Metsähallitus hakkaa – Nyt Isosaari

Metsähallitus IsosaariHelsingin kaupunginvaltuusto teki keskiviikkona 3.9.2014 syysretken Isosaareen ja Vallisaareen. Upeita kohteita.

Valitettavasti Isosaaressa vastassa oli irvokas näky.

Metsähallitus oli hakannut saaren keskuskuusikosta useamman hehtaarin arvokasta metsää.

Kaupunginvaltuuston retkellä oli sopivasti mukana myös Metsähallituksen luontopalveluiden henkilöstöä. Heille hakkuut tulivat yhtä suurena yllätyksenä ja järkytyksenä kuin suurelle osalle mukana olleita kaupunginvaltuutettujakin.

Meille luvattiin selvitys tilanteesta. Kyse on todennäköisesti myrskytuhoaluiden luonnonhoidon nimissä tehdyistä hakkuista. Valitettavasti mopo oli vain karannut käsistä.

Metsähallitus Isosaari 2Isosaaren osalta on surullista, että hakkuita on tehty juuri nyt kun saaren käyttöä pohditaan aktiivisesti. Menetys Helsingin luonto- ja virkistysarvoille on melkoinen.

Hiljattain Metsähallituksen julkaiseman selvityksen mukaan ”retkeilijä kokee saavansa yhdestä vierailusta kansallispuistoon hyvinvointia keskimäärin 208 euron arvosta. ”

Tämä reissu oli ilman muuta ja kaikesta huolimatta vähintäänkin tuon arvoinen. Kiitos hienosta retkestä valtuutettu Jarmo Niemiselle ja Metsähallituksen luontopalveluiden väelle!

Oma lukunsa koko sopassa on myös Metsähallituksen ylimitoitetut tuottovaatimukset, jotka johtavat luonnon monimuotoisuuden kannalta liian suuriin hakkuisiin.

Metsähallitus Isosaari 3

 

8 kommenttia artikkeliin ”Metsähallitus hakkaa – Nyt Isosaari”

  1. Arvometsien hakkuu on ehdottomasti väärin.

    On kuitenkin todella tärkeää ymmärtää kokonaisuuksia. Eduskunta on Metsähallituksen omaisuuden hallitsijana joka vuosi vaatimassa valtionkassaan lisää tuloja. Tämä on johtanut siihen, että nyt ei enää vain hakata, vaan myös myydään kansallisomaisuuttamme eli omaa pääomaa.

    Tämä on pitkällä aikavälillä todella lyhytnäköistä. Mistä tuloja tulevaisuudessa saadaan, jos ei ole, mistä ottaa?

    Toinen tärkeä pointti on se, että meidän vihreiden tulee myös vaatia talousmetsien hoidolta kestävän kehityksen mukaista toimintaa. Itselleni ei ainakaan riitä muutama luonnonsuojelualue tai kansallispuisto, vaan myös talousmetsissä pitää mahdollistaa mahdollisimman laaja monimuotoisuus kestävällä tavalla.

    Siksi on erittäin tärkeää, ettei eduskunta hyväksy Metsähallituksen yhtiöittämistä eikä sen johtoon päästetä sitä yksisilmäisesti ajavaa virkamiestä. Yhtiöittämisen seuraukset ovat potentiaalisesti todella negatiiviset monestakin syystä. Olen kirjoittanut tästä viime talvena mm. Aamulehteen ja blogiini:
    http://annebland.puheenvuoro.uusisuomi.fi/161057-metsahallinnosta-yhteiskunnallinen-yritys

    Vastaa
  2. Isosaaren hallinnoija, Senaatti-kiinteistöt tilasi Puolustusvoimien pyynnöstä Metsähallituksen metsätaloudelta myrskytuhoalueen puiden korjuun. Tilauksen pohjalta laadittiin korjuusuunnitelma, jonka toteutus ajoittui heinä-elokuulle 2014.
    Tuulenkaatojen lisäksi myrskytuhoalueelta ja reunamilta poistettiin puita, joista voisi olla vaaraa alueen käyttäjille. Tällaisia ovat esimerkiksi kallistumassa olevat tai heikkojuuriset kuuset.
    Metsähallituksen metsätalous ei Etelä-Suomessa korjaa puuta saarista. Sen vuoksi korjuupalvelu ostettiin ulkopuoliselta.

    Vastaa
  3. Hakkuut aloitettiin saarelaisten mukaan 28.8. Niiden laajuus on huomattavasti myrskytuhoalueita laajempi. Hakkuut noudettavat nuorten metsien kuviorajoja. Saaressa siis toteutettiin 100-vuotiaan kuusikon päätehakkuu. Alueen koko on 15 hehtaaria. Saaresta vastaavat sotilaat olivat hämmästyneitä hakkuiden laajuudesta. Kuusikko suojeltiin luotsien otimenpitein jo 1700-luvulla. Olen hyvin pahoillani että Suomenlahden keskiosan uloin aidosti metsäisen saaren vanhat kuusikot hävitettiin. Niissä eli mm. viiksisiipat ja korvayököt sekä reunametsissä mustaleppälinnut. Metsä tarjosi suojan kanahaukoille ja toimi lintujen ja muttaavien lepakoiden levähdyspaikkana ennen/jälkeen Suomenlahden ylityksen.

