Maanantaina (31.3.2014) julkaistiin Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin viidennen arviointiraportin ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja sopeutumista käsittelevä osa.
Raportin viesti on selvä: Ilmastonmuutos aiheuttaa vakavia riskejä luonnon ja ihmisten hyvinvoinnille kaikkialla maailmassa.
Ympäristö- ja kehitysjärjestöjen tiedotteessa halusimme muistuttaa, että mitä pidempään viivyttelemme, sitä kalliimman laskun maksamme.
Tämän hetken poliittiset ratkaisut määrittävät ihmiskunnan tulevaisuuden. On aika kylmäpäistä sallia saastuttamisen jatkaminen tai jopa kannustaa siihen, kun tietää, mitä on odotettavissa.
Julkaisutilaisuudessa Suomen Ympäristökeskuksessa MTT:n tutkija Kaija Hakala esitteli ilmastonmuutoksen vaikutuksia Suomelle. Jatkossa Suomessa tulee olemaan lämpimämpää, märempää ja rankempaa. Yli neljän asteen lämpeneminen Suomessa tai globaalisti ylittää maatalouden ja ruuan tuotannon sopeutumiskyvyn rajat.
Liikkumavaraa on siis yllättävän vähän. Kuinka moni on todella ymmärtänyt, että 2-2,5 asteen maailmanlaajuinen lämpeneminen tarkoittaa Suomessa suurella todennäköisyydellä yli neljän asteen lämpenemistä ja siten oman ruuantuotantomme ajautumista kriisiin?
Mitä sitten pitäisi tehdä? Ohessa on kuuden kohdan toimenpidelista Suomelle:
1. Vähennetään energian- ja sähkönkulutusta sekä parannetaan energiatehokkuutta.
2. Lopetetaan fossiilisten polttoaineiden, kuten kivihiilen, öljyn ja maakaasun käyttö.
3. Lisätään ekologisesti kestävien uusiutuvien energialähteiden osuutta.
4. Säädetään kunnianhimoinen välitavoitteet sisällään pitävä ilmastolaki
5. Toimitaan kansainvälisestä päästöjen vähentämiseksi ja köyhimpien maiden auttamiseksi.
6. Sopeudutaan vääjäämättömään muutokseen ja toivotaan, että meillä on onnea matkassa.
IPCC luonnehtii seuraavia 25 vuotta vastuullisuuden aikakaudeksi, jolloin ratkaistaan maapallon kohtalo. Pahimpien tulevaisuudenkuvien torjuminen edellyttää kasvihuonekaasupäästöjen nopeaa alasajoa ja siirtymistä puhtaaseen energiaan. Toistaiseksi yksikään valtio ei ole osoittanut riittävää kunnianhimoa.
Suomen kaltaisilla teollisuusmailla on sekä historiallinen velvollisuus että taloudelliset edellytykset toimia edelläkävijöinä. Tämä tarkoittaa paitsi omien päästöjemme nollaamista, myös kehitysmaiden ilmastotoimien rahoittamista.
Julkaisutilaisuudessa maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio esitteli 10 teesiä sopeutumisesta.
Velvollisuutemme on tehdä työtä suomalaisen yhteiskunnan kehittämiseksi ja tulevien sukupolvien mahdollisuuksien varmistamiseksi. Meillä on myös kansainvälinen velvollisuus tehdä osuutemme – tarvitsemme sekä ilmastonmuutoksen hillitsemistä että siihen sopeutumista!
Toimenpidelistasi on päästöpainotteinen. Kuitenkin tiedetään, että hiilidioksidi ilmakehään päädyttyään pysyy siellä useita kymmeniä vuosia eli päästövähennyksillä pystytään ainoastaan hidastamaan ilmastonmuutoksen kiihtymistä.
Tämän vuoksi tarvittaisiin kokonaisvaltaista ilmastopolitiikkaa, jossa paitsi tehtäisiin päästöleikkauksia myös pyrittäisiin lisäämään hiilinieluja.
Kiitos Hanna-Leena! Erinomainen huomio ja täydennys. Ilman muuta tuossa toimenpidelistassa olisi pitänyt olla hiilinielujen (metsäpeitteen) kasvattaminen.
Fossiilisten polttoaineiden vähentämisen voisitte aloittaa sieltä Helsingistä (Helen 90%). Ottakaa mallia vaikka Joensuusta tai Kouvolasta tai sitten Tukholmasta, niissä kaikissa uusiutuvien osuus yli 70%.
Mitä tarkoittaa +3 asteen muutos. Ei sitä, että meille tulee Keski-Euroopan sääolot tai suuri katastrofi, vaan pikemminkin sitä, että Tampereelle tulee Tukholman ilmasto (vuoden keskilämpötilojen ero 3 C). Auringon valon määrä ja maaperä eivät muutu !