10 kirjaa, jotka ovat koskettaneet minua

NosteSosiaalisessa mediassa on kiertänyt haaste, jossa kannustetaan ihmisiä listaamaan kymmenen mieleen tullutta kirjaa.

Hiljattain myös toimituspäällikkö Erja Saarinen jututti minua Suomen sosiaali- ja terveys ry:n Noste-lehteen yhdestä kirjasta, joka on tehnyt minuun suuren vaikutuksen ja johon usein palaan.

Suosittelen Noste-lehteä muutenkin lämpimästi kaikille!

Kirja johon palaan on Viktor E. Frankl: Ihmisyyden rajalla. Olen kirjoittanut teoksesta aiemmin myös blogiini.

Alla on Erja Saarisen kirjoittama juttu kokonaisuudessaan ja sen jälkeen vielä lista kymmenestä kirjasta, jotka ovat koskettaneet minua tavalla tai toisella.

***

Tähän kirjaan palaan: Viktor E. Frankl: Ihmisyyden rajalla
Leo Stranius, Luonto-Liiton toiminnanjohtaja

”Kun ihmisen elämällä on tarkoitus, hän pystyy melkein mihin vaan. Intohimo voi pelastaa jopa keskitysleirissä. Opin tämän Viktor Franklin kirjasta ja huomasin, että se koskee myös omaa elämääni.

Elin lapsena hetken isäni kanssa vailla asuntoa, olen ollut työttömänä ja elänyt toimeentulotuella. En olisi selvinnyt ilman hyvinvointivaltion turvaverkkoa. Kun löysin luonnonsuojelusta tehtäväni, elämäni lähti hyvään suuntaan rikkonaisesta taustasta huolimatta.

Tampereen yliopiston ympäristöpolitiikan opiskelijoista löysin yhteisön, joka toimi eikä vain lukenut ja ajatellut.

Lähdin mukaan ympäristöjärjestöihin ja sillä tiellä olen. Monimuotoisen luonnon itseisarvo ajaa minua toimimaan. Olen satumaisen etuoikeutettu, kun saan tehdä merkityksellistä työtä.

Franklin kirja ilmestyi heti maailmansodan jälkeen. Luin sen ensimmäistä kertaa vuonna 2010 ja olen palannut siihen monta kertaa. Itse tarina keskitysleirin elämästä on koskettava, sykähdyttävä ja kammottava. Tärkein on kuitenkin viesti: keskitysleirilläkin voi valita oman asenteensa.

Loputtomasti väitellään siitä, ovatko ihmisen elämälle ratkaisevia yhteiskunnan rakenteet vai yksilön valinnat. Tärkeintä on vaikuttaa rakenteisiin, mutta jossain vaiheessa jokaisen täytyy kuitenkin tehdä oma valintansa.”

Erja Saarinen

***

Kymmenen kirjaa, jotka ovat koskettaneet minua

1. Sofian maailma (Jostein Gaarder)
2. Maailman tila 1992 (Worldwatch)
3. Johdatus 1990-luvun ajatteluun (Pentti Linkola)
4. Syntymättömien sukupolvien Eurooppa (Eero Paloheimo)
5. Oikeutta eläimille (Peter Singer)
6. Länsimaisen filosofian historia huipulta huipulle Sokrateesta Marxiin (Esa Saarinen)
7. Ympäristöfilosofia (Markku Oksanen & Marjo Rauhala-Hayes)
8. Sisäinen sankari (Jari Sarasvuo)
9. Minuutissa muutokseen (Richard Wiseman)
10. Ihmisyyden rajalla (Viktor Frankl)

Ja heti kun olin kirjoittanut nämä, tuli mieleeni vähintään 10 seuraavaa kirjaa, jotka olisi myös pitänyt mainita.

Näiden lisäksi ennen teini-ikää minua puhuttelivat erityisesti Enid Blotonin Viisikko-, Salaisuus-, Sos- ja Seikkailu-sarjat. Mieleen ovat jääneet myös esimerkiksi Merenkurkun harmaa kummitus (Manu Jääski) ja Me kolme ja jengi (S.E. Hinton).

Toivottavasti jokaisella on vuoden vaihtuessa aikaa lukea antoisia kirjoja! Mikä on sellainen kirja, johon itse olet palannut usein uudestaan?

Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!