Kirje pääministeri Alexander Stubbille: Kolme pointtia EU:n 2030-ilmastotavoitteisiin

Stubb-eduskunta-Kuva-Valtioneuvoston kansliaLähetin tänään alla olevan kirjeen pääministeri Alexander Stubbille.

Vetoan pääministeriin, että Suomi ajaisi EU:n ilmasto- ja energiasuunnitelmaan sitovia tavoitteita päästövähennyksille, energiansäästölle sekä uusiutuvalle energialle.

Tätä kautta sinäkin voit ottaa kantaa: Vaadi EU:lta parempaa ilmastopolitiikkaa!

* * *

Arvoisa pääministeri Alexander Stubb,

Vetoan teihin, jotta Suomi ajaisi EU:n vuoteen 2030 ulottuvaan ilmasto- ja energiasuunnitelmaan sitovia tavoitteita päästövähennyksille, energiansäästölle sekä uusiutuvalle energialle.

Tämän vetoomuksen allekirjoittajat ovat syvästi huolissaan siitä, ettei Suomi ole osoittanut neuvotteluissa kunnianhimoa, vaan on tyytynyt kannattamaan tavoitteista heikoimpia.

Ympäristö- ja kehitysjärjestöt ovat vaatineet EU:ta sitoutumaan merkittävästi tiukempiin toimiin. Neuvotteluissa tällä hetkellä pöydällä olevat tavoitteet ovat kaukana siitä kunnianhimon tasosta, jota EU:n tulisi ilmastopolitiikassaan osoittaa, eivätkä tue EU:n kansainvälistä sitoumusta rajata globaali lämpeneminen alle kahden asteen.

Meillä, vetoomuksen allekirjoittajilla, on teille siksi kolme pyyntöä. Suomen tulee:

1) Kannattaa kokonaispäästötavoitteeksi vähintään 40 prosentin leikkausta vuoden 1990 tasosta.
2) Ajaa uusiutuvan energian tavoitteeksi vähintään 30 prosenttia.
3) Tukea sitovia tavoitteita uusiutuvalle energialle ja energiatehokkuudelle.

Näitä kolmea tavoitetta edistämällä Suomi ja EU osoittaisivat halunsa olla osa ilmastokriisin ratkaisua ja muutosta kohti kestävää elämäntapaa.

Ystävällisin terveisin,
Leo Stranius

Yksi kommentti artikkeliin ”Kirje pääministeri Alexander Stubbille: Kolme pointtia EU:n 2030-ilmastotavoitteisiin”

  1. Pääministerille pitäisi kertoa myös, että ydinvoimaa ei tulla käyttämään lämmöntuotannossa, vaikka hän itse väitti niin. On aika koomista, että Helsingin hiilikasojen kohtalo liitetään johonkin Pyhäjoen ydinvoimalaan, vaikka on selvää että Helsingissä tullaan polttamaan jotakin lämmöksi kaukolämpöverkkoon oman alueen voimaloissa, riippumatta nykyisistä tai uusista ydinvoimalaloista. Kai siinä samassa on järkevää sitten sähköäkin tehdä. Tämä on yksi ärsyttävä puute tässä energiakeskustelussa, jossa ei paljoa realismi kuki. Toinen on se, että ne jotka ovat EU:ssa äänestämässä hiilen hintaa alas, ovat sitten Suomessa suureen ääneen haukkumassa muita siitä, että hiiltä poltetaan paljon. Tässä toinen puute, johon toimittajatkaan eivät yleensä sano mitään, vaikka ristiriita on kirkuva.

    Olet oikeassa siinä, että Suomi ajaa itseään kehityksessä alasarjaan ja jää taloudellisesti jämäkoriin sillä, että ei valitse panostamista niin kutsuttuihin uusiutuviin, joissa olisi varmasti kasvupotentiaalia valtavasti myös taloudellisesti. Tuo valinta ydinvoimaan vie panokset noilta uusilta ja varsinkin niihin liittyvien uusien innovaatioiden kehittämiseltä ja sitä kautta omistamiselta, jolloin myös rahat korjaa joku muu. Varmasti aurinkopaneelistakin olisi mahdollista tehdä paljon tehokkaampi. Miltei yhtä huono valinta on LNG, vaikka sama infra toimisi jatkossa biokaasujenkin kanssa, koska sen luoma silta uusiutuviin on vuosikymmenien pituinen ja maakaasu tuntuu muuttuvan tutkimustutkimukselta aina vain huonommaksi. Puun polttoon ei tarvitse räjäyttää kokonaisia vuoria ja on sosiaalisesti paljon parempi, mutta silti siinä siirrytään polttamaan hiiltä maan alta nyt sitten sen päälle, joten ilmaston kannalta tilanne ei paljoa muutu.

    Kuitenkaan lienee aika selvää, että jos oikeasti haluaa puuttua ympäristökatastrofiin, niin pelkkään kulutuksen määrään ja laadun katselu ei riitä, vaan kuluttajien määrä tulee saada lasku-uralle. Olisi jotenkin mielekkäämpää nähdä keskustelua väestönkasvusta ja talousjärjestelmän kasvupakosta, kuin noiden rinnalla mitättömistä voimalahankkeista. Paul Ehrlich ja vaikkapa Herman Daly ovat kadonneet vihreidenkin puheista.

Kommentointi on suljettu.

Viikonlopun suunnitelma. Urheile. Syö. Nuku. Toista. @finntriathlon @vierumaki
Tiedättekö sen tunteen, kun haluat lähettää lohtua ja lämpimiä ajatuksia sun ystävälle, että kaikki kyllä järjestyy. Huomaat sopivasti ulkona oheisen julisteen, otat siitä kuvan ja laitat viestin. Sitten ihmettelet miksi se sun ystävä reagoi viestiin kakkaemojilla.
Uusi ruokatrendi on täällä. 

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. 

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. 

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. 

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi  arkea vasta 2007. 

Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna?

Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin: 
https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Seuraa minua Instagramissa