Ympäristölautakunta 2.4.2013: Katsaus Helsingin ympäristön tilaan

Leo Stranius ja hiilinieluYmpäristölautakunta kokoontui heti pääsiäisen jälkeen ti 2.4.2013 klo 16.15. Kaikki asiat menivät esityslistan mukaan ja kokous oli alle ohi tunnissa.

Esityslista täällä.

Kaikkein kiinnostavin oli uunituore raportti Helsingin ympäristön tilasta.

Hyvä tiivistys aiheesta löytyy ympäristökeskuksen tiedotteessa: Helsingillä haasteita ympäristön tilan parantamisessa

Tässä muutamia poimintoja:

– Helsingin kasvihuonekaasupäästöt ovat vuosina 1990–2011 pienentyneet 15 prosentilla. Helsingin energiankulutuksen kasvu on pysähtynyt ja asukaskohtainen kulutus on kääntynyt laskuun.
– Ilmanlaatuongelmia aiheuttavat liikenteen päästöt ja liikenteen nostattama katupöly sekä alueelle kaukokulkeutuvat pienhiukkaset ja otsoni.
– Tieliikenne on merkittävin meluhaittojen aiheuttaja Helsingissä. Noin 40 prosenttia helsinkiläisistä asuu alueilla, joilla tieliikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso on yli 55 dB.
– Jätevesien puhdistus ja joukkoliikenne on kaupungissa maailman mittakaavassakin huipputasolla.
– Luonnonsuojelualueita Helsingissä on yhteensä 50 kappaletta, mutta ne ovat pääsääntöisesti kooltaan pieniä.

Raportti löytyy kokonaisuudessaan täältä.

Alla esityslista ja päätökset tarkemmin.

***

YMPÄRISTÖJOHTAJA

1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

2 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä.

3 Ympäristökeskuksen toimintakertomus vuodelta 2012

Ympäristölautakunta päätti antaa ympäristökeskuksen toimintakertomuksen 2012 tiedoksi kaupunginhallitukselle. Kertomus ympäristökeskuksen vuoden 2012 toiminnasta löytyy täältä.

YMPÄRISTÖNSUOJELU- JA TUTKIMUSYKSIKKÖ

1 Katsaus Helsingin ympäristön tilaan 2012

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi julkaisun Katsaus Helsingin ympäristön tilaan 2012 (Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 15/2012)

2 Lausunto kaupunginhallitukselle biopolttoaineiden lisääminen Helsingin energiatuotannossa ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta

Hankkeesta vastaavan Helsingin Energian ympäristövaikutusten arviointiohjelma on luettavissa Helsingin Energian sivuilla.

Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan kolmea vaihtoehtoa:

– Vuosaareen rakennettaan uusi monipolttoainevoimalaitos, joka voi käyttää 0-100 % biopolttoaineita.
– Hanasaaren B- ja Salmisaaren B-voimalaitosten biopolttoaineiden osuus polttoaineesta on 40 %.
– Hanasaaren B- ja Salmisaaren B-voimalaitosten biopolttoaineiden osuus polttoaineesta on 5−10 % (0+ vaihtoehto).

Ympäristölautakunta esitti YVA-ohjelmaan tarkennuksia koskien mm. seuraavia seikkoja: ilmastovaikutukset, Ilmanlaatu-, melu- ja liikenteen vaikutukset, luontovaikutukset, maankäyttö sekä epävarmuudet ja oletukset.

Lisää täällä.

3 Lausunto toivomusponnesta koskien selvitystä Suomen sisäisen yhteistyön lisäämisestä Itämeren suojelussa. (Jarmo Nieminen)

Ympäristölautakunta päätti antaa asiasta seuraavan lausunnon.

4 Ympäristönsuojelumääräysten noudattaminen rakennustyömailla Helsingin kaupungin alueella

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi julkaisun Eeva Summanen: Ympäristönsuojelumääräysten noudattaminen rakennustyömailla Helsingin kaupungin alueella. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 4/2013.

