Ympäristölautakunta 6.5.2014: Viisi huomiota Helsingin ilmanlaadusta

Leo Stranius ja hiilinieluYmpäristölautakunta kokoontuu seuraavan kerran tiistaina 6.5.2014 klo 16.15.

Kokouksessa käsitellään mm. Helsingin ilmansuojelun toimintaohjelman toteutumisen seuranta 2013.

Ympäristölautakunnalle annetun raportin perusteella voidaan Helsingin ilmanlaadusta todeta seuraavat viisi asiaa:

1. Hengitettävien hiukkasten raja-arvon ylittyminen on pysähtynyt: Hengitettävien hiukkasten raja-arvot eivät ole ylittyneet Helsingissä raja-arvoa valvovilla asemilla vuoden 2006 jälkeen.

2. Katupölypitoisuudet ovat yleisesti alentuneet Helsingissä viime vuosina. Hengitettävien hiukkasten raja-arvot voivat kuitenkin ylittyä kantakaupungin katukuiluissa sekä vilkkaasti liikennöityjen väylien varrella, mikäli pölyntorjuntaan ei kiinnitetä jatkuvasti huomiota.

3. Typpidioksidin vuosiraja-arvo ylittyy edelleen: Typpidioksidin vuosiraja-arvon (40 µg/m3) alle piti päästä 1.1.2010, mutta raja-arvo ylittyy edelleen Helsingin keskustan katukuiluissa. Ylittyminen johtuu autoliikenteen päästöistä ja dieselautojen osuuden kasvusta.

4. Uusien bussien typpidioksidipäästöt ovat korkeita: Dieselmoottorien hapetuskatalysaattorit vähentävät terveydelle haitallisimpia hiukkaspäästöjä, mutta samalla ne hapettavat myös typpimonoksidipäästöjä muuttaen ne typpidioksidipäästöiksi. Tästä syytä suhteellisen uusien Euro V- ja EEV-tasoisten (Enhanced Environmentally Friendly Vehicle) raskaiden ajoneuvojen suorat NO2-päästöt ovat huomattavan korkeita.

5. Liikenteen päästöjä on vähennettävä raja-arvon noudattamiseksi: Keskustan uudet asuinalueet aiheuttavat jatkossa painetta liikennemäärien lisääntymiseen kantakaupungissa, jossa liikennemäärät ovat pysyneet samalla tasolla jo kolmisenkymmentä vuotta.

Kyse on siis tästä:

Ympäristönsuojelulain (86/2000) ja sen muuttamisesta annetun lain (13/2011) 102 a §:n mukaan kunta on velvollinen laatimaan ilmansuojelusuunnitelman, jos ilman epäpuhtauspitoisuuksille annetun asetuksen (38/2011) raja-arvot ylittyvät tai ovat vaarassa ylittyä. Raja-arvot perustuvat EU:n ilmanlaatudirektiiviin. Hengitettävien hiukkasten (PM10) raja-arvot tulivat voimaan vuonna 2005 ja typpidioksidin (NO2) vuonna 2010. Typpidioksidin vuosiraja-arvo (40 µg/m3) on ylittynyt Helsingin keskustan katukuiluissa vuosittain.  Hiukkasten raja-arvo ylittyi vuosina 2003, 2005 ja 2006. Ilmansuojelun toimintaohjelmassa esitetään ne toimenpiteet, joilla pyritään pääsemään ilmanlaadun raja-arvojen alle.

Ruuhkamaksut ja pysäköinnin hinnoittelu olisivat tehokkaimpia keinoja ilmanlaadun parantamiseen.

