”Puhtaan ruuan puolesta – Monsanto pois Suomesta”

Marssi Monsantoa vastaan SenaatintorillaOsallistuin lauantaina 12.10.2013 Helsingissä Monsanton vastaiseen mielenosoitukseen. Samaan aikaan marssittiin noin 50 maassa ja 400 eri kaupungissa ympäri maailmaa.

Helsingissä meitä oli yhteensä noin 150 marssijaa.

Kyse on siitä, että suuret suomalaiset rehun valmistajat ovat ottaneet geenimuunnellun soijan käyttöön. Suomen Rehun Turun tehtaalla käsitellään kiistellyn amerikkalaisen kemikaaliyhtiö Monsanton GMO-soijaa.

Monsanton GMO-soijaan liittyy mielestäni neljä keskeistä ongelmaa:

– Terveysvaikutukset. GMO-tuotteiden pitkäaikaisista terveysvaikutuksista ei ole riittävää tieteellistä tutkimusta.

– Monmuotoisuuden heikkeneminen. Gm-kasvit edustavat tehotuotantoa, joka edistää maaperän kunnon heikentymistä ja maatalousympäristön monimuotoisuuden heikkenemistä.

– Kemikaalit. Kauniista lupauksista huolimatta torjunta-aineiden kulutus on Pohjois- ja Etelä-Amerikassa lisääntynyt gm-kasvien käyttöönoton jälkeen.

– Oikeudenmukaisuus. Gm-kasvien patentit ja lisenssimaksut heikentävät luomu- ja pienviljelijöiden asemaa.

Marssi Monsantoa vastaanOn hämmentävää, että suomalaiset rehu- ja elintarvikeyhtiöt tai kauppaketjut eivät ole tuoneet asiaa millään tavalla esille. Ihmisillä tulisi olla oikeus tietää, mistä ruoka on peräisin ja onko siinä käytetty GMO-lajikkeita. Tuotepakkauksiin tulisikin liittää GMO-vapaa merkintä.

Alla vielä mielenosoituksessa pitämäni puheenvuoro.

***

March Against Monsanto 12.10.2013 / Leo Stranius

Tänään on marssittu tai marssitaan puhtaamman ruuan puolesta noin 50 maassa ja 400 kaupungissa.

Suuret suomalaiset rehun valmistajat ovat ottaneet geenimuunnellun soijan käyttöön. Suomen Rehun Turun tehtaalla käsitellään kiistellyn amerikkalaisen kemikaaliyhtiö Monsanton GMO-soijaa – jos syöt lihaa ja siipikarjaa, se on lautasellasi jo nyt.

Osallistumalla tälle Monsanton vastaiselle marssille olemme näyttäneet päättäjille ja elintarvikeyhtiöille, että haluamme pitää suomalaisen luonnon ja ruokalautasen puhtaana.

Kehotan kaikkia teitä vaikuttamaan päättäjiin:

– Vaikuta Suomen GMO-kantaan: Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen: Soita 0295 16 2232 tai lähetä viestiä jari.koskinen@mmm.fi.

– Rehuyhtiöt RaisioAgro ja Suomen Rehu tuovat Monsanton GMO-soijaa Suomeen, myyden sitä sikojen ja siipikarjan rehuksi. Muistuta yhtiöitä siitä, että Suomessa on ylenmäärin tarjontaa puhtaasta kotimaisesta rehusta – GMO-tuontisoijaa ei tarvita.

– Vähennä elintarvikeyhtiöiden halua ostaa GMO-rehua antamalla kuuluvaa palautetta. Sikaa ja siipikarjaa kasvattavat lihatalot ovat siirtyneet tai siirtymässä GMO-rehuun. Rohkaise GMO-vapaita tuotteita tarjoavia yrityksiä lisäämään tuotepakkauksiin vapaaehtoinen, kilpailukykyä parantava GMO vapaa -merkintä.

– Kehota kauppaketjuasi (K-ryhmä, S-ryhmä, M-kaupat, Lidl…) julistautumaan GMO-vapaaksi ja merkitsemään kaupan omiin merkkituotteisiin GMO-vapaa -merkinnän.

