Kolme teesiä yrittäjyyden helpottamiseksi

Tyrsky consulting perustamisjuhlatYlen Ajankohtaisessa kakkosessa vietetään tänään (2.12.2014) yrittäjä-iltaa.

Olen itsekin osakkaana yhdessä pienessä ympäristöalan konsultointiyrityksessä ja miettinyt sitä kautta paljon keinoja yrittäjyyden edistämiseksi.

Nykyään yhä useampi työntekijä liikkuu työsuhteen, opintojen, vanhempainvapaan ja yrittäjyyden välimaastoissa. Nämä työmuodot täytyy tunnista entistä paremmin ja poistaa verotuksessa sekä sosiaaliturvassa olevat epäkohdat.

Ohessa lyhyesti 3 teesiä yrittäjyyden helpottamiseksi:

1. Helpotetaan ja yksinkertaistetaan pienyrittäjien sosiaaliturvaa: otetaan käyttöön perustulo.
2. Tasataan ja tuetaan vanhemmuuden kustannuksia.
3. Luodaan alustaa kokeilukulttuurille, jossa on lupa kokeilla ja epäonnistua.

Lisäksi olisi paikallaan ylipäätään lyhentää työaikaa ja jakaa töitä tasaisemmin esimerkiksi antamalla palkankorotusten sijaan korotuksia vapaa-aikaan.

Myös energiakäänne tulee luomaan uutta yrittäjyyttä, kun siirrymme keskitetyistä energiaratkaisuista hajautettuun ja älykkääseen energiatuotantoon.

Puhdas energia ja hiilivapaa teknologia mahdollistavat Suomeen tulevina vuosina kymmeniätuhansia uusia työpaikkoa.

Suomessa vallitsee yrittämisen pelon kulttuuri. Ihmiset eivät uskalla yrittää, kun pelkäävät epäonnistumista ja leimaantumista. Konkurssia pidetään pelkän välivaiheen sijaan lopullisena leimana.

Meillä tulisi olla enemmän rohkeutta yrittää, kokeilla ja ryhtyä tuumasta toimeen.

4 kommenttia artikkeliin ”Kolme teesiä yrittäjyyden helpottamiseksi”

  1. Ei konkurssia pidetä lopullisen leimana, vaan tilanteena jossa ihminen putoaa pohjalle kovaa ilman yhteiskunnan turvaverkkoa.

  2. Leo, etkös ole lukenut suomalaista tutkimusta yrittäjyyden korostamisesta ja sen haitallisuudesta ?
    Ihmettelen kantaasi …olet nähtävästi mennyt taannoin ja nyt arvostelemasi” ”systeemin mukana”… ja sen ehdoilla, vai oikeinko ymmärrän.”Business first” -ajattelu ( jossei kaikista niin ainakin suurimmasta osasta ihmisiä yrittäjiksi !) tulee sieltä Amerikoista , eikä välttämättä suinkaan positiivista! Ihmettelen ajatteluasi.Samoin tuo ”be happy ” -ideologia on amerikkalaista, ja sillä peitellään todellisia taloudellisia ym.yhteiskunnallisia ongelmia.Ai niin, Leo, sanopas mitä se onnellisuus on ?Kun kaikille se ei merkitse ihan samaa asiaa, eikä samoja kokemuksia elämässä.Monille onnellisuus olisi työn tekemistä ja työttömyyden katoamista elämästä…lasten koulutusmahdollisuudet ja köyhyyden poistaminen ja normaali asunto ja vaikkapa vain lautasellinen keittoa joka päivä.jne.
    Nyt en kyllä seuraa sinua…! Vaikka kyllä olen todennut, että käytännössä Suomi ei ole enää Suomi, vaan seuraa amerikkalaisia kaikessa.Katsopa miten Amerikoissa nyt mennään! Onko siellä kaikilla niin mukava ja onnellinen elämä.Sekoitat asiat liiaksi keskenään….Miten voit sanoa olevasi vähempiosaisten puolustaja ?
    ihmettelee mecki

  3. Ihan hyvä arvio Rikulta.Jo nyt konkurssiin ajautuva voi silti aloittaa taas alusta …ja pudota uudelleen..;jne..Kaikenlainen yrittäminenhän aina sisältää riskejä, varsinkin nykyaikana, jopa maatalouden, energiatuotannon ja luonnonsuojelunkin piirissä..Ei kai riskitekijää voi noin vain ruotia pois yhteiskunnan tukiverkostonkaan avulla.En usko ”yrittämisen pelon” katoavan lisäämällä tukea.Riskin arviointiin on aihetta suhtautua realistisesti.Taustallahan on yrittäjän ja läheistensä toimeentulo.
    Leo, puheesi tuntuvat usein hyvin ultraliberaaleilta eivätkä suinkaan ”radikaaliaktivistisilta!!

  4. Jatkan vielä yhden kerran tuosta mielenkiintoisesta aiheesta yrittäminen.
    Yksityisyrittäminen ( =ei valtiollistettu) ei ole maailman napa ja sen pelastuskeino, kuten tiedät.Se on sitä samaa voimassa olevaa systeemiä, joka toimii aina vain roistomaisemmin , on tullut vain yhä rahanahneemmaksi kaikilla osa-alueillaan.Jollei systeemiä ensin pohjimmiltaan muuteta muunlaiseksi , niin ei edistytä parempaan suuntaan.
    Miksi yhteiskunnan pitäisi jatkuvasti ja kasvavasti tukea kansalaisten verorahoilla yksityisyrittämistä ja poistaa näin sen riskitekijöitä muuttamalla mm.verotusta ja nk.sosiaaliturvaa yrittäjille suotuisiksi ? ( verohelpotuksia ja parempaa sosiaaliturvaa yrittäjille kai tarkoitat ,vai ?) Eikös yrittäjille ole kuitenkin jo olemassa jonkinlaista valtion tukea ja sosiaaaliturvaa heilläkin kansalaisina. Miksi kaikkien suomalaisten pitäisi maksaa esimerkiksi huonosta ja taitamattomasta yrityshoidosta johtuvan konkurssin seuraukset ?
    Leo, puheistasi tulee mieleeni Ranskan ultraliberaalisen yksityisten työnantajien liiton ( MEDEF) nykyiset kovaääniset vaatimukset yritysten kilpailukyvyn ja voittojen lisäämiseksi : lisää, lisää ja aina vain lisää ! Ja lopulta pyritään selvästi koko työntekijöitä suojelevan työlainsäädännön ja kansainvälisten työtä koskevien säännösten poistamiseen , sekä ammattiliittojen polkemiseen ja hävittämiseen.Ranskassa ( puhun EU-n jâsenvaltiosta ) valtiovalta jo suostui miljoonien verohelpotuksiin yrityksille ja työlainsäädännön keventämiseen ym.kansalaisten pussista maksettavien etujen antamiseen kohentaakseen työllisyystasoa.Samalla valtion vaatii yrityksiltä annettujen etujen vastapainoksi parempaa työllistämistä! Mutta kuka uskoo yrittäjien toimivan valtion vaatimalla tavalla? Ei kukaan!Eivät työnantajat ole ennenkään lupauksiaan pitäneet, vaan jatkuvasti vaativat lisää valtiolta jos minkälaisin verukkein, ja lopulta viis veisaavat valtion kanssa tehdyistä sopimuksista! Helpotuksista saatu tuotto ja finanssiavustukset häipyvät useimmiten muille maille.Tämä on nykypäivän todellisuutta. Ja varmaan sama toistuu Suomessakin, jossa seurataan aina muita jo EU:nkin takia. Ja EU vain puhuu ja meinaa,vaan eikäytännössä toimi kuten tulisi toimia. Turha on odottaa ja toivoa sellaista utopista ”välimaastoista” järjestelmää, joka muuttaisi asiat kauniimmiksi!

Kommentointi on suljettu.

Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Seuraa minua Instagramissa