    Vastaa
  4. Myrskyjen jäljiltä vanhat kuuset kaatuvat sikin sokin, mutta eivät suinkaan kaikki. Mustavuoressa, jossa itse liikun, en ole huomannut, että tuulenkaatoja korjattaisiin pois luonnonsuojelualueelta eikä sen ulkopuoleltakaan; puhumattakaan siitä, että olisi tehty harvennus- tai peräti päätehakkuita. Poluille kaatuneet puut vain hakataan keskeltä poikki; ilmeisesti jotta ulkoilijat eivät alkaisi tehdä uusia polkuja. Miksi siis Isosaaressa tarvitsi kaataa vanhaa metsää juuri nyt, kun saaren tulevaa virkistyskäyttöä vasta suunnitellaan? Eihän siellä asu ketään eikä siellä saa liikkua omin luvin, joten turvalliseen liikkumiseen vetoaminen on pelkkä tekosyy. Mahtaako edes puiden myynnistä saadut tulot kattaa saaressa tehdyn kaadon kustannukset?

    Vastaa

Jätä kommentti

Tänään hyvää ja kevyttä pyörätreeniä vajaa pari tuntia. Eilen tunti hyötypyöräilyä, 1,5 tunnin kuntopiiri ja 1,5 tunnin uintitreeni. Aamuisin tietty venyttelyä ja seitsemän minuutin lihaskuntotreeni. Huomenna sitten juoksua! 

#triathlon @helsinkitriathlon
Tänään oli kiva päättää työviikko Helsingin tanssiopistolla @rauhatati kanssa! 🎉🔥
Tänään Sari Valton vieraana upean Elli Aaltosen kanssa keskustelemassa Yle Radio 1:n ohjelmassa Keskusteluja ihmisyydestä. Pääsimme pohtimaan 101 onnen päivää kirjani pohjalta elämän tarkoitusta, arvoja ja ajankäyttöä. 

”Jos tietäisit kuolevasi kolmen kuukauden päästä, miten käyttäisit viimeiset elonpäiväsi? Tekisitkö muutoksia ajankäyttöösi? Miten erottaa olennainen epäolennaisesta?”

https://areena.yle.fi/podcastit/1-72760580
Jippii! Tänään ilmestyi vihdoin mun uusi kirja 1,5 astetta parempi arki. Teos löytyy ääni- ja ekirjapalveluista sekä toki myös perinteisenä painettuna versiona kirjakaupoista tai kustantajan verkkokaupasta. 

Kirja kuvaa niitä valintoja, joita meidän on ilmastokriisin aikakaudella Suomen kaltaisissa yhteiskunnissa tehtävä. Iloinen uutinen on, että ilmastoystävällinen arki tekee planeetan ohella ennen kaikkea hyvää myös meille itsellemme!

#parempiarki #kirjat #kirjagram @gummeruskustannus
Revontulet! #koli
Ukko-Kolilla! #koli #ukkokoli
Rauhaa ja hyvää uutta vuotta kaikille! 

Mennyt vuosi onkin ollut aikamoinen. Teimme Third Rockissa noin sadalle yritykselle tai organisaatiolle noin 180 projektia. Palkkasimme seitsemän uutta asiantuntijaa ja liikevaihto kasvoi noin 50 % edellisestä vuodesta.

Omassa elämässä vuosi 2024 oli kaikkien aikojen paras liikuntavuosi. Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan, jota varten oli harjoiteltu koko alkuvuosi. Loppukesästä tein vielä pari puolimatkaa ja syksyllä 50-vuotissynttäripäivönä 50 km juoksun. Lisäksi vuoden aikana juoksin 12 puolimaratonia. Kuntoilua kertyi yhteensä 840 tuntia, keskimäärin noin 16 tuntia viikossa. 

Alkuvuonna ilmestyi 101 onnen päivää kirja ja joulun alla posti toi kotiin uuden kirjani 1,5 astetta parempi arki, joka ilmestyy heti tammikuun alussa 2025. Uusi ilmastoteos on viides kirjani. 

50-vuotissyntymäpäiväjuhlien järjestämisen sijaan päätin, että käyn seuraavan vuoden ajan joka viikko lounaalla ystävieni kanssa keskustelemaan elämän tarkoituksesta.

Kuntapolitiikan luottamustehtäviä varavaltuutetun lisäksi on ollut HSY:n ja Uudenmaan liiton hallituksissa sekä Uudenmaan liiton maakunnan yhteistyöryhmässä. Lisäksi olen saanut tehdä hiukan vapaaehtoistyötä eläinten oikeuksien puolesta Animalian hallituksessa. Kirsi Vuorisen kanssa olemme tehneet vuoden aikana yhteensä 21 jaksoa kestävyysmuutos-podcastia. 

Kaiken kaikkiaan vuoden aikana kertyi 929 kokousta ja 67 kotimaan matkapäivää. Ei yhtään laiva- tai lentomatkaa. Yhteensä 208 luettua tai kuunneltua kirjaa. Lisäksi lahjoitimme puolison kanssa vuoden aikana 9065 euroa eli noin kahdeksan prosenttia nettotuloistamme hyväntekeväisyyteen. Päivittäiset Duolingo-harjoitukset ruotsin ja espanjan osalta vaihtuivat nuottien harjoittelemiseen. Duolingo-harjoituksen tein jokapäivä ja putki on jatkunut nyt 1688 päivää. 

Kaiken kaikkiaan tämä on ollut henkilökohtaisesti erinomainen vuosi kun ei ole ollut kiire mihinkään ja on saanut tehdä juuri niitä asioita, joita on halunnutkin tehdä. Vuoden vaihteen saan olla Kolilla perheen ja ystävien kanssa.
Kyllä Turussakin osataan tehdä hyvää pyöräkatua!
Hyvää joulua!
Posti toi kotiovelle parhaan joululahjan! Uuden kirjani 1,5 astetta parempi arki - miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi. 

Unboxing-videon kuvasi ja editoi 10-vuotias lapseni. 

#unboxing #parempiarki #kirja @gummeruskustannus
Tietokirjailija ja vaikuttaja Leo Straniuksen 1,5 astetta parempi arki – Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnelliseksi(Gummerus) on konkreettinen opaskirja, joka auttaa valitsemaan viisaammin ja voimaan paremmin. Kirjassaan Stranius havainnollistaa esimerkein, miksi tiivis asuminen, minimalistinen kuluttaminen, vegaaninen ruokavalio ja muut ilmastoystävälliset valinnat eivät merkitse raskasta ja kurjaa elämää, vaan tekevät hyvää meille itsellemme.

Mitä hyötyä on siitä, että omistaa vain vähän tavaraa? Miten tehdä ilmastoystävällinen pikalounas etätyöpäivän keskellä? Miten arvioida oman toiminnan päästöjä ja vaikuttavuutta? Leo Stranius antaa uutuuskirjassaan 1,5 astetta parempi arki välineitä oman hiilijalanjäljen pienentämiseen avaamalla konkreettisia hiililaskelmia arjen eri valinnoista.

”1,5 asteen kanssa linjassa oleva arki on monella tavalla hyvää. Kun elää omien arvojensa mukaan ja tekee itseään suurempia ja planeetan kannalta merkityksellisiä asioita, kasvattaa henkistä hyvinvointiaan ja vahvistaa omaa mielenterveyttään. Näin ei tarvitse elää jatkuvassa ristiriidassa sen kanssa mitä tietää ja mitä tekee”, Stranius kirjoittaa kirjassaan.

Straniuksen mukaan päästötavoitteiden mukainen arki tuo elämään levollisuutta ja onnellisuutta. Myös henkilökohtainen varallisuus kasvaa, kun kuluttaa vähemmän.

”Monet asiat ovat paljon yksinkertaisempia ja helpompia, kun turhat asiat rajautuvat arjesta kokonaan pois häiritsemästä. Ravintolassa ja kaupassa valinnat ovat selkeitä. Lomamatkat ja siirtyminen paikasta toiseen tapahtuvat selkeiden periaatteiden mukaan. Yksinkertaisuus, tehokkuus ja taloudellisuus sekä terveellisyys yhdistyvät kauniilla tavalla hyväksi kokonaisuudeksi”, Stranius kirjoittaa.

”Voisiko 1,5 asteen ilmastoystävällinen arki näyttää yhä useammalle houkuttelevammalta, jos se kehystettäisiin hyveellisyyden ja pyyteettömyyden sijaan oman edun tavoittelulla? Itsekkyydellä. Siitähän tässä kaikessa lopulta on kysymys: siitä, että meillä kaikilla olisi paljon nykyistä parempi elämä.”
Mistä voimaa vastuullisuustyöhön multikriisien aikakaudella? Tietysti työskentelystä planeetan puolesta! Aika hieno loikka ollaan tehty Third Rockissa viimeisen reilun neljän vuoden aikana. 

”Third Rock on muuttunut neljässä vuodessa kolmen ihmisen pienestä ja intohimoisesta vastuullisuuspalveluita tarjoavasta yrityksestä jo 17 asiantuntijan vaikuttavaksi yhteisöksi. Vuoden 2024 aikana olemme palvelleet peräti 96 yritystä tai organisaatiota 156 projektin muodossa.”

https://thirdrock.fi/mista-voimaa-vastuullistyohon-multikriisien-aikakaudella/