Ympäristölautakunta 2.4.2013: Katsaus Helsingin ympäristön tilaan

Leo Stranius ja hiilinieluYmpäristölautakunta kokoontui heti pääsiäisen jälkeen ti 2.4.2013 klo 16.15. Kaikki asiat menivät esityslistan mukaan ja kokous oli alle ohi tunnissa.

Esityslista täällä.

Kaikkein kiinnostavin oli uunituore raportti Helsingin ympäristön tilasta.

Hyvä tiivistys aiheesta löytyy ympäristökeskuksen tiedotteessa: Helsingillä haasteita ympäristön tilan parantamisessa

Tässä muutamia poimintoja:

– Helsingin kasvihuonekaasupäästöt ovat vuosina 1990–2011 pienentyneet 15 prosentilla. Helsingin energiankulutuksen kasvu on pysähtynyt ja asukaskohtainen kulutus on kääntynyt laskuun.
– Ilmanlaatuongelmia aiheuttavat liikenteen päästöt ja liikenteen nostattama katupöly sekä alueelle kaukokulkeutuvat pienhiukkaset ja otsoni.
– Tieliikenne on merkittävin meluhaittojen aiheuttaja Helsingissä. Noin 40 prosenttia helsinkiläisistä asuu alueilla, joilla tieliikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso on yli 55 dB.
– Jätevesien puhdistus ja joukkoliikenne on kaupungissa maailman mittakaavassakin huipputasolla.
– Luonnonsuojelualueita Helsingissä on yhteensä 50 kappaletta, mutta ne ovat pääsääntöisesti kooltaan pieniä.

Raportti löytyy kokonaisuudessaan täältä.

Alla esityslista ja päätökset tarkemmin.

***

YMPÄRISTÖJOHTAJA

1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

2 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä.

3 Ympäristökeskuksen toimintakertomus vuodelta 2012

Ympäristölautakunta päätti antaa ympäristökeskuksen toimintakertomuksen 2012 tiedoksi kaupunginhallitukselle. Kertomus ympäristökeskuksen vuoden 2012 toiminnasta löytyy täältä.

YMPÄRISTÖNSUOJELU- JA TUTKIMUSYKSIKKÖ

1 Katsaus Helsingin ympäristön tilaan 2012

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi julkaisun Katsaus Helsingin ympäristön tilaan 2012 (Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 15/2012)

2 Lausunto kaupunginhallitukselle biopolttoaineiden lisääminen Helsingin energiatuotannossa ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta

Hankkeesta vastaavan Helsingin Energian ympäristövaikutusten arviointiohjelma on luettavissa Helsingin Energian sivuilla.

Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan kolmea vaihtoehtoa:

– Vuosaareen rakennettaan uusi monipolttoainevoimalaitos, joka voi käyttää 0-100 % biopolttoaineita.
– Hanasaaren B- ja Salmisaaren B-voimalaitosten biopolttoaineiden osuus polttoaineesta on 40 %.
– Hanasaaren B- ja Salmisaaren B-voimalaitosten biopolttoaineiden osuus polttoaineesta on 5−10 % (0+ vaihtoehto).

Ympäristölautakunta esitti YVA-ohjelmaan tarkennuksia koskien mm. seuraavia seikkoja: ilmastovaikutukset, Ilmanlaatu-, melu- ja liikenteen vaikutukset, luontovaikutukset, maankäyttö sekä epävarmuudet ja oletukset.

Lisää täällä.

3 Lausunto toivomusponnesta koskien selvitystä Suomen sisäisen yhteistyön lisäämisestä Itämeren suojelussa. (Jarmo Nieminen)

Ympäristölautakunta päätti antaa asiasta seuraavan lausunnon.

4 Ympäristönsuojelumääräysten noudattaminen rakennustyömailla Helsingin kaupungin alueella

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi julkaisun Eeva Summanen: Ympäristönsuojelumääräysten noudattaminen rakennustyömailla Helsingin kaupungin alueella. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 4/2013.

YMPÄRISTÖVALVONTAYKSIKKÖ

1 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä.

2 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös MT Computers Oy:n ympäristölupahakemuksesta

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen 12.3.2013, nro 52/2013/1, ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisista MP-IT Computers Oy:n lupahakemuksista, joka koski sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanottoa ja käsittelyä. Samalla ympäristölautakunta toteaa, ettei päätös anna aihetta muihin toimenpiteisiin.

3 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Vantaan Energia Oy:n ympäristölupahakemuksesta

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen 11.3.2013 Nro 51/2013/1, ympäristönsuojelulain mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan toiminnan olennaista muuttamista. Samalla ympäristölautakunta totesi, ettei päätös anna aihetta muihin toimenpiteisiin.

4 Uudenmaan ELY-keskuksen kaksi meluilmoituspäätöstä koskien Länsimetro Oy:n louhintatöitä Lauttasaaressa ja Koivusaaressa

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen 20.3.2013 antamat kaksi päätöstä, UUDELY/174/07.00/2010 ja UUDELY/175/07.00/2010, jotka koskevat Länsimetro Oy:n ympäristönsuojelulain 60 §:n mukaista ilmoitusta (meluilmoitus) Lauttasaaressa ja Koivusaaressa tehtävistä metrotunnelin louhintatöistä.

Samalla ympäristölautakunta päätti, etteivät päätökset anna aihetta muihin toimenpiteisiin. Ympäristökeskus antoi asiasta lausunnon Uudenmaan ELY-keskukselle 12.3.2013.

5 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle Helsingin Energian Vuosaaren voimalaitoksen ympäristölupamääräysten tarkistamisesta

Ympäristölautakunta päätti antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon Helsingin Energian Vuosaaren voimalaitoksen ympäristölupapäätöksen lupamääräysten tarkistamisesta.

Ympäristölautakunta katsoo, että Helsingin Energian Vuosaaren voimalaitoksen ympäristölupapäätöksen lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus täyttää lupahakemukselta kohtuudella edellytettävät vaatimukset, joten laitoksen toimintaa sääteleviä lupamääräyksiä voidaan hakemuksen perusteella tarkistaa.

Ympäristölautakunta katsoo lisäksi, että hakijan esittämät ehdotukset uusiksi lupamääräyksiksi ovat pääosin oikein perusteltuja. Tämä koskee teollisuuspäästöjä säätelevän IE-direktiivin tulkintaa polttolaitoskokonaisuudesta ja direktiivin joustoelementin soveltamista kaukolämmön tuotantoon.

Ympäristölautakunta katsoo edelleen, että laitoksen nykyinen suppea-alueinen kalataloustarkkailuvelvoite tulee korvata hakijan esityksen mukaisesti Helsingin ja Espoon edustan merialueen yhteistarkkailulla.

Voimalaitosalueen öljyvaraston nykyinen suoja-allas on liian pieni yksivaippaisten öljysäiliöiden yhteistilavuuden ollessa 3000 ja suoja-altaan 600 kuutiometriä. Valvontaviranomaiset Uudenmaan ELY-keskus ja Helsingin kaupungin ympäristökeskus ovat laitoksen vuositarkastuksen yhteydessä edellyttäneet varastoalueen saattamista määräysten mukaiseksi. Tätä koskeva selvitys tuli sisällyttää lupamääräysten tarkistamista koskevaan hakemukseen. Hakija on teettänyt selvityksen ja esittää, että suoja-allasasia ratkaistaan vasta, kun Seveso III -direktiivi korvaa Seveso II –direktiivin, mahdollisesti vuonna 2015. Direktiivin tavoitteena on estää vaarallisista aineista aiheutuvat suuronnettomuudet ja rajoittaa onnettomuuksien ihmiselle ja ympäristölle aiheuttamia seurauksia. Ympäristölautakunta katsoo, että hakijan esitys ei ole perusteltu, vaan suoja-allas on viipymättä saatettava määräysten mukaiseksi. Siihen asti varastoitavan öljyn määrä tulee rajoittaa nykyisen suoja-altaan vetoisuuden mukaiseksi.

