Ympäristölautakunta 6.5.2014: Viisi huomiota Helsingin ilmanlaadusta

Leo Stranius ja hiilinieluYmpäristölautakunta kokoontuu seuraavan kerran tiistaina 6.5.2014 klo 16.15.

Kokouksessa käsitellään mm. Helsingin ilmansuojelun toimintaohjelman toteutumisen seuranta 2013.

Ympäristölautakunnalle annetun raportin perusteella voidaan Helsingin ilmanlaadusta todeta seuraavat viisi asiaa:

1. Hengitettävien hiukkasten raja-arvon ylittyminen on pysähtynyt: Hengitettävien hiukkasten raja-arvot eivät ole ylittyneet Helsingissä raja-arvoa valvovilla asemilla vuoden 2006 jälkeen.

2. Katupölypitoisuudet ovat yleisesti alentuneet Helsingissä viime vuosina. Hengitettävien hiukkasten raja-arvot voivat kuitenkin ylittyä kantakaupungin katukuiluissa sekä vilkkaasti liikennöityjen väylien varrella, mikäli pölyntorjuntaan ei kiinnitetä jatkuvasti huomiota.

3. Typpidioksidin vuosiraja-arvo ylittyy edelleen: Typpidioksidin vuosiraja-arvon (40 µg/m3) alle piti päästä 1.1.2010, mutta raja-arvo ylittyy edelleen Helsingin keskustan katukuiluissa. Ylittyminen johtuu autoliikenteen päästöistä ja dieselautojen osuuden kasvusta.

4. Uusien bussien typpidioksidipäästöt ovat korkeita: Dieselmoottorien hapetuskatalysaattorit vähentävät terveydelle haitallisimpia hiukkaspäästöjä, mutta samalla ne hapettavat myös typpimonoksidipäästöjä muuttaen ne typpidioksidipäästöiksi. Tästä syytä suhteellisen uusien Euro V- ja EEV-tasoisten (Enhanced Environmentally Friendly Vehicle) raskaiden ajoneuvojen suorat NO2-päästöt ovat huomattavan korkeita.

5. Liikenteen päästöjä on vähennettävä raja-arvon noudattamiseksi: Keskustan uudet asuinalueet aiheuttavat jatkossa painetta liikennemäärien lisääntymiseen kantakaupungissa, jossa liikennemäärät ovat pysyneet samalla tasolla jo kolmisenkymmentä vuotta.

Kyse on siis tästä:

Ympäristönsuojelulain (86/2000) ja sen muuttamisesta annetun lain (13/2011) 102 a §:n mukaan kunta on velvollinen laatimaan ilmansuojelusuunnitelman, jos ilman epäpuhtauspitoisuuksille annetun asetuksen (38/2011) raja-arvot ylittyvät tai ovat vaarassa ylittyä. Raja-arvot perustuvat EU:n ilmanlaatudirektiiviin. Hengitettävien hiukkasten (PM10) raja-arvot tulivat voimaan vuonna 2005 ja typpidioksidin (NO2) vuonna 2010. Typpidioksidin vuosiraja-arvo (40 µg/m3) on ylittynyt Helsingin keskustan katukuiluissa vuosittain.  Hiukkasten raja-arvo ylittyi vuosina 2003, 2005 ja 2006. Ilmansuojelun toimintaohjelmassa esitetään ne toimenpiteet, joilla pyritään pääsemään ilmanlaadun raja-arvojen alle.

Ruuhkamaksut ja pysäköinnin hinnoittelu olisivat tehokkaimpia keinoja ilmanlaadun parantamiseen.

Esittelijän tekstissä todetaankin lopuksi:

”Raja-arvon alle pääseminen vuoteen 2015 mennessä edellyttää liikennemäärien ja liikenteen päästöjen pienentämistä Helsingin keskustan katukuiluissa. Suuret joukkoliikennehankkeet, kuten Länsimetro, vaikuttavat myönteisesti, mutta ne eivät toteudu riittävän nopeasti. Nopeammin liikennemääriä voitaisiin todennäköisesti vähentää taloudellisilla ohjauskeinoilla, kuten ruuhkamaksuilla ja pysäköinnin hinnoittelumuutoksilla. Ympäristölautakunta antoi 1.4.2014 lausunnon oikeudenmukaista ja älykästä liikennettä selvittäneen työryhmän raportista, jossa esitettiin valtakunnallista kilometriveroa. Ympäristölautakunnan lausunnon mukaan kilometriverojärjestelmään tulisi olla mahdollista liittää alueellisia ruuhka- tai sujuvuusmaksuja. LVM:n aiempien selvitysten mukaan ruuhkamaksu olisi kustannustehokkaampi tapa saavuttaa liikennepoliittisia tavoitteita Helsingin seudulla kuin muut käytössä olevat keinot. Myös kaupunkisuunnitteluviraston selvityksessä raja-arvon saavuttamiseksi tarvittavista toimenpiteistä ruuhkamaksu oli tehokkain yksittäinen katukuilujen liikennemääriä vähentävä toimenpide.”