– Olkaa yhteydessä kaupunginvaltuutettuihin täällä Helsingissä. Jo yksitoista kuntaa on julistautunut pitämään joukkoruokailunsa sekä jotkut myös kunnan omistamat pellot ja metsät geenimuuntelusta vapaana: Espoo, Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Tuusula, Nurmijärvi, Pornainen, Kerava, Loppi, Pernajan ja Keuruu.

Itse olen erityisesti huolissani geenimuuntelun ympäristövaikutuksista

– Gm-kasvit edustavat äärimmilleen vietyä teollista viljelyä. Niiden käyttö ei vähennä tekniskemiallisesta maataloustuotannosta yleensäkin aiheutuvia ekologisia ongelmia. Näitä ovat esimerkiksi maaperän kunnon heikentyminen ja maatalousympäristön monimuotoisuuden kapeneminen.

– Kauniista lupauksista huolimatta torjunta-aineiden kulutus on Pohjois- ja Etelä-Amerikassa lisääntynyt gm-kasvien käyttöönoton jälkeen. Rikkakasvikemikaaleja sietävät gm-kasvit ovat risteytyneet luonnossa esiintyvien lähisukulaistensa kanssa, jolloin on syntynyt vaikeasti torjuttavia rikkakasveja. Bt-toksiinia itsekseen tuottavat gm-maissi ja -puuvilla vaikuttavat kaikkiin kasvinsyöjälajeihin sekä petohyönteisiin. Nämä eläimet ovat pitkäaikaisen altistuksen kohteena, ja bt-myrkky kulkeutuu ravintoketjussa.

– Gm-kasveja ei kyetä pitämään erillään muusta maataloudesta. Tuulen, hyönteisten, vesistöjen ja maatalouskoneiden mukana kulkeva siitepöly sekä siemenet voivat matkata kymmeniä kilometrejä. Esimerkiksi Kanadassa ei kyetä enää lainkaan tuottamaan luomurapsia, eikä GMO-vapaata rapsinsiementä ole saatavilla. Kerran luontoon vapautuneiden geenien leviämistä ei pystytä enää estämään.

Kiitos paljon!

Lisätietoja ja lähteet:

– Tapahtuman verkkosivu: www.geenimanipulaatio.fi
– Suomalaiset infosivut geenimanipuloinnista: http://www.gmovapaa.fi/
– Monsantosta tietoa: http://monsantofacts.com/

9 kommenttia artikkeliin ””Puhtaan ruuan puolesta – Monsanto pois Suomesta””

  1. Jos on kiinnostunut maanviljelyksen vaikutuksista terveyteen ja ympäristöön, kannattaa lukea aiheesta tehtyjä tutkimuksia… Niitä on valtavasti myös geenimuuntelusta. Mm. European academies science advisory council julkaisi äskettäin aiheesta raportin.
    http://www.easac.eu/fileadmin/Reports/Planting_the_Future/EASAC_Planting_the_Future_FULL_REPORT.pdf
    Koko raportti kannattaa lukea, mutta esim. s. 33-34 sisältävät tähän teemaan liittyen ehkä olennaisimmat johtopäätökset. Vastaavia tutkimuksia ja koostetutkimuksia on muitakin. Tieteellinen konsensus asiasta on vahva ja pääosin päinvastainen siihen mitä tässä kirjoitat.

  2. Minusta ei voi sanoa, että GM-viljely heikentäisi maaperää, kun asia on oikeastaan juuri päinvastoin. Torjunta-ainekestävyys mahdollistaa suorakylvön, joka taas on ylivoimainen keino eroosion vähentämiseen, erityisesti lähellä tropiikkia, kuten Etelä-Amerikassa. Josta suurin osa Euroopan soijasta tulee.

    Miten GMO-tekniikka vaikuttaisi luonnon monimuotoisuuteen, sitä on minun ollut vaikea ymmärtää. Minusta se ei itsessään vaikuta sitä eikä tätä. Jos ”maalaillaan”, miten sademetsiä raivataan soijapeltojen tieltä, niin ei se mitään siinä muuta, jos soija olisi tavanomaista.

  3. Miten GMO-kasvien patentit ja lisenssimaksut voisivat heikentää luomuviljelijöiden asemaa, jos ja kun GMO-kasvit on luomussa maailmanlaajuisesti kielletty?

    Miten nuo lisenssit jne. voisivat heikentää pienviljelijänkään asemaa? Maailmanlaajuisesti pienviljelijällä on oikeus ottaa tai olla ottamatta käyttöön GMO-lajikkeita. Vain, jos hän ottaa, hänellä on ”haittaa” kustannusten muodossa. Jolloin hän punnitsee sitä vastaan saatavat hyödyt.

    Ja miksi ”pienviljelijä”? GMO-tekniikka on täysin tilan koosta riippumaton asia, päinvastoin kuin esim. koneistus, ”traktori”.

  4. Ensimmäistä ongelmaa lukuunottamatta olen jokseenkin samaa mieltä. Toisaalta tässä ei tuoda esille sitä, että on muutakin GMO:ta kuin Monsanton. EU:n (ja jäsenvaltioiden) on otettava kriittinen kanta – ei ensisijaisesti GMO:hon vaan suuryrityksiin, jotka hyödyntävät sosiopaattisesti monopoliasemaansa. Hyvä esimerkki voisi olla Microsoft, joka sai sapiskaa muutama vuosi sitten.

    Yrittäkäämme suhtautua asiaan mahdollisimman neutraalisti mutta kuitenkin kriittisesti: http://akutalikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/140869-eulle-teknologiaehdotuksia-33-geenimanipulaatio

  5. Heikki Jokipiille voisin todeta, että GMO-kasvit ovat levinneet monissa paikoissa viereisille pelloille, jotka eivät alunperin ole käyttäneet GMO:ta. Koska patenttilainsäädäntö suosii suuryrityksiä, Monsanto on vetänyt riippumattomia viljelijöitä oikeuteen gmo-siementen luvattomasta viljelystä.

  6. Tuo viattomien oikeuteen vetäminen on myytti. Tottakai Percy Scmeiserista alkaen sitä on noin yritetty selittää, koska länsimaissa on se ikivanha perinne, että syytetty saa valehdella niin paljon kuin haluaa,vailla seurauksia, vaikka todistajat eivät saa. Vaikka jälkikäteen, jolloin voi tuomittuna syyttää oikeusistuinta puolueelliseksi …

  7. Bt-toksiini on tärkeä ellei tärkein luomupuuvillan viljelyssä käytetty torjunta-aine. Miksi siitä tulisi yhtäkkiä niin äärimmäisen tuhoisa aine GMO-kasveissa. Eikö Bt päinvastoin kohdistu täsmällisemmin puuvillan vihollisiin, jos se on itse kasvissa, kuin silloin kun ainetta ruiskutetaan ulkopuolelta?

  8. Pitäisin kohtuullisena vaatimuksena, että vastaisit tähän keskustelussa (yllä) esitettyyn kritiikkin, jollakin tavalla.

    Jos tämän kritiikin jälkeen – siihen vastaamatta – taas esiinnyt keväällä järjestettävällä Monsanto-marssilla, et ole enää vakuuttava.

Kommentointi on suljettu.

Olipa taas kiva peruskunto-sunnuntai! Valmentajan tekemässä ohjelmassa oli vapaavalintaista pk-harjoittelua neljä tuntia. 

Käytännössä tämä tarkoitti mulla  seuraavaa: ystävän kanssa tunti kevyttä sulkapalloa, tunnin juoksutreeni, tunnin fysiikkatreeni (kuntosali) ja lopuksi vielä reilun tunnin uintitreeni. Sen lisäksi hiukan pyöräilyä (siirtymät) ja aamulla kehonhuolto + seitsemän minuutin lihaskuntotreeni.

Ouran mukaan aktiivisia kaloreita 2335 ja vastaava kävelymatka 42,1 km (askeleita 24 140). Garminin mukaan virtaa olisi tälle päivälle vielä jäljellä 36/100 eli ”Tämänpäiväinen liikunta edistää kuntoasi ja terveyttäsi. Body Battery -tasosi riittää erinomaisesti loppupäiväksi!”
Nyt on aika juhlia, koska tänään siitä tuli totta! Helsinki on hiilivapaa kun Salmisaaren kivihiilivoimala suljettiin. 

