Pitäisikö työmatkapyöräilystä maksaa?

Oheinen kirjoitukseni julkaistiin 10.3.2014 Luonto-Liiton kulutus.fi -sivustolla.

Pitäisikö työmatkapyöräilystä maksaa?

Ranskassa suunnitellaan ylimääräistä kannustinta ihmisille, jotka pyöräilevät töihin (French workers set to be paid to cycle to the office).

Syy on yksinkertainen. Pyöräily on terveellistä ja ekologista sekä helpottaa ruuhkia ja tehostaa kaupunkitilan käyttöä.

Työmatkapyöräilijälle Ranskassa korvattaisiin polkemisesta noin 21-25 senttiä kilometriä kohden. Investoimalla pyöräilyyn Ranska aikoo säästää sosiaali- ja terveyskustannuksissa.

Suomessa tilanne on nurinkurinen. Täällä maksetaan vuosittain noin 600 miljoonaa euroa työmatkakuluvähennyksen muodossa siitä, että ihmiset tulevat kaukaa (usein autolla) töihin (ks. Suomen luonnonsuojeluliiton raportti: Haitalliset tuet kestävän kehityksen esteinä, s 35). Lisäksi maksetaan ylimääräisiä kilometrikorvauksia (ylikompensoiva osuus) 170 miljoonaa euroa vuosittain.

Oma työmatkani on noin kuusi kilometriä. Tämä tarkoittaisi vaikka 23 sentin korvaustasolla 2,76 euron päivittäistä hyvitystä. Vuodessa korvauksesta kertyisi jo ihan mukava summa.

Kaikilla ei tietenkään ole mahdollisuutta kulkea pyörällä töihin. Olisiko korvaus pyöräilystä siis epäoikeudenmukainen? Mielestäni ei. Se, että ihmisiä kannustetaan liikkumaan fiksusti, ei ole keneltäkään pois. Päinvastoin. Ne, jotka joutuvat kulkemaan matkansa esimerkiksi autolla, hyötyisivät siitä, että liikenteessä olisi ehkä vähemmän ruuhkaa. Työpaikat ja yhteiskunta hyötyisivät siitä, että ihmiset voisivat paremmin ja olisivat terveempiä.

Pyöräilyyn kannattaa investoida muutenkin. Esimerkiksi Helsingissä tehdyn selvityksen mukaan euron investointi kaupungin pyöräteihin tuottaa lähes kahdeksan euron hyödyt. Vaikuttavuus on moninkertainen verrattuna tavanomaisiin liikennehankkeisiin. Jokainen pyöräilty kilometri tuottaa yhteiskunnalle noin 0,3-1,3 euroa investointitasosta riippuen.

Lisäksi pyöräily säästää esimerkiksi omalla kohdallani aikaa noin tunnin työpäivässä. Sen sijaan, että kulkisin työmatkani autolla (2 x noin 30 minuuttia) ja kävisin siihen päälle kuntoilemassa (noin 30 minuuttia), tulee sekä työmatka että kevyt kuntoilu hoidettua samalla kertaa.  Ainakaan itse en halua viettää tuntia omasta päivästäni turhaan auton ratissa.

Kevään myötä on muutenkin hyvä hetki aloittaa pyöräily. Kaiken muun hyvän ohella pääsee nauttimaan valosta, raittiista ilmasta ja ympärillä olevasta luonnosta.

Myös Suomessa on yrityksiä, jotka kannustavat työntekijöitä taloudellisesti taittamaan työmatkansa pyörällä. Onko sinun työpaikkasi yksi näistä?

Yksi kommentti artikkeliin ”Pitäisikö työmatkapyöräilystä maksaa?”

  1. Huomiointini Ranskasta : Ranskassa työnantaja maksaa työntekijän yleisillä kulkuvälineillä, esim.metrolla,bussilla tai junalla) tekemän työmatkan kuluista osan.Jonkunlaisen korvauksen voisi tietysti saada pyörälläkin tehdyn työmatkan osalta.Pyöräilyä ainakin kannustetaan…ja onhan se terveellistä ainakin maaseudulla.
    Kuitenkin Ranskassa etenkin suurissa kaupungeissa ilman saasteisuus on niin suuri,että liikenteen seassa pyörällä ajaminen on jopa haitallista terveydelle.Esimerkkinä nyt maaliskuussa Pariisissa liiallisesta saasteesta johtuva hälytystila ! Tuolloin kehoitettiin pariisilaisia ja siellä oleilevia välttämään ulkoilua ja varsinkin fyysistä rasitusta saasteen takia.Pienten lasten ulkoilua ei suositeltu. Autojen määrää tietenkin silloin rajoitettiin, tosin aika lailla myöhään.Oli vähemmän ruuhkia automaattisesti, mutta pyörällä kulkeminen ei auttanut parantamaan terveyttä, kun saastearvot olivat korkeat ! En usko tällä hetkellä Ranskan kaupungeissa pyöräilystä saatavan ainakaan terveyskulujen pienemishyötyä,päinvastoin.Ehkä pitkällä tähtäimellä kuitenkin, jos moottoriliikenne tosiaan vähentyisi.En usko ranskalaisten yleisesti ottaen luopuvan helposti ”pyhistä lehmistään ” eli autoista kulkuvälineenä, ei kaupun geissakaan .Kovat jupinat nousi ja vastustus autojen määrän rajoittamisen takia nytkin Pariisissa, vaikka ihmisten oli jo hankala hengittää saasteessa!! Ehkä sitten, kun joudutaan laittamaan maskit naamalle…mutta silloin jo pyöräilykin alkaa olla vaarallista! Kuten monin paikoin on jo asia vaikkapa Kiinassa…

Kommentointi on suljettu.

Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!