”Puhtaan ruuan puolesta – Monsanto pois Suomesta”

Marssi Monsantoa vastaan SenaatintorillaOsallistuin lauantaina 12.10.2013 Helsingissä Monsanton vastaiseen mielenosoitukseen. Samaan aikaan marssittiin noin 50 maassa ja 400 eri kaupungissa ympäri maailmaa.

Helsingissä meitä oli yhteensä noin 150 marssijaa.

Kyse on siitä, että suuret suomalaiset rehun valmistajat ovat ottaneet geenimuunnellun soijan käyttöön. Suomen Rehun Turun tehtaalla käsitellään kiistellyn amerikkalaisen kemikaaliyhtiö Monsanton GMO-soijaa.

Monsanton GMO-soijaan liittyy mielestäni neljä keskeistä ongelmaa:

– Terveysvaikutukset. GMO-tuotteiden pitkäaikaisista terveysvaikutuksista ei ole riittävää tieteellistä tutkimusta.

– Monmuotoisuuden heikkeneminen. Gm-kasvit edustavat tehotuotantoa, joka edistää maaperän kunnon heikentymistä ja maatalousympäristön monimuotoisuuden heikkenemistä.

– Kemikaalit. Kauniista lupauksista huolimatta torjunta-aineiden kulutus on Pohjois- ja Etelä-Amerikassa lisääntynyt gm-kasvien käyttöönoton jälkeen.

– Oikeudenmukaisuus. Gm-kasvien patentit ja lisenssimaksut heikentävät luomu- ja pienviljelijöiden asemaa.

Marssi Monsantoa vastaanOn hämmentävää, että suomalaiset rehu- ja elintarvikeyhtiöt tai kauppaketjut eivät ole tuoneet asiaa millään tavalla esille. Ihmisillä tulisi olla oikeus tietää, mistä ruoka on peräisin ja onko siinä käytetty GMO-lajikkeita. Tuotepakkauksiin tulisikin liittää GMO-vapaa merkintä.

Alla vielä mielenosoituksessa pitämäni puheenvuoro.

***

March Against Monsanto 12.10.2013 / Leo Stranius

Tänään on marssittu tai marssitaan puhtaamman ruuan puolesta noin 50 maassa ja 400 kaupungissa.

Suuret suomalaiset rehun valmistajat ovat ottaneet geenimuunnellun soijan käyttöön. Suomen Rehun Turun tehtaalla käsitellään kiistellyn amerikkalaisen kemikaaliyhtiö Monsanton GMO-soijaa – jos syöt lihaa ja siipikarjaa, se on lautasellasi jo nyt.

Osallistumalla tälle Monsanton vastaiselle marssille olemme näyttäneet päättäjille ja elintarvikeyhtiöille, että haluamme pitää suomalaisen luonnon ja ruokalautasen puhtaana.

Kehotan kaikkia teitä vaikuttamaan päättäjiin:

– Vaikuta Suomen GMO-kantaan: Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen: Soita 0295 16 2232 tai lähetä viestiä jari.koskinen@mmm.fi.

– Rehuyhtiöt RaisioAgro ja Suomen Rehu tuovat Monsanton GMO-soijaa Suomeen, myyden sitä sikojen ja siipikarjan rehuksi. Muistuta yhtiöitä siitä, että Suomessa on ylenmäärin tarjontaa puhtaasta kotimaisesta rehusta – GMO-tuontisoijaa ei tarvita.

– Vähennä elintarvikeyhtiöiden halua ostaa GMO-rehua antamalla kuuluvaa palautetta. Sikaa ja siipikarjaa kasvattavat lihatalot ovat siirtyneet tai siirtymässä GMO-rehuun. Rohkaise GMO-vapaita tuotteita tarjoavia yrityksiä lisäämään tuotepakkauksiin vapaaehtoinen, kilpailukykyä parantava GMO vapaa -merkintä.

– Kehota kauppaketjuasi (K-ryhmä, S-ryhmä, M-kaupat, Lidl…) julistautumaan GMO-vapaaksi ja merkitsemään kaupan omiin merkkituotteisiin GMO-vapaa -merkinnän.

– Olkaa yhteydessä kaupunginvaltuutettuihin täällä Helsingissä. Jo yksitoista kuntaa on julistautunut pitämään joukkoruokailunsa sekä jotkut myös kunnan omistamat pellot ja metsät geenimuuntelusta vapaana: Espoo, Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Tuusula, Nurmijärvi, Pornainen, Kerava, Loppi, Pernajan ja Keuruu.

Itse olen erityisesti huolissani geenimuuntelun ympäristövaikutuksista

– Gm-kasvit edustavat äärimmilleen vietyä teollista viljelyä. Niiden käyttö ei vähennä tekniskemiallisesta maataloustuotannosta yleensäkin aiheutuvia ekologisia ongelmia. Näitä ovat esimerkiksi maaperän kunnon heikentyminen ja maatalousympäristön monimuotoisuuden kapeneminen.

– Kauniista lupauksista huolimatta torjunta-aineiden kulutus on Pohjois- ja Etelä-Amerikassa lisääntynyt gm-kasvien käyttöönoton jälkeen. Rikkakasvikemikaaleja sietävät gm-kasvit ovat risteytyneet luonnossa esiintyvien lähisukulaistensa kanssa, jolloin on syntynyt vaikeasti torjuttavia rikkakasveja. Bt-toksiinia itsekseen tuottavat gm-maissi ja -puuvilla vaikuttavat kaikkiin kasvinsyöjälajeihin sekä petohyönteisiin. Nämä eläimet ovat pitkäaikaisen altistuksen kohteena, ja bt-myrkky kulkeutuu ravintoketjussa.

– Gm-kasveja ei kyetä pitämään erillään muusta maataloudesta. Tuulen, hyönteisten, vesistöjen ja maatalouskoneiden mukana kulkeva siitepöly sekä siemenet voivat matkata kymmeniä kilometrejä. Esimerkiksi Kanadassa ei kyetä enää lainkaan tuottamaan luomurapsia, eikä GMO-vapaata rapsinsiementä ole saatavilla. Kerran luontoon vapautuneiden geenien leviämistä ei pystytä enää estämään.

Kiitos paljon!

Lisätietoja ja lähteet:

– Tapahtuman verkkosivu: www.geenimanipulaatio.fi
– Suomalaiset infosivut geenimanipuloinnista: http://www.gmovapaa.fi/
– Monsantosta tietoa: http://monsantofacts.com/

9 kommenttia artikkeliin ””Puhtaan ruuan puolesta – Monsanto pois Suomesta””

  1. Jos on kiinnostunut maanviljelyksen vaikutuksista terveyteen ja ympäristöön, kannattaa lukea aiheesta tehtyjä tutkimuksia… Niitä on valtavasti myös geenimuuntelusta. Mm. European academies science advisory council julkaisi äskettäin aiheesta raportin.
    http://www.easac.eu/fileadmin/Reports/Planting_the_Future/EASAC_Planting_the_Future_FULL_REPORT.pdf
    Koko raportti kannattaa lukea, mutta esim. s. 33-34 sisältävät tähän teemaan liittyen ehkä olennaisimmat johtopäätökset. Vastaavia tutkimuksia ja koostetutkimuksia on muitakin. Tieteellinen konsensus asiasta on vahva ja pääosin päinvastainen siihen mitä tässä kirjoitat.

  2. Minusta ei voi sanoa, että GM-viljely heikentäisi maaperää, kun asia on oikeastaan juuri päinvastoin. Torjunta-ainekestävyys mahdollistaa suorakylvön, joka taas on ylivoimainen keino eroosion vähentämiseen, erityisesti lähellä tropiikkia, kuten Etelä-Amerikassa. Josta suurin osa Euroopan soijasta tulee.

    Miten GMO-tekniikka vaikuttaisi luonnon monimuotoisuuteen, sitä on minun ollut vaikea ymmärtää. Minusta se ei itsessään vaikuta sitä eikä tätä. Jos ”maalaillaan”, miten sademetsiä raivataan soijapeltojen tieltä, niin ei se mitään siinä muuta, jos soija olisi tavanomaista.

  3. Miten GMO-kasvien patentit ja lisenssimaksut voisivat heikentää luomuviljelijöiden asemaa, jos ja kun GMO-kasvit on luomussa maailmanlaajuisesti kielletty?

    Miten nuo lisenssit jne. voisivat heikentää pienviljelijänkään asemaa? Maailmanlaajuisesti pienviljelijällä on oikeus ottaa tai olla ottamatta käyttöön GMO-lajikkeita. Vain, jos hän ottaa, hänellä on ”haittaa” kustannusten muodossa. Jolloin hän punnitsee sitä vastaan saatavat hyödyt.

    Ja miksi ”pienviljelijä”? GMO-tekniikka on täysin tilan koosta riippumaton asia, päinvastoin kuin esim. koneistus, ”traktori”.

  4. Ensimmäistä ongelmaa lukuunottamatta olen jokseenkin samaa mieltä. Toisaalta tässä ei tuoda esille sitä, että on muutakin GMO:ta kuin Monsanton. EU:n (ja jäsenvaltioiden) on otettava kriittinen kanta – ei ensisijaisesti GMO:hon vaan suuryrityksiin, jotka hyödyntävät sosiopaattisesti monopoliasemaansa. Hyvä esimerkki voisi olla Microsoft, joka sai sapiskaa muutama vuosi sitten.

    Yrittäkäämme suhtautua asiaan mahdollisimman neutraalisti mutta kuitenkin kriittisesti: http://akutalikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/140869-eulle-teknologiaehdotuksia-33-geenimanipulaatio

  5. Heikki Jokipiille voisin todeta, että GMO-kasvit ovat levinneet monissa paikoissa viereisille pelloille, jotka eivät alunperin ole käyttäneet GMO:ta. Koska patenttilainsäädäntö suosii suuryrityksiä, Monsanto on vetänyt riippumattomia viljelijöitä oikeuteen gmo-siementen luvattomasta viljelystä.

  6. Tuo viattomien oikeuteen vetäminen on myytti. Tottakai Percy Scmeiserista alkaen sitä on noin yritetty selittää, koska länsimaissa on se ikivanha perinne, että syytetty saa valehdella niin paljon kuin haluaa,vailla seurauksia, vaikka todistajat eivät saa. Vaikka jälkikäteen, jolloin voi tuomittuna syyttää oikeusistuinta puolueelliseksi …

  7. Bt-toksiini on tärkeä ellei tärkein luomupuuvillan viljelyssä käytetty torjunta-aine. Miksi siitä tulisi yhtäkkiä niin äärimmäisen tuhoisa aine GMO-kasveissa. Eikö Bt päinvastoin kohdistu täsmällisemmin puuvillan vihollisiin, jos se on itse kasvissa, kuin silloin kun ainetta ruiskutetaan ulkopuolelta?

  8. Pitäisin kohtuullisena vaatimuksena, että vastaisit tähän keskustelussa (yllä) esitettyyn kritiikkin, jollakin tavalla.

    Jos tämän kritiikin jälkeen – siihen vastaamatta – taas esiinnyt keväällä järjestettävällä Monsanto-marssilla, et ole enää vakuuttava.

Kommentointi on suljettu.

Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin