WWF Suomi julkaisi Maailman ympäristöpäivänä (5.6.) Näytä voimasi -kampanjan avajaistempauksen yhteydessä kiinnostavan kaupunkiraportin: Eroon fossiilisista – Uusiutuvan energian tulevaisuus suomalaisessa kaupungissa.
Raportissa tarkastellaan, miten Helsinki pääsee eroon kivihiilestä vuoteen 2030 mennessä.
Tavoite on maltillinen. Esimerkiksi eduskunnan käsittelyssä olevassa energia- ja ilmastostrategiassa lähdetään siitä, että kivihiilen käyttö lakkaa Suomessa jo vuoteen 2025 mennessä.
Osallistuin tempaukseen Helsingin Karhupuistossa. Raportti on kiinnostava siitäkin näkökulmasta, että toimin itse Helsingin Energian johtokunnan varapuheenjohtajana.
WWF Suomen mukaan Helsingissä kivihiili voidaan korvata kestävästi aurinko-, tuuli- ja bioenergialla sekä maalämmöllä oheisen kuvion mukaisesti.
Käytännössä muutos onnistuu parantamalla energiatehokkuutta ja lisäämällä uusiutuvia energialähteitä seuraavasti:
1. Rakennusten energiatehokkuus. Helsingissä suurin osa energiasta kuluu lämpönä rakennuksissa. Tätä kulutusta on raportin mukaan mahdollista pienentää puoleen. Erityisen suuri säästöpotentiaali on olemassa olevassa rakennuskannassa. Nostamalla korjausrakentamisen osuus nykyisestä 1,25 prosentista rakennuskannassa 2,5 prosenttiin ja tekemällä samalla energiatehokkuus parannuksia, vähenee energiankulutus 29 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
2. Uusiutuvat energialähteet. Helsingissä paikallisesti hyödynnettäviä energialähteitä ovat erityisesti tuulivoima, aurinkolämpö ja -sähkö sekä lämpöpumput. Tämän lisäksi biomassaa tuotaisiin kaupungin ulkopuolelta. Biopolttoaineena toimisi metsähake ja siitä kaasuttamalla valmistettu synteettinen maakaasu.
WWF Suomen raportin mukaan Helsingin sähkön ja lämmön tarve energiatehokkuustoimenpiteiden jälkeen saataisiin katettua seuraavalla kokonaisuudella:
– Biomassa: Yksi 300 MV:n kaasuvoimala ja kuusi pienemmän mittakaavan hakevoimalaitosta.
– Tuulivoima: 75 kappaletta kolmen MW:n tuulivoimalaa, joista 60 pystytetään merelle ja 15 maalle.
– Aurinkolämpö: Käytetään noin yksi neliökilometri (kuusi prosenttia) Helsingin kattopinta-alasta aurinkolämmön keräämiseen.
– Aurinkosähkö: Käytetään noin 11 prosenttia Helsingin kattopinta-alasta aurinkopaneelien asentamiseen.
– Maalämpö: Rakennetaan noin 20 000 maalämpökaivoa.
Muutos aiheuttaa toki satojen miljoonien eurojen kustannukset. Raportin mukaan vuoteen 2030 mennessä vuotuiset hyödyt kuitenkin ylittävät kustannukset. Näin ollen muutos olisi pidemmällä aikavälillä myös taloudellisesti kannattava. Varsinkin kun Helsingin Energia on joka tapauksessa varautunut miljardiluokan investointeihin lähivuosina.
Oheisessa kuviossa on vielä kivihiilen korvaavat energialähteet vuonna 2030:
Raportissa tehtiin aika isoja mullistuksia, esim. rakennetaan tyhjästä kuusi uutta yhteistuotantovoimalaa, ja sitten käytetään niitä vajaateholla. Tässäpä on hyvä heittää pallo Helsingin Energian suuntaan: miltä näyttäisi sen visio kivihiilestä luopumiseksi, joka olisi optimoitu myös talouden kannalta? Kyllähän infra vie paljon luonnonvaroja, ja kannattaisi siksi käyttää tehokkaasti niin olemassa olevaa kuin uuttakin voimalaitoskapasiteettia.