Kolme teesiä yrittäjyyden helpottamiseksi

Tyrsky consulting perustamisjuhlatYlen Ajankohtaisessa kakkosessa vietetään tänään (2.12.2014) yrittäjä-iltaa.

Olen itsekin osakkaana yhdessä pienessä ympäristöalan konsultointiyrityksessä ja miettinyt sitä kautta paljon keinoja yrittäjyyden edistämiseksi.

Nykyään yhä useampi työntekijä liikkuu työsuhteen, opintojen, vanhempainvapaan ja yrittäjyyden välimaastoissa. Nämä työmuodot täytyy tunnista entistä paremmin ja poistaa verotuksessa sekä sosiaaliturvassa olevat epäkohdat.

Ohessa lyhyesti 3 teesiä yrittäjyyden helpottamiseksi:

1. Helpotetaan ja yksinkertaistetaan pienyrittäjien sosiaaliturvaa: otetaan käyttöön perustulo.
2. Tasataan ja tuetaan vanhemmuuden kustannuksia.
3. Luodaan alustaa kokeilukulttuurille, jossa on lupa kokeilla ja epäonnistua.

Lisäksi olisi paikallaan ylipäätään lyhentää työaikaa ja jakaa töitä tasaisemmin esimerkiksi antamalla palkankorotusten sijaan korotuksia vapaa-aikaan.

Myös energiakäänne tulee luomaan uutta yrittäjyyttä, kun siirrymme keskitetyistä energiaratkaisuista hajautettuun ja älykkääseen energiatuotantoon.

Puhdas energia ja hiilivapaa teknologia mahdollistavat Suomeen tulevina vuosina kymmeniätuhansia uusia työpaikkoa.

Suomessa vallitsee yrittämisen pelon kulttuuri. Ihmiset eivät uskalla yrittää, kun pelkäävät epäonnistumista ja leimaantumista. Konkurssia pidetään pelkän välivaiheen sijaan lopullisena leimana.

Meillä tulisi olla enemmän rohkeutta yrittää, kokeilla ja ryhtyä tuumasta toimeen.

4 kommenttia artikkeliin ”Kolme teesiä yrittäjyyden helpottamiseksi”

  1. Ei konkurssia pidetä lopullisen leimana, vaan tilanteena jossa ihminen putoaa pohjalle kovaa ilman yhteiskunnan turvaverkkoa.

  2. Leo, etkös ole lukenut suomalaista tutkimusta yrittäjyyden korostamisesta ja sen haitallisuudesta ?
    Ihmettelen kantaasi …olet nähtävästi mennyt taannoin ja nyt arvostelemasi” ”systeemin mukana”… ja sen ehdoilla, vai oikeinko ymmärrän.”Business first” -ajattelu ( jossei kaikista niin ainakin suurimmasta osasta ihmisiä yrittäjiksi !) tulee sieltä Amerikoista , eikä välttämättä suinkaan positiivista! Ihmettelen ajatteluasi.Samoin tuo ”be happy ” -ideologia on amerikkalaista, ja sillä peitellään todellisia taloudellisia ym.yhteiskunnallisia ongelmia.Ai niin, Leo, sanopas mitä se onnellisuus on ?Kun kaikille se ei merkitse ihan samaa asiaa, eikä samoja kokemuksia elämässä.Monille onnellisuus olisi työn tekemistä ja työttömyyden katoamista elämästä…lasten koulutusmahdollisuudet ja köyhyyden poistaminen ja normaali asunto ja vaikkapa vain lautasellinen keittoa joka päivä.jne.
    Nyt en kyllä seuraa sinua…! Vaikka kyllä olen todennut, että käytännössä Suomi ei ole enää Suomi, vaan seuraa amerikkalaisia kaikessa.Katsopa miten Amerikoissa nyt mennään! Onko siellä kaikilla niin mukava ja onnellinen elämä.Sekoitat asiat liiaksi keskenään….Miten voit sanoa olevasi vähempiosaisten puolustaja ?
    ihmettelee mecki

  3. Ihan hyvä arvio Rikulta.Jo nyt konkurssiin ajautuva voi silti aloittaa taas alusta …ja pudota uudelleen..;jne..Kaikenlainen yrittäminenhän aina sisältää riskejä, varsinkin nykyaikana, jopa maatalouden, energiatuotannon ja luonnonsuojelunkin piirissä..Ei kai riskitekijää voi noin vain ruotia pois yhteiskunnan tukiverkostonkaan avulla.En usko ”yrittämisen pelon” katoavan lisäämällä tukea.Riskin arviointiin on aihetta suhtautua realistisesti.Taustallahan on yrittäjän ja läheistensä toimeentulo.
    Leo, puheesi tuntuvat usein hyvin ultraliberaaleilta eivätkä suinkaan ”radikaaliaktivistisilta!!

  4. Jatkan vielä yhden kerran tuosta mielenkiintoisesta aiheesta yrittäminen.
    Yksityisyrittäminen ( =ei valtiollistettu) ei ole maailman napa ja sen pelastuskeino, kuten tiedät.Se on sitä samaa voimassa olevaa systeemiä, joka toimii aina vain roistomaisemmin , on tullut vain yhä rahanahneemmaksi kaikilla osa-alueillaan.Jollei systeemiä ensin pohjimmiltaan muuteta muunlaiseksi , niin ei edistytä parempaan suuntaan.
    Miksi yhteiskunnan pitäisi jatkuvasti ja kasvavasti tukea kansalaisten verorahoilla yksityisyrittämistä ja poistaa näin sen riskitekijöitä muuttamalla mm.verotusta ja nk.sosiaaliturvaa yrittäjille suotuisiksi ? ( verohelpotuksia ja parempaa sosiaaliturvaa yrittäjille kai tarkoitat ,vai ?) Eikös yrittäjille ole kuitenkin jo olemassa jonkinlaista valtion tukea ja sosiaaaliturvaa heilläkin kansalaisina. Miksi kaikkien suomalaisten pitäisi maksaa esimerkiksi huonosta ja taitamattomasta yrityshoidosta johtuvan konkurssin seuraukset ?
    Leo, puheistasi tulee mieleeni Ranskan ultraliberaalisen yksityisten työnantajien liiton ( MEDEF) nykyiset kovaääniset vaatimukset yritysten kilpailukyvyn ja voittojen lisäämiseksi : lisää, lisää ja aina vain lisää ! Ja lopulta pyritään selvästi koko työntekijöitä suojelevan työlainsäädännön ja kansainvälisten työtä koskevien säännösten poistamiseen , sekä ammattiliittojen polkemiseen ja hävittämiseen.Ranskassa ( puhun EU-n jâsenvaltiosta ) valtiovalta jo suostui miljoonien verohelpotuksiin yrityksille ja työlainsäädännön keventämiseen ym.kansalaisten pussista maksettavien etujen antamiseen kohentaakseen työllisyystasoa.Samalla valtion vaatii yrityksiltä annettujen etujen vastapainoksi parempaa työllistämistä! Mutta kuka uskoo yrittäjien toimivan valtion vaatimalla tavalla? Ei kukaan!Eivät työnantajat ole ennenkään lupauksiaan pitäneet, vaan jatkuvasti vaativat lisää valtiolta jos minkälaisin verukkein, ja lopulta viis veisaavat valtion kanssa tehdyistä sopimuksista! Helpotuksista saatu tuotto ja finanssiavustukset häipyvät useimmiten muille maille.Tämä on nykypäivän todellisuutta. Ja varmaan sama toistuu Suomessakin, jossa seurataan aina muita jo EU:nkin takia. Ja EU vain puhuu ja meinaa,vaan eikäytännössä toimi kuten tulisi toimia. Turha on odottaa ja toivoa sellaista utopista ”välimaastoista” järjestelmää, joka muuttaisi asiat kauniimmiksi!

Kommentointi on suljettu.

Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.