YMPÄRISTÖVALVONTAYKSIKKÖ

1 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä.

2 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös MT Computers Oy:n ympäristölupahakemuksesta

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen 12.3.2013, nro 52/2013/1, ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisista MP-IT Computers Oy:n lupahakemuksista, joka koski sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanottoa ja käsittelyä. Samalla ympäristölautakunta toteaa, ettei päätös anna aihetta muihin toimenpiteisiin.

3 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Vantaan Energia Oy:n ympäristölupahakemuksesta

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen 11.3.2013 Nro 51/2013/1, ympäristönsuojelulain mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan toiminnan olennaista muuttamista. Samalla ympäristölautakunta totesi, ettei päätös anna aihetta muihin toimenpiteisiin.

4 Uudenmaan ELY-keskuksen kaksi meluilmoituspäätöstä koskien Länsimetro Oy:n louhintatöitä Lauttasaaressa ja Koivusaaressa

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen 20.3.2013 antamat kaksi päätöstä, UUDELY/174/07.00/2010 ja UUDELY/175/07.00/2010, jotka koskevat Länsimetro Oy:n ympäristönsuojelulain 60 §:n mukaista ilmoitusta (meluilmoitus) Lauttasaaressa ja Koivusaaressa tehtävistä metrotunnelin louhintatöistä.

Samalla ympäristölautakunta päätti, etteivät päätökset anna aihetta muihin toimenpiteisiin. Ympäristökeskus antoi asiasta lausunnon Uudenmaan ELY-keskukselle 12.3.2013.

5 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle Helsingin Energian Vuosaaren voimalaitoksen ympäristölupamääräysten tarkistamisesta

Ympäristölautakunta päätti antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon Helsingin Energian Vuosaaren voimalaitoksen ympäristölupapäätöksen lupamääräysten tarkistamisesta.

Ympäristölautakunta katsoo, että Helsingin Energian Vuosaaren voimalaitoksen ympäristölupapäätöksen lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus täyttää lupahakemukselta kohtuudella edellytettävät vaatimukset, joten laitoksen toimintaa sääteleviä lupamääräyksiä voidaan hakemuksen perusteella tarkistaa.

Ympäristölautakunta katsoo lisäksi, että hakijan esittämät ehdotukset uusiksi lupamääräyksiksi ovat pääosin oikein perusteltuja. Tämä koskee teollisuuspäästöjä säätelevän IE-direktiivin tulkintaa polttolaitoskokonaisuudesta ja direktiivin joustoelementin soveltamista kaukolämmön tuotantoon.

Ympäristölautakunta katsoo edelleen, että laitoksen nykyinen suppea-alueinen kalataloustarkkailuvelvoite tulee korvata hakijan esityksen mukaisesti Helsingin ja Espoon edustan merialueen yhteistarkkailulla.

Voimalaitosalueen öljyvaraston nykyinen suoja-allas on liian pieni yksivaippaisten öljysäiliöiden yhteistilavuuden ollessa 3000 ja suoja-altaan 600 kuutiometriä. Valvontaviranomaiset Uudenmaan ELY-keskus ja Helsingin kaupungin ympäristökeskus ovat laitoksen vuositarkastuksen yhteydessä edellyttäneet varastoalueen saattamista määräysten mukaiseksi. Tätä koskeva selvitys tuli sisällyttää lupamääräysten tarkistamista koskevaan hakemukseen. Hakija on teettänyt selvityksen ja esittää, että suoja-allasasia ratkaistaan vasta, kun Seveso III -direktiivi korvaa Seveso II –direktiivin, mahdollisesti vuonna 2015. Direktiivin tavoitteena on estää vaarallisista aineista aiheutuvat suuronnettomuudet ja rajoittaa onnettomuuksien ihmiselle ja ympäristölle aiheuttamia seurauksia. Ympäristölautakunta katsoo, että hakijan esitys ei ole perusteltu, vaan suoja-allas on viipymättä saatettava määräysten mukaiseksi. Siihen asti varastoitavan öljyn määrä tulee rajoittaa nykyisen suoja-altaan vetoisuuden mukaiseksi.