Esittelijän tekstissä todetaankin lopuksi:

”Raja-arvon alle pääseminen vuoteen 2015 mennessä edellyttää liikennemäärien ja liikenteen päästöjen pienentämistä Helsingin keskustan katukuiluissa. Suuret joukkoliikennehankkeet, kuten Länsimetro, vaikuttavat myönteisesti, mutta ne eivät toteudu riittävän nopeasti. Nopeammin liikennemääriä voitaisiin todennäköisesti vähentää taloudellisilla ohjauskeinoilla, kuten ruuhkamaksuilla ja pysäköinnin hinnoittelumuutoksilla. Ympäristölautakunta antoi 1.4.2014 lausunnon oikeudenmukaista ja älykästä liikennettä selvittäneen työryhmän raportista, jossa esitettiin valtakunnallista kilometriveroa. Ympäristölautakunnan lausunnon mukaan kilometriverojärjestelmään tulisi olla mahdollista liittää alueellisia ruuhka- tai sujuvuusmaksuja. LVM:n aiempien selvitysten mukaan ruuhkamaksu olisi kustannustehokkaampi tapa saavuttaa liikennepoliittisia tavoitteita Helsingin seudulla kuin muut käytössä olevat keinot. Myös kaupunkisuunnitteluviraston selvityksessä raja-arvon saavuttamiseksi tarvittavista toimenpiteistä ruuhkamaksu oli tehokkain yksittäinen katukuilujen liikennemääriä vähentävä toimenpide.”

* * *

Ympäristölautakunta

07 / 06.05.2014

Kokouksen koko esityslista löytyy oheisen linkin takaa ja alla hiukan avattuna.

http://www.hel.fi/hki/ymk/fi/P__t_ksenteko/Asiakirja?ls=11&doc=Ymk_2014-05-06_Ylk_7_El

Sisältö:

YMPÄRISTÖJOHTAJA

1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

2 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä:

http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-05-06_Ylk_7_El/2E7F957F-7D9D-4ED8-B294-380707B062E0/Ilmoitusasiat.html

3 Eron myöntäminen kaupungineläinlääkärin virasta ja viran julistaminen haettavaksi

Ympäristölautakunta päättää myöntää kaupungineläinlääkäri Riikka Åbergille eron kaupungineläinlääkärin virasta 1.5.2014 alkaen sekä kehottaa ympäristökeskusta ryhtymään viran täyttämiseen 5016,94 euron tehtäväkohtaisella palkalla.

4 Johtavan ympäristöasiantuntijan viran täyttäminen ympäristökeskuksen ympäristönsuojeluosaston alueidenkäyttö, ilma ja melu –yksikössä

Ympäristölautakunta päättää valita ympäristökeskuksen ympäristönsuojeluosaston alueidenkäyttö, ilma ja melu -yksikön johtavan ympäristöasiantuntijan virkaan (vakanssinumero 012801) filosofian maisteri Eeva Pitkäsen 1.6.2014 alkaen

5 Johtavan ympäristötarkastajan viran täyttäminen ympäristökeskuksen ympäristöterveysosaston terveydensuojeluyksikössä

Ympäristölautakunta päättää ottaa ympäristökeskuksen ympäristöterveysosaston terveydensuojeluyksikön johtavan ympäristötarkastajan virkaan (vakanssinumero 023012) filosofian maisteri Toni Lyyskin 1.6.2014 lukien.

6 Johtavan elintarviketarkastajan viran täyttäminen ympäristökeskuksen elintarviketurvallisuusosaston elintarvikemyymälät-yksikössä

Ympäristölautakunta päättää valita ympäristökeskuksen elintarviketurvallisuusosaston johtavan elintarviketarkastajan virkaan (vak.nro 128044) tradenomi, liiketalouden YAMK, Anne Kärnän 4.8.2014 alkaen.

7 Ympäristölautakunnan kokousajat syksyllä 2014

Ympäristölautakunta päättää kokoontua 5.8., 26.8., 16.9., 7.10., 28.10., 18.11. ja 9.12. syyskaudella vuonna 2014 klo 16:15 osoitteessa Viikinkaari 2a, 1. krs., kokoushuone Fastholma.

