Puolueiden EU-ilmastotavoitteet: Vihreille kiitettävä – perussuomalaiset peikko

imageKeskiviikkona (13.5.2014) alkaa europarlamenttivaalien ennakkoäänestys.

Luonto-Liitto ja Ilmastovanhemmat lähettivät suurimmille puolueille kyselyn ilmastopoliittisista EU-tavoitteista.

Järjestöt kysyivät puolueilta, miten ilmastokysymys näkyy niiden EU-vaalitavoitteissa.

Valitettavasti vain viisi seitsemästä kyselyyn vastanneesta puolueesta sai korkeintaan tyydyttävän arvosanan EU-tason tavoitteistaan.

Ainoastaan vihreät sai kyselystä kiitettävän arvosanan (10/10 pistettä). RKP ylsi hyvään arvosanaan (7/10). Kokoomus (6/10), SDP (5/10) ja keskusta (5/10) jäivät tyydyttävään ja kristillisdemokraatit (4/10) välttävään.

Perussuomalaiset jäivät ilmastotavoitteissaan luokalle (1/10 pistettä). Vasemmistoliitto ei vastannut kyselyyn.

Kyselyssä tiedusteltiin puolueiden kantaa EU:n ilmastopolitiikan 2030-tavoitteisiin. Komissio on esittänyt EU:lle vain yhtä sitovaa tavoitetta: 40 prosentin päästövähennystä vuoden 1990 tasosta. Ajantasaisen ilmastotieteen mukaan päästövähennyksen tulisi kuitenkin olla vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, jotta äärimmäisen vaaralliselta yli kahden asteen lämpenemiseltä olisi mahdollista välttyä.

Puolueista ainoastaan vihreät ajavat 55 prosentin päästövähennystavoitetta. Sitova 55 prosentin päästövähennystavoite on vähintä, mitä EU voi tehdä, kantaakseen oikeudenmukaisen osuutensa ilmastokatastrofin torjunnasta.

Lohdullista on kuitenkin se, että jonkinlaista EU:n yhteistä sitovaa päästövähennystavoitetta kannattavat kaikki puolueet perussuomalaisia lukuun ottamatta. Sitovaa tavoitetta myös uusiutuvan energian osuudelle ja energiansäästölle ajavat vihreiden lisäksi ainoastaan RKP ja keskusta.

Tiedote ja puolueiden vastaukset kokonaisuudessaan täällä:
Vain vihreille ja RKP:lle kunnon arvosana kyselyssä EU-ilmastotavoitteista – perussuomalaiset jäi luokalle

Yksi kommentti artikkeliin ”Puolueiden EU-ilmastotavoitteet: Vihreille kiitettävä – perussuomalaiset peikko”

  1. Pasi Toiviaisella oli mielenkiintoinen Tiedeykkönen eilen. Valitettavasti siinäkin otettiin teollinen elämäntapa ja yhteiskunta annettuna. Ihan kuin voitaisiin vain kasvattaa väestöä ja taloudellista toimintaa päivä päivältä, eikä se näkyisi missään, jos se tehtäisiin jonkun ekotehokkuuden tai muun sellaisen nimissä. Kukaan, siis valtavirtapolitiikassa, ei enää uskalla mennä asioiden ytimeen ja haastaa ihmisiä miettimään asioita ihan juuria myöten. Pikkuisen Toiviainen yritti saada professoria puhumaan omalla äänellä, mutta sitten vissiin proffa muisti mistä yliopisto saa rahansa. Ei tosin itsekään ottanut puheeksi väestönkasvua.

    Taitaa olla niin, että eräs kiukkuinen kalastaja ja lintumies on ollut koko ajan oikeassa, eikä ole mitään mahdollisuutta yhdistää teollista elämäntapaa, kasvavaa väestöä ja luontoa tällä pallolla. Teknologisen kehityksenkin kanssa käy vain niin, kuten laihduttajalla, eli ensin lähtee löysimmät läskit, jota juhlistetaan ja josta innokkaasti tiedotetaan, mutta sitten tilanne jää paikoilleen. Kun väestö kasvaa, niin tehokkaankin teknologian lisääntyminen väestön myötä tuottaa sitten vain nettotappiota luonnolle ja ilmastolle. Lopulta teollisen yhteiskunnan, eli nykyisen talouden, eksponentiaalinen kasvu tuottaa saman suuruisen vähenemisen luonnolle, ja lopulta käytännössä häviämisen, vaikka sitten yksi laji ja metsä kerrallaan. Tehokkaampaa uutta ja kierrätettyä vanhaa, mutta sitten järjestelmä ei kestä jos oltaisiin ihan ilman. Eli lopulta kaikki on talouden piirissä ja muunnettu tuotteiksi ja päästöiksi. Sanoo tätä sitten kapitalismiksi tai miksi hyvänsä, niin ei tämä nykysysteemi tule sillä kuntoon, että asiat tehdään vähän tehokkaammin, kun se tekeminen on jo lähtökohtaisesti tuhoavaa.

    Mitä tuohon teidän tutkimukseen tulee, niin miten voi saada kympin siitä, että aikoo rakentaa toisen mokoman teollista tuotantoa nykyisen lisäksi?

Kommentointi on suljettu.

Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!