Liito-orava lisääntynyt myös Helsingissä: Ympäristölautakunta 30.9.2014

Liito-oravaYmpäristölautakunta kokoontui tiistaina 30.9.2014 klo 16.15 Viikissä. Esityslista löytyy kokonaisuudessaan oheisen linkin takaa. Päätökset alla tiivistetysti ja ympäristökeskuksen sivuilla.

Erityisesti ympäristölautakunnalle tuotu liito-orava selvitys oli kiinnostava. Liito-oravan kanta on kasvanut ja levinneisyysalue laajentunut Espoossa niin voimakkaasti, että laji on sitä kautta levinnyt myös Helsinkiin.

Espoossa liito-orava on levittäytynyt esimerkiksi Otaniemeen ja Länsimetron jatkeen ympärille. Espoossa pelätään, että liito-orava estää rakentamista.

Helsingin kartoituksessa löydettiin Luoteis-Helsingin alueelta (48 km2) yhteensä 12 elinpiiriä. Näistä kuusi sijaitsee Keskuspuistossa Ruskeasuon ja Pitkäkosken välisellä alueella sekä kuusi muuta lännempänä: Meilahdessa (2 reviiriä), Munkkivuoressa, Pohjois-Haagassa, Reimarlassa ja Konalassa.

Liito-orava on EU:n luontodirektiivin ja luonnonsuojelulain mukaan tiukasti suojeltu laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ei saa hävittää eikä heikentää. Alustavasti näyttää kuitenkin siltä, että ainakaan mitään suurempia ongelmia ei ole tulossa kaavoituksen tai metsänhoidon suhteen tulossa.

Lisää liito-oravasta esimerkiksi Suomen luonnonsuojeluliiton sivuilla.

Alla ympäristölautakunnan kokouksen muut asiat ja päätökset.

* * *

Ympäristölautakunta
14 / 30.09.2014

Sisältö:

YMPÄRISTÖJOHTAJA

1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

2 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä.

3 Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa

Ympäristölautakunta päätti hyväksyä liitteenä olevan Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan, jossa määrätään hakemusten ja ilmoitusten sekä muiden asioiden käsittelystä Helsingin kaupungille perittävät maksut ja esitetään niiden perusteet.

Taksataulukko täällä.

YMPÄRISTÖNSUOJELUOSASTO

1 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä.

2 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helsingin Energian Vuosaaren voimalaitosten ympäristölupapäätöksen lupamääräysten tarkistamista

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen nro 170/2014/1, Dnro ESAVI/330/04.08/2012, koskien Helsingin Energian Vuosaaren voimalaitosten ympäristölupapäätöksen nro 7/2005/2, 31.5.2005 lupamääräysten tarkistamista.

3 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helsingin Energian Salmisaaren voimalaitosten toiminnan olennaisesta muuttamisesta sekä ympäristölupapäätöksen lupamääräysten tarkistamisesta.

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen nro 160/2014/1, Dnro ESAVI/178/04.08/2013, koskien Helsingin Energian Salmisaaren voimalaitosten toiminnan olennaista muuttamista sekä ympäristölupapäätöksen nro 3/2007/2, 22.1.2007 lupamääräysten tarkistamista.

4 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Tmi Osa-Tattiksen autopurkamotoimintaa koskevasta ympäristölupahakemuksesta

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi. Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksessä annetaan useita lupamääräyksiä, joilla toiminta velvoitetaan saattamaan ympäristönsuojelulainsäädännön edellyttämälle tasolle. Päätöksessä on otettu huomioon myös ympäristölautakunnan lausunnossa 6.5.2014 esitetyt näkökohdat.

5 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös As Oy Isonniitynlaakson hakemuksesta muuttaa Pasilan kaatopaikkaa koskevan ympäristöluvan lupamääräystä

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi.

As Oy Isonniitynlaakso esitti lupamääräyksen muutettavaksi seuraavasti: ” Ilmalan ratapiha-alueella muodostuva salaojiin kertyvä kaatopaikkavesi on johdettava Helsingin vesihuoltolaitoksen viemäriin. Veden viemäröinnissä on noudatettava Helsingin Veden antamia ohjeita ja määräyksiä.”

Aluehallintovirasto hylkäsi As Oy Isonniitynlaakson vaatimuksen vesien johtamisesta HSY:n jätevesiviemäriin, mutta muutti 29.8.2014 antamallaan päätöksellä lupamääräyksen B.11. Täällä tarkemmin.

6 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Helsingin Energian Hanasaari B-voimalaitoksen ympäristölupapäätöksen tarkistamishakemuksen täydennyksestä

Täydennyshakemuksella Helsingin Energia hakee lupaa muuttaa voimalaitoksen toimintaa siten, että siellä olisi mahdollista polttaa puupellettiä 40 % osuudella vuositason polttoainetehosta.