YMPÄRISTÖNSUOJELUOSASTO

1 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä:

http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-05-06_Ylk_7_El/8DE4A207-10A5-46DB-9AC0-0C68541AF825/Ilmoitusasiat.html

2 Ympäristölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle ja Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Tmi Osa-Tattiksen ympäristölupahakemuksesta

Ympäristölautakunta päättää antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle Tmi Osa-Tattiksen ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon:

http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-05-06_Ylk_7_El/27833166-9BE2-4FF5-B908-78726DFD5854/Ymparistolautakunnan_lausunto_kaupunginhallituksel.html

3 Ympäristölautakunnan lausunto Circulation Oy:n ympäristölupahakemuksesta

Ympäristölautakunta antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle Circulation Oy:n jätteiden laitos- tai ammattimaista käsittelyä koskevasta ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon:

http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-05-06_Ylk_7_El/30AD2B44-9B85-495C-90C2-8B4E741C2C66/Ymparistolautakunnan_lausunto_Circulation_Oyn_ympa.html

4 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös HKR-Ympäristötuotannolle (nyk. Stara) myönnetyn ympäristöluvan raukeamisesta

Ympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston 2.4.2014 tekemän päätöksen HKR-Ympäristötuotannon (nykyisin Stara) Viikin pilaantuneiden maa-ainesten välivarastointi- ja kompostointikentälle myönnetyn ympäristöluvan raukeamisesta.

5 Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupapäätös erilaisten massojen välivarastointia ja esikäsittelyä Jätkäsaaren alueella koskevasta rakennusviraston ympäristölupahakemuksesta

Ympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen 7.4.2014, nro 75/2014/1 ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 §:n mukaisesta Helsingin kaupungin rakennusviraston ympäristölupahakemuksesta, joka koski louheen, pilaantumattoman maa-aineksen, kynnysarvomaiden, pilaantuneiden maa-ainesten, haitta-ainepitoisten merisedimenttien, betonin, tiilen, asfaltin ja muiden mahdollisten pienerien sekä stabiloinnin sideaineiden välivarastointia ja esikäsittelyä Jätkäsaaren välivarastointialueella sekä toiminnan aloittamista muutoksenhausta huolimatta.

6 Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupapäätös erilaisten massojen välivarastointia ja esikäsittelyä Hernesaaressa koskevasta rakennusviraston ympäristölupahakemuksesta

Ympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen 9.4.2014, nro 77/2014/1 ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 §:n mukaisesta Helsingin kaupungin rakennusviraston ympäristölupahakemuksesta, joka koski louheen, pilaantumattoman maa-aineksen, pilaantuneiden maa-ainesten, haitta-ainepitoisten merisedimenttien, betonin, tiilen, asfaltin ja muiden mahdollisten pienerien sekä stabiloinnin sideaineiden välivarastointia ja esikäsittelyä Hernesaaren välivarastointialueella sekä toiminnan aloittamista muutoksenhausta huolimatta. Ympäristölupa on voimassa 31.12.2021 asti, kuitenkin enintään niin kauan kuin toiminta on mahdollista, kun otetaan huomioon koko Hernesaaren alueen kaavan mukainen rakentuminen ja tämän päätöksen määräykset. Valitusaika aluehallintoviraston päätöksestä päättyy 9.5.2014.

7 Ilmansuojelun toimintaohjelman toteutumisen seuranta 2013

Ympäristölautakunta päättää hyväksyä Helsingin kaupungin ilmansuojelun toimintaohjelman 2008-2016 toteutumisen seurantaraportin 2013 ja toimittaa tiedot ilmansuojelusuunnitelman mukaisista toteutetuista toimista (Kooste toimenpiteiden toteutumisesta 2013 ja Toteutumisen arvioinnin mittarit 2013) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä ympäristöministeriölle.

