Helsinki: Talousarvio 2014 sekä valtuustoaloite energiansäästötoimien kohdentamisesta

Leo Stranius-Kuva Hanna HeikkiläHelsingin kaupunginvaltuuston kokouksessa käytiin tänään 6.11. noin viiden tunnin keskustelu vuoden 2014 talousarvioesityksestä.

Lopullisesti talousarvio hyväksytään viikon päästä 13.11. pidettävässä kokouksessa.

Talousarviossa vuodelle 2014 on ympäristönäkökulmasta katsoen paljon hyvää.

Joukkoliikenteen parantamiseen laitetaan 5-7 miljoonaa euroa vuosittain. Pyöräteihin satsataan noin kymmenen miljoonaa vuosittain.

Tavoite arvokkaiden metsien suojelemisesta ja monimuotoisuuden lisäämisestä metsäisen suojeluverkoston avulla etenee ensivuodelle varattujen rahojen turvin. Tovottavasti Meri-Rastilakin saadaan vielä suojeltua!

Myös ilmastosuojelutyöhön saatiin lisärahaa. Näin pystymme pitämään kiinni tavoitteestamme vähentää ilmastopäästöjämme 30 prosenttia, aivan kuten Emma Kari Vihreiden ryhmäpuheenvuorossa hyvin totesi.

Monia muitakin hyviä ja ympäristön kannalta fiksuja hankkeita lähtee liikkeelle.

Yksi näistä on Kokoomuksen ehdottama Helsinki-LED hanke, jossa korvataan kaikki Helsingin julkisen tilan valaisimet energiatehokkailla LED-ratkaisuilla vuoden 2016 loppuun mennessä.

Hankkeen tavoitteena on energiansäästöjen aikaansaaminen, kaupungin käyttömenojen
vähentäminen sekä kaupunkitilan viihtyisyyden parantaminen.

Kiitos kokoomukselle hyvästä aloitteesta!

Kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa Laura Rissanen totesi, että ”Tällaisia kokonaisvaltaisia hankkeita kaipaamme lisää, jossa samanaikaisesti luodaan uutta lisäarvoa ja säästetään sekä rahaa että energiaa. Hankkeita, joissa on vain voittajia.”

Tästä inspiroituneena teimme Vasemmistoliiton Petra Malinin kanssa valtuustoaloitteen, jossa esitämme, että koulujen ja muiden kaupungin tilojen energiasäästötoimista saadut säästöt kohdennettaisiin toimijoille itselleen.  Esimerkiksi Vantaa kouluissa säästettiin 280 000 euroa vuodessa 15 koulun omilla energiasäästötoimilla. Myös seitsemässä helsinkiläiskoulussa on alkanut vastaava EU-kokeilu.

Esitämme valtuustoaloitteessamme, että kokeilua, jossa toimijat saavat puolet mahdollisesta säästösummasta, laajennetaan koulujen lisäksi myös muihin kaupungin kiinteistöihin, esimerkiksi päiväkoteihin, liikuntatiloihin ja muihin toimitiloihin.

Valtuustoaloitteen allekirjoitti 68 valtuutettua. Allekirjoittajia oli mukana kaikista yhdeksästä valtuustoryhmästä.

Lisäksi teimme Petra Malinin kanssa valtuustoaloitteen ylijääneen kouluruoan kokeiluluontoisesta myymisestä. Suomessa tuhlataan vuosittain yli 400 miljoonaa kiloa syömäkelpoista ruokaa. Myös koulujen keittiöissä jää ruokaa yli, koska ruokaa joudutaan valmistamaan varmuuden vuoksi niin paljon, ettei se lopu kesken.

Tämän aloitteen allekirjoitti yhteensä 56 valtuutettua. Allekirjoittajia oli niin ikään mukana kaikista yhdeksästä valtuustoryhmästä.

Alla on molemmat valtuustoaloitteemme kokonaisuudessaan.

***

Valtuustoaloite koulujen ja muiden kaupungin tilojen energiansäästötoimien kohdentamisesta

Vantaan kouluissa säästettiin 280 000 euroa vuodessa 15 koulun omilla energiasäästötoimilla (Helsingin Sanomat 14.10.2013). Koulut ovat saaneet osan säästyneistä rahoista itselleen.

Myös seitsemässä helsinkiläiskoulussa on alkanut EU-kokeilu, jossa pyritään kahdeksan prosentin energiansäästöön. Koulut saavat itselleen puolet mahdollisesta säästösummasta.

Toinen puoli säästöistä voitaisiin ohjata esimerkiksi ylimääräiseen energiansäästörahastoon, josta jaettaisiin halpakorkoista lainaa asukkaille ja yrityksille hakemusten perusteella energiaa säästäviin ja taloudellisesti kannattaviin hankkeisiin sekä tukea kaupungin omille asuin- ja palvelukiinteistöille hakemusten perusteella. Lainat ja korot maksettaisiin kaupungille takaisin niillä kustannussäästöillä, joita hankkeet tuovat.

Kaupunginvaltuusto on hyväksymässään strategiaohjelmassa vuosille 2013-2016 sopinut mm. seuraavaa:
– ”Käynnistetään uusiutuvan energian käyttöön ja tuotantoon sekä energiatehokkuuteen liittyviä kokeiluja.”
– ”Koko Helsingin hiilidioksidipäästöjä vähennetään 30 % vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta.”

Me aloitteen allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että kokeilua, jossa toimijat saavat puolet mahdollisesta säästösummasta, laajennetaan koulujen lisäksi myös muihin kaupungin kiinteistöihin, esimerkiksi päiväkoteihin, liikuntatiloihin ja muihin toimitiloihin.

Helsingissä

Leo Stranius (vihr) ja Petra Malin (vas)

***

Valtuustoaloite ylijääneen kouluruoan kokeiluluontoisesta myymisestä

Suomessa tuhlataan vuosittain yli 400 miljoonaa kiloa syömäkelpoista ruokaa. Myös koulujen keittiöissä jää ruokaa yli, koska ruokaa joudutaan valmistamaan varmuuden vuoksi niin paljon, ettei se lopu kesken. Jyväskylässä Vaajakummun koulussa tehtiin kokeilu, jossa ylijäämäruokaa myytiin edulliseen hintaan lähialueen asukkaille. Pieni 1,5 euron maksu kattoi kaikki ylimääräisen ruokailijan aiheuttamat kulut. Ylijääneen ruoan myynti vähensi kaatopaikkajätettä. Osa lähiseudun asukkaista sai mahdollisuuden nauttia edullista ja terveellistä ruokaa ja eri-ikäisten asukkaiden kanssakäyminen lisääntyi, kun seudun perheet ja vanhukset lähtivät kotoaan kouluaterialle. Kokeilu sujui niin hyvin, että Jyväskylän kaupunki päätti jatkaa toimintaa ja harkitsee sen laajentamista muihin kouluihin. Myös Rovaniemellä on hyödynnetty koulujen ylijäämäruokaa jakamalla sitä maksutta alueen eläkeläisille.

Helsingin kaupungin arvoihin kuuluvat taloudellisuus ja ekologisuus. Ylijäämäruoan hyödyntäminen on resurssien viisasta käyttöä, joka voi vaikuttaa positiivisesti myös asukkaiden kanssakäymiseen ja hyvinvointiin.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että myös Helsingissä otettaisiin käyttöön ylijääneen kouluruoan myynti- tai jakelukokeilu, josta saatujen kokemusten perusteella voitaisiin selvittää toiminnan laajempaa soveltuvuutta Helsinkiin.

Helsingissä

Petra Malin (vas) ja Leo Stranius (vihr)

***

2 kommenttia artikkeliin ”Helsinki: Talousarvio 2014 sekä valtuustoaloite energiansäästötoimien kohdentamisesta”

  1. Metsäluonnon suojelu ja monimuotoisuuden lisääminen Helsingissä taitaisi saada aika kovan kertoimen, jos niistä joku vetoja ottaisi. Taas oli muuten mennyt Vantaan puolella Kylmäojan rannat kaupunki silpomaan ja viemään taimenilta suojan. Aika paljon saa ideoida Helsingin puolellakin, kun näitä rakentamisuhan alle meneviä alueita tulee koko ajan lisää, ja kaupungin kasvu ei niidenkään jälkeen ole loppumassa.

    Ainakin voi sanoa, että luontoa ei kaupasta saa ja talouskasvu ei sitä takaisin tuo, jos sen menee tuhoamaan. Olisikin syytä kaupungin itse huomata tämä, kun ei kaupunkilaiset voi kehittää vaihtoehtokaavoja jokaiseen kohteeseen, ja juosta kaupungin työntekijöiden perässä, ettei vahingossa mene tärkeää luontoa, kuten tuolla Kylmäojalla. Sille ei sitten mitään voi, jos enemmistö haluaa kaiken rakentaa, mutta hassusti kaikki aina koittavat muistaa mainita nämä asiat puheissaan, vaikka teossa unohtuisivatkin. Ei saisi polttaa fossiilisia, ei saisi kuluttaa kestämättämästi, metsässä sielu lepää…Olisi vain kiva joskus nähdä siirryttävän puheista tekoihin, niin laskisi tämä akuutti turhauma inhimilliselle tasolle.

