”Puhtaan ruuan puolesta – Monsanto pois Suomesta”

Marssi Monsantoa vastaan SenaatintorillaOsallistuin lauantaina 12.10.2013 Helsingissä Monsanton vastaiseen mielenosoitukseen. Samaan aikaan marssittiin noin 50 maassa ja 400 eri kaupungissa ympäri maailmaa.

Helsingissä meitä oli yhteensä noin 150 marssijaa.

Kyse on siitä, että suuret suomalaiset rehun valmistajat ovat ottaneet geenimuunnellun soijan käyttöön. Suomen Rehun Turun tehtaalla käsitellään kiistellyn amerikkalaisen kemikaaliyhtiö Monsanton GMO-soijaa.

Monsanton GMO-soijaan liittyy mielestäni neljä keskeistä ongelmaa:

– Terveysvaikutukset. GMO-tuotteiden pitkäaikaisista terveysvaikutuksista ei ole riittävää tieteellistä tutkimusta.

– Monmuotoisuuden heikkeneminen. Gm-kasvit edustavat tehotuotantoa, joka edistää maaperän kunnon heikentymistä ja maatalousympäristön monimuotoisuuden heikkenemistä.

– Kemikaalit. Kauniista lupauksista huolimatta torjunta-aineiden kulutus on Pohjois- ja Etelä-Amerikassa lisääntynyt gm-kasvien käyttöönoton jälkeen.

– Oikeudenmukaisuus. Gm-kasvien patentit ja lisenssimaksut heikentävät luomu- ja pienviljelijöiden asemaa.

Marssi Monsantoa vastaanOn hämmentävää, että suomalaiset rehu- ja elintarvikeyhtiöt tai kauppaketjut eivät ole tuoneet asiaa millään tavalla esille. Ihmisillä tulisi olla oikeus tietää, mistä ruoka on peräisin ja onko siinä käytetty GMO-lajikkeita. Tuotepakkauksiin tulisikin liittää GMO-vapaa merkintä.

Alla vielä mielenosoituksessa pitämäni puheenvuoro.

***

March Against Monsanto 12.10.2013 / Leo Stranius

Tänään on marssittu tai marssitaan puhtaamman ruuan puolesta noin 50 maassa ja 400 kaupungissa.

Suuret suomalaiset rehun valmistajat ovat ottaneet geenimuunnellun soijan käyttöön. Suomen Rehun Turun tehtaalla käsitellään kiistellyn amerikkalaisen kemikaaliyhtiö Monsanton GMO-soijaa – jos syöt lihaa ja siipikarjaa, se on lautasellasi jo nyt.

Osallistumalla tälle Monsanton vastaiselle marssille olemme näyttäneet päättäjille ja elintarvikeyhtiöille, että haluamme pitää suomalaisen luonnon ja ruokalautasen puhtaana.

Kehotan kaikkia teitä vaikuttamaan päättäjiin:

– Vaikuta Suomen GMO-kantaan: Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen: Soita 0295 16 2232 tai lähetä viestiä jari.koskinen@mmm.fi.

– Rehuyhtiöt RaisioAgro ja Suomen Rehu tuovat Monsanton GMO-soijaa Suomeen, myyden sitä sikojen ja siipikarjan rehuksi. Muistuta yhtiöitä siitä, että Suomessa on ylenmäärin tarjontaa puhtaasta kotimaisesta rehusta – GMO-tuontisoijaa ei tarvita.

– Vähennä elintarvikeyhtiöiden halua ostaa GMO-rehua antamalla kuuluvaa palautetta. Sikaa ja siipikarjaa kasvattavat lihatalot ovat siirtyneet tai siirtymässä GMO-rehuun. Rohkaise GMO-vapaita tuotteita tarjoavia yrityksiä lisäämään tuotepakkauksiin vapaaehtoinen, kilpailukykyä parantava GMO vapaa -merkintä.

– Kehota kauppaketjuasi (K-ryhmä, S-ryhmä, M-kaupat, Lidl…) julistautumaan GMO-vapaaksi ja merkitsemään kaupan omiin merkkituotteisiin GMO-vapaa -merkinnän.

– Olkaa yhteydessä kaupunginvaltuutettuihin täällä Helsingissä. Jo yksitoista kuntaa on julistautunut pitämään joukkoruokailunsa sekä jotkut myös kunnan omistamat pellot ja metsät geenimuuntelusta vapaana: Espoo, Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Tuusula, Nurmijärvi, Pornainen, Kerava, Loppi, Pernajan ja Keuruu.

Itse olen erityisesti huolissani geenimuuntelun ympäristövaikutuksista

– Gm-kasvit edustavat äärimmilleen vietyä teollista viljelyä. Niiden käyttö ei vähennä tekniskemiallisesta maataloustuotannosta yleensäkin aiheutuvia ekologisia ongelmia. Näitä ovat esimerkiksi maaperän kunnon heikentyminen ja maatalousympäristön monimuotoisuuden kapeneminen.

– Kauniista lupauksista huolimatta torjunta-aineiden kulutus on Pohjois- ja Etelä-Amerikassa lisääntynyt gm-kasvien käyttöönoton jälkeen. Rikkakasvikemikaaleja sietävät gm-kasvit ovat risteytyneet luonnossa esiintyvien lähisukulaistensa kanssa, jolloin on syntynyt vaikeasti torjuttavia rikkakasveja. Bt-toksiinia itsekseen tuottavat gm-maissi ja -puuvilla vaikuttavat kaikkiin kasvinsyöjälajeihin sekä petohyönteisiin. Nämä eläimet ovat pitkäaikaisen altistuksen kohteena, ja bt-myrkky kulkeutuu ravintoketjussa.

– Gm-kasveja ei kyetä pitämään erillään muusta maataloudesta. Tuulen, hyönteisten, vesistöjen ja maatalouskoneiden mukana kulkeva siitepöly sekä siemenet voivat matkata kymmeniä kilometrejä. Esimerkiksi Kanadassa ei kyetä enää lainkaan tuottamaan luomurapsia, eikä GMO-vapaata rapsinsiementä ole saatavilla. Kerran luontoon vapautuneiden geenien leviämistä ei pystytä enää estämään.

Kiitos paljon!

Lisätietoja ja lähteet:

– Tapahtuman verkkosivu: www.geenimanipulaatio.fi
– Suomalaiset infosivut geenimanipuloinnista: http://www.gmovapaa.fi/
– Monsantosta tietoa: http://monsantofacts.com/

9 kommenttia artikkeliin ””Puhtaan ruuan puolesta – Monsanto pois Suomesta””

  1. Jos on kiinnostunut maanviljelyksen vaikutuksista terveyteen ja ympäristöön, kannattaa lukea aiheesta tehtyjä tutkimuksia… Niitä on valtavasti myös geenimuuntelusta. Mm. European academies science advisory council julkaisi äskettäin aiheesta raportin.
    http://www.easac.eu/fileadmin/Reports/Planting_the_Future/EASAC_Planting_the_Future_FULL_REPORT.pdf
    Koko raportti kannattaa lukea, mutta esim. s. 33-34 sisältävät tähän teemaan liittyen ehkä olennaisimmat johtopäätökset. Vastaavia tutkimuksia ja koostetutkimuksia on muitakin. Tieteellinen konsensus asiasta on vahva ja pääosin päinvastainen siihen mitä tässä kirjoitat.

  2. Minusta ei voi sanoa, että GM-viljely heikentäisi maaperää, kun asia on oikeastaan juuri päinvastoin. Torjunta-ainekestävyys mahdollistaa suorakylvön, joka taas on ylivoimainen keino eroosion vähentämiseen, erityisesti lähellä tropiikkia, kuten Etelä-Amerikassa. Josta suurin osa Euroopan soijasta tulee.

    Miten GMO-tekniikka vaikuttaisi luonnon monimuotoisuuteen, sitä on minun ollut vaikea ymmärtää. Minusta se ei itsessään vaikuta sitä eikä tätä. Jos ”maalaillaan”, miten sademetsiä raivataan soijapeltojen tieltä, niin ei se mitään siinä muuta, jos soija olisi tavanomaista.

  3. Miten GMO-kasvien patentit ja lisenssimaksut voisivat heikentää luomuviljelijöiden asemaa, jos ja kun GMO-kasvit on luomussa maailmanlaajuisesti kielletty?

    Miten nuo lisenssit jne. voisivat heikentää pienviljelijänkään asemaa? Maailmanlaajuisesti pienviljelijällä on oikeus ottaa tai olla ottamatta käyttöön GMO-lajikkeita. Vain, jos hän ottaa, hänellä on ”haittaa” kustannusten muodossa. Jolloin hän punnitsee sitä vastaan saatavat hyödyt.

    Ja miksi ”pienviljelijä”? GMO-tekniikka on täysin tilan koosta riippumaton asia, päinvastoin kuin esim. koneistus, ”traktori”.

  4. Ensimmäistä ongelmaa lukuunottamatta olen jokseenkin samaa mieltä. Toisaalta tässä ei tuoda esille sitä, että on muutakin GMO:ta kuin Monsanton. EU:n (ja jäsenvaltioiden) on otettava kriittinen kanta – ei ensisijaisesti GMO:hon vaan suuryrityksiin, jotka hyödyntävät sosiopaattisesti monopoliasemaansa. Hyvä esimerkki voisi olla Microsoft, joka sai sapiskaa muutama vuosi sitten.

    Yrittäkäämme suhtautua asiaan mahdollisimman neutraalisti mutta kuitenkin kriittisesti: http://akutalikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/140869-eulle-teknologiaehdotuksia-33-geenimanipulaatio

  5. Heikki Jokipiille voisin todeta, että GMO-kasvit ovat levinneet monissa paikoissa viereisille pelloille, jotka eivät alunperin ole käyttäneet GMO:ta. Koska patenttilainsäädäntö suosii suuryrityksiä, Monsanto on vetänyt riippumattomia viljelijöitä oikeuteen gmo-siementen luvattomasta viljelystä.

  6. Tuo viattomien oikeuteen vetäminen on myytti. Tottakai Percy Scmeiserista alkaen sitä on noin yritetty selittää, koska länsimaissa on se ikivanha perinne, että syytetty saa valehdella niin paljon kuin haluaa,vailla seurauksia, vaikka todistajat eivät saa. Vaikka jälkikäteen, jolloin voi tuomittuna syyttää oikeusistuinta puolueelliseksi …

  7. Bt-toksiini on tärkeä ellei tärkein luomupuuvillan viljelyssä käytetty torjunta-aine. Miksi siitä tulisi yhtäkkiä niin äärimmäisen tuhoisa aine GMO-kasveissa. Eikö Bt päinvastoin kohdistu täsmällisemmin puuvillan vihollisiin, jos se on itse kasvissa, kuin silloin kun ainetta ruiskutetaan ulkopuolelta?

  8. Pitäisin kohtuullisena vaatimuksena, että vastaisit tähän keskustelussa (yllä) esitettyyn kritiikkin, jollakin tavalla.

    Jos tämän kritiikin jälkeen – siihen vastaamatta – taas esiinnyt keväällä järjestettävällä Monsanto-marssilla, et ole enää vakuuttava.

Kommentointi on suljettu.

Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi  arkea vasta 2007. 

Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna?

Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin: 
https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Seuraa minua Instagramissa