Oheinen kirjoitukseni hallituksen Energia- ja ilmastostrategiasta julkaistiin 24.4.2013 Tekniikka&Talous -lehden Energia-blogissa.
Hallituksen Energia- ja ilmastostrategia on tyhjän päällä
Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä energia- ja ilmastostrategiasta.
Strategian ”keskeisinä tavoitteina on varmistaa vuodelle 2020 asetettujen kansallisten tavoitteiden saavuttaminen sekä valmistella tietä kohti EU:n pitkän aikavälin energia- ja ilmastotavoitteita.”
Strategiaan on listattu yhteensä 131 toimenpidettä. Tämä pitää sisällään 11 linjausta, joissa määritellään miten öljyn osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta saadaan pudotettua alle 17 prosentin vuoteen 2025 mennessä.
Valitettavasti kokonaisuutena strategia on kunnianhimoton. Strategiassa lähdetään siitä, miten Suomi täyttää EU:n asettamat päästövähennystavoitteet mahdollisimman pienellä vaivalla. Samaan aikaan kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa niin EU kuin Suomikin ovat sitoutuneet rajoittamaan maapallon keskilämpötilan nousun kahteen asteeseen. Tässä tavoitteessa pysyminen edellyttäisi teollisuusmailta vähintään 25-40 prosentin päästövähennyksiä vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna.
Toki strategiassa on paljon hyvääkin. Ehkä vaikuttavimmat uudet linjaukset koskevat kivihiilestä luopumista vuoteen 2025 mennessä ja öljyn käytön vähentämiselle asetettua määrällistä tavoitetta. Myös turpeen energiakäytön vähentäminen kolmanneksella vuoteen 2025 on tärkeä avaus. Näiden lisäksi maakaasun käyttöä aiotaan korvata vähintään 10 prosenttia kotimaisesta puusta valmistetulla synteettisellä maakaasulla vuoteen 2025 mennessä. Hyvänä yksittäisenä tavoitekokonaisuutena strategiassa voi pitää myös pienimuotoisen sähköntuotannon edistämistä.
Yksityiskohtaisemmin strategiaa lukiessa siitä voi havaita kuitenkin kolme vakavaa heikkoutta.
Ensinnäkin strategiassa lähdetään siitä, että vain yksi kaiken kattava ohjauskeino olisi järkevin ja kustannustehokkain. Toisekseen luotetaan siihen, että suunnitteilla olevat ydinvoimahankkeet toteutuvat. Ja kolmanneksi toimenpide-ehdotukset ovat suurimmaksi osaksi pelkkiä julistuksia tai informaatio-ohjausta uuden lainsäädännön tai taloudellisten ohjauskeinojen jäädessä selvään vähemmistöön samalla kun vastuutahoja ei ole nimetty juuri lainkaan.
Ongelma 1: Luotetaan yhteen ohjauskeinoon. Strategiassa lähdetään siitä, että ”Ainoastaan yhden ohjausvaikutuksiltaan suunnitellusti toimivan tavoitteen eli päästövähennystavoitteen asettaminen johtaa todennäköisesti parhaimpaan kustannustehokkuuteen.” Tämä ajattelu johtaa ojasta allikkoon silloin, jos tuo yksi tavoite tai toimenpide asetetaan väärin. Kaksoissääntelyä tarvittaisiin juuri sellaisessa tilanteessa, jossa isoja muutoksia pitää saada aikaan nopeasti. Ilmastonmuutos on hyvä esimerkki ympäristöongelmasta, jonka ratkaisemiseksi pitäisi ottaa käyttöön laaja valikoima erilaisia ohjauskeinoja päästöjen vähentämiseksi. Meillä ei ole yksinkertaiseksi aikaa vuoteen 2020 mennessä kokeilla ohjauskeinoja yksi kerrallaan. Esimerkiksi päästöoikeuksien runsaskätisen allokaation takia tällä hetkellä ei olisi kannustimia vähähiilisiin investointeihin lainkaan, jos meillä ei olisi samaan aikaan EU:n uusiutuvien ja energiatehokkuuden tavoitteita.
Ongelma 2: Luotetaan ydinvoimaan. Strategiassa lähdetään siitä, että Suomen kasvihuonekaasupäästöt laskevat voimakkaasti vasta 2020-luvun alkupuolella kun periaatepäätöslupien mukaisen ydinvoimalaitokset valmistuvat. Mikäli käy kuitenkin niin, että esimerkiksi Fennovoima ja OL4-ydinvoimalaitokset jäävät rakentamatta, on strategia tyhjällä pohjalla.
Ongelma 3: Linjauksista puuttuu uusi lainsäädäntö ja taloudelliset ohjauskeinot. Strategian 131 linjauksesta vain viisi koskee lainsäädäntöä ja kuusi taloudellisia ohjauskeinoja. Sen sijaan informaatio-ohjaukseen tai julistuksiin perustuu 49 linjausta ja selvitysten tai tietopohjan kartuttamiseen 27 linjausta. Yhteensä 44 linjauksesta ei voi havaita mitään konkreettista toimenpidettä.
Alla olevaan taulukkoon olen laskenut miten strategian 131 linjausta jakautuvat (*):
| Uutta sääntelyä/lainsäädäntöä | 5 |
| Taloudellisia ohjauskeinoja | 6 |
| Informaatio-ohjausta, strategioita tai julistuksia | 49 |
| Selvitetään/tutkitaan/arvioidaan | 27 |
| Ei keinoa | 44 |
| Yhteensä | 131 |
(*) Osa linjauksista on vaikea kategorisoida mihinkään. Siispä pidätän itselläni oikeuden muutoksiin ja kehotan tarkkanäköistä lukijaa tekemään oman arvion/laskelman luokituksesta, niin halutessaan.
Ylipäätään strategian ymmärtämistä haittaa se, että siinä ei ole kunnollisia viitteitä. Vaikka monia uusia ohjelmia ja strategioita esitetään, niiden rooli kokonaisuudessa jää auki. Myös vastuutahot olisi voinut merkitä linjauksiin ja toimenpiteisiin. Tällaisena strategia jää silpuksi. Mukana on paljon asioita, mutta kokonaiskuva jää epämääräiseksi ja siksi lopulta epäuskottavaksi.
Ohessa on vielä poimintoja strategian hyvistä uusista linjauksista:
– ”Edistetään metsäpohjaisen biomassan käyttöä kivihiilen korvaamiseksi siten, että kivihiilen voimalaitoskäyttö pääosin syrjäytyy vuoteen 2025 mennessä.”
– ”Tavoitellaan maakaasun käytön korvaamista noin 10 prosentilla kotimaisesta puusta valmistetulla synteettisellä maakaasulla vuoteen 2025 mennessä.”
– ”Turpeen energiakäyttöä vähennetään suunnitelmallisesti siten, ettei se korvaudu kivihiilellä. Hallitus asettaa tavoitteeksi, että turpeen energiakäyttö vähenee kolmanneksella viime vuosien keskimääräisestä tasosta (23 TWh) vuoteen 2025 mennessä.
Pienimuotoisen sähköntuotannon edistäminen:
– ”Velvoitetaan verkkoyhtiöt ratkaisemaan pientuottajan liittymiseen liittyvät seikat annetun aikajänteen puitteissa.”
– ”Luodaan yksinkertaiset liittymistä ja verotusta koskevat menettelyt sekä yhtenäiset ohjeistukset pientuottajan sähköntuotannon myymiselle, hinnoittelulle ja laskutusmenettelylle vuoden 2013 aikana.”
– ”Selvitetään nettolaskutusmenettelyyn liittyvät juridiset ja optimointiongelmat ja, mikäli selvitys osoittaa menetelmien olevan ratkaistavissa, valmistellaan malli netotukseen siirtymisestä.”
Leo Stranius on Luonto-Liiton toiminnanjohtaja ja ympäristöbloggaaja. Hänen ajatuksiaan voi seurata osoitteesta www.leostranius.fi