Kolme teesiä yrittäjyyden helpottamiseksi

Tyrsky consulting perustamisjuhlatYlen Ajankohtaisessa kakkosessa vietetään tänään (2.12.2014) yrittäjä-iltaa.

Olen itsekin osakkaana yhdessä pienessä ympäristöalan konsultointiyrityksessä ja miettinyt sitä kautta paljon keinoja yrittäjyyden edistämiseksi.

Nykyään yhä useampi työntekijä liikkuu työsuhteen, opintojen, vanhempainvapaan ja yrittäjyyden välimaastoissa. Nämä työmuodot täytyy tunnista entistä paremmin ja poistaa verotuksessa sekä sosiaaliturvassa olevat epäkohdat.

Ohessa lyhyesti 3 teesiä yrittäjyyden helpottamiseksi:

1. Helpotetaan ja yksinkertaistetaan pienyrittäjien sosiaaliturvaa: otetaan käyttöön perustulo.
2. Tasataan ja tuetaan vanhemmuuden kustannuksia.
3. Luodaan alustaa kokeilukulttuurille, jossa on lupa kokeilla ja epäonnistua.

Lisäksi olisi paikallaan ylipäätään lyhentää työaikaa ja jakaa töitä tasaisemmin esimerkiksi antamalla palkankorotusten sijaan korotuksia vapaa-aikaan.

Myös energiakäänne tulee luomaan uutta yrittäjyyttä, kun siirrymme keskitetyistä energiaratkaisuista hajautettuun ja älykkääseen energiatuotantoon.

Puhdas energia ja hiilivapaa teknologia mahdollistavat Suomeen tulevina vuosina kymmeniätuhansia uusia työpaikkoa.

Suomessa vallitsee yrittämisen pelon kulttuuri. Ihmiset eivät uskalla yrittää, kun pelkäävät epäonnistumista ja leimaantumista. Konkurssia pidetään pelkän välivaiheen sijaan lopullisena leimana.

Meillä tulisi olla enemmän rohkeutta yrittää, kokeilla ja ryhtyä tuumasta toimeen.

4 kommenttia artikkeliin ”Kolme teesiä yrittäjyyden helpottamiseksi”

  1. Ei konkurssia pidetä lopullisen leimana, vaan tilanteena jossa ihminen putoaa pohjalle kovaa ilman yhteiskunnan turvaverkkoa.

  2. Leo, etkös ole lukenut suomalaista tutkimusta yrittäjyyden korostamisesta ja sen haitallisuudesta ?
    Ihmettelen kantaasi …olet nähtävästi mennyt taannoin ja nyt arvostelemasi” ”systeemin mukana”… ja sen ehdoilla, vai oikeinko ymmärrän.”Business first” -ajattelu ( jossei kaikista niin ainakin suurimmasta osasta ihmisiä yrittäjiksi !) tulee sieltä Amerikoista , eikä välttämättä suinkaan positiivista! Ihmettelen ajatteluasi.Samoin tuo ”be happy ” -ideologia on amerikkalaista, ja sillä peitellään todellisia taloudellisia ym.yhteiskunnallisia ongelmia.Ai niin, Leo, sanopas mitä se onnellisuus on ?Kun kaikille se ei merkitse ihan samaa asiaa, eikä samoja kokemuksia elämässä.Monille onnellisuus olisi työn tekemistä ja työttömyyden katoamista elämästä…lasten koulutusmahdollisuudet ja köyhyyden poistaminen ja normaali asunto ja vaikkapa vain lautasellinen keittoa joka päivä.jne.
    Nyt en kyllä seuraa sinua…! Vaikka kyllä olen todennut, että käytännössä Suomi ei ole enää Suomi, vaan seuraa amerikkalaisia kaikessa.Katsopa miten Amerikoissa nyt mennään! Onko siellä kaikilla niin mukava ja onnellinen elämä.Sekoitat asiat liiaksi keskenään….Miten voit sanoa olevasi vähempiosaisten puolustaja ?
    ihmettelee mecki

  3. Ihan hyvä arvio Rikulta.Jo nyt konkurssiin ajautuva voi silti aloittaa taas alusta …ja pudota uudelleen..;jne..Kaikenlainen yrittäminenhän aina sisältää riskejä, varsinkin nykyaikana, jopa maatalouden, energiatuotannon ja luonnonsuojelunkin piirissä..Ei kai riskitekijää voi noin vain ruotia pois yhteiskunnan tukiverkostonkaan avulla.En usko ”yrittämisen pelon” katoavan lisäämällä tukea.Riskin arviointiin on aihetta suhtautua realistisesti.Taustallahan on yrittäjän ja läheistensä toimeentulo.
    Leo, puheesi tuntuvat usein hyvin ultraliberaaleilta eivätkä suinkaan ”radikaaliaktivistisilta!!

  4. Jatkan vielä yhden kerran tuosta mielenkiintoisesta aiheesta yrittäminen.
    Yksityisyrittäminen ( =ei valtiollistettu) ei ole maailman napa ja sen pelastuskeino, kuten tiedät.Se on sitä samaa voimassa olevaa systeemiä, joka toimii aina vain roistomaisemmin , on tullut vain yhä rahanahneemmaksi kaikilla osa-alueillaan.Jollei systeemiä ensin pohjimmiltaan muuteta muunlaiseksi , niin ei edistytä parempaan suuntaan.
    Miksi yhteiskunnan pitäisi jatkuvasti ja kasvavasti tukea kansalaisten verorahoilla yksityisyrittämistä ja poistaa näin sen riskitekijöitä muuttamalla mm.verotusta ja nk.sosiaaliturvaa yrittäjille suotuisiksi ? ( verohelpotuksia ja parempaa sosiaaliturvaa yrittäjille kai tarkoitat ,vai ?) Eikös yrittäjille ole kuitenkin jo olemassa jonkinlaista valtion tukea ja sosiaaaliturvaa heilläkin kansalaisina. Miksi kaikkien suomalaisten pitäisi maksaa esimerkiksi huonosta ja taitamattomasta yrityshoidosta johtuvan konkurssin seuraukset ?
    Leo, puheistasi tulee mieleeni Ranskan ultraliberaalisen yksityisten työnantajien liiton ( MEDEF) nykyiset kovaääniset vaatimukset yritysten kilpailukyvyn ja voittojen lisäämiseksi : lisää, lisää ja aina vain lisää ! Ja lopulta pyritään selvästi koko työntekijöitä suojelevan työlainsäädännön ja kansainvälisten työtä koskevien säännösten poistamiseen , sekä ammattiliittojen polkemiseen ja hävittämiseen.Ranskassa ( puhun EU-n jâsenvaltiosta ) valtiovalta jo suostui miljoonien verohelpotuksiin yrityksille ja työlainsäädännön keventämiseen ym.kansalaisten pussista maksettavien etujen antamiseen kohentaakseen työllisyystasoa.Samalla valtion vaatii yrityksiltä annettujen etujen vastapainoksi parempaa työllistämistä! Mutta kuka uskoo yrittäjien toimivan valtion vaatimalla tavalla? Ei kukaan!Eivät työnantajat ole ennenkään lupauksiaan pitäneet, vaan jatkuvasti vaativat lisää valtiolta jos minkälaisin verukkein, ja lopulta viis veisaavat valtion kanssa tehdyistä sopimuksista! Helpotuksista saatu tuotto ja finanssiavustukset häipyvät useimmiten muille maille.Tämä on nykypäivän todellisuutta. Ja varmaan sama toistuu Suomessakin, jossa seurataan aina muita jo EU:nkin takia. Ja EU vain puhuu ja meinaa,vaan eikäytännössä toimi kuten tulisi toimia. Turha on odottaa ja toivoa sellaista utopista ”välimaastoista” järjestelmää, joka muuttaisi asiat kauniimmiksi!

Kommentointi on suljettu.

Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi