Ympäristölautakunta 2.4.2013: Katsaus Helsingin ympäristön tilaan

Leo Stranius ja hiilinieluYmpäristölautakunta kokoontui heti pääsiäisen jälkeen ti 2.4.2013 klo 16.15. Kaikki asiat menivät esityslistan mukaan ja kokous oli alle ohi tunnissa.

Esityslista täällä.

Kaikkein kiinnostavin oli uunituore raportti Helsingin ympäristön tilasta.

Hyvä tiivistys aiheesta löytyy ympäristökeskuksen tiedotteessa: Helsingillä haasteita ympäristön tilan parantamisessa

Tässä muutamia poimintoja:

– Helsingin kasvihuonekaasupäästöt ovat vuosina 1990–2011 pienentyneet 15 prosentilla. Helsingin energiankulutuksen kasvu on pysähtynyt ja asukaskohtainen kulutus on kääntynyt laskuun.
– Ilmanlaatuongelmia aiheuttavat liikenteen päästöt ja liikenteen nostattama katupöly sekä alueelle kaukokulkeutuvat pienhiukkaset ja otsoni.
– Tieliikenne on merkittävin meluhaittojen aiheuttaja Helsingissä. Noin 40 prosenttia helsinkiläisistä asuu alueilla, joilla tieliikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso on yli 55 dB.
– Jätevesien puhdistus ja joukkoliikenne on kaupungissa maailman mittakaavassakin huipputasolla.
– Luonnonsuojelualueita Helsingissä on yhteensä 50 kappaletta, mutta ne ovat pääsääntöisesti kooltaan pieniä.

Raportti löytyy kokonaisuudessaan täältä.

Alla esityslista ja päätökset tarkemmin.

***

YMPÄRISTÖJOHTAJA

1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

2 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä.

3 Ympäristökeskuksen toimintakertomus vuodelta 2012

Ympäristölautakunta päätti antaa ympäristökeskuksen toimintakertomuksen 2012 tiedoksi kaupunginhallitukselle. Kertomus ympäristökeskuksen vuoden 2012 toiminnasta löytyy täältä.

YMPÄRISTÖNSUOJELU- JA TUTKIMUSYKSIKKÖ

1 Katsaus Helsingin ympäristön tilaan 2012

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi julkaisun Katsaus Helsingin ympäristön tilaan 2012 (Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 15/2012)

2 Lausunto kaupunginhallitukselle biopolttoaineiden lisääminen Helsingin energiatuotannossa ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta

Hankkeesta vastaavan Helsingin Energian ympäristövaikutusten arviointiohjelma on luettavissa Helsingin Energian sivuilla.

Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan kolmea vaihtoehtoa:

– Vuosaareen rakennettaan uusi monipolttoainevoimalaitos, joka voi käyttää 0-100 % biopolttoaineita.
– Hanasaaren B- ja Salmisaaren B-voimalaitosten biopolttoaineiden osuus polttoaineesta on 40 %.
– Hanasaaren B- ja Salmisaaren B-voimalaitosten biopolttoaineiden osuus polttoaineesta on 5−10 % (0+ vaihtoehto).

Ympäristölautakunta esitti YVA-ohjelmaan tarkennuksia koskien mm. seuraavia seikkoja: ilmastovaikutukset, Ilmanlaatu-, melu- ja liikenteen vaikutukset, luontovaikutukset, maankäyttö sekä epävarmuudet ja oletukset.

Lisää täällä.

3 Lausunto toivomusponnesta koskien selvitystä Suomen sisäisen yhteistyön lisäämisestä Itämeren suojelussa. (Jarmo Nieminen)

Ympäristölautakunta päätti antaa asiasta seuraavan lausunnon.

4 Ympäristönsuojelumääräysten noudattaminen rakennustyömailla Helsingin kaupungin alueella

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi julkaisun Eeva Summanen: Ympäristönsuojelumääräysten noudattaminen rakennustyömailla Helsingin kaupungin alueella. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 4/2013.

YMPÄRISTÖVALVONTAYKSIKKÖ

1 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä.

2 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös MT Computers Oy:n ympäristölupahakemuksesta

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen 12.3.2013, nro 52/2013/1, ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisista MP-IT Computers Oy:n lupahakemuksista, joka koski sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanottoa ja käsittelyä. Samalla ympäristölautakunta toteaa, ettei päätös anna aihetta muihin toimenpiteisiin.

3 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Vantaan Energia Oy:n ympäristölupahakemuksesta

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen 11.3.2013 Nro 51/2013/1, ympäristönsuojelulain mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan toiminnan olennaista muuttamista. Samalla ympäristölautakunta totesi, ettei päätös anna aihetta muihin toimenpiteisiin.

4 Uudenmaan ELY-keskuksen kaksi meluilmoituspäätöstä koskien Länsimetro Oy:n louhintatöitä Lauttasaaressa ja Koivusaaressa

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen 20.3.2013 antamat kaksi päätöstä, UUDELY/174/07.00/2010 ja UUDELY/175/07.00/2010, jotka koskevat Länsimetro Oy:n ympäristönsuojelulain 60 §:n mukaista ilmoitusta (meluilmoitus) Lauttasaaressa ja Koivusaaressa tehtävistä metrotunnelin louhintatöistä.

Samalla ympäristölautakunta päätti, etteivät päätökset anna aihetta muihin toimenpiteisiin. Ympäristökeskus antoi asiasta lausunnon Uudenmaan ELY-keskukselle 12.3.2013.

5 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle Helsingin Energian Vuosaaren voimalaitoksen ympäristölupamääräysten tarkistamisesta

Ympäristölautakunta päätti antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon Helsingin Energian Vuosaaren voimalaitoksen ympäristölupapäätöksen lupamääräysten tarkistamisesta.

Ympäristölautakunta katsoo, että Helsingin Energian Vuosaaren voimalaitoksen ympäristölupapäätöksen lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus täyttää lupahakemukselta kohtuudella edellytettävät vaatimukset, joten laitoksen toimintaa sääteleviä lupamääräyksiä voidaan hakemuksen perusteella tarkistaa.

Ympäristölautakunta katsoo lisäksi, että hakijan esittämät ehdotukset uusiksi lupamääräyksiksi ovat pääosin oikein perusteltuja. Tämä koskee teollisuuspäästöjä säätelevän IE-direktiivin tulkintaa polttolaitoskokonaisuudesta ja direktiivin joustoelementin soveltamista kaukolämmön tuotantoon.

Ympäristölautakunta katsoo edelleen, että laitoksen nykyinen suppea-alueinen kalataloustarkkailuvelvoite tulee korvata hakijan esityksen mukaisesti Helsingin ja Espoon edustan merialueen yhteistarkkailulla.

Voimalaitosalueen öljyvaraston nykyinen suoja-allas on liian pieni yksivaippaisten öljysäiliöiden yhteistilavuuden ollessa 3000 ja suoja-altaan 600 kuutiometriä. Valvontaviranomaiset Uudenmaan ELY-keskus ja Helsingin kaupungin ympäristökeskus ovat laitoksen vuositarkastuksen yhteydessä edellyttäneet varastoalueen saattamista määräysten mukaiseksi. Tätä koskeva selvitys tuli sisällyttää lupamääräysten tarkistamista koskevaan hakemukseen. Hakija on teettänyt selvityksen ja esittää, että suoja-allasasia ratkaistaan vasta, kun Seveso III -direktiivi korvaa Seveso II –direktiivin, mahdollisesti vuonna 2015. Direktiivin tavoitteena on estää vaarallisista aineista aiheutuvat suuronnettomuudet ja rajoittaa onnettomuuksien ihmiselle ja ympäristölle aiheuttamia seurauksia. Ympäristölautakunta katsoo, että hakijan esitys ei ole perusteltu, vaan suoja-allas on viipymättä saatettava määräysten mukaiseksi. Siihen asti varastoitavan öljyn määrä tulee rajoittaa nykyisen suoja-altaan vetoisuuden mukaiseksi.

