Meri-Rastilan metsä tulee säilyttää!

Meri-Rastilan metsä Kuva Luonto-Liiton metsäblogiKaupunginvaltuusto käsittelee Meri-Rastilan osayleiskaavaa tulevana keskiviikkona (11.12.2013).

Mikäli kaupunginhallituksen esitys hyväksytään, tarkoittaa se arvokkaan metsä-alueen rakentamista noin 2000 uudelle asukkaalle.

Itse aion äänestää kaupunginhallituksen esitystä vastaan. Olen aiemminkin toiminut Meri-Rastilan metsän puolesta, kun käsittelimme asiaa ympäristölautakunnassa, jonka varapuheenjohtajana toimin.

Olen käynyt useasti tutustumassa alueeseen, keskustellut niin asukkaiden kuin luontoasiantuntijoidenkin kanssa. Näiden keskusteluiden jälkeen olen tullut entistä vakuuttuneemmaksi, että Meri-Rastilan metsä tulee säilyttää!

Tiivis rakentaminen metroaseman läheisyyteen on kuitenkin toki perusteltua. Meri-Rastilassa tämä voidaan toteuttaa arvokasta luontoaluetta uhraamatta täydennysrakentamisella, esimerkiksi OurCityn vaihtoehtokaavan pohjalta.

Miksi Meri-Rastilan metsää ei sitten tulisi mielestäni tuhota? Ohessa on viisi syytä, miksi vastustan osayleiskaavan hyväksymistä kaupunginvaltuustossa.

1. Kaavaesitys supistaa maakunnallisesti arvokasta luontoaluetta ja heikentää alueen luontoarvoja. Meri-Rastilan metsä kuuluu lajistoltaan ja luontoarvoiltaan Helsingin parhaaseen 10 prosenttiin ja sen suojelua on edistetty monelta eri taholta. Kaavaehdotuksessa viidennes metsäalueesta rakennetaan tai joutuu rakentamisalueiden lähivyöhykkeeseen. Tämä uhkaa vakavasti alueen luontoarvoja. Esimerkiksi vanhan metsän lajisto (käävät) on arvokkaampaa kuin iso osa hemiboreaalisen vyöhykkeen vanhojen metsien suojeluohjelman kohteista.

2. Metso- ja kääpäselvitykset tulee huomioida alueen suunnittelussa. METSO-selvityksen mukaan kaava-alue on Helsingin mittakaavassa huomattavan laaja ja luonnonsuojelubiologisesti arvokkaista kangas-, kallio-, lehto- ja korpimetsistä koostuva kokonaisuus. Alue on kokonaisuutena arvokas, mikä johtuu suurelta osin sen laajuudesta. Kääpäselvityksessä alueelta havaittiin yhden vuoden aikana peräti 90 kääpälajia, joista 12 on luokiteltu alueellisesti tai valtakunnallisesti uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi. Vaateliaiden lajien esiintymisen perusteella alue kuuluu Helsingin arvokkaimpiin kääpäalueisiin.

3. Alueen virkistysarvot heikkenevät. Meri-Rastilan kaava-alueen metsä on tärkeä virkistysalue tuhansille asukkaille Vuosaaren alueella. Metron ansiosta Meri-Rastilan on tärkeä kohde ja helposti saavutettavissa myös monille muille kaupunkilaisille. Tutkimustieto luonnon vaikutuksista asukkaiden hyvinvointiin on lisääntynyt. Koulut ja päiväkodit hyödyntävät aluetta jo nyt aktiivisesti. Monimuotoisen luonnon läheisyys tasaa sosioekonomisten ryhmien välisiä terveyseroja.

4. Asuntotavoite on saavutettavissa uhraamatta luontoaluetta. OURCityn vaihtoehtosuunnitelman mukaisessa rakentamisessa 30 prosentilla uusista asukkaista olisi alle viiden minuutin kävelymatka metroasemalle, kun taas osayleiskaavaehdotuksessa näin olisi vain 13 prosentilla. Esimerkiksi Sitra on selvittänyt osayleiskaavaehdotuksen ja OURCityn suunnitelman taloudellisia ja ympäristövaikutuksia. Sitran mukaan:

“Halusimme tutkia OURCityn tuottamaa selvitystä asukaslähtöisenä yhteiskehittelynä erityisesti tulosten laadun näkökulmasta. FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy:n laatima tarkastelu osoittaa, että vaihtoehtona esitetty asukaslähtöinen suunnitteluratkaisu voi olla kokonaistaloudellisesti jopa edullisempi, kun otetaan huomioon kunnallistekniikan ja katujen investointi- ja ylläpitokustannukset, asukkaisiin kohdistuvat vaikutukset ja suorat ympäristövaikutukset.”

5. Palautteen perusteella myös suurin osa paikallisista asukkaista vastustaa arvokkaan metsä-alueen hävittämistä. Itse olen saanut aiheesta kymmenittäin yhteydenottoja ja keskustellut aiheesta useassa eri yhteydessä. Oheisessa videossa Julia Martiskainen kertoo miksi metsää ei saa hänen mielestään hävittää ja mitä sinä voit vielä tehdä asian puolesta:

Mitä voit tehdä vielä tässä vaiheessa Meri-Rastilan puolesta:

Luonto-Liiton Metsäblogista löytyy nyt kaikkien kaupunginvaltuutettujen yhteystiedot. Lähetä heille viestiä ja kerro, miksi haluat metsän säilyvän.
– Allekirjoita myös adressi Meri-Rastilan metsän, Vartiosaaren ja Kivinokan puolesta.
– Tervetuloa mielenosoitukseen Meri-Rastilan, Kivinokan ja Vartiosaaren puolesta maanantaina 9.12. klo 16 Sanomatalon eteen Kansalaistorin puolelle.

6 kommenttia artikkeliin ”Meri-Rastilan metsä tulee säilyttää!”

  1. Maailma on muuttunut lujaa ja on aika uusia kaavoitusta. Helsinki tarvitsee tulevaisuudessa kunnon vihersormet kaupungin lomassa. Uusia asuntoja on mahdollista saada aikaiseksi aidolla ja hyvin toteutetulla tiivistämisellä. Samalla on tähdättävä rakennettujen alueiden elävöittämiseen.

    Samoilla ratkaisuilla voidaan turvata luontoarvoja ja asukkaiden hyvinvointia. Metsä ei kestä metsäisenä pienissä tilkuissa. Virkistysalueet taas pitävät ihmiset terveempinä. Samalla kaupunki säästää terveydenhoidon menoissa.

    Meri-Rastilan metsä on jännittävä kokonaisuus, jossa yhdistyvät monimuotoinen luonto ja noin 400 metrin pituinen muinaisranta. Samalla metsä on osa laajempaa viheryhteyttä, joka ulottuu aina Sipooseen saakka. Yhtenäinen viherkaista on erityinen mahdollisuus myös Itä-Helsingin asukkaiden virkistyksen kannalta.

    Käytännössä ehdotettu rakentaminen kohdistuisi Meri-Rastilan erityisimpään paikkaan, joka on muinaisrantoineen arvokas laajemminkin. Kun uusi asuminen on mahdollista suunnata toisin, niin pitää tehdä.

  2. Jos enemmistö valtuutetuista menee virkamiesten hihnassa, niin selvää on, että tuosta valitetaan kaikkiin mahdollisiin paikkoihin. Esimerkkiä tarjoaa tuo Espoon rantahotelli, joka taisi mennä vuosien väännön jälkeen jo EU-tasolle. Nopeampaa olisi hylätä tämä virkamiestekele, ja virkamiesten toteuttaa OURCity. Eiköhän Meri-Rastilasta löydy vielä tuotakin vahvempia syitä valittaa.

    Tässä olisi muutenkin minusta paikka sellaiselle demokratiakokeilulle, jossa valitut poliitikot ottaisivat valtansa takaisin virkamiehiltä, ja näin palauttaisivat vallan kansalle. Minusta kieroon kasvaneen edustuksellisen demokratian suoristaminen olisi ratkaisevasti tärkeämpää kuin aivan alkuvaiheessa olevat hankkeet suorasta demokratiasta. Enemmistö on demokratiassa aina enemmistö, mutta kun virkamiehet hankkivat valehtelemalla omalle asialleen poliitikoista enemmistön, niin tuollainen enemmistö ei ole demokraattinen.

