Puolueiden EU-ilmastotavoitteet: Vihreille kiitettävä – perussuomalaiset peikko

imageKeskiviikkona (13.5.2014) alkaa europarlamenttivaalien ennakkoäänestys.

Luonto-Liitto ja Ilmastovanhemmat lähettivät suurimmille puolueille kyselyn ilmastopoliittisista EU-tavoitteista.

Järjestöt kysyivät puolueilta, miten ilmastokysymys näkyy niiden EU-vaalitavoitteissa.

Valitettavasti vain viisi seitsemästä kyselyyn vastanneesta puolueesta sai korkeintaan tyydyttävän arvosanan EU-tason tavoitteistaan.

Ainoastaan vihreät sai kyselystä kiitettävän arvosanan (10/10 pistettä). RKP ylsi hyvään arvosanaan (7/10). Kokoomus (6/10), SDP (5/10) ja keskusta (5/10) jäivät tyydyttävään ja kristillisdemokraatit (4/10) välttävään.

Perussuomalaiset jäivät ilmastotavoitteissaan luokalle (1/10 pistettä). Vasemmistoliitto ei vastannut kyselyyn.

Kyselyssä tiedusteltiin puolueiden kantaa EU:n ilmastopolitiikan 2030-tavoitteisiin. Komissio on esittänyt EU:lle vain yhtä sitovaa tavoitetta: 40 prosentin päästövähennystä vuoden 1990 tasosta. Ajantasaisen ilmastotieteen mukaan päästövähennyksen tulisi kuitenkin olla vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, jotta äärimmäisen vaaralliselta yli kahden asteen lämpenemiseltä olisi mahdollista välttyä.

Puolueista ainoastaan vihreät ajavat 55 prosentin päästövähennystavoitetta. Sitova 55 prosentin päästövähennystavoite on vähintä, mitä EU voi tehdä, kantaakseen oikeudenmukaisen osuutensa ilmastokatastrofin torjunnasta.

Lohdullista on kuitenkin se, että jonkinlaista EU:n yhteistä sitovaa päästövähennystavoitetta kannattavat kaikki puolueet perussuomalaisia lukuun ottamatta. Sitovaa tavoitetta myös uusiutuvan energian osuudelle ja energiansäästölle ajavat vihreiden lisäksi ainoastaan RKP ja keskusta.

Tiedote ja puolueiden vastaukset kokonaisuudessaan täällä:
Vain vihreille ja RKP:lle kunnon arvosana kyselyssä EU-ilmastotavoitteista – perussuomalaiset jäi luokalle

Yksi kommentti artikkeliin ”Puolueiden EU-ilmastotavoitteet: Vihreille kiitettävä – perussuomalaiset peikko”

  1. Pasi Toiviaisella oli mielenkiintoinen Tiedeykkönen eilen. Valitettavasti siinäkin otettiin teollinen elämäntapa ja yhteiskunta annettuna. Ihan kuin voitaisiin vain kasvattaa väestöä ja taloudellista toimintaa päivä päivältä, eikä se näkyisi missään, jos se tehtäisiin jonkun ekotehokkuuden tai muun sellaisen nimissä. Kukaan, siis valtavirtapolitiikassa, ei enää uskalla mennä asioiden ytimeen ja haastaa ihmisiä miettimään asioita ihan juuria myöten. Pikkuisen Toiviainen yritti saada professoria puhumaan omalla äänellä, mutta sitten vissiin proffa muisti mistä yliopisto saa rahansa. Ei tosin itsekään ottanut puheeksi väestönkasvua.

    Taitaa olla niin, että eräs kiukkuinen kalastaja ja lintumies on ollut koko ajan oikeassa, eikä ole mitään mahdollisuutta yhdistää teollista elämäntapaa, kasvavaa väestöä ja luontoa tällä pallolla. Teknologisen kehityksenkin kanssa käy vain niin, kuten laihduttajalla, eli ensin lähtee löysimmät läskit, jota juhlistetaan ja josta innokkaasti tiedotetaan, mutta sitten tilanne jää paikoilleen. Kun väestö kasvaa, niin tehokkaankin teknologian lisääntyminen väestön myötä tuottaa sitten vain nettotappiota luonnolle ja ilmastolle. Lopulta teollisen yhteiskunnan, eli nykyisen talouden, eksponentiaalinen kasvu tuottaa saman suuruisen vähenemisen luonnolle, ja lopulta käytännössä häviämisen, vaikka sitten yksi laji ja metsä kerrallaan. Tehokkaampaa uutta ja kierrätettyä vanhaa, mutta sitten järjestelmä ei kestä jos oltaisiin ihan ilman. Eli lopulta kaikki on talouden piirissä ja muunnettu tuotteiksi ja päästöiksi. Sanoo tätä sitten kapitalismiksi tai miksi hyvänsä, niin ei tämä nykysysteemi tule sillä kuntoon, että asiat tehdään vähän tehokkaammin, kun se tekeminen on jo lähtökohtaisesti tuhoavaa.

    Mitä tuohon teidän tutkimukseen tulee, niin miten voi saada kympin siitä, että aikoo rakentaa toisen mokoman teollista tuotantoa nykyisen lisäksi?

Kommentointi on suljettu.

#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.