”Puhtaan ruuan puolesta – Monsanto pois Suomesta”

Marssi Monsantoa vastaan SenaatintorillaOsallistuin lauantaina 12.10.2013 Helsingissä Monsanton vastaiseen mielenosoitukseen. Samaan aikaan marssittiin noin 50 maassa ja 400 eri kaupungissa ympäri maailmaa.

Helsingissä meitä oli yhteensä noin 150 marssijaa.

Kyse on siitä, että suuret suomalaiset rehun valmistajat ovat ottaneet geenimuunnellun soijan käyttöön. Suomen Rehun Turun tehtaalla käsitellään kiistellyn amerikkalaisen kemikaaliyhtiö Monsanton GMO-soijaa.

Monsanton GMO-soijaan liittyy mielestäni neljä keskeistä ongelmaa:

– Terveysvaikutukset. GMO-tuotteiden pitkäaikaisista terveysvaikutuksista ei ole riittävää tieteellistä tutkimusta.

– Monmuotoisuuden heikkeneminen. Gm-kasvit edustavat tehotuotantoa, joka edistää maaperän kunnon heikentymistä ja maatalousympäristön monimuotoisuuden heikkenemistä.

– Kemikaalit. Kauniista lupauksista huolimatta torjunta-aineiden kulutus on Pohjois- ja Etelä-Amerikassa lisääntynyt gm-kasvien käyttöönoton jälkeen.

– Oikeudenmukaisuus. Gm-kasvien patentit ja lisenssimaksut heikentävät luomu- ja pienviljelijöiden asemaa.

Marssi Monsantoa vastaanOn hämmentävää, että suomalaiset rehu- ja elintarvikeyhtiöt tai kauppaketjut eivät ole tuoneet asiaa millään tavalla esille. Ihmisillä tulisi olla oikeus tietää, mistä ruoka on peräisin ja onko siinä käytetty GMO-lajikkeita. Tuotepakkauksiin tulisikin liittää GMO-vapaa merkintä.

Alla vielä mielenosoituksessa pitämäni puheenvuoro.

***

March Against Monsanto 12.10.2013 / Leo Stranius

Tänään on marssittu tai marssitaan puhtaamman ruuan puolesta noin 50 maassa ja 400 kaupungissa.

Suuret suomalaiset rehun valmistajat ovat ottaneet geenimuunnellun soijan käyttöön. Suomen Rehun Turun tehtaalla käsitellään kiistellyn amerikkalaisen kemikaaliyhtiö Monsanton GMO-soijaa – jos syöt lihaa ja siipikarjaa, se on lautasellasi jo nyt.

Osallistumalla tälle Monsanton vastaiselle marssille olemme näyttäneet päättäjille ja elintarvikeyhtiöille, että haluamme pitää suomalaisen luonnon ja ruokalautasen puhtaana.

Kehotan kaikkia teitä vaikuttamaan päättäjiin:

– Vaikuta Suomen GMO-kantaan: Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen: Soita 0295 16 2232 tai lähetä viestiä jari.koskinen@mmm.fi.

– Rehuyhtiöt RaisioAgro ja Suomen Rehu tuovat Monsanton GMO-soijaa Suomeen, myyden sitä sikojen ja siipikarjan rehuksi. Muistuta yhtiöitä siitä, että Suomessa on ylenmäärin tarjontaa puhtaasta kotimaisesta rehusta – GMO-tuontisoijaa ei tarvita.

– Vähennä elintarvikeyhtiöiden halua ostaa GMO-rehua antamalla kuuluvaa palautetta. Sikaa ja siipikarjaa kasvattavat lihatalot ovat siirtyneet tai siirtymässä GMO-rehuun. Rohkaise GMO-vapaita tuotteita tarjoavia yrityksiä lisäämään tuotepakkauksiin vapaaehtoinen, kilpailukykyä parantava GMO vapaa -merkintä.

– Kehota kauppaketjuasi (K-ryhmä, S-ryhmä, M-kaupat, Lidl…) julistautumaan GMO-vapaaksi ja merkitsemään kaupan omiin merkkituotteisiin GMO-vapaa -merkinnän.