* * *

Ympäristölautakunta

07 / 06.05.2014

Kokouksen koko esityslista löytyy oheisen linkin takaa ja alla hiukan avattuna.

http://www.hel.fi/hki/ymk/fi/P__t_ksenteko/Asiakirja?ls=11&doc=Ymk_2014-05-06_Ylk_7_El

Sisältö:

YMPÄRISTÖJOHTAJA

1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

2 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä:

http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-05-06_Ylk_7_El/2E7F957F-7D9D-4ED8-B294-380707B062E0/Ilmoitusasiat.html

3 Eron myöntäminen kaupungineläinlääkärin virasta ja viran julistaminen haettavaksi

Ympäristölautakunta päättää myöntää kaupungineläinlääkäri Riikka Åbergille eron kaupungineläinlääkärin virasta 1.5.2014 alkaen sekä kehottaa ympäristökeskusta ryhtymään viran täyttämiseen 5016,94 euron tehtäväkohtaisella palkalla.

4 Johtavan ympäristöasiantuntijan viran täyttäminen ympäristökeskuksen ympäristönsuojeluosaston alueidenkäyttö, ilma ja melu –yksikössä

Ympäristölautakunta päättää valita ympäristökeskuksen ympäristönsuojeluosaston alueidenkäyttö, ilma ja melu -yksikön johtavan ympäristöasiantuntijan virkaan (vakanssinumero 012801) filosofian maisteri Eeva Pitkäsen 1.6.2014 alkaen

5 Johtavan ympäristötarkastajan viran täyttäminen ympäristökeskuksen ympäristöterveysosaston terveydensuojeluyksikössä

Ympäristölautakunta päättää ottaa ympäristökeskuksen ympäristöterveysosaston terveydensuojeluyksikön johtavan ympäristötarkastajan virkaan (vakanssinumero 023012) filosofian maisteri Toni Lyyskin 1.6.2014 lukien.

6 Johtavan elintarviketarkastajan viran täyttäminen ympäristökeskuksen elintarviketurvallisuusosaston elintarvikemyymälät-yksikössä

Ympäristölautakunta päättää valita ympäristökeskuksen elintarviketurvallisuusosaston johtavan elintarviketarkastajan virkaan (vak.nro 128044) tradenomi, liiketalouden YAMK, Anne Kärnän 4.8.2014 alkaen.

7 Ympäristölautakunnan kokousajat syksyllä 2014

Ympäristölautakunta päättää kokoontua 5.8., 26.8., 16.9., 7.10., 28.10., 18.11. ja 9.12. syyskaudella vuonna 2014 klo 16:15 osoitteessa Viikinkaari 2a, 1. krs., kokoushuone Fastholma.

YMPÄRISTÖNSUOJELUOSASTO

1 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä:

http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-05-06_Ylk_7_El/8DE4A207-10A5-46DB-9AC0-0C68541AF825/Ilmoitusasiat.html

2 Ympäristölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle ja Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Tmi Osa-Tattiksen ympäristölupahakemuksesta

Ympäristölautakunta päättää antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle Tmi Osa-Tattiksen ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon:

http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-05-06_Ylk_7_El/27833166-9BE2-4FF5-B908-78726DFD5854/Ymparistolautakunnan_lausunto_kaupunginhallituksel.html

3 Ympäristölautakunnan lausunto Circulation Oy:n ympäristölupahakemuksesta

Ympäristölautakunta antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle Circulation Oy:n jätteiden laitos- tai ammattimaista käsittelyä koskevasta ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon:

http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-05-06_Ylk_7_El/30AD2B44-9B85-495C-90C2-8B4E741C2C66/Ymparistolautakunnan_lausunto_Circulation_Oyn_ympa.html

4 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös HKR-Ympäristötuotannolle (nyk. Stara) myönnetyn ympäristöluvan raukeamisesta

Ympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston 2.4.2014 tekemän päätöksen HKR-Ympäristötuotannon (nykyisin Stara) Viikin pilaantuneiden maa-ainesten välivarastointi- ja kompostointikentälle myönnetyn ympäristöluvan raukeamisesta.

5 Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupapäätös erilaisten massojen välivarastointia ja esikäsittelyä Jätkäsaaren alueella koskevasta rakennusviraston ympäristölupahakemuksesta

Ympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen 7.4.2014, nro 75/2014/1 ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 §:n mukaisesta Helsingin kaupungin rakennusviraston ympäristölupahakemuksesta, joka koski louheen, pilaantumattoman maa-aineksen, kynnysarvomaiden, pilaantuneiden maa-ainesten, haitta-ainepitoisten merisedimenttien, betonin, tiilen, asfaltin ja muiden mahdollisten pienerien sekä stabiloinnin sideaineiden välivarastointia ja esikäsittelyä Jätkäsaaren välivarastointialueella sekä toiminnan aloittamista muutoksenhausta huolimatta.

6 Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupapäätös erilaisten massojen välivarastointia ja esikäsittelyä Hernesaaressa koskevasta rakennusviraston ympäristölupahakemuksesta

Ympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen 9.4.2014, nro 77/2014/1 ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 §:n mukaisesta Helsingin kaupungin rakennusviraston ympäristölupahakemuksesta, joka koski louheen, pilaantumattoman maa-aineksen, pilaantuneiden maa-ainesten, haitta-ainepitoisten merisedimenttien, betonin, tiilen, asfaltin ja muiden mahdollisten pienerien sekä stabiloinnin sideaineiden välivarastointia ja esikäsittelyä Hernesaaren välivarastointialueella sekä toiminnan aloittamista muutoksenhausta huolimatta. Ympäristölupa on voimassa 31.12.2021 asti, kuitenkin enintään niin kauan kuin toiminta on mahdollista, kun otetaan huomioon koko Hernesaaren alueen kaavan mukainen rakentuminen ja tämän päätöksen määräykset. Valitusaika aluehallintoviraston päätöksestä päättyy 9.5.2014.

7 Ilmansuojelun toimintaohjelman toteutumisen seuranta 2013

Ympäristölautakunta päättää hyväksyä Helsingin kaupungin ilmansuojelun toimintaohjelman 2008-2016 toteutumisen seurantaraportin 2013 ja toimittaa tiedot ilmansuojelusuunnitelman mukaisista toteutetuista toimista (Kooste toimenpiteiden toteutumisesta 2013 ja Toteutumisen arvioinnin mittarit 2013) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä ympäristöministeriölle.

Täällä tarkemmin:

http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-05-06_Ylk_7_El/D3F1ADB4-ED18-49A8-9D04-F9CAA38EC604/Ilmansuojelun_toimintaohjelman_toteutumisen_seuran.html

Helsingin kaupungin ilmansuojelun toimintaohjelma ja sen aiemmat seurantaraportit löytyvät ympäristökeskuksen sivuilta: http://www.hel.fi/hki/Ymk/fi/Ymp_rist_n+tila/Ilma/Selvitykset+ja+ohjelmat

8 Kallahdenharjun luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelma

Ympäristölautakunta päättää lähettää Kallahdenharjun luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelmaluonnoksen v. 2014-2023 lausunnon antamista varten kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, liikuntalautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, Helsingin Latu ry:lle, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry:lle, Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry:lle, Kallvik Surf ry:lle ja Vuosaari-seura ry:lle.

Suunnitelma täällä:

http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-05-06_Ylk_7_El/7ACFD5EC-C123-4DFA-A52D-DF2AD8848C0E/Liite.pdf

9 Kallahden rantaniityn luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelma

Ympäristölautakunta päättää lähettää Kallahden rantaniityn luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelmaluonnoksen v. 2014-2023 lausunnon antamista varten kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, liikuntalautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, Helsingin Latu ry:lle, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry:lle, Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry:lle, Kallvik Surf ry:lle ja Vuosaari-seura ry:lle.

YMPÄRISTÖTERVEYSOSASTO

1 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä:

http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-05-06_Ylk_7_El/9B2B16D5-3605-4858-90CD-A11BA388E8D1/Ilmoitusasiat.html

ELINTARVIKETURVALLISUUSOSASTO

1 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä:

http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-05-06_Ylk_7_El/43385079-B1F1-4B56-B3AC-9101615A0EBC/Ilmoitusasiat.html

PUHEENJOHTAJA

1 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen

YMPÄRISTÖJOHTAJA

8 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

 

Yksi kommentti artikkeliin ”Ympäristölautakunta 6.5.2014: Viisi huomiota Helsingin ilmanlaadusta”

Kommentointi on suljettu.

Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Seuraa minua Instagramissa