14 vinkkiä ajan säästämiseksi

Run! by steve.garner32, On FlickrIhmiset valittavat usein kiirettä. Harvoin kyse on kuitenkaan siitä, että aikaa ei olisi tarpeeksi.

Kiire kertoo lähinnä siitä, että priorisoinnit eivät ole kunnossa tai asiat hallussa.

Toisaalta kiire-puheessa usein kyse voi olla siitä, että ihminen haluaa luoda kuvan, että on tärkeä. Kukapa meistä ei haluaisi olla merkityksellinen. Ja tietenkin välillä asiat ihan oikeasti kasaantuvat ja kiireen tuntu on todellinen.

Paras tapa vapautua kiireestä on ottaa tilanne haltuun. Jos tilanne on oikein paha, kannattaa istua alas ja odottaa, että kiire menee ohi.

Millä tavalla aikaa voi saada lisää? Itse säästän merkittävästi aikaa sillä, että harrastan liikuntaa, en käytä juhliessa alkoholia, liikun auton sijaan polkupyörällä (tai joukkoliikennettä hyödyntäen) enkä katso televisiota. Näillä toimenpiteillä olen laskenut, että minulla on kuusi tuntia ylimääräistä aikaa jokaista päivää kohden.

Yllä olevat vaativat kuitenkin pitkäjänteistä työtä ja useiden kohdalla merkittäviä elämäntapamuutoksia. Nämä muutokset eivät tapahdu nopeasti.

Mikäli haluat nopeasti lisää aikaa, ohessa 14 yksinkertaista vinkkiä:

1. Lopeta herätyskellon torkkunapin painaminen aamuisin.

2. Suunnittele seuraavan päivän kulku edellisenä iltana. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.

3. Kun teet jotain tärkeää, kirjaudu ulos Facebookista, Twitteristä ja sähköpostista.

4. Älä päivitä Facebook-statusta, Twitteriä tai lataa sähköpostia jatkuvasti. Katso sähköposti ja some kerran pari päivässä.

5. Valmistaudu kokoukseen etukäteen. Näin päätökset saadaan tehtyä nopeammin.

6. Kun delegoit tehtäviä, kirjoita varmistus perään. Näin kaikki osapuolet tietävät paremmin, mitä oikeastaan pitikään tehdä ja säästyt turhien tai väärien asioiden teettämiseltä.

7. Siivoa työpöytäsi päivän päätteeksi. Näin voit aloittaa hommat seuraavana aamuna puhtaalta pöydältä.

8. Älä haudo ongelmia ja huolia vaan keskity niiden ratkaisemiseen.

9. Lopeta verkossa roikkuminen myöhään illalla. Näin nukut paremmin eikä aamulla tarvitse painaa torkkunappia.

10. Älä ruoki trolleja, koska sitä he juuri kaipaavat. Ole se osapuoli, joka osaa lopettaa turhan väittelyn.

11. Lopeta turha valittaminen ja näe asioiden myönteiset puolet. Valittaminen osuu vain omaan nilkkaasi ja saa sinut huonolle tuulelle.

12. Älä odota muutosta. Tee muutos itse.

13. Älä vietä aikaa negatiivisten ihmisten kanssa. Hakeudu seuraan, jossa fiilis paranee.

14. Älä tee asioita, joita inhoat. Elämä on liian lyhyt turhien juttujen tekemiseen.

Miten itse olet ottanut mahdollisen kiireen haltuun?

Lisää vinkkejä esimerkiksi täällä:
30 Things You Need To Stop Wasting Time On
6 Simple Habits That Can Save You Hours

5 kommenttia artikkeliin ”14 vinkkiä ajan säästämiseksi”

  1. Liikunta, tekemisten suunnittelu etukäteen, trollien katkaiseminen ja television jättäminen pois ovat hyviä. Mutta käytännössä: kuinka estää huolien pyöriminen mielessä. Joskus on hankala tilanne päällä vaikkapa ihmissuhteissa, ja on hyvin vaikea sulkea sellaista pois. Käytän itse mielikuvaharjoituksia, jossa pakkaan mietityttävän asian pakettiin ja päätän, milloin paketti avataan. Mutta aina paketti ei silti pysy kiinni.

