Kirje pääministeri Alexander Stubbille: Kolme pointtia EU:n 2030-ilmastotavoitteisiin

Stubb-eduskunta-Kuva-Valtioneuvoston kansliaLähetin tänään alla olevan kirjeen pääministeri Alexander Stubbille.

Vetoan pääministeriin, että Suomi ajaisi EU:n ilmasto- ja energiasuunnitelmaan sitovia tavoitteita päästövähennyksille, energiansäästölle sekä uusiutuvalle energialle.

Tätä kautta sinäkin voit ottaa kantaa: Vaadi EU:lta parempaa ilmastopolitiikkaa!

* * *

Arvoisa pääministeri Alexander Stubb,

Vetoan teihin, jotta Suomi ajaisi EU:n vuoteen 2030 ulottuvaan ilmasto- ja energiasuunnitelmaan sitovia tavoitteita päästövähennyksille, energiansäästölle sekä uusiutuvalle energialle.

Tämän vetoomuksen allekirjoittajat ovat syvästi huolissaan siitä, ettei Suomi ole osoittanut neuvotteluissa kunnianhimoa, vaan on tyytynyt kannattamaan tavoitteista heikoimpia.

Ympäristö- ja kehitysjärjestöt ovat vaatineet EU:ta sitoutumaan merkittävästi tiukempiin toimiin. Neuvotteluissa tällä hetkellä pöydällä olevat tavoitteet ovat kaukana siitä kunnianhimon tasosta, jota EU:n tulisi ilmastopolitiikassaan osoittaa, eivätkä tue EU:n kansainvälistä sitoumusta rajata globaali lämpeneminen alle kahden asteen.

Meillä, vetoomuksen allekirjoittajilla, on teille siksi kolme pyyntöä. Suomen tulee:

1) Kannattaa kokonaispäästötavoitteeksi vähintään 40 prosentin leikkausta vuoden 1990 tasosta.
2) Ajaa uusiutuvan energian tavoitteeksi vähintään 30 prosenttia.
3) Tukea sitovia tavoitteita uusiutuvalle energialle ja energiatehokkuudelle.

Näitä kolmea tavoitetta edistämällä Suomi ja EU osoittaisivat halunsa olla osa ilmastokriisin ratkaisua ja muutosta kohti kestävää elämäntapaa.

Ystävällisin terveisin,
Leo Stranius

Yksi kommentti artikkeliin ”Kirje pääministeri Alexander Stubbille: Kolme pointtia EU:n 2030-ilmastotavoitteisiin”

  1. Pääministerille pitäisi kertoa myös, että ydinvoimaa ei tulla käyttämään lämmöntuotannossa, vaikka hän itse väitti niin. On aika koomista, että Helsingin hiilikasojen kohtalo liitetään johonkin Pyhäjoen ydinvoimalaan, vaikka on selvää että Helsingissä tullaan polttamaan jotakin lämmöksi kaukolämpöverkkoon oman alueen voimaloissa, riippumatta nykyisistä tai uusista ydinvoimalaloista. Kai siinä samassa on järkevää sitten sähköäkin tehdä. Tämä on yksi ärsyttävä puute tässä energiakeskustelussa, jossa ei paljoa realismi kuki. Toinen on se, että ne jotka ovat EU:ssa äänestämässä hiilen hintaa alas, ovat sitten Suomessa suureen ääneen haukkumassa muita siitä, että hiiltä poltetaan paljon. Tässä toinen puute, johon toimittajatkaan eivät yleensä sano mitään, vaikka ristiriita on kirkuva.

    Olet oikeassa siinä, että Suomi ajaa itseään kehityksessä alasarjaan ja jää taloudellisesti jämäkoriin sillä, että ei valitse panostamista niin kutsuttuihin uusiutuviin, joissa olisi varmasti kasvupotentiaalia valtavasti myös taloudellisesti. Tuo valinta ydinvoimaan vie panokset noilta uusilta ja varsinkin niihin liittyvien uusien innovaatioiden kehittämiseltä ja sitä kautta omistamiselta, jolloin myös rahat korjaa joku muu. Varmasti aurinkopaneelistakin olisi mahdollista tehdä paljon tehokkaampi. Miltei yhtä huono valinta on LNG, vaikka sama infra toimisi jatkossa biokaasujenkin kanssa, koska sen luoma silta uusiutuviin on vuosikymmenien pituinen ja maakaasu tuntuu muuttuvan tutkimustutkimukselta aina vain huonommaksi. Puun polttoon ei tarvitse räjäyttää kokonaisia vuoria ja on sosiaalisesti paljon parempi, mutta silti siinä siirrytään polttamaan hiiltä maan alta nyt sitten sen päälle, joten ilmaston kannalta tilanne ei paljoa muutu.

    Kuitenkaan lienee aika selvää, että jos oikeasti haluaa puuttua ympäristökatastrofiin, niin pelkkään kulutuksen määrään ja laadun katselu ei riitä, vaan kuluttajien määrä tulee saada lasku-uralle. Olisi jotenkin mielekkäämpää nähdä keskustelua väestönkasvusta ja talousjärjestelmän kasvupakosta, kuin noiden rinnalla mitättömistä voimalahankkeista. Paul Ehrlich ja vaikkapa Herman Daly ovat kadonneet vihreidenkin puheista.

Kommentointi on suljettu.

#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.