Kestävän kehityksen toimikunta kokoontui uudella kokoonpanolla 15.12.2014 ensimmäisen kerran.
Puheenjohtajana toimii pääministeri Alexander Stubb ja varapuheenjohtajana ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen. Itse olen toimikunnassa Luonto-Liiton edustajana.
Kokouksen aiheena oli tällä kertaa Vuoden 2015 jälkeinen kehitysagenda, globaalit kestävän kehityksen tavoitteet ja Suomen kansalliset prioriteetit.
Kun puhutaan YK:n vuoden 2015 jälkeisistä kehitystavoitteista, olisi toivottavaa, että käsillä olevat ympäristöhaasteet, esimerkiksi ilmastokriisi ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen, huomioitaisiin aiempia vuosituhattavoitteita selkeämmin. Myös nuoret tulisi ottaa mukaan valmisteluprosessiin prosessiin.
Itse käytin kokouksessa seuraavan puheenvuoron.
* * *
Vuoden 2015 jälkeinen kehitysagenda: Nuoret mukaan päättämään
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät toimikunnan jäsenet
Ei riitä, että luonnonvaroista ammennettu vauraus jaetaan tasaisemmin, vaan luonnonvarojen käyttöä ja päästöjä on myös kohtuullistettava kestävälle tasolle.
Ikuiseen kasvuun perustuva talous johtaa luonnonvarojen kannalta velaksi elämiseen. Taloudellinen kehitys on irtikytkettävä ympäristön tilan heikentämisestä. Kestävän kehityksen tavoitteissa tämä jää puolitiehen: yhtenä tavoitteena tarjotaan ”jatkuvaa talouskasvua kansalliset olosuhteet huomioiden” ja toisaalta puhutaan ympäristötavoitteista.
Tilanne on vähintään skitsofreeninen kun samaan aikaan on eri suuntiin vetäviä ja keskenään ristiriitaisia tavoitteita.
Kun mietitään vuoden 2015 jälkeinen kehitysagendaa ja Suomen prioriteetteja, kannattaa huomioida seuraavaa.
Maailmassa on 1,8 miljardia 10-24 -vuotiasta nuorta. He joutuvat kohtaamaan koulutuksen, perusterveydenhuollon ja toimeentulon haasteet. Globaalit ympäristöhaasteet, kuten luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen, ilmastokriisi ja luonnonvarojen ylikulutus vaikuttavat eniten tuleviin sukupolviin ja tämän päivän lapsiin ja nuoriin.
Post 2015 neuvotteluissa kannattaa pitää mielessä, että puolet maailman väestöstä on alle 25-vuotiaita. Nykyinen nuorten sukupolvi on suurin koskaan, ja erityisiä nuoriin keskittyviä tavoitteita tulisi sisällyttää kaikkiin kehityslinjauksiin.
Huolimatta nuorten suuresta osuudesta yhteiskunnassa heidän panostaan on hyödynnetty varsin vähän.
Esimerkiksi YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon on puhunut nuorten osallistumisen puolesta: ”Post 2015 agenda koskee teidän tulevaisuuttanne, joten sen on oltava teidän agendanne.” Hän totesi, että ”elämme täyttämättömien tarpeiden maailmassa, mutta toisaalta myös mahdollisuuksien maailmassa, ja siksi kannustan nuoria jatkossakin tekemään osansa ja osoittamaan johtajuutta globaaleina kansalaisina”
Olisikin tärkeää, että nuoret otettaisiin mukaan valmisteluun ja päätöksentekoon, kun mietitään Vuoden 2015 jälkeinen kehitysagendaa. Tämä voisi olla myös Suomen yksi prioriteetti.
* * *
Luulisi että sana skitsofreeninen riittäisi kuvaamaa nykytilannetta ja kulttuuria, mutta ei se vielä riitä kuin alkuun. Ikävää huomata, että maan korkein johto on myös vähintään skitsofreeninen puheissaan, mutta harvaa näyttää sekään haittaavan. Ikävää olla sidottuna tällaiseen sukupuuttomasiinaan, jota ohjaa sitten vielä skitsot, eikä mitään pysty asialle tekemään, koska noiden skitsojen päätöksiä laittaa viime kädessä käytäntöön heidän oma väkivaltamonopolinsa. Helppo se on poliisin selän takana maailma tuhota ja kaikkien nuorten tulevaisuuskin, jos noin ihmiskeskeinen pitää olla.