Pitäisikö työmatkapyöräilystä maksaa?

Oheinen kirjoitukseni julkaistiin 10.3.2014 Luonto-Liiton kulutus.fi -sivustolla.

Pitäisikö työmatkapyöräilystä maksaa?

Ranskassa suunnitellaan ylimääräistä kannustinta ihmisille, jotka pyöräilevät töihin (French workers set to be paid to cycle to the office).

Syy on yksinkertainen. Pyöräily on terveellistä ja ekologista sekä helpottaa ruuhkia ja tehostaa kaupunkitilan käyttöä.

Työmatkapyöräilijälle Ranskassa korvattaisiin polkemisesta noin 21-25 senttiä kilometriä kohden. Investoimalla pyöräilyyn Ranska aikoo säästää sosiaali- ja terveyskustannuksissa.

Suomessa tilanne on nurinkurinen. Täällä maksetaan vuosittain noin 600 miljoonaa euroa työmatkakuluvähennyksen muodossa siitä, että ihmiset tulevat kaukaa (usein autolla) töihin (ks. Suomen luonnonsuojeluliiton raportti: Haitalliset tuet kestävän kehityksen esteinä, s 35). Lisäksi maksetaan ylimääräisiä kilometrikorvauksia (ylikompensoiva osuus) 170 miljoonaa euroa vuosittain.

Oma työmatkani on noin kuusi kilometriä. Tämä tarkoittaisi vaikka 23 sentin korvaustasolla 2,76 euron päivittäistä hyvitystä. Vuodessa korvauksesta kertyisi jo ihan mukava summa.

Kaikilla ei tietenkään ole mahdollisuutta kulkea pyörällä töihin. Olisiko korvaus pyöräilystä siis epäoikeudenmukainen? Mielestäni ei. Se, että ihmisiä kannustetaan liikkumaan fiksusti, ei ole keneltäkään pois. Päinvastoin. Ne, jotka joutuvat kulkemaan matkansa esimerkiksi autolla, hyötyisivät siitä, että liikenteessä olisi ehkä vähemmän ruuhkaa. Työpaikat ja yhteiskunta hyötyisivät siitä, että ihmiset voisivat paremmin ja olisivat terveempiä.

Pyöräilyyn kannattaa investoida muutenkin. Esimerkiksi Helsingissä tehdyn selvityksen mukaan euron investointi kaupungin pyöräteihin tuottaa lähes kahdeksan euron hyödyt. Vaikuttavuus on moninkertainen verrattuna tavanomaisiin liikennehankkeisiin. Jokainen pyöräilty kilometri tuottaa yhteiskunnalle noin 0,3-1,3 euroa investointitasosta riippuen.

Lisäksi pyöräily säästää esimerkiksi omalla kohdallani aikaa noin tunnin työpäivässä. Sen sijaan, että kulkisin työmatkani autolla (2 x noin 30 minuuttia) ja kävisin siihen päälle kuntoilemassa (noin 30 minuuttia), tulee sekä työmatka että kevyt kuntoilu hoidettua samalla kertaa.  Ainakaan itse en halua viettää tuntia omasta päivästäni turhaan auton ratissa.

Kevään myötä on muutenkin hyvä hetki aloittaa pyöräily. Kaiken muun hyvän ohella pääsee nauttimaan valosta, raittiista ilmasta ja ympärillä olevasta luonnosta.

Myös Suomessa on yrityksiä, jotka kannustavat työntekijöitä taloudellisesti taittamaan työmatkansa pyörällä. Onko sinun työpaikkasi yksi näistä?

Yksi kommentti artikkeliin ”Pitäisikö työmatkapyöräilystä maksaa?”

  1. Huomiointini Ranskasta : Ranskassa työnantaja maksaa työntekijän yleisillä kulkuvälineillä, esim.metrolla,bussilla tai junalla) tekemän työmatkan kuluista osan.Jonkunlaisen korvauksen voisi tietysti saada pyörälläkin tehdyn työmatkan osalta.Pyöräilyä ainakin kannustetaan…ja onhan se terveellistä ainakin maaseudulla.
    Kuitenkin Ranskassa etenkin suurissa kaupungeissa ilman saasteisuus on niin suuri,että liikenteen seassa pyörällä ajaminen on jopa haitallista terveydelle.Esimerkkinä nyt maaliskuussa Pariisissa liiallisesta saasteesta johtuva hälytystila ! Tuolloin kehoitettiin pariisilaisia ja siellä oleilevia välttämään ulkoilua ja varsinkin fyysistä rasitusta saasteen takia.Pienten lasten ulkoilua ei suositeltu. Autojen määrää tietenkin silloin rajoitettiin, tosin aika lailla myöhään.Oli vähemmän ruuhkia automaattisesti, mutta pyörällä kulkeminen ei auttanut parantamaan terveyttä, kun saastearvot olivat korkeat ! En usko tällä hetkellä Ranskan kaupungeissa pyöräilystä saatavan ainakaan terveyskulujen pienemishyötyä,päinvastoin.Ehkä pitkällä tähtäimellä kuitenkin, jos moottoriliikenne tosiaan vähentyisi.En usko ranskalaisten yleisesti ottaen luopuvan helposti ”pyhistä lehmistään ” eli autoista kulkuvälineenä, ei kaupun geissakaan .Kovat jupinat nousi ja vastustus autojen määrän rajoittamisen takia nytkin Pariisissa, vaikka ihmisten oli jo hankala hengittää saasteessa!! Ehkä sitten, kun joudutaan laittamaan maskit naamalle…mutta silloin jo pyöräilykin alkaa olla vaarallista! Kuten monin paikoin on jo asia vaikkapa Kiinassa…

Kommentointi on suljettu.

Nyt on aika juhlia, koska tänään siitä tuli totta! Helsinki on hiilivapaa kun Salmisaaren kivihiilivoimala suljettiin. 

Lukemattomat ihmiset ovat vuosia ja vuosikymmeniä tehneet tämän eteen väsymättä töitä. Nöyrä ja iso kiitos teille kaikille. Tiedätte kyllä keitä olette. 💚🌍
Meillä on töissä lyhennetty työviikko joka tarkoittaa sitä, että perjantaisin tehdään vain neljän tunnin työpäivää. Tämä on tuonut viikkoon ja varsinkin viikonloppuun huimasti tilaa tehdä myös kaikkea muuta. Ohessa mun perjantaipäivä!
Viikonloppu on hyvä aloittaa liikunnalla! Tänään aamulla 15 min venyttely + lihaskuntotreeni. Kevyt/palauttava pyöräily Lauttasaareen ja siellä tunnin juoksutreeni klo 7-8 + pyöräily takaisin Käpylään. Illalla vielä 1,5 tunnin kuntopiiri ja 1,5 tunnin uintitreeni. Päivän aikana liikuntaa yhteensä 5 h 47 min. Kyllähän tämä treenaaminen alkaa käymään jo työstä. Nyt lepoa.
Hyvää alkanutta kevättä ja maaliskuuta! Helmikuussa kokeilin jättää joka ilta puhelimen yöksi keittiöön eli en ottanut laitetta lainkaan makuuhuoneeseen. 

Oliko tällä vaikutusta puhelimen käyttöön? Kyllä oli ja aika paljon! 

Tammikuuhun verrattuna puhelimella vietetty kokonaisaika väheni helmikuussa yhteensä 27,5 tuntia eli noin 20 prosenttia. Toki osaltaan tähän vaikutti sekin, että helmikuussa olin viikon lomalla, jolloin puhelinta tuli käytetty vähemmän, kun ei ollut työasioita hoidettavana. 

Viihteen, uutisten ja sosiaalisen median osuus on kuitenkin varmasti se mitä monet haluaisivat illalla ja aamulla vähentää. Sen osuus tippui tammikuun 63,5 tunnista 33,5 tuntiin (-30 tuntia). Tästä sosiaalisen median käyttö puhelimella tippui 36,5 tunnista 26,5 tuntiin (-10 tuntia) ja viihteen/uutisten osuus 27 tunnista 7 tuntiin (-20 tuntia). 

Helmikuussa oli tietysti vähemmän päiviä kuin tammikussa, mutta laskennassa/tarkastelussa on tammi- ja helmikuun osalta molemmissa mukana vertailukelpoisuuden parantamiseksi neljä kalenteriviikkoa eli 28 päivää.

Miltä kuulostaisi 30 tuntia kuukaudessa enemmän aikaa? Mitä olen illalla ja aamulla sängyssä tehnyt? Nukkunut hiukan enemmän, haaveillut ja pohdiskellut sekä lukenut kolme paperikirjaa.

Nyt maailma on mennyt kuitenkin sen verran hulluksi, että maaliskuussa kokeilen olla kuukauden lukematta tai seuraamatta uutisia. Vastaavan uutispaussikokeilun tein maaliskuussa 2022. Keep Calm and Carry On.
Perjantai-illan treenit. 1,5 kuntopiiri ja siihen päälle 1,5 tunnin uinti. Kiitos @helsinkitriathlon
Posti toi kotiin tuoreen Luonnonsuojelijan ja sieltähän löytyi viisi vinkkiä 1,5 astetta parempaan arkeen!

#puolitoistaastetta #puolitoistaastettaparempiarki @gummeruskustannus
Ilahduttavaa, että meidän lyhennetyn työviikon kokeilu on herättänyt myös julkista keskustelua! Toivottavasti moni muukin organisaatio lähtee kokeilemaan lyhennettyä työviikkoa täydellä palkalla. 

Olisi tietysti kiinnostavaa kuulla millä muilla tavoin ihmisten hyvinvointia voisi vahvistaa työelämässä.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011002179.html
Viikon takainen juoksutesti tuntui niin kivalta, että tänään piti uteliaisuutta ottaa uudestaan. Kiitos @helsinkitriathlon ja @kirsipaivaniemi 

Ensin tämän päivän ajat ja sulkeissa viikon takaiset ajat. Sykkeet olivat +/- pari lyöntiä samalla tasolla. 

-5 km pk-juoksu 26:44 (27:01)
-2 km vk-juoksu 8:51 (8:29)
-1 km all out 3:54 (3:56)

(Huom. Viikossa kehitystä ei luonnollisesti tapahdu vauhdeissa suuntaan tai toiseen. Lähinnä oli kiva nähdä miten päivän kunto vaikuttaa testituloksiin ja näkyykö eroa kovan ja kevyen treeniviikon päätteeksi. Viikko sitten takana oli siis kevyt viikko ja nyt kova viikko.
Kokeilen joka kuukausi jotain uutta tapaa tai asiaa. 

Viime joulukuussa ystävä vinkkasi, että teen sijaan voi juoda myös pelkkää lämmintä/kuumaa vettä. Näin tehdään paikoin esim Kiinassa ja Itä-Aasian maissa. Päätin kokeilla tätä tammikuun ajan ja huomasin, että toden totta. Eihän sitä teetä tarvitse tässä mihinkään. 

Muutos oli yllättävän helppo, vaikka olen juonut koko aikuisikäni teetä. Tosin ainakin yksi hairahdus kuukauden aikana tapahtui. Vanhasta tottumuksesta otin Yle Radio 1:n lähetyksessä ollessani kupin teetä enkä viitsinyt jättää juomatta. Lisäksi kuukauden aikana tuli juotua ainakin muutaman kerran kuumaa mehua. Kahvia en juo muutenkaan. 

Seuraavaksi kohti helmikuun kokeilua, joka on se, että en pidä puhelinta aamuisin tai iltaisin lainkaan makuuhuoneessa.
Mitä jos viikonloppu todella alkaisi perjantaina? Päätimme kokeilla Third Rockissa lyhennettyä työviikkoa täydellä palkalla puolen vuoden ajan.

Hyvinvointi parani ja tehokkuus kasvoi, mutta hiukan yllättäen kaikkein eniten lyhennetty työviikko on parantanut taloudellista tulosta.

Jatkamme lyhennettyä työviikkoa toistaiseksi, ja kannustamme muitakin kokeilemaan.

Hiukan tarkempaa tietoa kokeilumme taustoista ja tuloksista löytyy verkkosivuiltamme: .
https://thirdrock.fi/mita-tapahtui-kun-paatimme-kokeilla-lyhennettya-tyoviikkoa/
Millaisen työelämän jätämme tuleville sukupolville? ”Nykyisin odotukset ovat työpaikoilla todella kovat, koko ajan pitäisi kyetä kehitykseen ja muutokseen. Tätä kautta määrittelemme ison joukon ihmisiä työelämän ulkopuolelle”, sanovat Työvuorossa-podcastissa asiantuntija Maiju Lehto ja toimitusjohtaja Leo Stranius. 

https://www.rinnekodit.fi/ajankohtaista/uusi-podcast-rakentaa-kestavampaa-tyoelamaa/
Tänään oli ohjelmassa juoksutesti:
-20 min alkuverra
-5 km pk-juoksu (27:01)
-2 km anakynnys (8:29)
-1 km all out (3:56)
-20 min loppuverra
Virallinen kutsu mun kirjajulkkareihin!

Leo Straniuksen 1,5 astetta parempi arki -kirjan julkistustilaisuus

Tervetuloa keskustakirjasto Oodiin kuuntelemaan keskustelua uutuuskirjasta 1,5 astetta parempi arki – Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnelliseksi (Gummerus).

Paikalla teoksesta kertoo kirjan kirjoittanut tietokirjailija, vaikuttaja ja vastuullisuusasiantuntijayrityksen Third Rockin toimitusjohtaja Leo Stranius. Hänen kanssaan ilmastoystävällisemmästä elämästä ja kirjan teemoista keskustelevat D-mat Oy:n toimitusjohtaja ja Ilmastopalapelin kehittäjä Michael Letternmeier, Sitran johtava asiantuntija Sari Laine ja The Activist Agency viestintätoimiston perustajaosakas Niklas Kaskeala. Keskustelun vetää Pauliina Pietilä Gummerukselta. 

Milloin? 7.2. klo 16-17
Missä: Helsingin Keskustakirjasto Oodi, Saarikoski-matto
Tilaisuus on kaikille avoin. Tervetuloa! 
Tapahtuman järjestävät Gummerus ja Leo Stranius.

https://helmet.finna.fi/FeedContent/LinkedEvents?id=helsinki:agkhhiyx4q
Tänään hyvää ja kevyttä pyörätreeniä vajaa pari tuntia. Eilen tunti hyötypyöräilyä, 1,5 tunnin kuntopiiri ja 1,5 tunnin uintitreeni. Aamuisin tietty venyttelyä ja seitsemän minuutin lihaskuntotreeni. Huomenna sitten juoksua! 

#triathlon @helsinkitriathlon