Lukemattomat ihmiset ovat vuosia ja vuosikymmeniä tehneet tämän eteen väsymättä töitä. Nöyrä ja iso kiitos teille kaikille. Tiedätte kyllä keitä olette. 💚🌍
Meillä on töissä lyhennetty työviikko joka tarkoittaa sitä, että perjantaisin tehdään vain neljän tunnin työpäivää. Tämä on tuonut viikkoon ja varsinkin viikonloppuun huimasti tilaa tehdä myös kaikkea muuta. Ohessa mun perjantaipäivä!
Viikonloppu on hyvä aloittaa liikunnalla! Tänään aamulla 15 min venyttely + lihaskuntotreeni. Kevyt/palauttava pyöräily Lauttasaareen ja siellä tunnin juoksutreeni klo 7-8 + pyöräily takaisin Käpylään. Illalla vielä 1,5 tunnin kuntopiiri ja 1,5 tunnin uintitreeni. Päivän aikana liikuntaa yhteensä 5 h 47 min. Kyllähän tämä treenaaminen alkaa käymään jo työstä. Nyt lepoa.
Hyvää alkanutta kevättä ja maaliskuuta! Helmikuussa kokeilin jättää joka ilta puhelimen yöksi keittiöön eli en ottanut laitetta lainkaan makuuhuoneeseen. 

Oliko tällä vaikutusta puhelimen käyttöön? Kyllä oli ja aika paljon! 

Tammikuuhun verrattuna puhelimella vietetty kokonaisaika väheni helmikuussa yhteensä 27,5 tuntia eli noin 20 prosenttia. Toki osaltaan tähän vaikutti sekin, että helmikuussa olin viikon lomalla, jolloin puhelinta tuli käytetty vähemmän, kun ei ollut työasioita hoidettavana. 

Viihteen, uutisten ja sosiaalisen median osuus on kuitenkin varmasti se mitä monet haluaisivat illalla ja aamulla vähentää. Sen osuus tippui tammikuun 63,5 tunnista 33,5 tuntiin (-30 tuntia). Tästä sosiaalisen median käyttö puhelimella tippui 36,5 tunnista 26,5 tuntiin (-10 tuntia) ja viihteen/uutisten osuus 27 tunnista 7 tuntiin (-20 tuntia). 

Helmikuussa oli tietysti vähemmän päiviä kuin tammikussa, mutta laskennassa/tarkastelussa on tammi- ja helmikuun osalta molemmissa mukana vertailukelpoisuuden parantamiseksi neljä kalenteriviikkoa eli 28 päivää.

Miltä kuulostaisi 30 tuntia kuukaudessa enemmän aikaa? Mitä olen illalla ja aamulla sängyssä tehnyt? Nukkunut hiukan enemmän, haaveillut ja pohdiskellut sekä lukenut kolme paperikirjaa.

Nyt maailma on mennyt kuitenkin sen verran hulluksi, että maaliskuussa kokeilen olla kuukauden lukematta tai seuraamatta uutisia. Vastaavan uutispaussikokeilun tein maaliskuussa 2022. Keep Calm and Carry On.
Perjantai-illan treenit. 1,5 kuntopiiri ja siihen päälle 1,5 tunnin uinti. Kiitos @helsinkitriathlon
Posti toi kotiin tuoreen Luonnonsuojelijan ja sieltähän löytyi viisi vinkkiä 1,5 astetta parempaan arkeen!

#puolitoistaastetta #puolitoistaastettaparempiarki @gummeruskustannus
Ilahduttavaa, että meidän lyhennetyn työviikon kokeilu on herättänyt myös julkista keskustelua! Toivottavasti moni muukin organisaatio lähtee kokeilemaan lyhennettyä työviikkoa täydellä palkalla. 

Olisi tietysti kiinnostavaa kuulla millä muilla tavoin ihmisten hyvinvointia voisi vahvistaa työelämässä.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011002179.html
Viikon takainen juoksutesti tuntui niin kivalta, että tänään piti uteliaisuutta ottaa uudestaan. Kiitos @helsinkitriathlon ja @kirsipaivaniemi 

Ensin tämän päivän ajat ja sulkeissa viikon takaiset ajat. Sykkeet olivat +/- pari lyöntiä samalla tasolla. 

-5 km pk-juoksu 26:44 (27:01)
-2 km vk-juoksu 8:51 (8:29)
-1 km all out 3:54 (3:56)

(Huom. Viikossa kehitystä ei luonnollisesti tapahdu vauhdeissa suuntaan tai toiseen. Lähinnä oli kiva nähdä miten päivän kunto vaikuttaa testituloksiin ja näkyykö eroa kovan ja kevyen treeniviikon päätteeksi. Viikko sitten takana oli siis kevyt viikko ja nyt kova viikko.
Kokeilen joka kuukausi jotain uutta tapaa tai asiaa. 

Viime joulukuussa ystävä vinkkasi, että teen sijaan voi juoda myös pelkkää lämmintä/kuumaa vettä. Näin tehdään paikoin esim Kiinassa ja Itä-Aasian maissa. Päätin kokeilla tätä tammikuun ajan ja huomasin, että toden totta. Eihän sitä teetä tarvitse tässä mihinkään. 

Muutos oli yllättävän helppo, vaikka olen juonut koko aikuisikäni teetä. Tosin ainakin yksi hairahdus kuukauden aikana tapahtui. Vanhasta tottumuksesta otin Yle Radio 1:n lähetyksessä ollessani kupin teetä enkä viitsinyt jättää juomatta. Lisäksi kuukauden aikana tuli juotua ainakin muutaman kerran kuumaa mehua. Kahvia en juo muutenkaan. 

Seuraavaksi kohti helmikuun kokeilua, joka on se, että en pidä puhelinta aamuisin tai iltaisin lainkaan makuuhuoneessa.
Mitä jos viikonloppu todella alkaisi perjantaina? Päätimme kokeilla Third Rockissa lyhennettyä työviikkoa täydellä palkalla puolen vuoden ajan.

Hyvinvointi parani ja tehokkuus kasvoi, mutta hiukan yllättäen kaikkein eniten lyhennetty työviikko on parantanut taloudellista tulosta.

Jatkamme lyhennettyä työviikkoa toistaiseksi, ja kannustamme muitakin kokeilemaan.

Hiukan tarkempaa tietoa kokeilumme taustoista ja tuloksista löytyy verkkosivuiltamme: .
https://thirdrock.fi/mita-tapahtui-kun-paatimme-kokeilla-lyhennettya-tyoviikkoa/
Millaisen työelämän jätämme tuleville sukupolville? ”Nykyisin odotukset ovat työpaikoilla todella kovat, koko ajan pitäisi kyetä kehitykseen ja muutokseen. Tätä kautta määrittelemme ison joukon ihmisiä työelämän ulkopuolelle”, sanovat Työvuorossa-podcastissa asiantuntija Maiju Lehto ja toimitusjohtaja Leo Stranius. 

https://www.rinnekodit.fi/ajankohtaista/uusi-podcast-rakentaa-kestavampaa-tyoelamaa/
Tänään oli ohjelmassa juoksutesti:
-20 min alkuverra
-5 km pk-juoksu (27:01)
-2 km anakynnys (8:29)
-1 km all out (3:56)
-20 min loppuverra
Virallinen kutsu mun kirjajulkkareihin!

Leo Straniuksen 1,5 astetta parempi arki -kirjan julkistustilaisuus

Tervetuloa keskustakirjasto Oodiin kuuntelemaan keskustelua uutuuskirjasta 1,5 astetta parempi arki – Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnelliseksi (Gummerus).

Paikalla teoksesta kertoo kirjan kirjoittanut tietokirjailija, vaikuttaja ja vastuullisuusasiantuntijayrityksen Third Rockin toimitusjohtaja Leo Stranius. Hänen kanssaan ilmastoystävällisemmästä elämästä ja kirjan teemoista keskustelevat D-mat Oy:n toimitusjohtaja ja Ilmastopalapelin kehittäjä Michael Letternmeier, Sitran johtava asiantuntija Sari Laine ja The Activist Agency viestintätoimiston perustajaosakas Niklas Kaskeala. Keskustelun vetää Pauliina Pietilä Gummerukselta. 

Milloin? 7.2. klo 16-17
Missä: Helsingin Keskustakirjasto Oodi, Saarikoski-matto
Tilaisuus on kaikille avoin. Tervetuloa! 
Tapahtuman järjestävät Gummerus ja Leo Stranius.

https://helmet.finna.fi/FeedContent/LinkedEvents?id=helsinki:agkhhiyx4q