Meri-Rastilan metsä tulee säilyttää!

Meri-Rastilan metsä Kuva Luonto-Liiton metsäblogiKaupunginvaltuusto käsittelee Meri-Rastilan osayleiskaavaa tulevana keskiviikkona (11.12.2013).

Mikäli kaupunginhallituksen esitys hyväksytään, tarkoittaa se arvokkaan metsä-alueen rakentamista noin 2000 uudelle asukkaalle.

Itse aion äänestää kaupunginhallituksen esitystä vastaan. Olen aiemminkin toiminut Meri-Rastilan metsän puolesta, kun käsittelimme asiaa ympäristölautakunnassa, jonka varapuheenjohtajana toimin.

Olen käynyt useasti tutustumassa alueeseen, keskustellut niin asukkaiden kuin luontoasiantuntijoidenkin kanssa. Näiden keskusteluiden jälkeen olen tullut entistä vakuuttuneemmaksi, että Meri-Rastilan metsä tulee säilyttää!

Tiivis rakentaminen metroaseman läheisyyteen on kuitenkin toki perusteltua. Meri-Rastilassa tämä voidaan toteuttaa arvokasta luontoaluetta uhraamatta täydennysrakentamisella, esimerkiksi OurCityn vaihtoehtokaavan pohjalta.

Miksi Meri-Rastilan metsää ei sitten tulisi mielestäni tuhota? Ohessa on viisi syytä, miksi vastustan osayleiskaavan hyväksymistä kaupunginvaltuustossa.

1. Kaavaesitys supistaa maakunnallisesti arvokasta luontoaluetta ja heikentää alueen luontoarvoja. Meri-Rastilan metsä kuuluu lajistoltaan ja luontoarvoiltaan Helsingin parhaaseen 10 prosenttiin ja sen suojelua on edistetty monelta eri taholta. Kaavaehdotuksessa viidennes metsäalueesta rakennetaan tai joutuu rakentamisalueiden lähivyöhykkeeseen. Tämä uhkaa vakavasti alueen luontoarvoja. Esimerkiksi vanhan metsän lajisto (käävät) on arvokkaampaa kuin iso osa hemiboreaalisen vyöhykkeen vanhojen metsien suojeluohjelman kohteista.

2. Metso- ja kääpäselvitykset tulee huomioida alueen suunnittelussa. METSO-selvityksen mukaan kaava-alue on Helsingin mittakaavassa huomattavan laaja ja luonnonsuojelubiologisesti arvokkaista kangas-, kallio-, lehto- ja korpimetsistä koostuva kokonaisuus. Alue on kokonaisuutena arvokas, mikä johtuu suurelta osin sen laajuudesta. Kääpäselvityksessä alueelta havaittiin yhden vuoden aikana peräti 90 kääpälajia, joista 12 on luokiteltu alueellisesti tai valtakunnallisesti uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi. Vaateliaiden lajien esiintymisen perusteella alue kuuluu Helsingin arvokkaimpiin kääpäalueisiin.

3. Alueen virkistysarvot heikkenevät. Meri-Rastilan kaava-alueen metsä on tärkeä virkistysalue tuhansille asukkaille Vuosaaren alueella. Metron ansiosta Meri-Rastilan on tärkeä kohde ja helposti saavutettavissa myös monille muille kaupunkilaisille. Tutkimustieto luonnon vaikutuksista asukkaiden hyvinvointiin on lisääntynyt. Koulut ja päiväkodit hyödyntävät aluetta jo nyt aktiivisesti. Monimuotoisen luonnon läheisyys tasaa sosioekonomisten ryhmien välisiä terveyseroja.

4. Asuntotavoite on saavutettavissa uhraamatta luontoaluetta. OURCityn vaihtoehtosuunnitelman mukaisessa rakentamisessa 30 prosentilla uusista asukkaista olisi alle viiden minuutin kävelymatka metroasemalle, kun taas osayleiskaavaehdotuksessa näin olisi vain 13 prosentilla. Esimerkiksi Sitra on selvittänyt osayleiskaavaehdotuksen ja OURCityn suunnitelman taloudellisia ja ympäristövaikutuksia. Sitran mukaan:

“Halusimme tutkia OURCityn tuottamaa selvitystä asukaslähtöisenä yhteiskehittelynä erityisesti tulosten laadun näkökulmasta. FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy:n laatima tarkastelu osoittaa, että vaihtoehtona esitetty asukaslähtöinen suunnitteluratkaisu voi olla kokonaistaloudellisesti jopa edullisempi, kun otetaan huomioon kunnallistekniikan ja katujen investointi- ja ylläpitokustannukset, asukkaisiin kohdistuvat vaikutukset ja suorat ympäristövaikutukset.”