– Olkaa yhteydessä kaupunginvaltuutettuihin täällä Helsingissä. Jo yksitoista kuntaa on julistautunut pitämään joukkoruokailunsa sekä jotkut myös kunnan omistamat pellot ja metsät geenimuuntelusta vapaana: Espoo, Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Tuusula, Nurmijärvi, Pornainen, Kerava, Loppi, Pernajan ja Keuruu.

Itse olen erityisesti huolissani geenimuuntelun ympäristövaikutuksista

– Gm-kasvit edustavat äärimmilleen vietyä teollista viljelyä. Niiden käyttö ei vähennä tekniskemiallisesta maataloustuotannosta yleensäkin aiheutuvia ekologisia ongelmia. Näitä ovat esimerkiksi maaperän kunnon heikentyminen ja maatalousympäristön monimuotoisuuden kapeneminen.

– Kauniista lupauksista huolimatta torjunta-aineiden kulutus on Pohjois- ja Etelä-Amerikassa lisääntynyt gm-kasvien käyttöönoton jälkeen. Rikkakasvikemikaaleja sietävät gm-kasvit ovat risteytyneet luonnossa esiintyvien lähisukulaistensa kanssa, jolloin on syntynyt vaikeasti torjuttavia rikkakasveja. Bt-toksiinia itsekseen tuottavat gm-maissi ja -puuvilla vaikuttavat kaikkiin kasvinsyöjälajeihin sekä petohyönteisiin. Nämä eläimet ovat pitkäaikaisen altistuksen kohteena, ja bt-myrkky kulkeutuu ravintoketjussa.

– Gm-kasveja ei kyetä pitämään erillään muusta maataloudesta. Tuulen, hyönteisten, vesistöjen ja maatalouskoneiden mukana kulkeva siitepöly sekä siemenet voivat matkata kymmeniä kilometrejä. Esimerkiksi Kanadassa ei kyetä enää lainkaan tuottamaan luomurapsia, eikä GMO-vapaata rapsinsiementä ole saatavilla. Kerran luontoon vapautuneiden geenien leviämistä ei pystytä enää estämään.

Kiitos paljon!

Lisätietoja ja lähteet:

– Tapahtuman verkkosivu: www.geenimanipulaatio.fi
– Suomalaiset infosivut geenimanipuloinnista: http://www.gmovapaa.fi/
– Monsantosta tietoa: http://monsantofacts.com/

9 kommenttia artikkeliin ””Puhtaan ruuan puolesta – Monsanto pois Suomesta””

  1. Jos on kiinnostunut maanviljelyksen vaikutuksista terveyteen ja ympäristöön, kannattaa lukea aiheesta tehtyjä tutkimuksia… Niitä on valtavasti myös geenimuuntelusta. Mm. European academies science advisory council julkaisi äskettäin aiheesta raportin.
    http://www.easac.eu/fileadmin/Reports/Planting_the_Future/EASAC_Planting_the_Future_FULL_REPORT.pdf
    Koko raportti kannattaa lukea, mutta esim. s. 33-34 sisältävät tähän teemaan liittyen ehkä olennaisimmat johtopäätökset. Vastaavia tutkimuksia ja koostetutkimuksia on muitakin. Tieteellinen konsensus asiasta on vahva ja pääosin päinvastainen siihen mitä tässä kirjoitat.

    Vastaa
  2. Minusta ei voi sanoa, että GM-viljely heikentäisi maaperää, kun asia on oikeastaan juuri päinvastoin. Torjunta-ainekestävyys mahdollistaa suorakylvön, joka taas on ylivoimainen keino eroosion vähentämiseen, erityisesti lähellä tropiikkia, kuten Etelä-Amerikassa. Josta suurin osa Euroopan soijasta tulee.

    Miten GMO-tekniikka vaikuttaisi luonnon monimuotoisuuteen, sitä on minun ollut vaikea ymmärtää. Minusta se ei itsessään vaikuta sitä eikä tätä. Jos ”maalaillaan”, miten sademetsiä raivataan soijapeltojen tieltä, niin ei se mitään siinä muuta, jos soija olisi tavanomaista.

    Vastaa
  3. Miten GMO-kasvien patentit ja lisenssimaksut voisivat heikentää luomuviljelijöiden asemaa, jos ja kun GMO-kasvit on luomussa maailmanlaajuisesti kielletty?

    Miten nuo lisenssit jne. voisivat heikentää pienviljelijänkään asemaa? Maailmanlaajuisesti pienviljelijällä on oikeus ottaa tai olla ottamatta käyttöön GMO-lajikkeita. Vain, jos hän ottaa, hänellä on ”haittaa” kustannusten muodossa. Jolloin hän punnitsee sitä vastaan saatavat hyödyt.

    Ja miksi ”pienviljelijä”? GMO-tekniikka on täysin tilan koosta riippumaton asia, päinvastoin kuin esim. koneistus, ”traktori”.

    Vastaa
  4. Ensimmäistä ongelmaa lukuunottamatta olen jokseenkin samaa mieltä. Toisaalta tässä ei tuoda esille sitä, että on muutakin GMO:ta kuin Monsanton. EU:n (ja jäsenvaltioiden) on otettava kriittinen kanta – ei ensisijaisesti GMO:hon vaan suuryrityksiin, jotka hyödyntävät sosiopaattisesti monopoliasemaansa. Hyvä esimerkki voisi olla Microsoft, joka sai sapiskaa muutama vuosi sitten.

    Yrittäkäämme suhtautua asiaan mahdollisimman neutraalisti mutta kuitenkin kriittisesti: http://akutalikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/140869-eulle-teknologiaehdotuksia-33-geenimanipulaatio

    Vastaa
  5. Heikki Jokipiille voisin todeta, että GMO-kasvit ovat levinneet monissa paikoissa viereisille pelloille, jotka eivät alunperin ole käyttäneet GMO:ta. Koska patenttilainsäädäntö suosii suuryrityksiä, Monsanto on vetänyt riippumattomia viljelijöitä oikeuteen gmo-siementen luvattomasta viljelystä.

    Vastaa
  6. Tuo viattomien oikeuteen vetäminen on myytti. Tottakai Percy Scmeiserista alkaen sitä on noin yritetty selittää, koska länsimaissa on se ikivanha perinne, että syytetty saa valehdella niin paljon kuin haluaa,vailla seurauksia, vaikka todistajat eivät saa. Vaikka jälkikäteen, jolloin voi tuomittuna syyttää oikeusistuinta puolueelliseksi …

    Vastaa
  7. Bt-toksiini on tärkeä ellei tärkein luomupuuvillan viljelyssä käytetty torjunta-aine. Miksi siitä tulisi yhtäkkiä niin äärimmäisen tuhoisa aine GMO-kasveissa. Eikö Bt päinvastoin kohdistu täsmällisemmin puuvillan vihollisiin, jos se on itse kasvissa, kuin silloin kun ainetta ruiskutetaan ulkopuolelta?

    Vastaa
  8. Pitäisin kohtuullisena vaatimuksena, että vastaisit tähän keskustelussa (yllä) esitettyyn kritiikkin, jollakin tavalla.

    Jos tämän kritiikin jälkeen – siihen vastaamatta – taas esiinnyt keväällä järjestettävällä Monsanto-marssilla, et ole enää vakuuttava.

    Vastaa

Jätä kommentti

Millaisen työelämän jätämme tuleville sukupolville? ”Nykyisin odotukset ovat työpaikoilla todella kovat, koko ajan pitäisi kyetä kehitykseen ja muutokseen. Tätä kautta määrittelemme ison joukon ihmisiä työelämän ulkopuolelle”, sanovat Työvuorossa-podcastissa asiantuntija Maiju Lehto ja toimitusjohtaja Leo Stranius. 

https://www.rinnekodit.fi/ajankohtaista/uusi-podcast-rakentaa-kestavampaa-tyoelamaa/
Tänään oli ohjelmassa juoksutesti:
-20 min alkuverra
-5 km pk-juoksu (27:01)
-2 km anakynnys (8:29)
-1 km all out (3:56)
-20 min loppuverra
Virallinen kutsu mun kirjajulkkareihin!

Leo Straniuksen 1,5 astetta parempi arki -kirjan julkistustilaisuus

Tervetuloa keskustakirjasto Oodiin kuuntelemaan keskustelua uutuuskirjasta 1,5 astetta parempi arki – Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnelliseksi (Gummerus).

