Oheinen mielipidekirjoitus, jonka kirjoitin yhdessä Luonto-Liiton Tea Tawastin kanssa, julkaistiin lauantaina 18.10.2014 Turun Sanomissa.
”Suomen pitäisi turvautua energiapolitiikassaan oikeasti uusiutuvaan energiaan, joka ei tuhoa kallisarvoista luontoa tai jätä tulevien sukupolvien vastuulle kohtuutonta taakkaa.”
.
* * *
Turpeen tai ydinvoiman sijaan puhtaan energian kotimarkkinat
Pääministeri Alexander Stubb (kok) antoi ilmoituksen Suomen energiapolitiikasta (HS 7.10.). Hallituksen esitystä turpeen verotuksen alentamista ja metsähakkeen syöttötariffin parantamista perusteltiin sillä, että ne pärjäisivät paremmin kilpailussa kivihiilen rinnalla ja parantaisivat energiaomavaraisuutta.
Turpeen käyttöä voi perustella energiaomavaraisuuden näkökulmasta. Tämä on kuitenkin kuin pissaisi talvella housuihin. Se lämmittää vain hetken. Turpeen uusiutumisaika on noin 2 000–3 000 vuotta. Kivihiiltäkin pahempien kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi turve aiheuttaa merkittäviä muita ympäristöongelmia.
Turpeenoton valuma-alueilla orgaanisen aineen kertymä vesistöihin on suurta. Tämä aiheuttaa Suomen herkissä vesiekosysteemeissä ongelmia, sillä suuri määrä orgaanista ainesta edesauttaa vesistöjen rehevöitymistä kuluttamalla pohjalta hapen. Tämän seurauksena pohjan sedimentteihin varastoitunut fosfori vapautuu takaisin vesistöjen ravinnekiertoon.
Hiilidioksidin lisäksi turvetuotannossa syntyy muita haitallisia päästöjä kuten rikkidioksidia ja typen oksideja.
Samaan aikaan eduskunta on käsittelemässä Fennovoiman ydinvoimalupaa. Turve ja ydinvoima olisivat omiaan jarruttamaan investointeja uusiutuvilta energialähteiltä ja olisi iso riski pääomien riittävyyden kannalta.
Mikäli Fennovoiman hanketta yritetään toteuttaa, tarkoittaa se sitä, että kotimainen cleantech-sektori ei lähde kukoistamaan. Meille ei synny kotimarkkinoita.
Ernst & Young julkaisee säännöllisesti listaa maista, jotka ovat kaikkein houkuttelevimpia investointikohteista uusiutuville energialähteille. Tässä listauksessa Suomi on yksi kaikkein vähiten houkutteleva maa ollen sijalla 37/40. Verrattuna edelliseen katsaukseen Suomen ohi on noussut esimerkiksi Kenia. Suomen edellä on myös sellaisia maita kuin Saudi Arabia ja Filippiinit.
Ydinvoimaa perustellaan sen päästöttömyydellä, mutta unohdetaan ydinvoiman aiheuttamat muut ympäristöhaitat. Ydinvoiman polttoaineen louhinta aiheuttaa suuria ympäristötuhoja, muun muassa pohjavesien pilaantumista ja radonkaasun vapautumista. Ydinvoima lisää ydinaseiden leviämistä ja jättää jälkeensä vaarallisen jätteen.
Suomen pitäisi turvautua energiapolitiikassaan oikeasti uusiutuvaan energiaan, joka ei tuhoa kallisarvoista luontoa tai jätä tulevien sukupolvien vastuulle kohtuutonta taakkaa.
Leo Stranius
toiminnanjohtaja
Luonto-Liitto
Tea Tawast
Luonto-Liitto
Nyt kannattaa ehdottomasti yrittää ymmärtää kaksi asiaa. Yksi, että tavoittelemanne ”uusiutuvat” ovat käytännössä erittäin suurelta osin metsäbiomassaa, eli puuta. Esimerkiksi Vihreiden vaihtoehdossa Fennovoimalle lisättäisiin tuulivoiman ja aurinkosähkön tuotantoa enintäänkin 3,5 TWh, kun taas puun polttoa (lämpöarvossa mitattuna) noin 7.
Kaksi, että puun poltolla on myös ympäristövaikutuksia, ja että ne voivat olla vakavia. Metlan Kallion et al. (2013) tutkimus antaa syyn pelätä, että jo nyt päätetyt metsäbiomassan lisäyssuunnitelmat – noista Vihreiden suunnitelmista puhumattakaan – lisäisivät Suomen päästöjä. MAHDOLLISESTI JOPA VERRATTUNA KIVIHIILEN POLTTOON.
Vaikka asiat eivät olisi aivan näin huonosti, täysin varmaa on, että biomassan poltolla voidaan vähentää päästöjä VAIN VERRATTUNA FOSSIILISIIN. Ydinvoiman vaihtoehdoksi tarjottava puunpoltto LISÄÄ VARMASTI PÄÄSTÖJÄ.
Näitä asioita saattaa joskus myös lapsesi kysyä: miksi kannatit puunpolton lisäämistä, vaikka hetken miettimisellä pitäisi olla täysin selvää, että polttamisen lisääminen kasvattaa hiilidioksidin määrää ilmakehässä?
Vuodenajasta riippuen Suomeen tuodaan sähköä päälle 2000 MW. Ydin-, hiili-, turve- ja maakaasusähkön tuotantoa poistuu 2030 mennessä 5500 MW. On vielä hämärän peitossa paljonko tulee sähköntuotantokapasiteettia tilalle. Nuo ovat sellaisi lukemia, että minusta sekä ison että pienen mittakaavan tuotantoa mahtuu Suomeen ihan riittävästi, ja molempia tarvitaan. Tuskin ydinvoima ihan kaikkia pääomia imee.
Hämmästelen kovasti sitä, miten vähän houkutteleva Suomi on uusiutuvan energian investointikohteena. Miten suuria tuotantotukia pitäisi maksaa, että houkuttelevuus paranisi? Maksetaanko muualla muka enemmän vai mistä eri johtuu?