”Puhtaan ruuan puolesta – Monsanto pois Suomesta”

Marssi Monsantoa vastaan SenaatintorillaOsallistuin lauantaina 12.10.2013 Helsingissä Monsanton vastaiseen mielenosoitukseen. Samaan aikaan marssittiin noin 50 maassa ja 400 eri kaupungissa ympäri maailmaa.

Helsingissä meitä oli yhteensä noin 150 marssijaa.

Kyse on siitä, että suuret suomalaiset rehun valmistajat ovat ottaneet geenimuunnellun soijan käyttöön. Suomen Rehun Turun tehtaalla käsitellään kiistellyn amerikkalaisen kemikaaliyhtiö Monsanton GMO-soijaa.

Monsanton GMO-soijaan liittyy mielestäni neljä keskeistä ongelmaa:

– Terveysvaikutukset. GMO-tuotteiden pitkäaikaisista terveysvaikutuksista ei ole riittävää tieteellistä tutkimusta.

– Monmuotoisuuden heikkeneminen. Gm-kasvit edustavat tehotuotantoa, joka edistää maaperän kunnon heikentymistä ja maatalousympäristön monimuotoisuuden heikkenemistä.

– Kemikaalit. Kauniista lupauksista huolimatta torjunta-aineiden kulutus on Pohjois- ja Etelä-Amerikassa lisääntynyt gm-kasvien käyttöönoton jälkeen.

– Oikeudenmukaisuus. Gm-kasvien patentit ja lisenssimaksut heikentävät luomu- ja pienviljelijöiden asemaa.

Marssi Monsantoa vastaanOn hämmentävää, että suomalaiset rehu- ja elintarvikeyhtiöt tai kauppaketjut eivät ole tuoneet asiaa millään tavalla esille. Ihmisillä tulisi olla oikeus tietää, mistä ruoka on peräisin ja onko siinä käytetty GMO-lajikkeita. Tuotepakkauksiin tulisikin liittää GMO-vapaa merkintä.

Alla vielä mielenosoituksessa pitämäni puheenvuoro.

***

March Against Monsanto 12.10.2013 / Leo Stranius

Tänään on marssittu tai marssitaan puhtaamman ruuan puolesta noin 50 maassa ja 400 kaupungissa.

Suuret suomalaiset rehun valmistajat ovat ottaneet geenimuunnellun soijan käyttöön. Suomen Rehun Turun tehtaalla käsitellään kiistellyn amerikkalaisen kemikaaliyhtiö Monsanton GMO-soijaa – jos syöt lihaa ja siipikarjaa, se on lautasellasi jo nyt.

Osallistumalla tälle Monsanton vastaiselle marssille olemme näyttäneet päättäjille ja elintarvikeyhtiöille, että haluamme pitää suomalaisen luonnon ja ruokalautasen puhtaana.

Kehotan kaikkia teitä vaikuttamaan päättäjiin:

– Vaikuta Suomen GMO-kantaan: Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen: Soita 0295 16 2232 tai lähetä viestiä jari.koskinen@mmm.fi.

– Rehuyhtiöt RaisioAgro ja Suomen Rehu tuovat Monsanton GMO-soijaa Suomeen, myyden sitä sikojen ja siipikarjan rehuksi. Muistuta yhtiöitä siitä, että Suomessa on ylenmäärin tarjontaa puhtaasta kotimaisesta rehusta – GMO-tuontisoijaa ei tarvita.

– Vähennä elintarvikeyhtiöiden halua ostaa GMO-rehua antamalla kuuluvaa palautetta. Sikaa ja siipikarjaa kasvattavat lihatalot ovat siirtyneet tai siirtymässä GMO-rehuun. Rohkaise GMO-vapaita tuotteita tarjoavia yrityksiä lisäämään tuotepakkauksiin vapaaehtoinen, kilpailukykyä parantava GMO vapaa -merkintä.

– Kehota kauppaketjuasi (K-ryhmä, S-ryhmä, M-kaupat, Lidl…) julistautumaan GMO-vapaaksi ja merkitsemään kaupan omiin merkkituotteisiin GMO-vapaa -merkinnän.

– Olkaa yhteydessä kaupunginvaltuutettuihin täällä Helsingissä. Jo yksitoista kuntaa on julistautunut pitämään joukkoruokailunsa sekä jotkut myös kunnan omistamat pellot ja metsät geenimuuntelusta vapaana: Espoo, Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Tuusula, Nurmijärvi, Pornainen, Kerava, Loppi, Pernajan ja Keuruu.

Itse olen erityisesti huolissani geenimuuntelun ympäristövaikutuksista

– Gm-kasvit edustavat äärimmilleen vietyä teollista viljelyä. Niiden käyttö ei vähennä tekniskemiallisesta maataloustuotannosta yleensäkin aiheutuvia ekologisia ongelmia. Näitä ovat esimerkiksi maaperän kunnon heikentyminen ja maatalousympäristön monimuotoisuuden kapeneminen.

– Kauniista lupauksista huolimatta torjunta-aineiden kulutus on Pohjois- ja Etelä-Amerikassa lisääntynyt gm-kasvien käyttöönoton jälkeen. Rikkakasvikemikaaleja sietävät gm-kasvit ovat risteytyneet luonnossa esiintyvien lähisukulaistensa kanssa, jolloin on syntynyt vaikeasti torjuttavia rikkakasveja. Bt-toksiinia itsekseen tuottavat gm-maissi ja -puuvilla vaikuttavat kaikkiin kasvinsyöjälajeihin sekä petohyönteisiin. Nämä eläimet ovat pitkäaikaisen altistuksen kohteena, ja bt-myrkky kulkeutuu ravintoketjussa.

– Gm-kasveja ei kyetä pitämään erillään muusta maataloudesta. Tuulen, hyönteisten, vesistöjen ja maatalouskoneiden mukana kulkeva siitepöly sekä siemenet voivat matkata kymmeniä kilometrejä. Esimerkiksi Kanadassa ei kyetä enää lainkaan tuottamaan luomurapsia, eikä GMO-vapaata rapsinsiementä ole saatavilla. Kerran luontoon vapautuneiden geenien leviämistä ei pystytä enää estämään.

Kiitos paljon!

Lisätietoja ja lähteet:

– Tapahtuman verkkosivu: www.geenimanipulaatio.fi
– Suomalaiset infosivut geenimanipuloinnista: http://www.gmovapaa.fi/
– Monsantosta tietoa: http://monsantofacts.com/

9 kommenttia artikkeliin ””Puhtaan ruuan puolesta – Monsanto pois Suomesta””

  1. Jos on kiinnostunut maanviljelyksen vaikutuksista terveyteen ja ympäristöön, kannattaa lukea aiheesta tehtyjä tutkimuksia… Niitä on valtavasti myös geenimuuntelusta. Mm. European academies science advisory council julkaisi äskettäin aiheesta raportin.
    http://www.easac.eu/fileadmin/Reports/Planting_the_Future/EASAC_Planting_the_Future_FULL_REPORT.pdf
    Koko raportti kannattaa lukea, mutta esim. s. 33-34 sisältävät tähän teemaan liittyen ehkä olennaisimmat johtopäätökset. Vastaavia tutkimuksia ja koostetutkimuksia on muitakin. Tieteellinen konsensus asiasta on vahva ja pääosin päinvastainen siihen mitä tässä kirjoitat.

  2. Minusta ei voi sanoa, että GM-viljely heikentäisi maaperää, kun asia on oikeastaan juuri päinvastoin. Torjunta-ainekestävyys mahdollistaa suorakylvön, joka taas on ylivoimainen keino eroosion vähentämiseen, erityisesti lähellä tropiikkia, kuten Etelä-Amerikassa. Josta suurin osa Euroopan soijasta tulee.

    Miten GMO-tekniikka vaikuttaisi luonnon monimuotoisuuteen, sitä on minun ollut vaikea ymmärtää. Minusta se ei itsessään vaikuta sitä eikä tätä. Jos ”maalaillaan”, miten sademetsiä raivataan soijapeltojen tieltä, niin ei se mitään siinä muuta, jos soija olisi tavanomaista.

  3. Miten GMO-kasvien patentit ja lisenssimaksut voisivat heikentää luomuviljelijöiden asemaa, jos ja kun GMO-kasvit on luomussa maailmanlaajuisesti kielletty?

    Miten nuo lisenssit jne. voisivat heikentää pienviljelijänkään asemaa? Maailmanlaajuisesti pienviljelijällä on oikeus ottaa tai olla ottamatta käyttöön GMO-lajikkeita. Vain, jos hän ottaa, hänellä on ”haittaa” kustannusten muodossa. Jolloin hän punnitsee sitä vastaan saatavat hyödyt.

    Ja miksi ”pienviljelijä”? GMO-tekniikka on täysin tilan koosta riippumaton asia, päinvastoin kuin esim. koneistus, ”traktori”.

  4. Ensimmäistä ongelmaa lukuunottamatta olen jokseenkin samaa mieltä. Toisaalta tässä ei tuoda esille sitä, että on muutakin GMO:ta kuin Monsanton. EU:n (ja jäsenvaltioiden) on otettava kriittinen kanta – ei ensisijaisesti GMO:hon vaan suuryrityksiin, jotka hyödyntävät sosiopaattisesti monopoliasemaansa. Hyvä esimerkki voisi olla Microsoft, joka sai sapiskaa muutama vuosi sitten.

    Yrittäkäämme suhtautua asiaan mahdollisimman neutraalisti mutta kuitenkin kriittisesti: http://akutalikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/140869-eulle-teknologiaehdotuksia-33-geenimanipulaatio

  5. Heikki Jokipiille voisin todeta, että GMO-kasvit ovat levinneet monissa paikoissa viereisille pelloille, jotka eivät alunperin ole käyttäneet GMO:ta. Koska patenttilainsäädäntö suosii suuryrityksiä, Monsanto on vetänyt riippumattomia viljelijöitä oikeuteen gmo-siementen luvattomasta viljelystä.

  6. Tuo viattomien oikeuteen vetäminen on myytti. Tottakai Percy Scmeiserista alkaen sitä on noin yritetty selittää, koska länsimaissa on se ikivanha perinne, että syytetty saa valehdella niin paljon kuin haluaa,vailla seurauksia, vaikka todistajat eivät saa. Vaikka jälkikäteen, jolloin voi tuomittuna syyttää oikeusistuinta puolueelliseksi …

  7. Bt-toksiini on tärkeä ellei tärkein luomupuuvillan viljelyssä käytetty torjunta-aine. Miksi siitä tulisi yhtäkkiä niin äärimmäisen tuhoisa aine GMO-kasveissa. Eikö Bt päinvastoin kohdistu täsmällisemmin puuvillan vihollisiin, jos se on itse kasvissa, kuin silloin kun ainetta ruiskutetaan ulkopuolelta?

  8. Pitäisin kohtuullisena vaatimuksena, että vastaisit tähän keskustelussa (yllä) esitettyyn kritiikkin, jollakin tavalla.

    Jos tämän kritiikin jälkeen – siihen vastaamatta – taas esiinnyt keväällä järjestettävällä Monsanto-marssilla, et ole enää vakuuttava.

Kommentointi on suljettu.

Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!