Paikalla teoksesta kertoo kirjan kirjoittanut tietokirjailija, vaikuttaja ja vastuullisuusasiantuntijayrityksen Third Rockin toimitusjohtaja Leo Stranius. Hänen kanssaan ilmastoystävällisemmästä elämästä ja kirjan teemoista keskustelevat D-mat Oy:n toimitusjohtaja ja Ilmastopalapelin kehittäjä Michael Letternmeier, Sitran johtava asiantuntija Sari Laine ja The Activist Agency viestintätoimiston perustajaosakas Niklas Kaskeala. Keskustelun vetää Pauliina Pietilä Gummerukselta. 

Milloin? 7.2. klo 16-17
Missä: Helsingin Keskustakirjasto Oodi, Saarikoski-matto
Tilaisuus on kaikille avoin. Tervetuloa! 
Tapahtuman järjestävät Gummerus ja Leo Stranius.

https://helmet.finna.fi/FeedContent/LinkedEvents?id=helsinki:agkhhiyx4q
Tänään hyvää ja kevyttä pyörätreeniä vajaa pari tuntia. Eilen tunti hyötypyöräilyä, 1,5 tunnin kuntopiiri ja 1,5 tunnin uintitreeni. Aamuisin tietty venyttelyä ja seitsemän minuutin lihaskuntotreeni. Huomenna sitten juoksua! 

#triathlon @helsinkitriathlon
Tänään oli kiva päättää työviikko Helsingin tanssiopistolla @rauhatati kanssa! 🎉🔥
Tänään Sari Valton vieraana upean Elli Aaltosen kanssa keskustelemassa Yle Radio 1:n ohjelmassa Keskusteluja ihmisyydestä. Pääsimme pohtimaan 101 onnen päivää kirjani pohjalta elämän tarkoitusta, arvoja ja ajankäyttöä. 

”Jos tietäisit kuolevasi kolmen kuukauden päästä, miten käyttäisit viimeiset elonpäiväsi? Tekisitkö muutoksia ajankäyttöösi? Miten erottaa olennainen epäolennaisesta?”

https://areena.yle.fi/podcastit/1-72760580
Jippii! Tänään ilmestyi vihdoin mun uusi kirja 1,5 astetta parempi arki. Teos löytyy ääni- ja ekirjapalveluista sekä toki myös perinteisenä painettuna versiona kirjakaupoista tai kustantajan verkkokaupasta. 

Kirja kuvaa niitä valintoja, joita meidän on ilmastokriisin aikakaudella Suomen kaltaisissa yhteiskunnissa tehtävä. Iloinen uutinen on, että ilmastoystävällinen arki tekee planeetan ohella ennen kaikkea hyvää myös meille itsellemme!

#parempiarki #kirjat #kirjagram @gummeruskustannus
Revontulet! #koli
Ukko-Kolilla! #koli #ukkokoli
Rauhaa ja hyvää uutta vuotta kaikille! 

Mennyt vuosi onkin ollut aikamoinen. Teimme Third Rockissa noin sadalle yritykselle tai organisaatiolle noin 180 projektia. Palkkasimme seitsemän uutta asiantuntijaa ja liikevaihto kasvoi noin 50 % edellisestä vuodesta.

Omassa elämässä vuosi 2024 oli kaikkien aikojen paras liikuntavuosi. Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan, jota varten oli harjoiteltu koko alkuvuosi. Loppukesästä tein vielä pari puolimatkaa ja syksyllä 50-vuotissynttäripäivönä 50 km juoksun. Lisäksi vuoden aikana juoksin 12 puolimaratonia. Kuntoilua kertyi yhteensä 840 tuntia, keskimäärin noin 16 tuntia viikossa. 

Alkuvuonna ilmestyi 101 onnen päivää kirja ja joulun alla posti toi kotiin uuden kirjani 1,5 astetta parempi arki, joka ilmestyy heti tammikuun alussa 2025. Uusi ilmastoteos on viides kirjani. 

50-vuotissyntymäpäiväjuhlien järjestämisen sijaan päätin, että käyn seuraavan vuoden ajan joka viikko lounaalla ystävieni kanssa keskustelemaan elämän tarkoituksesta.

Kuntapolitiikan luottamustehtäviä varavaltuutetun lisäksi on ollut HSY:n ja Uudenmaan liiton hallituksissa sekä Uudenmaan liiton maakunnan yhteistyöryhmässä. Lisäksi olen saanut tehdä hiukan vapaaehtoistyötä eläinten oikeuksien puolesta Animalian hallituksessa. Kirsi Vuorisen kanssa olemme tehneet vuoden aikana yhteensä 21 jaksoa kestävyysmuutos-podcastia. 

Kaiken kaikkiaan vuoden aikana kertyi 929 kokousta ja 67 kotimaan matkapäivää. Ei yhtään laiva- tai lentomatkaa. Yhteensä 208 luettua tai kuunneltua kirjaa. Lisäksi lahjoitimme puolison kanssa vuoden aikana 9065 euroa eli noin kahdeksan prosenttia nettotuloistamme hyväntekeväisyyteen. Päivittäiset Duolingo-harjoitukset ruotsin ja espanjan osalta vaihtuivat nuottien harjoittelemiseen. Duolingo-harjoituksen tein jokapäivä ja putki on jatkunut nyt 1688 päivää. 

Kaiken kaikkiaan tämä on ollut henkilökohtaisesti erinomainen vuosi kun ei ole ollut kiire mihinkään ja on saanut tehdä juuri niitä asioita, joita on halunnutkin tehdä. Vuoden vaihteen saan olla Kolilla perheen ja ystävien kanssa.
Kyllä Turussakin osataan tehdä hyvää pyöräkatua!
Hyvää joulua!
Posti toi kotiovelle parhaan joululahjan! Uuden kirjani 1,5 astetta parempi arki - miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi. 

Unboxing-videon kuvasi ja editoi 10-vuotias lapseni. 

#unboxing #parempiarki #kirja @gummeruskustannus
Tietokirjailija ja vaikuttaja Leo Straniuksen 1,5 astetta parempi arki – Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnelliseksi(Gummerus) on konkreettinen opaskirja, joka auttaa valitsemaan viisaammin ja voimaan paremmin. Kirjassaan Stranius havainnollistaa esimerkein, miksi tiivis asuminen, minimalistinen kuluttaminen, vegaaninen ruokavalio ja muut ilmastoystävälliset valinnat eivät merkitse raskasta ja kurjaa elämää, vaan tekevät hyvää meille itsellemme.

Mitä hyötyä on siitä, että omistaa vain vähän tavaraa? Miten tehdä ilmastoystävällinen pikalounas etätyöpäivän keskellä? Miten arvioida oman toiminnan päästöjä ja vaikuttavuutta? Leo Stranius antaa uutuuskirjassaan 1,5 astetta parempi arki välineitä oman hiilijalanjäljen pienentämiseen avaamalla konkreettisia hiililaskelmia arjen eri valinnoista.

”1,5 asteen kanssa linjassa oleva arki on monella tavalla hyvää. Kun elää omien arvojensa mukaan ja tekee itseään suurempia ja planeetan kannalta merkityksellisiä asioita, kasvattaa henkistä hyvinvointiaan ja vahvistaa omaa mielenterveyttään. Näin ei tarvitse elää jatkuvassa ristiriidassa sen kanssa mitä tietää ja mitä tekee”, Stranius kirjoittaa kirjassaan.

Straniuksen mukaan päästötavoitteiden mukainen arki tuo elämään levollisuutta ja onnellisuutta. Myös henkilökohtainen varallisuus kasvaa, kun kuluttaa vähemmän.

”Monet asiat ovat paljon yksinkertaisempia ja helpompia, kun turhat asiat rajautuvat arjesta kokonaan pois häiritsemästä. Ravintolassa ja kaupassa valinnat ovat selkeitä. Lomamatkat ja siirtyminen paikasta toiseen tapahtuvat selkeiden periaatteiden mukaan. Yksinkertaisuus, tehokkuus ja taloudellisuus sekä terveellisyys yhdistyvät kauniilla tavalla hyväksi kokonaisuudeksi”, Stranius kirjoittaa.

”Voisiko 1,5 asteen ilmastoystävällinen arki näyttää yhä useammalle houkuttelevammalta, jos se kehystettäisiin hyveellisyyden ja pyyteettömyyden sijaan oman edun tavoittelulla? Itsekkyydellä. Siitähän tässä kaikessa lopulta on kysymys: siitä, että meillä kaikilla olisi paljon nykyistä parempi elämä.”