YMPÄRISTÖTERVEYSYKSIKKÖ

1 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä.

PUHEENJOHTAJA

1 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen

Esityksen mukaan.

YMPÄRISTÖJOHTAJA

4 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Esityksen mukaan

2 kommenttia artikkeliin ”Ympäristölautakunta 2.4.2013: Katsaus Helsingin ympäristön tilaan”

  1. Helsingin vedenpuhdistus ei ole missään nimessä kelvollisella tasolla, vaikka pärjäisi vertailussa kansainvälisesti. Parannuksia lupaillaan, mutta niin on lupailtu aieminkin. Linkissä tutustumisen arvoista, varsinkin Virhon puheenvuorossa. Muutenkin kannattaa tutustua Virhon omiin vuosiraportteihin Vantaanjoen tilasta ja jätevesipäästöistä, niin huomaa, että vesiluonto ei voi Helsingissä fantastisesti.

    http://www.vhvsy.fi/?p=seminaari&l=fi

    http://www.virtavesi.com/

    Nähtävästi Lapuanjoen vesivoimahankkeet kaatoi ainakin vähäksi aikaa saukko. On sangen kummallista, että pienvesivoimaa puuhataan yhä vihreyden nimissä, kuten paikallinen ELY perusteli, vaikka energiansäästön luulisi olevan jo valtavirtaa. Toivon todella, että kun tuulivoimaa rakennetaan, niin samalla luovutaan yhä uusien jokikohteiden valjastamisesta, koska mikään kalaporras ei korvaa padon tekemää tuhoa. Vähentää korkeintaan haittaa, jos edes toimii.

    Vantaanjoellakin on oma pato-ongelmansa heti suulla. Vanhankaupungin pato tuottaa ekosähköä noin 500 kotitaloudelle, mutta aiheuttaa samalla valtavan haitan vaelluskaloille. Sähköä syntyy siis vähemmän kuin yksi tuulivoimala tuottaisi. Viereisen haaran tekokoskesta pääsee kalaa ylös vain sopivalla vedenvirtaamalla, ja todella kuiva kesä uhkaa estää kalojen nousun kokonaan, kun vettä ei riitä koskeen ja ne ovat helppoa saalista kosken alla. Minusta 500 kotitalouden ”ekosähkö” on aivan liian pieni hyöty siitä, että kokonaismitaltaan yli 200 km vesistön luonnollinen toimivuus riskeerataan. Yksinkertaisesti tuo pato tulisi purkaa ja avata joki kokonaisuudessaan rakentamalla paikalle tekokoski. Samalla nykyisen kuolleen teollisuusmiljöön tilalle syntyisi urbaani luonto- ja kenties matkailukohde, kun ei enää tarvitsisi katsella päitänsä patoseinään hakkaavia taimenia, vaan sen sijaan voisi katsella niiden nousua koskea ylös. Minä en ainakaan osta lippua tuollaiseen museoon, tai mene edes ilmaiseksi. Nythän voimalamuseo ilmeisesti suljettiin yleisöltä, mutta jos pato purettaisiin, niin museonkin mielekkyys kasvaisi. On hullua, että nyt on museoitu tuollainen este vaelluskaloille, josta ei edes synny sitten millään mielekkäällä tavalla ekoksi nimitettävää. Ilmastoa tuolla ei pelasteta, mutta tuhotaan varma luonnonlisääntyminen uhanalaisilta meritaimenilta. Ohessa vielä patoseinään hyppiviä taimenia. Järkee, vai ei?

    http://vimeo.com/50751870

    Vastaa

Jätä kommentti

Tänään hyvää ja kevyttä pyörätreeniä vajaa pari tuntia. Eilen tunti hyötypyöräilyä, 1,5 tunnin kuntopiiri ja 1,5 tunnin uintitreeni. Aamuisin tietty venyttelyä ja seitsemän minuutin lihaskuntotreeni. Huomenna sitten juoksua! 

#triathlon @helsinkitriathlon
Tänään oli kiva päättää työviikko Helsingin tanssiopistolla @rauhatati kanssa! 🎉🔥
Tänään Sari Valton vieraana upean Elli Aaltosen kanssa keskustelemassa Yle Radio 1:n ohjelmassa Keskusteluja ihmisyydestä. Pääsimme pohtimaan 101 onnen päivää kirjani pohjalta elämän tarkoitusta, arvoja ja ajankäyttöä. 

”Jos tietäisit kuolevasi kolmen kuukauden päästä, miten käyttäisit viimeiset elonpäiväsi? Tekisitkö muutoksia ajankäyttöösi? Miten erottaa olennainen epäolennaisesta?”

https://areena.yle.fi/podcastit/1-72760580
Jippii! Tänään ilmestyi vihdoin mun uusi kirja 1,5 astetta parempi arki. Teos löytyy ääni- ja ekirjapalveluista sekä toki myös perinteisenä painettuna versiona kirjakaupoista tai kustantajan verkkokaupasta. 

Kirja kuvaa niitä valintoja, joita meidän on ilmastokriisin aikakaudella Suomen kaltaisissa yhteiskunnissa tehtävä. Iloinen uutinen on, että ilmastoystävällinen arki tekee planeetan ohella ennen kaikkea hyvää myös meille itsellemme!

#parempiarki #kirjat #kirjagram @gummeruskustannus
Revontulet! #koli
Ukko-Kolilla! #koli #ukkokoli
Rauhaa ja hyvää uutta vuotta kaikille! 

Mennyt vuosi onkin ollut aikamoinen. Teimme Third Rockissa noin sadalle yritykselle tai organisaatiolle noin 180 projektia. Palkkasimme seitsemän uutta asiantuntijaa ja liikevaihto kasvoi noin 50 % edellisestä vuodesta.

Omassa elämässä vuosi 2024 oli kaikkien aikojen paras liikuntavuosi. Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan, jota varten oli harjoiteltu koko alkuvuosi. Loppukesästä tein vielä pari puolimatkaa ja syksyllä 50-vuotissynttäripäivönä 50 km juoksun. Lisäksi vuoden aikana juoksin 12 puolimaratonia. Kuntoilua kertyi yhteensä 840 tuntia, keskimäärin noin 16 tuntia viikossa. 

Alkuvuonna ilmestyi 101 onnen päivää kirja ja joulun alla posti toi kotiin uuden kirjani 1,5 astetta parempi arki, joka ilmestyy heti tammikuun alussa 2025. Uusi ilmastoteos on viides kirjani. 

50-vuotissyntymäpäiväjuhlien järjestämisen sijaan päätin, että käyn seuraavan vuoden ajan joka viikko lounaalla ystävieni kanssa keskustelemaan elämän tarkoituksesta.

Kuntapolitiikan luottamustehtäviä varavaltuutetun lisäksi on ollut HSY:n ja Uudenmaan liiton hallituksissa sekä Uudenmaan liiton maakunnan yhteistyöryhmässä. Lisäksi olen saanut tehdä hiukan vapaaehtoistyötä eläinten oikeuksien puolesta Animalian hallituksessa. Kirsi Vuorisen kanssa olemme tehneet vuoden aikana yhteensä 21 jaksoa kestävyysmuutos-podcastia. 

Kaiken kaikkiaan vuoden aikana kertyi 929 kokousta ja 67 kotimaan matkapäivää. Ei yhtään laiva- tai lentomatkaa. Yhteensä 208 luettua tai kuunneltua kirjaa. Lisäksi lahjoitimme puolison kanssa vuoden aikana 9065 euroa eli noin kahdeksan prosenttia nettotuloistamme hyväntekeväisyyteen. Päivittäiset Duolingo-harjoitukset ruotsin ja espanjan osalta vaihtuivat nuottien harjoittelemiseen. Duolingo-harjoituksen tein jokapäivä ja putki on jatkunut nyt 1688 päivää. 

Kaiken kaikkiaan tämä on ollut henkilökohtaisesti erinomainen vuosi kun ei ole ollut kiire mihinkään ja on saanut tehdä juuri niitä asioita, joita on halunnutkin tehdä. Vuoden vaihteen saan olla Kolilla perheen ja ystävien kanssa.
Kyllä Turussakin osataan tehdä hyvää pyöräkatua!
Hyvää joulua!
Posti toi kotiovelle parhaan joululahjan! Uuden kirjani 1,5 astetta parempi arki - miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi. 

Unboxing-videon kuvasi ja editoi 10-vuotias lapseni. 

#unboxing #parempiarki #kirja @gummeruskustannus
Tietokirjailija ja vaikuttaja Leo Straniuksen 1,5 astetta parempi arki – Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnelliseksi(Gummerus) on konkreettinen opaskirja, joka auttaa valitsemaan viisaammin ja voimaan paremmin. Kirjassaan Stranius havainnollistaa esimerkein, miksi tiivis asuminen, minimalistinen kuluttaminen, vegaaninen ruokavalio ja muut ilmastoystävälliset valinnat eivät merkitse raskasta ja kurjaa elämää, vaan tekevät hyvää meille itsellemme.

Mitä hyötyä on siitä, että omistaa vain vähän tavaraa? Miten tehdä ilmastoystävällinen pikalounas etätyöpäivän keskellä? Miten arvioida oman toiminnan päästöjä ja vaikuttavuutta? Leo Stranius antaa uutuuskirjassaan 1,5 astetta parempi arki välineitä oman hiilijalanjäljen pienentämiseen avaamalla konkreettisia hiililaskelmia arjen eri valinnoista.

”1,5 asteen kanssa linjassa oleva arki on monella tavalla hyvää. Kun elää omien arvojensa mukaan ja tekee itseään suurempia ja planeetan kannalta merkityksellisiä asioita, kasvattaa henkistä hyvinvointiaan ja vahvistaa omaa mielenterveyttään. Näin ei tarvitse elää jatkuvassa ristiriidassa sen kanssa mitä tietää ja mitä tekee”, Stranius kirjoittaa kirjassaan.

Straniuksen mukaan päästötavoitteiden mukainen arki tuo elämään levollisuutta ja onnellisuutta. Myös henkilökohtainen varallisuus kasvaa, kun kuluttaa vähemmän.

”Monet asiat ovat paljon yksinkertaisempia ja helpompia, kun turhat asiat rajautuvat arjesta kokonaan pois häiritsemästä. Ravintolassa ja kaupassa valinnat ovat selkeitä. Lomamatkat ja siirtyminen paikasta toiseen tapahtuvat selkeiden periaatteiden mukaan. Yksinkertaisuus, tehokkuus ja taloudellisuus sekä terveellisyys yhdistyvät kauniilla tavalla hyväksi kokonaisuudeksi”, Stranius kirjoittaa.

”Voisiko 1,5 asteen ilmastoystävällinen arki näyttää yhä useammalle houkuttelevammalta, jos se kehystettäisiin hyveellisyyden ja pyyteettömyyden sijaan oman edun tavoittelulla? Itsekkyydellä. Siitähän tässä kaikessa lopulta on kysymys: siitä, että meillä kaikilla olisi paljon nykyistä parempi elämä.”
Mistä voimaa vastuullisuustyöhön multikriisien aikakaudella? Tietysti työskentelystä planeetan puolesta! Aika hieno loikka ollaan tehty Third Rockissa viimeisen reilun neljän vuoden aikana. 

”Third Rock on muuttunut neljässä vuodessa kolmen ihmisen pienestä ja intohimoisesta vastuullisuuspalveluita tarjoavasta yrityksestä jo 17 asiantuntijan vaikuttavaksi yhteisöksi. Vuoden 2024 aikana olemme palvelleet peräti 96 yritystä tai organisaatiota 156 projektin muodossa.”

https://thirdrock.fi/mista-voimaa-vastuullistyohon-multikriisien-aikakaudella/