YMPÄRISTÖTERVEYSYKSIKKÖ

1 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä.

PUHEENJOHTAJA

1 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen

Esityksen mukaan.

YMPÄRISTÖJOHTAJA

4 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Esityksen mukaan

2 kommenttia artikkeliin ”Ympäristölautakunta 2.4.2013: Katsaus Helsingin ympäristön tilaan”

  1. Kiitos selkeästä raportoinnista. Piristävää, että hyviäkin uutisia!

  2. Helsingin vedenpuhdistus ei ole missään nimessä kelvollisella tasolla, vaikka pärjäisi vertailussa kansainvälisesti. Parannuksia lupaillaan, mutta niin on lupailtu aieminkin. Linkissä tutustumisen arvoista, varsinkin Virhon puheenvuorossa. Muutenkin kannattaa tutustua Virhon omiin vuosiraportteihin Vantaanjoen tilasta ja jätevesipäästöistä, niin huomaa, että vesiluonto ei voi Helsingissä fantastisesti.

    http://www.vhvsy.fi/?p=seminaari&l=fi

    http://www.virtavesi.com/

    Nähtävästi Lapuanjoen vesivoimahankkeet kaatoi ainakin vähäksi aikaa saukko. On sangen kummallista, että pienvesivoimaa puuhataan yhä vihreyden nimissä, kuten paikallinen ELY perusteli, vaikka energiansäästön luulisi olevan jo valtavirtaa. Toivon todella, että kun tuulivoimaa rakennetaan, niin samalla luovutaan yhä uusien jokikohteiden valjastamisesta, koska mikään kalaporras ei korvaa padon tekemää tuhoa. Vähentää korkeintaan haittaa, jos edes toimii.

    Vantaanjoellakin on oma pato-ongelmansa heti suulla. Vanhankaupungin pato tuottaa ekosähköä noin 500 kotitaloudelle, mutta aiheuttaa samalla valtavan haitan vaelluskaloille. Sähköä syntyy siis vähemmän kuin yksi tuulivoimala tuottaisi. Viereisen haaran tekokoskesta pääsee kalaa ylös vain sopivalla vedenvirtaamalla, ja todella kuiva kesä uhkaa estää kalojen nousun kokonaan, kun vettä ei riitä koskeen ja ne ovat helppoa saalista kosken alla. Minusta 500 kotitalouden ”ekosähkö” on aivan liian pieni hyöty siitä, että kokonaismitaltaan yli 200 km vesistön luonnollinen toimivuus riskeerataan. Yksinkertaisesti tuo pato tulisi purkaa ja avata joki kokonaisuudessaan rakentamalla paikalle tekokoski. Samalla nykyisen kuolleen teollisuusmiljöön tilalle syntyisi urbaani luonto- ja kenties matkailukohde, kun ei enää tarvitsisi katsella päitänsä patoseinään hakkaavia taimenia, vaan sen sijaan voisi katsella niiden nousua koskea ylös. Minä en ainakaan osta lippua tuollaiseen museoon, tai mene edes ilmaiseksi. Nythän voimalamuseo ilmeisesti suljettiin yleisöltä, mutta jos pato purettaisiin, niin museonkin mielekkyys kasvaisi. On hullua, että nyt on museoitu tuollainen este vaelluskaloille, josta ei edes synny sitten millään mielekkäällä tavalla ekoksi nimitettävää. Ilmastoa tuolla ei pelasteta, mutta tuhotaan varma luonnonlisääntyminen uhanalaisilta meritaimenilta. Ohessa vielä patoseinään hyppiviä taimenia. Järkee, vai ei?

    http://vimeo.com/50751870

Kommentointi on suljettu.

Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin