Kirje pääministeri Alexander Stubbille: Kolme pointtia EU:n 2030-ilmastotavoitteisiin

Stubb-eduskunta-Kuva-Valtioneuvoston kansliaLähetin tänään alla olevan kirjeen pääministeri Alexander Stubbille.

Vetoan pääministeriin, että Suomi ajaisi EU:n ilmasto- ja energiasuunnitelmaan sitovia tavoitteita päästövähennyksille, energiansäästölle sekä uusiutuvalle energialle.

Tätä kautta sinäkin voit ottaa kantaa: Vaadi EU:lta parempaa ilmastopolitiikkaa!

* * *

Arvoisa pääministeri Alexander Stubb,

Vetoan teihin, jotta Suomi ajaisi EU:n vuoteen 2030 ulottuvaan ilmasto- ja energiasuunnitelmaan sitovia tavoitteita päästövähennyksille, energiansäästölle sekä uusiutuvalle energialle.

Tämän vetoomuksen allekirjoittajat ovat syvästi huolissaan siitä, ettei Suomi ole osoittanut neuvotteluissa kunnianhimoa, vaan on tyytynyt kannattamaan tavoitteista heikoimpia.

Ympäristö- ja kehitysjärjestöt ovat vaatineet EU:ta sitoutumaan merkittävästi tiukempiin toimiin. Neuvotteluissa tällä hetkellä pöydällä olevat tavoitteet ovat kaukana siitä kunnianhimon tasosta, jota EU:n tulisi ilmastopolitiikassaan osoittaa, eivätkä tue EU:n kansainvälistä sitoumusta rajata globaali lämpeneminen alle kahden asteen.

Meillä, vetoomuksen allekirjoittajilla, on teille siksi kolme pyyntöä. Suomen tulee:

1) Kannattaa kokonaispäästötavoitteeksi vähintään 40 prosentin leikkausta vuoden 1990 tasosta.
2) Ajaa uusiutuvan energian tavoitteeksi vähintään 30 prosenttia.
3) Tukea sitovia tavoitteita uusiutuvalle energialle ja energiatehokkuudelle.

Näitä kolmea tavoitetta edistämällä Suomi ja EU osoittaisivat halunsa olla osa ilmastokriisin ratkaisua ja muutosta kohti kestävää elämäntapaa.

Ystävällisin terveisin,
Leo Stranius

Yksi kommentti artikkeliin ”Kirje pääministeri Alexander Stubbille: Kolme pointtia EU:n 2030-ilmastotavoitteisiin”

  1. Pääministerille pitäisi kertoa myös, että ydinvoimaa ei tulla käyttämään lämmöntuotannossa, vaikka hän itse väitti niin. On aika koomista, että Helsingin hiilikasojen kohtalo liitetään johonkin Pyhäjoen ydinvoimalaan, vaikka on selvää että Helsingissä tullaan polttamaan jotakin lämmöksi kaukolämpöverkkoon oman alueen voimaloissa, riippumatta nykyisistä tai uusista ydinvoimalaloista. Kai siinä samassa on järkevää sitten sähköäkin tehdä. Tämä on yksi ärsyttävä puute tässä energiakeskustelussa, jossa ei paljoa realismi kuki. Toinen on se, että ne jotka ovat EU:ssa äänestämässä hiilen hintaa alas, ovat sitten Suomessa suureen ääneen haukkumassa muita siitä, että hiiltä poltetaan paljon. Tässä toinen puute, johon toimittajatkaan eivät yleensä sano mitään, vaikka ristiriita on kirkuva.

    Olet oikeassa siinä, että Suomi ajaa itseään kehityksessä alasarjaan ja jää taloudellisesti jämäkoriin sillä, että ei valitse panostamista niin kutsuttuihin uusiutuviin, joissa olisi varmasti kasvupotentiaalia valtavasti myös taloudellisesti. Tuo valinta ydinvoimaan vie panokset noilta uusilta ja varsinkin niihin liittyvien uusien innovaatioiden kehittämiseltä ja sitä kautta omistamiselta, jolloin myös rahat korjaa joku muu. Varmasti aurinkopaneelistakin olisi mahdollista tehdä paljon tehokkaampi. Miltei yhtä huono valinta on LNG, vaikka sama infra toimisi jatkossa biokaasujenkin kanssa, koska sen luoma silta uusiutuviin on vuosikymmenien pituinen ja maakaasu tuntuu muuttuvan tutkimustutkimukselta aina vain huonommaksi. Puun polttoon ei tarvitse räjäyttää kokonaisia vuoria ja on sosiaalisesti paljon parempi, mutta silti siinä siirrytään polttamaan hiiltä maan alta nyt sitten sen päälle, joten ilmaston kannalta tilanne ei paljoa muutu.