5. Palautteen perusteella myös suurin osa paikallisista asukkaista vastustaa arvokkaan metsä-alueen hävittämistä. Itse olen saanut aiheesta kymmenittäin yhteydenottoja ja keskustellut aiheesta useassa eri yhteydessä. Oheisessa videossa Julia Martiskainen kertoo miksi metsää ei saa hänen mielestään hävittää ja mitä sinä voit vielä tehdä asian puolesta:

Mitä voit tehdä vielä tässä vaiheessa Meri-Rastilan puolesta:

Luonto-Liiton Metsäblogista löytyy nyt kaikkien kaupunginvaltuutettujen yhteystiedot. Lähetä heille viestiä ja kerro, miksi haluat metsän säilyvän.
– Allekirjoita myös adressi Meri-Rastilan metsän, Vartiosaaren ja Kivinokan puolesta.
– Tervetuloa mielenosoitukseen Meri-Rastilan, Kivinokan ja Vartiosaaren puolesta maanantaina 9.12. klo 16 Sanomatalon eteen Kansalaistorin puolelle.

6 kommenttia artikkeliin ”Meri-Rastilan metsä tulee säilyttää!”

  1. Maailma on muuttunut lujaa ja on aika uusia kaavoitusta. Helsinki tarvitsee tulevaisuudessa kunnon vihersormet kaupungin lomassa. Uusia asuntoja on mahdollista saada aikaiseksi aidolla ja hyvin toteutetulla tiivistämisellä. Samalla on tähdättävä rakennettujen alueiden elävöittämiseen.

    Samoilla ratkaisuilla voidaan turvata luontoarvoja ja asukkaiden hyvinvointia. Metsä ei kestä metsäisenä pienissä tilkuissa. Virkistysalueet taas pitävät ihmiset terveempinä. Samalla kaupunki säästää terveydenhoidon menoissa.

    Meri-Rastilan metsä on jännittävä kokonaisuus, jossa yhdistyvät monimuotoinen luonto ja noin 400 metrin pituinen muinaisranta. Samalla metsä on osa laajempaa viheryhteyttä, joka ulottuu aina Sipooseen saakka. Yhtenäinen viherkaista on erityinen mahdollisuus myös Itä-Helsingin asukkaiden virkistyksen kannalta.

    Käytännössä ehdotettu rakentaminen kohdistuisi Meri-Rastilan erityisimpään paikkaan, joka on muinaisrantoineen arvokas laajemminkin. Kun uusi asuminen on mahdollista suunnata toisin, niin pitää tehdä.

  2. Jos enemmistö valtuutetuista menee virkamiesten hihnassa, niin selvää on, että tuosta valitetaan kaikkiin mahdollisiin paikkoihin. Esimerkkiä tarjoaa tuo Espoon rantahotelli, joka taisi mennä vuosien väännön jälkeen jo EU-tasolle. Nopeampaa olisi hylätä tämä virkamiestekele, ja virkamiesten toteuttaa OURCity. Eiköhän Meri-Rastilasta löydy vielä tuotakin vahvempia syitä valittaa.

    Tässä olisi muutenkin minusta paikka sellaiselle demokratiakokeilulle, jossa valitut poliitikot ottaisivat valtansa takaisin virkamiehiltä, ja näin palauttaisivat vallan kansalle. Minusta kieroon kasvaneen edustuksellisen demokratian suoristaminen olisi ratkaisevasti tärkeämpää kuin aivan alkuvaiheessa olevat hankkeet suorasta demokratiasta. Enemmistö on demokratiassa aina enemmistö, mutta kun virkamiehet hankkivat valehtelemalla omalle asialleen poliitikoista enemmistön, niin tuollainen enemmistö ei ole demokraattinen.

