoret otettaisiin mukaan valmisteluun ja päätöksentekoon, kun mietitään Vuoden 2015 jälkeinen kehitysagendaa. Tämä voisi olla myös Suomen yksi prioriteetti.

* * *

Yksi kommentti artikkeliin ”Vuoden 2015 jälkeinen kehitysagenda: Nuoret mukaan päättämään”

  1. Luulisi että sana skitsofreeninen riittäisi kuvaamaa nykytilannetta ja kulttuuria, mutta ei se vielä riitä kuin alkuun. Ikävää huomata, että maan korkein johto on myös vähintään skitsofreeninen puheissaan, mutta harvaa näyttää sekään haittaavan. Ikävää olla sidottuna tällaiseen sukupuuttomasiinaan, jota ohjaa sitten vielä skitsot, eikä mitään pysty asialle tekemään, koska noiden skitsojen päätöksiä laittaa viime kädessä käytäntöön heidän oma väkivaltamonopolinsa. Helppo se on poliisin selän takana maailma tuhota ja kaikkien nuorten tulevaisuuskin, jos noin ihmiskeskeinen pitää olla.

Kommentointi on suljettu.

Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!