YMPÄRISTÖTERVEYSYKSIKKÖ

1 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä.

PUHEENJOHTAJA

1 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen

Esityksen mukaan.

YMPÄRISTÖJOHTAJA

4 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Esityksen mukaan

2 kommenttia artikkeliin ”Ympäristölautakunta 2.4.2013: Katsaus Helsingin ympäristön tilaan”

  1. Kiitos selkeästä raportoinnista. Piristävää, että hyviäkin uutisia!

  2. Helsingin vedenpuhdistus ei ole missään nimessä kelvollisella tasolla, vaikka pärjäisi vertailussa kansainvälisesti. Parannuksia lupaillaan, mutta niin on lupailtu aieminkin. Linkissä tutustumisen arvoista, varsinkin Virhon puheenvuorossa. Muutenkin kannattaa tutustua Virhon omiin vuosiraportteihin Vantaanjoen tilasta ja jätevesipäästöistä, niin huomaa, että vesiluonto ei voi Helsingissä fantastisesti.

    http://www.vhvsy.fi/?p=seminaari&l=fi

    http://www.virtavesi.com/

    Nähtävästi Lapuanjoen vesivoimahankkeet kaatoi ainakin vähäksi aikaa saukko. On sangen kummallista, että pienvesivoimaa puuhataan yhä vihreyden nimissä, kuten paikallinen ELY perusteli, vaikka energiansäästön luulisi olevan jo valtavirtaa. Toivon todella, että kun tuulivoimaa rakennetaan, niin samalla luovutaan yhä uusien jokikohteiden valjastamisesta, koska mikään kalaporras ei korvaa padon tekemää tuhoa. Vähentää korkeintaan haittaa, jos edes toimii.

    Vantaanjoellakin on oma pato-ongelmansa heti suulla. Vanhankaupungin pato tuottaa ekosähköä noin 500 kotitaloudelle, mutta aiheuttaa samalla valtavan haitan vaelluskaloille. Sähköä syntyy siis vähemmän kuin yksi tuulivoimala tuottaisi. Viereisen haaran tekokoskesta pääsee kalaa ylös vain sopivalla vedenvirtaamalla, ja todella kuiva kesä uhkaa estää kalojen nousun kokonaan, kun vettä ei riitä koskeen ja ne ovat helppoa saalista kosken alla. Minusta 500 kotitalouden ”ekosähkö” on aivan liian pieni hyöty siitä, että kokonaismitaltaan yli 200 km vesistön luonnollinen toimivuus riskeerataan. Yksinkertaisesti tuo pato tulisi purkaa ja avata joki kokonaisuudessaan rakentamalla paikalle tekokoski. Samalla nykyisen kuolleen teollisuusmiljöön tilalle syntyisi urbaani luonto- ja kenties matkailukohde, kun ei enää tarvitsisi katsella päitänsä patoseinään hakkaavia taimenia, vaan sen sijaan voisi katsella niiden nousua koskea ylös. Minä en ainakaan osta lippua tuollaiseen museoon, tai mene edes ilmaiseksi. Nythän voimalamuseo ilmeisesti suljettiin yleisöltä, mutta jos pato purettaisiin, niin museonkin mielekkyys kasvaisi. On hullua, että nyt on museoitu tuollainen este vaelluskaloille, josta ei edes synny sitten millään mielekkäällä tavalla ekoksi nimitettävää. Ilmastoa tuolla ei pelasteta, mutta tuhotaan varma luonnonlisääntyminen uhanalaisilta meritaimenilta. Ohessa vielä patoseinään hyppiviä taimenia. Järkee, vai ei?

    http://vimeo.com/50751870

Kommentointi on suljettu.

Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi  arkea vasta 2007. 

Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna?

Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin: 
https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Seuraa minua Instagramissa