Saimme ympäristölautakunnan kokouksessa tänään (21.5.) muiden asioiden ohella katsauksen Mätäjoen liuotinvuodosta.
Ympäristökeskuksen mukaan Mätäjokeen vuotanut liuotin on Shellsol A 100, joka on tyypiltään kevytaromaattinen liuotinbensiini. Liuotinta arvioidaan päässeen jokeen noin 500–1 000 litraa, mahdollisesti jopa 1000–2000 litraa.
Liuotin pääsi Mätäjokeen sadevesiviemärin kautta. Kemikaali on peräisin Teknoksen maalitehtaalta. Liuotinbensiini on myrkyllistä vesieliöille, mutta haihtuu vedestä melko nopeasti.
Kuolleita kaloja on arvioiden mukaan mahdollisesti jopa kymmeniätuhansia. Eläviä kaloja ei ole. Surullista.
Kävin paikalla itsekin tiistaina heti ympäristölautakunnan kokouksen jälkeen. Kuolleita kaloja oli paljon ja liuottimen haju oli muutamassa kohtaa edelleen voimakas. Lokit parveilivat paikalla ja joukkoon oli eksynyt myös yksi sorsa. Ympäristökeskus kuitenkin arvioi, että linnuille ei aiheudu merkittävää vaaraa. Yhtään kuollutta lintua ei alueella näkynyt.
Mitä sitten pitäisi tehdä seuraavaksi? Ohessa kolmen kohdan ohjelma:
– Puhdistetaan Mätäjoki ja pelastetaan se mitä pelastettavissa on.
– Varmistetaan, että saastuttaja maksaa ja hoitaa Mätäjoen ennallistamisen.
– Varmistetaan, että vastaavaa ei tapahdu jatkossa.
Ympäristökeskuksen johtava tutkija Jari-Pekka Pääkkönen arvioi, että Mätäjoen kalojen kuolinsyinä lienevät sekä tukehtuminen että liuottimen aiheuttama myrkytys. Kuolleiden kalojen joukossa oli taimenten lisäksi mm. pienempiä särkikaloja ja muita lajeja. Ympäristövahingosta aiheutuu haittaa kaloille, kalanpoikasille ja pohjaeläimille sekä laajemmin koko puron eliöstölle.
Ympäristökeskukselle tieto onnettomuudesta tuli maanantaina klo 19.59. Näytteet on otettu ja niiden tulokset saadaan lähipäivinä. Viranomaisyhteistyö on toiminut hyvin. Toistaiseksi on mahdotonta sanoa, mitä tapauksesta opitaan ja mihin toimenpiteisiin onnettomuus lopulta johtaa. Auki on esimerkiksi se, miten Teknos tulee korvaamaan aiheuttamansa vahingon.
Tiedotteessaan Teknos on luvannut osallistua omalla kustannuksellaan vaurioiden korjaamiseen ja kalakantojen elvyttämiseen. Erityisen harmillista on tietysti se, että Mätäjoella on tehty töitä vapaaehtoisvoimin neljä vuotta, jotta joelle saataisiin elinvoimainen taimenkanta. Nyt tämä vuosien työ on valunut hukkaan.
Kannattaa käydä katsomassa myös Tuomas Heinosen blogi aiheesta: Ympäristötuho Helsingin Mätäjoella 20.5.2013
Teknos on kertonut että havaitsivat vuodon parin tunnin jälkeen ja sulkivat sen. Missään ei ole lukenut että mitä Teknos teki sitten? Onko sinulla tietoa siitä ilmoittiko Teknos välittömästi vuodon havaittuaan siitä eteenpäin saaden rattaat pyörimään tuhojen pienentämiseksi vai vaikenivatko he tapahtuneesta ”toivottavasti kukaan ei huomaa” -tyylillä ? Vaiko vasta hätäkeskukseen tulleet puhelut ulkoilijoilta toivat tämän viranomaisten tietoon?
Hei Tuomas
En osaa sanoa. Tuo kannattaa varmistaa soittamalla suoraan Teknokselle. Teknoksen tiedotteessa oli yhteystiedot. Omien tietojeni valossa näyttää kuitenkin ikävästi siltä, että ongelman havaitsi ensimmäisenä alueella liikkuvat ihmiset. Ympäristökeskukseen tieto tuli SYKE:n päivystyksen kautta vasta maanantaina klo 19.59.
Parhain terveisin
-Leo
Mediassa kuullun mukaan kyseessä on inhimillinen erehdys. Näitä haitallisia aineita sisältävien säiliöiden ja putkistojen sijoittamista pitää valvoa. Sama tapahtui Nokian vesilaitoksella. Oli rakenteellinen mahdollisuus sekoittaa juomavesi ulosteveteen. Haitallisten kemiallisten aineiden kanssa näytttää olevan sama tilanne. Huleveden virtaukset viemäreihin muodostavat jatkossakin saman riskin esimerkiksi onnettomuuksien yhteydessä. Mielestäni tämä on rakennusvalvonnan ja ympäristöviranomaisten asia. Ilman kemikaaleja emme voi elää.