Kommentointi on suljettu.

Meillä on töissä lyhennetty työviikko joka tarkoittaa sitä, että perjantaisin tehdään vain neljän tunnin työpäivää. Tämä on tuonut viikkoon ja varsinkin viikonloppuun huimasti tilaa tehdä myös kaikkea muuta. Ohessa mun perjantaipäivä!
Viikonloppu on hyvä aloittaa liikunnalla! Tänään aamulla 15 min venyttely + lihaskuntotreeni. Kevyt/palauttava pyöräily Lauttasaareen ja siellä tunnin juoksutreeni klo 7-8 + pyöräily takaisin Käpylään. Illalla vielä 1,5 tunnin kuntopiiri ja 1,5 tunnin uintitreeni. Päivän aikana liikuntaa yhteensä 5 h 47 min. Kyllähän tämä treenaaminen alkaa käymään jo työstä. Nyt lepoa.
Hyvää alkanutta kevättä ja maaliskuuta! Helmikuussa kokeilin jättää joka ilta puhelimen yöksi keittiöön eli en ottanut laitetta lainkaan makuuhuoneeseen. 

Oliko tällä vaikutusta puhelimen käyttöön? Kyllä oli ja aika paljon! 

Tammikuuhun verrattuna puhelimella vietetty kokonaisaika väheni helmikuussa yhteensä 27,5 tuntia eli noin 20 prosenttia. Toki osaltaan tähän vaikutti sekin, että helmikuussa olin viikon lomalla, jolloin puhelinta tuli käytetty vähemmän, kun ei ollut työasioita hoidettavana. 

Viihteen, uutisten ja sosiaalisen median osuus on kuitenkin varmasti se mitä monet haluaisivat illalla ja aamulla vähentää. Sen osuus tippui tammikuun 63,5 tunnista 33,5 tuntiin (-30 tuntia). Tästä sosiaalisen median käyttö puhelimella tippui 36,5 tunnista 26,5 tuntiin (-10 tuntia) ja viihteen/uutisten osuus 27 tunnista 7 tuntiin (-20 tuntia). 

Helmikuussa oli tietysti vähemmän päiviä kuin tammikussa, mutta laskennassa/tarkastelussa on tammi- ja helmikuun osalta molemmissa mukana vertailukelpoisuuden parantamiseksi neljä kalenteriviikkoa eli 28 päivää.

Miltä kuulostaisi 30 tuntia kuukaudessa enemmän aikaa? Mitä olen illalla ja aamulla sängyssä tehnyt? Nukkunut hiukan enemmän, haaveillut ja pohdiskellut sekä lukenut kolme paperikirjaa.

Nyt maailma on mennyt kuitenkin sen verran hulluksi, että maaliskuussa kokeilen olla kuukauden lukematta tai seuraamatta uutisia. Vastaavan uutispaussikokeilun tein maaliskuussa 2022. Keep Calm and Carry On.
Perjantai-illan treenit. 1,5 kuntopiiri ja siihen päälle 1,5 tunnin uinti. Kiitos @helsinkitriathlon
Posti toi kotiin tuoreen Luonnonsuojelijan ja sieltähän löytyi viisi vinkkiä 1,5 astetta parempaan arkeen!

#puolitoistaastetta #puolitoistaastettaparempiarki @gummeruskustannus
Ilahduttavaa, että meidän lyhennetyn työviikon kokeilu on herättänyt myös julkista keskustelua! Toivottavasti moni muukin organisaatio lähtee kokeilemaan lyhennettyä työviikkoa täydellä palkalla. 

Olisi tietysti kiinnostavaa kuulla millä muilla tavoin ihmisten hyvinvointia voisi vahvistaa työelämässä.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011002179.html
Viikon takainen juoksutesti tuntui niin kivalta, että tänään piti uteliaisuutta ottaa uudestaan. Kiitos @helsinkitriathlon ja @kirsipaivaniemi 

Ensin tämän päivän ajat ja sulkeissa viikon takaiset ajat. Sykkeet olivat +/- pari lyöntiä samalla tasolla. 

-5 km pk-juoksu 26:44 (27:01)
-2 km vk-juoksu 8:51 (8:29)
-1 km all out 3:54 (3:56)

(Huom. Viikossa kehitystä ei luonnollisesti tapahdu vauhdeissa suuntaan tai toiseen. Lähinnä oli kiva nähdä miten päivän kunto vaikuttaa testituloksiin ja näkyykö eroa kovan ja kevyen treeniviikon päätteeksi. Viikko sitten takana oli siis kevyt viikko ja nyt kova viikko.
Kokeilen joka kuukausi jotain uutta tapaa tai asiaa. 

Viime joulukuussa ystävä vinkkasi, että teen sijaan voi juoda myös pelkkää lämmintä/kuumaa vettä. Näin tehdään paikoin esim Kiinassa ja Itä-Aasian maissa. Päätin kokeilla tätä tammikuun ajan ja huomasin, että toden totta. Eihän sitä teetä tarvitse tässä mihinkään. 

Muutos oli yllättävän helppo, vaikka olen juonut koko aikuisikäni teetä. Tosin ainakin yksi hairahdus kuukauden aikana tapahtui. Vanhasta tottumuksesta otin Yle Radio 1:n lähetyksessä ollessani kupin teetä enkä viitsinyt jättää juomatta. Lisäksi kuukauden aikana tuli juotua ainakin muutaman kerran kuumaa mehua. Kahvia en juo muutenkaan. 

Seuraavaksi kohti helmikuun kokeilua, joka on se, että en pidä puhelinta aamuisin tai iltaisin lainkaan makuuhuoneessa.
Mitä jos viikonloppu todella alkaisi perjantaina? Päätimme kokeilla Third Rockissa lyhennettyä työviikkoa täydellä palkalla puolen vuoden ajan.

Hyvinvointi parani ja tehokkuus kasvoi, mutta hiukan yllättäen kaikkein eniten lyhennetty työviikko on parantanut taloudellista tulosta.

Jatkamme lyhennettyä työviikkoa toistaiseksi, ja kannustamme muitakin kokeilemaan.

Hiukan tarkempaa tietoa kokeilumme taustoista ja tuloksista löytyy verkkosivuiltamme: .
https://thirdrock.fi/mita-tapahtui-kun-paatimme-kokeilla-lyhennettya-tyoviikkoa/
Millaisen työelämän jätämme tuleville sukupolville? ”Nykyisin odotukset ovat työpaikoilla todella kovat, koko ajan pitäisi kyetä kehitykseen ja muutokseen. Tätä kautta määrittelemme ison joukon ihmisiä työelämän ulkopuolelle”, sanovat Työvuorossa-podcastissa asiantuntija Maiju Lehto ja toimitusjohtaja Leo Stranius. 

https://www.rinnekodit.fi/ajankohtaista/uusi-podcast-rakentaa-kestavampaa-tyoelamaa/
Tänään oli ohjelmassa juoksutesti:
-20 min alkuverra
-5 km pk-juoksu (27:01)
-2 km anakynnys (8:29)
-1 km all out (3:56)
-20 min loppuverra
Virallinen kutsu mun kirjajulkkareihin!

Leo Straniuksen 1,5 astetta parempi arki -kirjan julkistustilaisuus

Tervetuloa keskustakirjasto Oodiin kuuntelemaan keskustelua uutuuskirjasta 1,5 astetta parempi arki – Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnelliseksi (Gummerus).

Paikalla teoksesta kertoo kirjan kirjoittanut tietokirjailija, vaikuttaja ja vastuullisuusasiantuntijayrityksen Third Rockin toimitusjohtaja Leo Stranius. Hänen kanssaan ilmastoystävällisemmästä elämästä ja kirjan teemoista keskustelevat D-mat Oy:n toimitusjohtaja ja Ilmastopalapelin kehittäjä Michael Letternmeier, Sitran johtava asiantuntija Sari Laine ja The Activist Agency viestintätoimiston perustajaosakas Niklas Kaskeala. Keskustelun vetää Pauliina Pietilä Gummerukselta. 

Milloin? 7.2. klo 16-17
Missä: Helsingin Keskustakirjasto Oodi, Saarikoski-matto
Tilaisuus on kaikille avoin. Tervetuloa! 
Tapahtuman järjestävät Gummerus ja Leo Stranius.

https://helmet.finna.fi/FeedContent/LinkedEvents?id=helsinki:agkhhiyx4q
Tänään hyvää ja kevyttä pyörätreeniä vajaa pari tuntia. Eilen tunti hyötypyöräilyä, 1,5 tunnin kuntopiiri ja 1,5 tunnin uintitreeni. Aamuisin tietty venyttelyä ja seitsemän minuutin lihaskuntotreeni. Huomenna sitten juoksua! 

#triathlon @helsinkitriathlon
Tänään oli kiva päättää työviikko Helsingin tanssiopistolla @rauhatati kanssa! 🎉🔥