Ympäristölautakunta 6.5.2014: Viisi huomiota Helsingin ilmanlaadusta

Leo Stranius ja hiilinieluYmpäristölautakunta kokoontuu seuraavan kerran tiistaina 6.5.2014 klo 16.15.

Kokouksessa käsitellään mm. Helsingin ilmansuojelun toimintaohjelman toteutumisen seuranta 2013.

Ympäristölautakunnalle annetun raportin perusteella voidaan Helsingin ilmanlaadusta todeta seuraavat viisi asiaa:

1. Hengitettävien hiukkasten raja-arvon ylittyminen on pysähtynyt: Hengitettävien hiukkasten raja-arvot eivät ole ylittyneet Helsingissä raja-arvoa valvovilla asemilla vuoden 2006 jälkeen.

2. Katupölypitoisuudet ovat yleisesti alentuneet Helsingissä viime vuosina. Hengitettävien hiukkasten raja-arvot voivat kuitenkin ylittyä kantakaupungin katukuiluissa sekä vilkkaasti liikennöityjen väylien varrella, mikäli pölyntorjuntaan ei kiinnitetä jatkuvasti huomiota.

3. Typpidioksidin vuosiraja-arvo ylittyy edelleen: Typpidioksidin vuosiraja-arvon (40 µg/m3) alle piti päästä 1.1.2010, mutta raja-arvo ylittyy edelleen Helsingin keskustan katukuiluissa. Ylittyminen johtuu autoliikenteen päästöistä ja dieselautojen osuuden kasvusta.

4. Uusien bussien typpidioksidipäästöt ovat korkeita: Dieselmoottorien hapetuskatalysaattorit vähentävät terveydelle haitallisimpia hiukkaspäästöjä, mutta samalla ne hapettavat myös typpimonoksidipäästöjä muuttaen ne typpidioksidipäästöiksi. Tästä syytä suhteellisen uusien Euro V- ja EEV-tasoisten (Enhanced Environmentally Friendly Vehicle) raskaiden ajoneuvojen suorat NO2-päästöt ovat huomattavan korkeita.

5. Liikenteen päästöjä on vähennettävä raja-arvon noudattamiseksi: Keskustan uudet asuinalueet aiheuttavat jatkossa painetta liikennemäärien lisääntymiseen kantakaupungissa, jossa liikennemäärät ovat pysyneet samalla tasolla jo kolmisenkymmentä vuotta.

Kyse on siis tästä:

Ympäristönsuojelulain (86/2000) ja sen muuttamisesta annetun lain (13/2011) 102 a §:n mukaan kunta on velvollinen laatimaan ilmansuojelusuunnitelman, jos ilman epäpuhtauspitoisuuksille annetun asetuksen (38/2011) raja-arvot ylittyvät tai ovat vaarassa ylittyä. Raja-arvot perustuvat EU:n ilmanlaatudirektiiviin. Hengitettävien hiukkasten (PM10) raja-arvot tulivat voimaan vuonna 2005 ja typpidioksidin (NO2) vuonna 2010. Typpidioksidin vuosiraja-arvo (40 µg/m3) on ylittynyt Helsingin keskustan katukuiluissa vuosittain.  Hiukkasten raja-arvo ylittyi vuosina 2003, 2005 ja 2006. Ilmansuojelun toimintaohjelmassa esitetään ne toimenpiteet, joilla pyritään pääsemään ilmanlaadun raja-arvojen alle.

Ruuhkamaksut ja pysäköinnin hinnoittelu olisivat tehokkaimpia keinoja ilmanlaadun parantamiseen.

Esittelijän tekstissä todetaankin lopuksi:

”Raja-arvon alle pääseminen vuoteen 2015 mennessä edellyttää liikennemäärien ja liikenteen päästöjen pienentämistä Helsingin keskustan katukuiluissa. Suuret joukkoliikennehankkeet, kuten Länsimetro, vaikuttavat myönteisesti, mutta ne eivät toteudu riittävän nopeasti. Nopeammin liikennemääriä voitaisiin todennäköisesti vähentää taloudellisilla ohjauskeinoilla, kuten ruuhkamaksuilla ja pysäköinnin hinnoittelumuutoksilla. Ympäristölautakunta antoi 1.4.2014 lausunnon oikeudenmukaista ja älykästä liikennettä selvittäneen työryhmän raportista, jossa esitettiin valtakunnallista kilometriveroa. Ympäristölautakunnan lausunnon mukaan kilometriverojärjestelmään tulisi olla mahdollista liittää alueellisia ruuhka- tai sujuvuusmaksuja. LVM:n aiempien selvitysten mukaan ruuhkamaksu olisi kustannustehokkaampi tapa saavuttaa liikennepoliittisia tavoitteita Helsingin seudulla kuin muut käytössä olevat keinot. Myös kaupunkisuunnitteluviraston selvityksessä raja-arvon saavuttamiseksi tarvittavista toimenpiteistä ruuhkamaksu oli tehokkain yksittäinen katukuilujen liikennemääriä vähentävä toimenpide.”

* * *

Ympäristölautakunta

07 / 06.05.2014

Kokouksen koko esityslista löytyy oheisen linkin takaa ja alla hiukan avattuna.

http://www.hel.fi/hki/ymk/fi/P__t_ksenteko/Asiakirja?ls=11&doc=Ymk_2014-05-06_Ylk_7_El

Sisältö:

YMPÄRISTÖJOHTAJA

1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

2 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä:

http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-05-06_Ylk_7_El/2E7F957F-7D9D-4ED8-B294-380707B062E0/Ilmoitusasiat.html

3 Eron myöntäminen kaupungineläinlääkärin virasta ja viran julistaminen haettavaksi

Ympäristölautakunta päättää myöntää kaupungineläinlääkäri Riikka Åbergille eron kaupungineläinlääkärin virasta 1.5.2014 alkaen sekä kehottaa ympäristökeskusta ryhtymään viran täyttämiseen 5016,94 euron tehtäväkohtaisella palkalla.

4 Johtavan ympäristöasiantuntijan viran täyttäminen ympäristökeskuksen ympäristönsuojeluosaston alueidenkäyttö, ilma ja melu –yksikössä

Ympäristölautakunta päättää valita ympäristökeskuksen ympäristönsuojeluosaston alueidenkäyttö, ilma ja melu -yksikön johtavan ympäristöasiantuntijan virkaan (vakanssinumero 012801) filosofian maisteri Eeva Pitkäsen 1.6.2014 alkaen

5 Johtavan ympäristötarkastajan viran täyttäminen ympäristökeskuksen ympäristöterveysosaston terveydensuojeluyksikössä

Ympäristölautakunta päättää ottaa ympäristökeskuksen ympäristöterveysosaston terveydensuojeluyksikön johtavan ympäristötarkastajan virkaan (vakanssinumero 023012) filosofian maisteri Toni Lyyskin 1.6.2014 lukien.

6 Johtavan elintarviketarkastajan viran täyttäminen ympäristökeskuksen elintarviketurvallisuusosaston elintarvikemyymälät-yksikössä

Ympäristölautakunta päättää valita ympäristökeskuksen elintarviketurvallisuusosaston johtavan elintarviketarkastajan virkaan (vak.nro 128044) tradenomi, liiketalouden YAMK, Anne Kärnän 4.8.2014 alkaen.

7 Ympäristölautakunnan kokousajat syksyllä 2014

Ympäristölautakunta päättää kokoontua 5.8., 26.8., 16.9., 7.10., 28.10., 18.11. ja 9.12. syyskaudella vuonna 2014 klo 16:15 osoitteessa Viikinkaari 2a, 1. krs., kokoushuone Fastholma.

YMPÄRISTÖNSUOJELUOSASTO

1 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä:

http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-05-06_Ylk_7_El/8DE4A207-10A5-46DB-9AC0-0C68541AF825/Ilmoitusasiat.html

2 Ympäristölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle ja Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Tmi Osa-Tattiksen ympäristölupahakemuksesta

Ympäristölautakunta päättää antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle Tmi Osa-Tattiksen ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon:

http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-05-06_Ylk_7_El/27833166-9BE2-4FF5-B908-78726DFD5854/Ymparistolautakunnan_lausunto_kaupunginhallituksel.html

3 Ympäristölautakunnan lausunto Circulation Oy:n ympäristölupahakemuksesta

Ympäristölautakunta antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle Circulation Oy:n jätteiden laitos- tai ammattimaista käsittelyä koskevasta ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon:

http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-05-06_Ylk_7_El/30AD2B44-9B85-495C-90C2-8B4E741C2C66/Ymparistolautakunnan_lausunto_Circulation_Oyn_ympa.html

4 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös HKR-Ympäristötuotannolle (nyk. Stara) myönnetyn ympäristöluvan raukeamisesta

Ympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston 2.4.2014 tekemän päätöksen HKR-Ympäristötuotannon (nykyisin Stara) Viikin pilaantuneiden maa-ainesten välivarastointi- ja kompostointikentälle myönnetyn ympäristöluvan raukeamisesta.

5 Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupapäätös erilaisten massojen välivarastointia ja esikäsittelyä Jätkäsaaren alueella koskevasta rakennusviraston ympäristölupahakemuksesta

Ympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen 7.4.2014, nro 75/2014/1 ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 §:n mukaisesta Helsingin kaupungin rakennusviraston ympäristölupahakemuksesta, joka koski louheen, pilaantumattoman maa-aineksen, kynnysarvomaiden, pilaantuneiden maa-ainesten, haitta-ainepitoisten merisedimenttien, betonin, tiilen, asfaltin ja muiden mahdollisten pienerien sekä stabiloinnin sideaineiden välivarastointia ja esikäsittelyä Jätkäsaaren välivarastointialueella sekä toiminnan aloittamista muutoksenhausta huolimatta.

6 Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupapäätös erilaisten massojen välivarastointia ja esikäsittelyä Hernesaaressa koskevasta rakennusviraston ympäristölupahakemuksesta

Ympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen 9.4.2014, nro 77/2014/1 ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 §:n mukaisesta Helsingin kaupungin rakennusviraston ympäristölupahakemuksesta, joka koski louheen, pilaantumattoman maa-aineksen, pilaantuneiden maa-ainesten, haitta-ainepitoisten merisedimenttien, betonin, tiilen, asfaltin ja muiden mahdollisten pienerien sekä stabiloinnin sideaineiden välivarastointia ja esikäsittelyä Hernesaaren välivarastointialueella sekä toiminnan aloittamista muutoksenhausta huolimatta. Ympäristölupa on voimassa 31.12.2021 asti, kuitenkin enintään niin kauan kuin toiminta on mahdollista, kun otetaan huomioon koko Hernesaaren alueen kaavan mukainen rakentuminen ja tämän päätöksen määräykset. Valitusaika aluehallintoviraston päätöksestä päättyy 9.5.2014.

7 Ilmansuojelun toimintaohjelman toteutumisen seuranta 2013

Ympäristölautakunta päättää hyväksyä Helsingin kaupungin ilmansuojelun toimintaohjelman 2008-2016 toteutumisen seurantaraportin 2013 ja toimittaa tiedot ilmansuojelusuunnitelman mukaisista toteutetuista toimista (Kooste toimenpiteiden toteutumisesta 2013 ja Toteutumisen arvioinnin mittarit 2013) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä ympäristöministeriölle.

Täällä tarkemmin:

http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-05-06_Ylk_7_El/D3F1ADB4-ED18-49A8-9D04-F9CAA38EC604/Ilmansuojelun_toimintaohjelman_toteutumisen_seuran.html

Helsingin kaupungin ilmansuojelun toimintaohjelma ja sen aiemmat seurantaraportit löytyvät ympäristökeskuksen sivuilta: http://www.hel.fi/hki/Ymk/fi/Ymp_rist_n+tila/Ilma/Selvitykset+ja+ohjelmat

8 Kallahdenharjun luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelma

Ympäristölautakunta päättää lähettää Kallahdenharjun luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelmaluonnoksen v. 2014-2023 lausunnon antamista varten kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, liikuntalautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, Helsingin Latu ry:lle, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry:lle, Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry:lle, Kallvik Surf ry:lle ja Vuosaari-seura ry:lle.