    Nyt KSV on Hesarin kanssa pilkannut kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksia, ja antaneet myös poliitikoille sellaisen kuvan, että OURCity olisi eskarilaisten välitunnilla vahaliiduin piirtelemä tekele, jota ei voi toteuttaa mitenkään ja joka ei tuottaisi haluttuja asuntoja. Samat sankarit ovat jo suunnitelleet Ramsinrantaan alueen, joka ei käy kaupaksi ja on ollut vuosia seisahtuneena, joten ehkä heidän tulisi huomata, että kannattaisi kuunnella niitä ihmisiä, jotka kaupungissa asuvat, eikä vain omia ennakkoluuloja niistä, jotka kaupungissa asuvat. Kun virkamiehet pilkkaavat koko järjestelmää antamalla poliitikoille vääristelemäänsä tietoa, niin tässä lienee jäljellä vain se, että joko poliitikot ottavat valtansa takaisin, tai sitten mahdollisuuksien mukaan yksityishenkilöiden täytyy lähteä asianajajien kanssa vastarintaan, varsinkin kun nähtävästi kaupungin virkamiehet ovat toimineet jo laittomasti Kalasataman suunnittelun kanssa, eivätkä vain pelanneet valheillaan poliitikkoja puolelleen, kuten Meri-Rastilassa.

    Tässä on vielä sekin, että samalla samat virkamiehet puhuvat uudesta urbaanista Helsingistä ja näyttävät kaupunkilaisille kaiken maailman kuvia viestinsä tueksi, mutta todellisuudessa yrittävät nyt jatkaa kiireellä samaa vanhaa. On todella typerää pilata ensin nämä kokonaiset luontoalueet tehottomalla rakentamisella muutaman tuhannen asukkaan majoittamiseen ja sen jälkeen tiivistää loput tällä uudella urbaanilla. Lopputuloksena koko kaupunki on tukossa, kun joka tapauksessa lähistölle tulee kymmeniä tuhansia uusia asukkaita, ja tiivistäminen kääntyy itseään vastaan, jos ei tajuta nyt jättää luontoa väliin. Jos virkamiehet saavat nyt vihat niskaansa, niin enemmän on tulossa jos nyt pistetään nämä alueet pilalle, jolloin jäljelle jääneistä käydään niin kiivasta tappelua, että se tiivistäminenkään ei onnistu.

  3. Jos kaava menee läpi, on selvää, että siitä valitetaan. Aineistoa on kertynyt ja KSV itsekin tarjoaa valitusmateriaalia vuorovaikutusraportiksi kutsumassaan pumaskassa. Onko muuten oikein, että virkamiehet nimittävät vuorovaikutukseksi sellaista, jonka lopputulos on ennalta päätetty?

    Valituksista puheen ollen: Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavasta on Meri-Rastilaan liittyen tehty muutamia valituksia. Tällä hetkellä voimassa olevan maakuntakaavan mukaan koko Meri-Rastilan ulkoilupuisto on merkitty virkistysalueeksi. Osayleiskaavasuunnitelma on siis maakuntakaavan vastainen. Olen viestinyt tästä niin kaupunkisuunnittelulautakunnan kuin kaupunginhallituksenkin jäsenille, mutta jotkut heistä eivät joko ole lukeneet tai ymmärtäneet viestejäni.

    Jos kaava hyväksytään valtuustossa, ei kiukku kohdistu pelkästään virkamiehiin. Tulemme muistamaan myös ne poliitikot, jotka ovat sitä kannattaneet.

  4. Hyvä Leo!

    Helsingin kaavoituksen tulisi ehdottomasti lähteä siitä, että viimeiset laajat metsäkokonaisuutemme säilytetään pirstomatta, koska ne eivät sitä kestä. Asuntotuotantoa voidaan lisätä vähemmän arvokkaille alueille, mikä on täysin mahdollista, kun vain tahtoa löytyy! Syntyperäisenä helsinkiläisenä voin todeta, että Helsingin ainutlaatuisuus perustuu sen vihreyteen. Jos meiltä pilataan viimeisetkin luontoalueet, ei täällä ole enää viihtyisää.

    • Kiitos hyvistä kommenteista! Valtuustossa äänestyksestä tulee todennäköisesti todella tiukka, joten toivottavasti jaksamme vielä tehdä seuraavat päivät töitä sen eteen, että metsä todella säästyisi!

Kommentointi on suljettu.

Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Seuraa minua Instagramissa