    Viimeiseen kohtaan kommentoisin vastaväitteeksi jonkun muinaisen filosofin kannan, että ”aidosti hyviä tekoja ovat vain ne, jotka tehdään velvollisuudesta”. Ei minustakaan ole aina kivaa vaikkapa vääntää ilmastoasioista änkyröiden kanssa päätöksentekopöydässä, mutta se on asia, joka on vain tehtävä. Vai millaista inhokkitekemistä ajattelit? Ja viinilasillisen juo juhlissa kyllä ihan samassa ajassa kuin lasin vettäkin, aikaa säästävä voi mainiosti sallia sen itselleen. 🙂

    • Kiitos hyvistä kommenteista Piia! Tuo viimeinen kohta (”Älä tee asioita, joita inhoat. Elämä on liian lyhyt turhien juttujen tekemiseen.”) oli kyllä huonosti muotoiltu. Parempi olisi ollut: Älä tee asioita, joita et koe mielekkääksi. Elämä on liian lyhyt turhien juttujen tekemiseen. Itse siis ajattelin, että inhokki tekeminen on sellaista, jolla ei näe olevan juurikaan merkitystä tai tarkoitusta eli kyllä mun maailmassa ilmastoasioista vääntäminen on ilman muuta mielekästä ja tärkeää tekemistä, johon elämänsä tunteja kannattaa käyttää vähän enemmänkin 🙂

      Ja lasillinen alkoholia ei varmasti tunnu missään, mutta vähän enemmän kun sitä nauttii, niin kyllä suorituskyky laskee ja pahimmillaan joutuu käyttämään aika paljon aikaa palautumiseen (esim. seuraavan päivän krapula). Esimerkiksi Firstbeatin tekemien tutkimusten valossa viikon kuormittavin päivä ihmisille on usein lauantai. Lisäksi heinäkuussa jo valmiiksi huonokuntoisten ihmisten palautumiskyky romahtaa entisestään siinä missä hyväkuntoiset selviävät ilman merkittävää notkahdusta. Tämä johtuu tietysti siitä, että perjantaina tai kesälomilla vedetään kännit. Ks. täällä: https://leostranius.fi/2012/06/think-jugaad-nosta-itsesi-uudelle-energiatasolle/

  2. Ja toisaalta spontaanius ja suunnittelemattomuus saattaa tuoda paljon hyvää elämään. Toki itsekin suunnittelen asioita etukäteen ja vähennän esim. aamun kiirettä, mutta kyllä se ylimääräinen vartin torkku jonakin aamuna olla oikein paikallaan ja joskus voi tehdä hyvääkin lähteä puolijuoksua töihin. Töissäkin kannattaa päivää suunnitella etukäteen, mutta joskus parhaat ideat tuleekin kiireessä.
    Minusta lomalla/vapaalla on joskus ihanaa aamulla lähteä vain ulos ja katsoa mitä päivä tuo tullessaan ja samaa yllätyksellisyyttä otan myös arkeen mukaan, tosin pienemmässä mittakaavassa. Samaa haluan opettaa lapselleni ja sitä, että hän on arvokas itsessään eikä vain tekojen kautta. Listojen teko, etukäteen suunnittelu ja tekemisen korostaminen menee toisilla yli eivätkä he osaa vain olla.

    Elämä ei ole joko-tai ja joskus kannattaa elämän antaa viedä ja katsoa mitä tulee vastaan. Se auttaa myös hyväksymään tilanteet, joissa itse ei voikaan vaikuttaa mihinkään ja joita ei voi suunnitella etukäteen (esim. oma/läheisen sairastuminen).

  3. Atomilla ihana kommentti. <3 Tuossa Leon listassa esiintyy nähdäkseni vaihtoehtoisia strategioita… hyväksyminen & sopeutuminen (11), välttely & kieltäytyminen (10, 13, 14), toiminta & muuttaminen (8, 12). Ainakin minulle tuottaa usein päänvaivaa näiden välillä häilyminen.

Kommentointi on suljettu.

Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Seuraa minua Instagramissa