Liito-orava lisääntynyt myös Helsingissä: Ympäristölautakunta 30.9.2014

Liito-oravaYmpäristölautakunta kokoontui tiistaina 30.9.2014 klo 16.15 Viikissä. Esityslista löytyy kokonaisuudessaan oheisen linkin takaa. Päätökset alla tiivistetysti ja ympäristökeskuksen sivuilla.

Erityisesti ympäristölautakunnalle tuotu liito-orava selvitys oli kiinnostava. Liito-oravan kanta on kasvanut ja levinneisyysalue laajentunut Espoossa niin voimakkaasti, että laji on sitä kautta levinnyt myös Helsinkiin.

Espoossa liito-orava on levittäytynyt esimerkiksi Otaniemeen ja Länsimetron jatkeen ympärille. Espoossa pelätään, että liito-orava estää rakentamista.

Helsingin kartoituksessa löydettiin Luoteis-Helsingin alueelta (48 km2) yhteensä 12 elinpiiriä. Näistä kuusi sijaitsee Keskuspuistossa Ruskeasuon ja Pitkäkosken välisellä alueella sekä kuusi muuta lännempänä: Meilahdessa (2 reviiriä), Munkkivuoressa, Pohjois-Haagassa, Reimarlassa ja Konalassa.

Liito-orava on EU:n luontodirektiivin ja luonnonsuojelulain mukaan tiukasti suojeltu laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ei saa hävittää eikä heikentää. Alustavasti näyttää kuitenkin siltä, että ainakaan mitään suurempia ongelmia ei ole tulossa kaavoituksen tai metsänhoidon suhteen tulossa.

Lisää liito-oravasta esimerkiksi Suomen luonnonsuojeluliiton sivuilla.

Alla ympäristölautakunnan kokouksen muut asiat ja päätökset.

* * *

Ympäristölautakunta
14 / 30.09.2014

Sisältö:

YMPÄRISTÖJOHTAJA

1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

2 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä.

3 Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa

Ympäristölautakunta päätti hyväksyä liitteenä olevan Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan, jossa määrätään hakemusten ja ilmoitusten sekä muiden asioiden käsittelystä Helsingin kaupungille perittävät maksut ja esitetään niiden perusteet.

Taksataulukko täällä.

YMPÄRISTÖNSUOJELUOSASTO

1 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä.

2 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helsingin Energian Vuosaaren voimalaitosten ympäristölupapäätöksen lupamääräysten tarkistamista

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen nro 170/2014/1, Dnro ESAVI/330/04.08/2012, koskien Helsingin Energian Vuosaaren voimalaitosten ympäristölupapäätöksen nro 7/2005/2, 31.5.2005 lupamääräysten tarkistamista.

3 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helsingin Energian Salmisaaren voimalaitosten toiminnan olennaisesta muuttamisesta sekä ympäristölupapäätöksen lupamääräysten tarkistamisesta.

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen nro 160/2014/1, Dnro ESAVI/178/04.08/2013, koskien Helsingin Energian Salmisaaren voimalaitosten toiminnan olennaista muuttamista sekä ympäristölupapäätöksen nro 3/2007/2, 22.1.2007 lupamääräysten tarkistamista.

4 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Tmi Osa-Tattiksen autopurkamotoimintaa koskevasta ympäristölupahakemuksesta

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi. Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksessä annetaan useita lupamääräyksiä, joilla toiminta velvoitetaan saattamaan ympäristönsuojelulainsäädännön edellyttämälle tasolle. Päätöksessä on otettu huomioon myös ympäristölautakunnan lausunnossa 6.5.2014 esitetyt näkökohdat.

5 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös As Oy Isonniitynlaakson hakemuksesta muuttaa Pasilan kaatopaikkaa koskevan ympäristöluvan lupamääräystä

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi.

As Oy Isonniitynlaakso esitti lupamääräyksen muutettavaksi seuraavasti: ” Ilmalan ratapiha-alueella muodostuva salaojiin kertyvä kaatopaikkavesi on johdettava Helsingin vesihuoltolaitoksen viemäriin. Veden viemäröinnissä on noudatettava Helsingin Veden antamia ohjeita ja määräyksiä.”

Aluehallintovirasto hylkäsi As Oy Isonniitynlaakson vaatimuksen vesien johtamisesta HSY:n jätevesiviemäriin, mutta muutti 29.8.2014 antamallaan päätöksellä lupamääräyksen B.11. Täällä tarkemmin.

6 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Helsingin Energian Hanasaari B-voimalaitoksen ympäristölupapäätöksen tarkistamishakemuksen täydennyksestä

Täydennyshakemuksella Helsingin Energia hakee lupaa muuttaa voimalaitoksen toimintaa siten, että siellä olisi mahdollista polttaa puupellettiä 40 % osuudella vuositason polttoainetehosta.

Ympäristölautakunta pitää pellettien tuomista voimalaitoksille vesitse maantiekuljetuksia parempana vaihtoehtona liikenteen ympäristövaikutusten kannalta. Täällä tarkemmin.

7 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle pellettien polttokokeilusta Helsingin Energian Hanasaaren B-voimalaitoksessa

Hanasaaressa jatketaan 2012 -2014 alkaneita polttokokeita 1.10.2014–31.5.2015 välisenä aikana.

Ympäristölautakunnan mukaan: Koetoiminnan aikataulujen suunnittelussa on huomioitava asutukselle kuljetuksista ja purusta mahdollisesti aiheutuvan meluhaitan torjunta välttämällä kuljetuksia öisin ja viikonloppuisin. Tarvittaessa poikkeuksellisesti aiheutuvasta melusta on tiedotettava etukäteen melualueen asuintaloihin. Täällä tarkemmin.

8 Vantaanjoen yhteistarkkailu; vedenlaatu vuosina 2011-2013

Ympäristölautakunta päätti merkitä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n laatiman julkaisun Vantaanjoen veden laadusta vuosina 2011-2013 tiedoksi.

Vuonna 2013 jokiin johdettu jätevesimäärä, 31 500 m³/d, oli vuoden 2011 tasoa, ja vuotta 2012 pienempi. Lähes 80 % jätevesistä johdettiin Vantaanjoen yläosaan Riihimäellä, Hyvinkäällä ja Nurmijärvellä sekä lähes 20 % Luhtajoen alajuoksulle. Jätevesien mukana vesistöön menevä fosforikuorma on ollut viime vuosina 3000–3500 kg, mikä on 3–4,5 % Vantaanjoen mereen kuljettamasta fosforikuormasta. Typpeä jätevesien mukana vesistöön on tullut 155–180 tonnia eli 9–12 % typpikuormasta. Raportti täällä.

9 Vantaanjoen jätevesipuhdistamoiden toiminta vuonna 2013

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi Riihimäen, Hyvinkään Kaltevan, Kaukaisten, Nurmijärven kirkonkylän, Klaukkalan ja Espoon Rinnekoti-Säätiön puhdistamoiden vuoden 2013 käyttötarkkailujen yhteenvedot. Täällä tarkemmin.

10 Luoteis-Helsingin liito-oravaselvitys 2014

Liito-oravan kanta on kasvanut ja levinneisyysalue laajentunut Espoossa niin voimakkaasti, että sen palaaminen Helsingin lajistoon oli odotettavissa. Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi raportin Luoteis-Helsingin liito-oravaselvitys 2014. Täällä tarkemmin. Julkaisu löytyy täältä.

YMPÄRISTÖTERVEYSOSASTO

1 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä.

2 Sosiaali- ja terveysministeriön uudet uimavesiä koskevat asetukset

Ympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi sosiaali- ja terveysministeriön uudet asetukset yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta. Täällä tarkemmin.

ELINTARVIKETURVALLISUUSOSASTO

1 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä.

PUHEENJOHTAJA

1 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen

YMPÄRISTÖJOHTAJA

4 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

* * *

3 kommenttia artikkeliin ”Liito-orava lisääntynyt myös Helsingissä: Ympäristölautakunta 30.9.2014”

  1. Ei Espoossa pelätä, että liito-orava estäisi rakentamista. Espoon kaupupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen ja ympäristösuojelupäällikkö Tarja Söderman toivat vastineessaan Helsingin Sanomien kirjoitukseen esille, että pikemminkin liito-orava tekee kaupunkisuunnittelusta helpompaa, koska sen elinympäristöjen suojelu voidaan ottaa suunnittelun lähtökohdaksi ja paikkoja rakentamiselle etsitään muualta. Tilan jättäminen liito-oraville säilyttää samalla myös kaupunkilaisten lähivirkistysalueet.

    http://www.hs.fi/mielipide/a1411569266757

    Olisipa meillä Helsingissäkin tällaisia virkamiehiä…

  2. Liito-orava on lisääntynyt blogikirjoituksessa todetulla tavalla pääkaupunkiseudulla, mutta blogissa viitatulla Suomen Luonnonsuojeluliiton sivulla pelätään edelleen kannan romahtamista; Suomen nykyisten valtakunnan rajojen alueella.

    Mikä olisi liito-oravan suojelutilanne ja vaikutus rakentamiseen, jos Suomella olisi Tarton rauhan mukaiset rajat? Sama kuin kaupunkioravalla?
    Liito-orava tuntuu olevan korpin tapaan sopeutumassa ihmisen kanssa elämiseen.

Kommentointi on suljettu.

Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!