Suunnitelma täällä:

http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-05-06_Ylk_7_El/7ACFD5EC-C123-4DFA-A52D-DF2AD8848C0E/Liite.pdf

9 Kallahden rantaniityn luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelma

Ympäristölautakunta päättää lähettää Kallahden rantaniityn luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelmaluonnoksen v. 2014-2023 lausunnon antamista varten kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, liikuntalautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, Helsingin Latu ry:lle, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry:lle, Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry:lle, Kallvik Surf ry:lle ja Vuosaari-seura ry:lle.

YMPÄRISTÖTERVEYSOSASTO

1 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä:

http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-05-06_Ylk_7_El/9B2B16D5-3605-4858-90CD-A11BA388E8D1/Ilmoitusasiat.html

ELINTARVIKETURVALLISUUSOSASTO

1 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä:

http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-05-06_Ylk_7_El/43385079-B1F1-4B56-B3AC-9101615A0EBC/Ilmoitusasiat.html

PUHEENJOHTAJA

1 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen

YMPÄRISTÖJOHTAJA

8 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

 

Yksi kommentti artikkeliin ”Ympäristölautakunta 6.5.2014: Viisi huomiota Helsingin ilmanlaadusta”

Kommentointi on suljettu.

Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Voiko kirjoja kuunnella tai lukea liikaa? 

Viime vuonna huomasin, että yllättävän harvassa (tieto)kirjassa, joita kuuntelin oli kovin paljon mitään uutta. Tuntui, että vaikka kuuntelin itselleni vieraasta tai uudesta aiheesta kirjoja, toistivat ne samoja kaavoja, esimerkkejä ja tutkimuksia. Ja sama koski vähän romaanejakin. Juonen käänteet ja draaman kaari kävivät vähän turhan tutuiksi. 

Haluaisin kuitenkin kovasti nauttia hyvästä kirjallisuudesta. Tästä syystä mieleeni tuli ajatus, että tänä vuonna kuuntelen aiempina vuosina erityisen hyviksi kirjoiksi listaamiani kirjoja uudestaan. Kävin siis läpi kaikki kuuntelemani kirjat ja poimin sieltä noin 50 teosta. Keväällä kuuntelin nämä kaikki uudestaan. 

Joukossa on paljon hyviä kirjoja! Sellaisia, joita olen kuunnellut useamminkin kuin kaksi kertaa. Jotkut aiemmin hyviltä kuulostaneet kirjat taas eivät enää olleet yhtään niin mielenkiintoisia kuin ensimmäisellä kerralla. Kirjan sisältö kun luonnollisesti puhuttelee eri tavalla eri hetkissä ja elämäntilanteissa. Jos jotain pitää tämän pohjalta suositella, niin tässä on seitsemän kirjaa, jotka itselläni ovat kestäneet useamman kuuntelukerran ja joita kannattaa kuunnella tai lukea vaikka tämän syksyn aikana (jos et jostain syystä ole jo lukenut/kuunnellut näitä)

-Yuval Noah Harari: 21 oppituntia maailman tilasta
-Rutger Bregman: Hyvän historia
-Rutger Bregman: Moraalinen kunnianhimo
-James Clear: Pura rutiinit atomeiksi
-Hans Rosling: Faktojen maailma
-Malcolm Gladwell: Kuka menestyy ja miksi
-Berthold Gunster: Flip

Ehkä hiukan surullisena huomaan, että tähän listalle ei päässyt yhtään romaania, yhtään kotimaista kirjaa eikä yhtään muita kuin miesten kirjoittamia kirjoja.

Toki näiden lisäksi on paljon paperikirjoja ja klassikoita, jotka ovat kestäneet hyvin aikaa ja joita olen lukenut monta kertaa. Tässä esimerkiksi listaus aiemmin 10 merkityksellisestä kirjasta omassa elämässäni: 

https://leostranius.fi/2022/09/10-merkityksellista-kirjaa-elamani-aikana/
Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi

EDIT: Tässä oleva kuvituskuva on Purkutaidenäyttelystä 2025 Toni Esselin installaatiosta Hostile architecture.
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Seuraa minua Instagramissa