Täällä tarkemmin:

http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-05-06_Ylk_7_El/D3F1ADB4-ED18-49A8-9D04-F9CAA38EC604/Ilmansuojelun_toimintaohjelman_toteutumisen_seuran.html

Helsingin kaupungin ilmansuojelun toimintaohjelma ja sen aiemmat seurantaraportit löytyvät ympäristökeskuksen sivuilta: http://www.hel.fi/hki/Ymk/fi/Ymp_rist_n+tila/Ilma/Selvitykset+ja+ohjelmat

8 Kallahdenharjun luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelma

Ympäristölautakunta päättää lähettää Kallahdenharjun luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelmaluonnoksen v. 2014-2023 lausunnon antamista varten kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, liikuntalautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, Helsingin Latu ry:lle, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry:lle, Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry:lle, Kallvik Surf ry:lle ja Vuosaari-seura ry:lle.

Suunnitelma täällä:

http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-05-06_Ylk_7_El/7ACFD5EC-C123-4DFA-A52D-DF2AD8848C0E/Liite.pdf

9 Kallahden rantaniityn luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelma

Ympäristölautakunta päättää lähettää Kallahden rantaniityn luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelmaluonnoksen v. 2014-2023 lausunnon antamista varten kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, liikuntalautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, Helsingin Latu ry:lle, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry:lle, Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry:lle, Kallvik Surf ry:lle ja Vuosaari-seura ry:lle.

YMPÄRISTÖTERVEYSOSASTO

1 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä:

http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-05-06_Ylk_7_El/9B2B16D5-3605-4858-90CD-A11BA388E8D1/Ilmoitusasiat.html

ELINTARVIKETURVALLISUUSOSASTO

1 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä:

http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-05-06_Ylk_7_El/43385079-B1F1-4B56-B3AC-9101615A0EBC/Ilmoitusasiat.html

PUHEENJOHTAJA

1 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen

YMPÄRISTÖJOHTAJA

8 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

 

Yksi kommentti artikkeliin ”Ympäristölautakunta 6.5.2014: Viisi huomiota Helsingin ilmanlaadusta”

  1. Päivitysilmoitus: Parempi kaupunki raitiovaunuliikenteellä | Just Mapping Me

Kommentointi on suljettu.

Bluesky

Instagram

Leo stranius

leostranius

2 153 3 902

Toimitusjohtaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Ekologisen elämän edelläkävijä. Triathlonisti, kirjailija ja äänikirjojen kuuntelija.

Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal.

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain.

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal.

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan:
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.

54 8
Open
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana? Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana? Tässä lista ja arvio kaloreista: -banaani, 100 kcal -nuudeleita soijarouheella, 400 kcal -4 x vauhtikarkki, 168 kcal -6 x ruispalaleipää, 438 kcal -6 x margariini leivän päälle, 210 kcal -6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal -pastaa soijarouheella, 600 kcal -8 dl smoothieta, 720 kcal -4 dl appelsiinimehua, 180 kcal -4 x Mariannekarkki, 80 kcal -suklaajäätelötötterö, 200 kcal -urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal -nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal -vesi 2 dl, 0 kcal Yhteensä 3937 kcal Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: -uinti 903 kcal -pyöräily 3725 kcal -juoksu 2750 kcal Yhteensä: 7378 kcal Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin! Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.

Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta.

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta.

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana.

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi.

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa.

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille!

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä

40 8
Open
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! Mutta mitä seuraavaksi? Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä! #triathlon #helsinkitriathlon #käpylä

Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt?

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt.

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua.

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e.

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e.

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä.

#maatapitkin

86 14
Open
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. #maatapitkin

Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!

24 2
Open
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!

Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan.

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia.

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla.

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia.

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö.

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen.

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi

11 1
Open
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54. @firstbeat.suomi

Hyvää juhannusta!

34 4
Open
Hyvää juhannusta!

Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily!

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon

28 0
Open
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö! #pyöräily #triathlon

Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen.

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja.

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista.

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja

17 2
Open
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. @inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja

Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät.

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle.

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä.

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa.

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.

47 6
Open
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.

Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!

34 1
Open
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!

Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen.

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!

42 4
Open
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena. Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala. Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy. Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle. Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!