Kirkko & kaupunki: Ilmasto-oikeudenmukaisuutta

Leo Stranius Kuva KirkkojakaupunkiOheinen kolumni on julkaistu alunperin Kirkko & kaupunki -lehdessä (6.2.2014) ja lehden verkkosivuilla.

Leo Stranius: Ilmasto-oikeudenmukaisuutta

Euroopan komissio julkisti tammikuun lopussa ehdotuksen energia- ja ilmastotavoitteistaan vuodelle 2030. Komissio esittää 40 prosentin päästövähennystavoitetta vuodelle 2030.

Valitettavasti nyt ehdotettu päästövähennys ei ole linjassa kahden asteen tavoitteen kanssa. Tätä pidetään kriittisenä rajana, jonka jälkeen yhteiskunnat eivät enää selviä muutoksesta. Nyt ollaan matkalla kohti 4–6 asteen lämpenemistä.

Ihan vain kertauksena: Jo muutaman asteen lämpeneminen tarkoittaa luonnon monimuotoisuuden vakavaa heikkenemistä ja jäätiköiden sulamista, äärimmäisiä sääilmiöitä ja ruuan tuotannon vaarantumista sekä satoja miljoonia ilmastopakolaisia. Pahimmillaan 4–6 asteen lämpeneminen voi tarkoittaa sitä, että maapallo pystyy elättämään vain miljardi ihmistä vuosisadan loppuun mennessä.

Jotta voisimme olla varmoja, että me fossiilisten polttoaineiden tupruttelulla rikastuneessa pohjolassa teemme riittävästi ja riittävän aikaisin, tulisi EU:n tähdätä 55–60 prosentin päästövähennykseen vuoteen 2030 mennessä.

Käytännössä meidän on käynnistettävä energiakäänne, jossa fossiilisten polttoaineiden käyttö lopetetaan, uusiutuvia energialähteitä lisätään sekä liikenne ja maatalous muutetaan päästöttömäksi. Ilmastokriisiä ei ratkaista yksittäisellä vippaskonstilla. Tarvitaan perustavia muutoksia. Resursseja kyllä on, poliittista tahtoa vain puuttuu. Juuri nyt tahtoa voidaan ilmaista esimerkiksi säätämällä vahva ilmastolaki.

Ilman kunnianhimoisia tavoitteita voi pahimmillaan käydä niin, että esimerkiksi Helsingin Energia tai muut energiayhtiöt investoivat edelleen voimalaitoksiin, joiden polttoaineratkaisut perustuvat osittain tai kokonaan fossiilisiin polttoaineisiin.

Mikäli lämpeneminen halutaan pitää kahden asteen tuntumassa, suurin osa jo nyt tunnetuista ja energiayhtiöiden hallussa olevista fossiilisista polttoaineista pitää kuitenkin jättää käyttämättä. Tällä on isoja maailman talouteen vaikuttavia seurauksia.

On silti hyödytöntä keskustella siitä, onko meillä varaa päästövähennyksiin. Kyse on siitä, että on oikein tehdä oma osuus ongelman ratkaisemiseksi.

Leo Stranius
leo.stranius@iki.fi
Kirjoittaja on Luonto-Liiton toiminnanjohtaja, Helsingin kaupunginvaltuutettu ja ympäristöbloggaaja.

Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.
Viikonlopun mittainen puolimatkan triathlon ja vähän enemmänkin! Perjantaina 3 km uinti, lauantaina 100 km pyöräilyä ja sunnuntaina 21,5 km juoksua. Sen lisäksi joka aamu venyttelyt ja 7 minute workout + perjantaina vielä 1,5 tunnin kuntopiiri.
Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi ja miten vältetään viherpesu? Hienoa olla puhumassa IMPACT Helsinki -tapahtumassa 29.4. 

IMPACT Helsinki kokoaa yhteen muutoksentekijöitä; markkinoijia, viestijöitä ja somevaikuttajia, arvopohjaisen markkinoinnin ja viestinnän teemojen pariin

Linkki ilmoittautumiseen löytyy täältä: https://lnkd.in/dGrMP4n6

#pinghelsinki #impacthelsinki2025
Olipa taas kiva peruskunto-sunnuntai! Valmentajan tekemässä ohjelmassa oli vapaavalintaista pk-harjoittelua neljä tuntia. 

Käytännössä tämä tarkoitti mulla  seuraavaa: ystävän kanssa tunti kevyttä sulkapalloa, tunnin juoksutreeni, tunnin fysiikkatreeni (kuntosali) ja lopuksi vielä reilun tunnin uintitreeni. Sen lisäksi hiukan pyöräilyä (siirtymät) ja aamulla kehonhuolto + seitsemän minuutin lihaskuntotreeni.

Ouran mukaan aktiivisia kaloreita 2335 ja vastaava kävelymatka 42,1 km (askeleita 24 140). Garminin mukaan virtaa olisi tälle päivälle vielä jäljellä 36/100 eli ”Tämänpäiväinen liikunta edistää kuntoasi ja terveyttäsi. Body Battery -tasosi riittää erinomaisesti loppupäiväksi!”