    Kuitenkaan lienee aika selvää, että jos oikeasti haluaa puuttua ympäristökatastrofiin, niin pelkkään kulutuksen määrään ja laadun katselu ei riitä, vaan kuluttajien määrä tulee saada lasku-uralle. Olisi jotenkin mielekkäämpää nähdä keskustelua väestönkasvusta ja talousjärjestelmän kasvupakosta, kuin noiden rinnalla mitättömistä voimalahankkeista. Paul Ehrlich ja vaikkapa Herman Daly ovat kadonneet vihreidenkin puheista.

Kommentointi on suljettu.

Hyvää alkanutta kevättä ja maaliskuuta! Helmikuussa kokeilin jättää joka ilta puhelimen yöksi keittiöön eli en ottanut laitetta lainkaan makuuhuoneeseen. 

Oliko tällä vaikutusta puhelimen käyttöön? Kyllä oli ja aika paljon! 

Tammikuuhun verrattuna puhelimella vietetty kokonaisaika väheni helmikuussa yhteensä 27,5 tuntia eli noin 20 prosenttia. Toki osaltaan tähän vaikutti sekin, että helmikuussa olin viikon lomalla, jolloin puhelinta tuli käytetty vähemmän, kun ei ollut työasioita hoidettavana. 

Viihteen, uutisten ja sosiaalisen median osuus on kuitenkin varmasti se mitä monet haluaisivat illalla ja aamulla vähentää. Sen osuus tippui tammikuun 63,5 tunnista 33,5 tuntiin (-30 tuntia). Tästä sosiaalisen median käyttö puhelimella tippui 36,5 tunnista 26,5 tuntiin (-10 tuntia) ja viihteen/uutisten osuus 27 tunnista 7 tuntiin (-20 tuntia). 

Helmikuussa oli tietysti vähemmän päiviä kuin tammikussa, mutta laskennassa/tarkastelussa on tammi- ja helmikuun osalta molemmissa mukana vertailukelpoisuuden parantamiseksi neljä kalenteriviikkoa eli 28 päivää.

Miltä kuulostaisi 30 tuntia kuukaudessa enemmän aikaa? Mitä olen illalla ja aamulla sängyssä tehnyt? Nukkunut hiukan enemmän, haaveillut ja pohdiskellut sekä lukenut kolme paperikirjaa.

Nyt maailma on mennyt kuitenkin sen verran hulluksi, että maaliskuussa kokeilen olla kuukauden lukematta tai seuraamatta uutisia. Vastaavan uutispaussikokeilun tein maaliskuussa 2022. Keep Calm and Carry On.
Perjantai-illan treenit. 1,5 kuntopiiri ja siihen päälle 1,5 tunnin uinti. Kiitos @helsinkitriathlon
Posti toi kotiin tuoreen Luonnonsuojelijan ja sieltähän löytyi viisi vinkkiä 1,5 astetta parempaan arkeen!

#puolitoistaastetta #puolitoistaastettaparempiarki @gummeruskustannus
Ilahduttavaa, että meidän lyhennetyn työviikon kokeilu on herättänyt myös julkista keskustelua! Toivottavasti moni muukin organisaatio lähtee kokeilemaan lyhennettyä työviikkoa täydellä palkalla. 

Olisi tietysti kiinnostavaa kuulla millä muilla tavoin ihmisten hyvinvointia voisi vahvistaa työelämässä.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011002179.html
Viikon takainen juoksutesti tuntui niin kivalta, että tänään piti uteliaisuutta ottaa uudestaan. Kiitos @helsinkitriathlon ja @kirsipaivaniemi 

Ensin tämän päivän ajat ja sulkeissa viikon takaiset ajat. Sykkeet olivat +/- pari lyöntiä samalla tasolla. 

-5 km pk-juoksu 26:44 (27:01)
-2 km vk-juoksu 8:51 (8:29)
-1 km all out 3:54 (3:56)

(Huom. Viikossa kehitystä ei luonnollisesti tapahdu vauhdeissa suuntaan tai toiseen. Lähinnä oli kiva nähdä miten päivän kunto vaikuttaa testituloksiin ja näkyykö eroa kovan ja kevyen treeniviikon päätteeksi. Viikko sitten takana oli siis kevyt viikko ja nyt kova viikko.
Kokeilen joka kuukausi jotain uutta tapaa tai asiaa. 

Viime joulukuussa ystävä vinkkasi, että teen sijaan voi juoda myös pelkkää lämmintä/kuumaa vettä. Näin tehdään paikoin esim Kiinassa ja Itä-Aasian maissa. Päätin kokeilla tätä tammikuun ajan ja huomasin, että toden totta. Eihän sitä teetä tarvitse tässä mihinkään. 

Muutos oli yllättävän helppo, vaikka olen juonut koko aikuisikäni teetä. Tosin ainakin yksi hairahdus kuukauden aikana tapahtui. Vanhasta tottumuksesta otin Yle Radio 1:n lähetyksessä ollessani kupin teetä enkä viitsinyt jättää juomatta. Lisäksi kuukauden aikana tuli juotua ainakin muutaman kerran kuumaa mehua. Kahvia en juo muutenkaan. 

Seuraavaksi kohti helmikuun kokeilua, joka on se, että en pidä puhelinta aamuisin tai iltaisin lainkaan makuuhuoneessa.
Mitä jos viikonloppu todella alkaisi perjantaina? Päätimme kokeilla Third Rockissa lyhennettyä työviikkoa täydellä palkalla puolen vuoden ajan.

Hyvinvointi parani ja tehokkuus kasvoi, mutta hiukan yllättäen kaikkein eniten lyhennetty työviikko on parantanut taloudellista tulosta.

Jatkamme lyhennettyä työviikkoa toistaiseksi, ja kannustamme muitakin kokeilemaan.

Hiukan tarkempaa tietoa kokeilumme taustoista ja tuloksista löytyy verkkosivuiltamme: .
https://thirdrock.fi/mita-tapahtui-kun-paatimme-kokeilla-lyhennettya-tyoviikkoa/
Millaisen työelämän jätämme tuleville sukupolville? ”Nykyisin odotukset ovat työpaikoilla todella kovat, koko ajan pitäisi kyetä kehitykseen ja muutokseen. Tätä kautta määrittelemme ison joukon ihmisiä työelämän ulkopuolelle”, sanovat Työvuorossa-podcastissa asiantuntija Maiju Lehto ja toimitusjohtaja Leo Stranius. 

https://www.rinnekodit.fi/ajankohtaista/uusi-podcast-rakentaa-kestavampaa-tyoelamaa/
Tänään oli ohjelmassa juoksutesti:
-20 min alkuverra
-5 km pk-juoksu (27:01)
-2 km anakynnys (8:29)
-1 km all out (3:56)
-20 min loppuverra
Virallinen kutsu mun kirjajulkkareihin!

Leo Straniuksen 1,5 astetta parempi arki -kirjan julkistustilaisuus

Tervetuloa keskustakirjasto Oodiin kuuntelemaan keskustelua uutuuskirjasta 1,5 astetta parempi arki – Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnelliseksi (Gummerus).

Paikalla teoksesta kertoo kirjan kirjoittanut tietokirjailija, vaikuttaja ja vastuullisuusasiantuntijayrityksen Third Rockin toimitusjohtaja Leo Stranius. Hänen kanssaan ilmastoystävällisemmästä elämästä ja kirjan teemoista keskustelevat D-mat Oy:n toimitusjohtaja ja Ilmastopalapelin kehittäjä Michael Letternmeier, Sitran johtava asiantuntija Sari Laine ja The Activist Agency viestintätoimiston perustajaosakas Niklas Kaskeala. Keskustelun vetää Pauliina Pietilä Gummerukselta. 

Milloin? 7.2. klo 16-17
Missä: Helsingin Keskustakirjasto Oodi, Saarikoski-matto
Tilaisuus on kaikille avoin. Tervetuloa! 
Tapahtuman järjestävät Gummerus ja Leo Stranius.

https://helmet.finna.fi/FeedContent/LinkedEvents?id=helsinki:agkhhiyx4q
Tänään hyvää ja kevyttä pyörätreeniä vajaa pari tuntia. Eilen tunti hyötypyöräilyä, 1,5 tunnin kuntopiiri ja 1,5 tunnin uintitreeni. Aamuisin tietty venyttelyä ja seitsemän minuutin lihaskuntotreeni. Huomenna sitten juoksua! 

#triathlon @helsinkitriathlon
Tänään oli kiva päättää työviikko Helsingin tanssiopistolla @rauhatati kanssa! 🎉🔥
Tänään Sari Valton vieraana upean Elli Aaltosen kanssa keskustelemassa Yle Radio 1:n ohjelmassa Keskusteluja ihmisyydestä. Pääsimme pohtimaan 101 onnen päivää kirjani pohjalta elämän tarkoitusta, arvoja ja ajankäyttöä. 

”Jos tietäisit kuolevasi kolmen kuukauden päästä, miten käyttäisit viimeiset elonpäiväsi? Tekisitkö muutoksia ajankäyttöösi? Miten erottaa olennainen epäolennaisesta?”

https://areena.yle.fi/podcastit/1-72760580
Jippii! Tänään ilmestyi vihdoin mun uusi kirja 1,5 astetta parempi arki. Teos löytyy ääni- ja ekirjapalveluista sekä toki myös perinteisenä painettuna versiona kirjakaupoista tai kustantajan verkkokaupasta. 

Kirja kuvaa niitä valintoja, joita meidän on ilmastokriisin aikakaudella Suomen kaltaisissa yhteiskunnissa tehtävä. Iloinen uutinen on, että ilmastoystävällinen arki tekee planeetan ohella ennen kaikkea hyvää myös meille itsellemme!

#parempiarki #kirjat #kirjagram @gummeruskustannus
Revontulet! #koli