Liito-orava lisääntynyt myös Helsingissä: Ympäristölautakunta 30.9.2014

Liito-oravaYmpäristölautakunta kokoontui tiistaina 30.9.2014 klo 16.15 Viikissä. Esityslista löytyy kokonaisuudessaan oheisen linkin takaa. Päätökset alla tiivistetysti ja ympäristökeskuksen sivuilla.

Erityisesti ympäristölautakunnalle tuotu liito-orava selvitys oli kiinnostava. Liito-oravan kanta on kasvanut ja levinneisyysalue laajentunut Espoossa niin voimakkaasti, että laji on sitä kautta levinnyt myös Helsinkiin.

Espoossa liito-orava on levittäytynyt esimerkiksi Otaniemeen ja Länsimetron jatkeen ympärille. Espoossa pelätään, että liito-orava estää rakentamista.

Helsingin kartoituksessa löydettiin Luoteis-Helsingin alueelta (48 km2) yhteensä 12 elinpiiriä. Näistä kuusi sijaitsee Keskuspuistossa Ruskeasuon ja Pitkäkosken välisellä alueella sekä kuusi muuta lännempänä: Meilahdessa (2 reviiriä), Munkkivuoressa, Pohjois-Haagassa, Reimarlassa ja Konalassa.

Liito-orava on EU:n luontodirektiivin ja luonnonsuojelulain mukaan tiukasti suojeltu laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ei saa hävittää eikä heikentää. Alustavasti näyttää kuitenkin siltä, että ainakaan mitään suurempia ongelmia ei ole tulossa kaavoituksen tai metsänhoidon suhteen tulossa.

Lisää liito-oravasta esimerkiksi Suomen luonnonsuojeluliiton sivuilla.

Alla ympäristölautakunnan kokouksen muut asiat ja päätökset.

* * *

Ympäristölautakunta
14 / 30.09.2014

Sisältö:

YMPÄRISTÖJOHTAJA

1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

2 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä.

3 Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa

Ympäristölautakunta päätti hyväksyä liitteenä olevan Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan, jossa määrätään hakemusten ja ilmoitusten sekä muiden asioiden käsittelystä Helsingin kaupungille perittävät maksut ja esitetään niiden perusteet.

Taksataulukko täällä.

YMPÄRISTÖNSUOJELUOSASTO

1 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä.

2 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helsingin Energian Vuosaaren voimalaitosten ympäristölupapäätöksen lupamääräysten tarkistamista

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen nro 170/2014/1, Dnro ESAVI/330/04.08/2012, koskien Helsingin Energian Vuosaaren voimalaitosten ympäristölupapäätöksen nro 7/2005/2, 31.5.2005 lupamääräysten tarkistamista.

3 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helsingin Energian Salmisaaren voimalaitosten toiminnan olennaisesta muuttamisesta sekä ympäristölupapäätöksen lupamääräysten tarkistamisesta.

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen nro 160/2014/1, Dnro ESAVI/178/04.08/2013, koskien Helsingin Energian Salmisaaren voimalaitosten toiminnan olennaista muuttamista sekä ympäristölupapäätöksen nro 3/2007/2, 22.1.2007 lupamääräysten tarkistamista.

4 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Tmi Osa-Tattiksen autopurkamotoimintaa koskevasta ympäristölupahakemuksesta

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi. Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksessä annetaan useita lupamääräyksiä, joilla toiminta velvoitetaan saattamaan ympäristönsuojelulainsäädännön edellyttämälle tasolle. Päätöksessä on otettu huomioon myös ympäristölautakunnan lausunnossa 6.5.2014 esitetyt näkökohdat.

5 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös As Oy Isonniitynlaakson hakemuksesta muuttaa Pasilan kaatopaikkaa koskevan ympäristöluvan lupamääräystä

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi.

As Oy Isonniitynlaakso esitti lupamääräyksen muutettavaksi seuraavasti: ” Ilmalan ratapiha-alueella muodostuva salaojiin kertyvä kaatopaikkavesi on johdettava Helsingin vesihuoltolaitoksen viemäriin. Veden viemäröinnissä on noudatettava Helsingin Veden antamia ohjeita ja määräyksiä.”

Aluehallintovirasto hylkäsi As Oy Isonniitynlaakson vaatimuksen vesien johtamisesta HSY:n jätevesiviemäriin, mutta muutti 29.8.2014 antamallaan päätöksellä lupamääräyksen B.11. Täällä tarkemmin.

6 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Helsingin Energian Hanasaari B-voimalaitoksen ympäristölupapäätöksen tarkistamishakemuksen täydennyksestä

Täydennyshakemuksella Helsingin Energia hakee lupaa muuttaa voimalaitoksen toimintaa siten, että siellä olisi mahdollista polttaa puupellettiä 40 % osuudella vuositason polttoainetehosta.

Ympäristölautakunta pitää pellettien tuomista voimalaitoksille vesitse maantiekuljetuksia parempana vaihtoehtona liikenteen ympäristövaikutusten kannalta. Täällä tarkemmin.

7 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle pellettien polttokokeilusta Helsingin Energian Hanasaaren B-voimalaitoksessa

Hanasaaressa jatketaan 2012 -2014 alkaneita polttokokeita 1.10.2014–31.5.2015 välisenä aikana.

Ympäristölautakunnan mukaan: Koetoiminnan aikataulujen suunnittelussa on huomioitava asutukselle kuljetuksista ja purusta mahdollisesti aiheutuvan meluhaitan torjunta välttämällä kuljetuksia öisin ja viikonloppuisin. Tarvittaessa poikkeuksellisesti aiheutuvasta melusta on tiedotettava etukäteen melualueen asuintaloihin. Täällä tarkemmin.

8 Vantaanjoen yhteistarkkailu; vedenlaatu vuosina 2011-2013

Ympäristölautakunta päätti merkitä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n laatiman julkaisun Vantaanjoen veden laadusta vuosina 2011-2013 tiedoksi.

Vuonna 2013 jokiin johdettu jätevesimäärä, 31 500 m³/d, oli vuoden 2011 tasoa, ja vuotta 2012 pienempi. Lähes 80 % jätevesistä johdettiin Vantaanjoen yläosaan Riihimäellä, Hyvinkäällä ja Nurmijärvellä sekä lähes 20 % Luhtajoen alajuoksulle. Jätevesien mukana vesistöön menevä fosforikuorma on ollut viime vuosina 3000–3500 kg, mikä on 3–4,5 % Vantaanjoen mereen kuljettamasta fosforikuormasta. Typpeä jätevesien mukana vesistöön on tullut 155–180 tonnia eli 9–12 % typpikuormasta. Raportti täällä.

9 Vantaanjoen jätevesipuhdistamoiden toiminta vuonna 2013

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi Riihimäen, Hyvinkään Kaltevan, Kaukaisten, Nurmijärven kirkonkylän, Klaukkalan ja Espoon Rinnekoti-Säätiön puhdistamoiden vuoden 2013 käyttötarkkailujen yhteenvedot. Täällä tarkemmin.

10 Luoteis-Helsingin liito-oravaselvitys 2014

Liito-oravan kanta on kasvanut ja levinneisyysalue laajentunut Espoossa niin voimakkaasti, että sen palaaminen Helsingin lajistoon oli odotettavissa. Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi raportin Luoteis-Helsingin liito-oravaselvitys 2014. Täällä tarkemmin. Julkaisu löytyy täältä.

YMPÄRISTÖTERVEYSOSASTO

1 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä.

2 Sosiaali- ja terveysministeriön uudet uimavesiä koskevat asetukset

Ympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi sosiaali- ja terveysministeriön uudet asetukset yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta. Täällä tarkemmin.

ELINTARVIKETURVALLISUUSOSASTO

1 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä.

PUHEENJOHTAJA

1 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen

YMPÄRISTÖJOHTAJA

4 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

* * *

3 kommenttia artikkeliin ”Liito-orava lisääntynyt myös Helsingissä: Ympäristölautakunta 30.9.2014”

  1. Ei Espoossa pelätä, että liito-orava estäisi rakentamista. Espoon kaupupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen ja ympäristösuojelupäällikkö Tarja Söderman toivat vastineessaan Helsingin Sanomien kirjoitukseen esille, että pikemminkin liito-orava tekee kaupunkisuunnittelusta helpompaa, koska sen elinympäristöjen suojelu voidaan ottaa suunnittelun lähtökohdaksi ja paikkoja rakentamiselle etsitään muualta. Tilan jättäminen liito-oraville säilyttää samalla myös kaupunkilaisten lähivirkistysalueet.

    http://www.hs.fi/mielipide/a1411569266757

    Olisipa meillä Helsingissäkin tällaisia virkamiehiä…

  2. Liito-orava on lisääntynyt blogikirjoituksessa todetulla tavalla pääkaupunkiseudulla, mutta blogissa viitatulla Suomen Luonnonsuojeluliiton sivulla pelätään edelleen kannan romahtamista; Suomen nykyisten valtakunnan rajojen alueella.

    Mikä olisi liito-oravan suojelutilanne ja vaikutus rakentamiseen, jos Suomella olisi Tarton rauhan mukaiset rajat? Sama kuin kaupunkioravalla?
    Liito-orava tuntuu olevan korpin tapaan sopeutumassa ihmisen kanssa elämiseen.

Kommentointi on suljettu.

Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Seuraa minua Instagramissa