Ympäristölautakunta pitää pellettien tuomista voimalaitoksille vesitse maantiekuljetuksia parempana vaihtoehtona liikenteen ympäristövaikutusten kannalta. Täällä tarkemmin.

7 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle pellettien polttokokeilusta Helsingin Energian Hanasaaren B-voimalaitoksessa

Hanasaaressa jatketaan 2012 -2014 alkaneita polttokokeita 1.10.2014–31.5.2015 välisenä aikana.

Ympäristölautakunnan mukaan: Koetoiminnan aikataulujen suunnittelussa on huomioitava asutukselle kuljetuksista ja purusta mahdollisesti aiheutuvan meluhaitan torjunta välttämällä kuljetuksia öisin ja viikonloppuisin. Tarvittaessa poikkeuksellisesti aiheutuvasta melusta on tiedotettava etukäteen melualueen asuintaloihin. Täällä tarkemmin.

8 Vantaanjoen yhteistarkkailu; vedenlaatu vuosina 2011-2013

Ympäristölautakunta päätti merkitä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n laatiman julkaisun Vantaanjoen veden laadusta vuosina 2011-2013 tiedoksi.

Vuonna 2013 jokiin johdettu jätevesimäärä, 31 500 m³/d, oli vuoden 2011 tasoa, ja vuotta 2012 pienempi. Lähes 80 % jätevesistä johdettiin Vantaanjoen yläosaan Riihimäellä, Hyvinkäällä ja Nurmijärvellä sekä lähes 20 % Luhtajoen alajuoksulle. Jätevesien mukana vesistöön menevä fosforikuorma on ollut viime vuosina 3000–3500 kg, mikä on 3–4,5 % Vantaanjoen mereen kuljettamasta fosforikuormasta. Typpeä jätevesien mukana vesistöön on tullut 155–180 tonnia eli 9–12 % typpikuormasta. Raportti täällä.

9 Vantaanjoen jätevesipuhdistamoiden toiminta vuonna 2013

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi Riihimäen, Hyvinkään Kaltevan, Kaukaisten, Nurmijärven kirkonkylän, Klaukkalan ja Espoon Rinnekoti-Säätiön puhdistamoiden vuoden 2013 käyttötarkkailujen yhteenvedot. Täällä tarkemmin.

10 Luoteis-Helsingin liito-oravaselvitys 2014

Liito-oravan kanta on kasvanut ja levinneisyysalue laajentunut Espoossa niin voimakkaasti, että sen palaaminen Helsingin lajistoon oli odotettavissa. Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi raportin Luoteis-Helsingin liito-oravaselvitys 2014. Täällä tarkemmin. Julkaisu löytyy täältä.

YMPÄRISTÖTERVEYSOSASTO

1 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä.

2 Sosiaali- ja terveysministeriön uudet uimavesiä koskevat asetukset

Ympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi sosiaali- ja terveysministeriön uudet asetukset yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta. Täällä tarkemmin.

ELINTARVIKETURVALLISUUSOSASTO

1 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä.

PUHEENJOHTAJA

1 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen

YMPÄRISTÖJOHTAJA

4 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

* * *

3 kommenttia artikkeliin ”Liito-orava lisääntynyt myös Helsingissä: Ympäristölautakunta 30.9.2014”

  1. Ei Espoossa pelätä, että liito-orava estäisi rakentamista. Espoon kaupupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen ja ympäristösuojelupäällikkö Tarja Söderman toivat vastineessaan Helsingin Sanomien kirjoitukseen esille, että pikemminkin liito-orava tekee kaupunkisuunnittelusta helpompaa, koska sen elinympäristöjen suojelu voidaan ottaa suunnittelun lähtökohdaksi ja paikkoja rakentamiselle etsitään muualta. Tilan jättäminen liito-oraville säilyttää samalla myös kaupunkilaisten lähivirkistysalueet.

    http://www.hs.fi/mielipide/a1411569266757

    Olisipa meillä Helsingissäkin tällaisia virkamiehiä…

  2. Liito-orava on lisääntynyt blogikirjoituksessa todetulla tavalla pääkaupunkiseudulla, mutta blogissa viitatulla Suomen Luonnonsuojeluliiton sivulla pelätään edelleen kannan romahtamista; Suomen nykyisten valtakunnan rajojen alueella.

    Mikä olisi liito-oravan suojelutilanne ja vaikutus rakentamiseen, jos Suomella olisi Tarton rauhan mukaiset rajat? Sama kuin kaupunkioravalla?
    Liito-orava tuntuu olevan korpin tapaan sopeutumassa ihmisen kanssa elämiseen.

Kommentointi on suljettu.

Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!