    Nyt KSV on Hesarin kanssa pilkannut kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksia, ja antaneet myös poliitikoille sellaisen kuvan, että OURCity olisi eskarilaisten välitunnilla vahaliiduin piirtelemä tekele, jota ei voi toteuttaa mitenkään ja joka ei tuottaisi haluttuja asuntoja. Samat sankarit ovat jo suunnitelleet Ramsinrantaan alueen, joka ei käy kaupaksi ja on ollut vuosia seisahtuneena, joten ehkä heidän tulisi huomata, että kannattaisi kuunnella niitä ihmisiä, jotka kaupungissa asuvat, eikä vain omia ennakkoluuloja niistä, jotka kaupungissa asuvat. Kun virkamiehet pilkkaavat koko järjestelmää antamalla poliitikoille vääristelemäänsä tietoa, niin tässä lienee jäljellä vain se, että joko poliitikot ottavat valtansa takaisin, tai sitten mahdollisuuksien mukaan yksityishenkilöiden täytyy lähteä asianajajien kanssa vastarintaan, varsinkin kun nähtävästi kaupungin virkamiehet ovat toimineet jo laittomasti Kalasataman suunnittelun kanssa, eivätkä vain pelanneet valheillaan poliitikkoja puolelleen, kuten Meri-Rastilassa.

    Tässä on vielä sekin, että samalla samat virkamiehet puhuvat uudesta urbaanista Helsingistä ja näyttävät kaupunkilaisille kaiken maailman kuvia viestinsä tueksi, mutta todellisuudessa yrittävät nyt jatkaa kiireellä samaa vanhaa. On todella typerää pilata ensin nämä kokonaiset luontoalueet tehottomalla rakentamisella muutaman tuhannen asukkaan majoittamiseen ja sen jälkeen tiivistää loput tällä uudella urbaanilla. Lopputuloksena koko kaupunki on tukossa, kun joka tapauksessa lähistölle tulee kymmeniä tuhansia uusia asukkaita, ja tiivistäminen kääntyy itseään vastaan, jos ei tajuta nyt jättää luontoa väliin. Jos virkamiehet saavat nyt vihat niskaansa, niin enemmän on tulossa jos nyt pistetään nämä alueet pilalle, jolloin jäljelle jääneistä käydään niin kiivasta tappelua, että se tiivistäminenkään ei onnistu.

  3. Jos kaava menee läpi, on selvää, että siitä valitetaan. Aineistoa on kertynyt ja KSV itsekin tarjoaa valitusmateriaalia vuorovaikutusraportiksi kutsumassaan pumaskassa. Onko muuten oikein, että virkamiehet nimittävät vuorovaikutukseksi sellaista, jonka lopputulos on ennalta päätetty?

    Valituksista puheen ollen: Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavasta on Meri-Rastilaan liittyen tehty muutamia valituksia. Tällä hetkellä voimassa olevan maakuntakaavan mukaan koko Meri-Rastilan ulkoilupuisto on merkitty virkistysalueeksi. Osayleiskaavasuunnitelma on siis maakuntakaavan vastainen. Olen viestinyt tästä niin kaupunkisuunnittelulautakunnan kuin kaupunginhallituksenkin jäsenille, mutta jotkut heistä eivät joko ole lukeneet tai ymmärtäneet viestejäni.

    Jos kaava hyväksytään valtuustossa, ei kiukku kohdistu pelkästään virkamiehiin. Tulemme muistamaan myös ne poliitikot, jotka ovat sitä kannattaneet.

  4. Hyvä Leo!

    Helsingin kaavoituksen tulisi ehdottomasti lähteä siitä, että viimeiset laajat metsäkokonaisuutemme säilytetään pirstomatta, koska ne eivät sitä kestä. Asuntotuotantoa voidaan lisätä vähemmän arvokkaille alueille, mikä on täysin mahdollista, kun vain tahtoa löytyy! Syntyperäisenä helsinkiläisenä voin todeta, että Helsingin ainutlaatuisuus perustuu sen vihreyteen. Jos meiltä pilataan viimeisetkin luontoalueet, ei täällä ole enää viihtyisää.

    • Kiitos hyvistä kommenteista! Valtuustossa äänestyksestä tulee todennäköisesti todella tiukka, joten toivottavasti jaksamme vielä tehdä seuraavat päivät töitä sen eteen, että metsä todella säästyisi!

Kommentointi on suljettu.

Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon