Valtuustoblogi: Vuosaaren Meri-Rastilan osayleiskaavaehdotus

Suo Meri-Rastilassa Kuva Olli Vento

Ympäristölautakunta teki kaupunkisuunnitteluvirastolle lausunnon Vuosaaren Meri-Rastilan osayleiskaavaehdotuksesta 5.3.2013 pidetyssä kokouksessa.

Raportti ympäristölautakunnan kokouksesta löytyy täältä.

Mielestäni tiivis rakentaminen metroaseman läheisyyteen on perusteltua. Meri-Rastilassa tämä voidaan toteuttaa arvokasta luontoaluetta uhraamatta täydennysrakentamisella, mikä voidaan tehdä OurCityn vaihtoehtokaavan pohjalta, sekä rakentamalla metroradan ja Vuotien muodostaman kuilun päälle.

Tätä ja muutamia muita parannuksia ehdotin ympäristölautakunnan lausuntoon. Osa meni läpi, mutta ei tärkeimmät. Tästä syystä Vihreät lautakunnan jäsenet jättivät eriävän mielipiteen pöytäkirjaan.

Kuvaavaa on, että esimerkiksi seuraava vastaehdotus ei mennyt läpi: Lisätään pohjaesityksen ensimmäisen ja toisen kappaleen väliin uudeksi kappaleeksi:
”Lisärakentaminen metsäalueen sisään ja siitä johtuva maaston kulumisen kasvu ei tue tätä kaupunkiasutuksen välittömässä läheisyydessä sijaitsevan metsäluonnon runsaan monimuotoisuuden säilymistä.”

Äänestettiin 4 – 4. Puheenjohtajan äänen ratkaistaessa alkuperäinen ehdotus jäi voimaan.

Eli ilmeisesti ympäristölautakunta oli tässä kohtaan sitä mieltä, että rakentaminen Meri-Rastilan metsään ei heikennä sen monimuotoisuutta/luontoarvoja.

Miksi Meri-Rastilan metsää ei sitten tulisi mielestäni tuhota? Alla lyhyet perustelut ja ympäristölautakunnan pöytäkirjaan jättämämme eriävä mielipide.

Perustelut Meri-Rastilan puolesta:

1. Osayleiskaava supistaa maakunnallisesti arvokasta luontoaluetta ja heikentää alueen luontoarvoja.
2. Metso- ja kääpäselvitykset tulee huomioida.
3. Alueen virkistysarvot heikkenevät.
4. Asuntotavoite on saavutettavissa uhraamatta luontoaluetta.

1. Kaava supistaa maakunnallisesti arvokasta luontoaluetta ja heikentää alueen luontoarvoja.

Meri-Rastilan metsä kuuluu lajistoltaan ja luontoarvoiltaan Helsingin parhaaseen 10 prosenttiin ja sen suojelua on edistetty monelta eri taholta. Kaavaehdotuksessa viidennes metsäalueesta rakennetaan tai joutuu rakentamisalueiden lähivyöhykkeeseen. Tämä uhkaa vakavasti alueen luontoarvoja. Muun muassa vanhan metsän lajisto (käävät) on arvokkaampaa kuin iso osa hemiboreaalisen vyöhykkeen vanhojen metsien suojeluohjelman kohteista.

2. Metso- ja kääpäselvitykset tulee huomioida.

METSO-selvityksen mukaan kaava-alue on Helsingin mittakaavassa huomattavan laaja ja luonnonsuojelubiologisesti arvokkaista kangas-, kallio-, lehto- ja korpimetsistä koostuva kokonaisuus. Alue on kokonaisuutena arvokas, mikä johtuu suurelta osin sen laajuudesta.

Kääpäselvityksessä alueelta havaittiin yhden vuoden aikana peräti 90 kääpälajia, joista 12 on luokiteltu alueellisesti tai valtakunnallisesti uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi. Vaateliaiden lajien esiintymisen perusteella alue kuuluu Helsingin arvokkaimpiin kääpäalueisiin.

3. Alueen virkistysarvot heikkenevät.

Meri-Rastilan kaava-alueen metsä on tärkeä virkistysalue tuhansille asukkaille Vuosaaren alueella. Kun tutkimustieto luonnon vaikutuksista asukkaiden hyvinvointiin on lisääntynyt ja ympäristöhaasteet korostuvat jatkossa, viheralueiden merkitys kasvaa. Ehdotettu ratkaisu säästäisi laajaa muinaisrantakokonaisuutta.

4. Asuntotavoite on saavutettavissa uhraamatta luontoaluetta.

OURCityn vaihtoehtosuunnitelman mukaisessa rakentamisessa 30 prosentilla uusista asukkaista olisi alle viiden minuutin kävelymatka metroasemalle, kun taas osayleiskaavaehdotuksessa näin olisi vain 13 prosentilla.

Sitra on selvittänyt osayleiskaavaehdotuksen ja OURCityn suunnitelman taloudellisia ja ympäristövaikutuksia. Sitran mukaan:

”Halusimme tutkia OURCityn tuottamaa selvitystä asukaslähtöisenä yhteiskehittelynä erityisesti tulosten laadun näkökulmasta. FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy:n laatima tarkastelu osoittaa, että vaihtoehtona esitetty asukaslähtöinen suunnitteluratkaisu voi olla kokonaistaloudellisesti jopa edullisempi, kun otetaan huomioon kunnallistekniikan ja katujen investointi- ja ylläpitokustannukset, asukkaisiin kohdistuvat vaikutukset ja suorat ympäristövaikutukset.”
http://www.sitra.fi/artikkelit/2013/suomesta-maailman-paras-rakennettu-ymparisto

***

Eriävä mielipide lausuntoon kaupunkisuunnitteluvirastolle Vuosaari Meri-Rastilan länsirannan alueen osayleiskaavaehdotuksesta nro 12155

Ympäristölautakunnan kokous 5.3.2013

Leo Stranius
Timo Pyhälahti
Alviina Alametsä

Eriävä mielipide:

Tiivis rakentaminen metroaseman läheisyyteen on perusteltua. Meri-Rastilassa tämä voidaan toteuttaa arvokasta luontoaluetta uhraamatta täydennysrakentamisella, mikä voidaan tehdä OurCityn vaihtoehtokaavan pohjalta, sekä rakentamalla metroradan ja Vuotien muodostaman kuilun päälle.

Alueella on sekä tunnistettu lepakoiden esiintymisalue että laajemmalta alueelta havaintoja myös muista lepakkolajeista kuin pohjanlepakosta. Alueen valaistusolosuhteiden merkittävät muutokset voivat häiritä näiden vahvasti suojeltujen lajien elinolosuhteisiin, eikä merkittäviä haittavaikutuksia voida muidenkaan muutosten takia sulkea pois nykytiedon valossa.

Lisärakentaminen metsäalueen sisään ja siitä johtuva maaston kulumisen kasvu ei tue tätä kaupunkiasutuksen välittömässä läheisyydessä sijaitsevan metsäluonnon runsaan monimuotoisuuden säilymistä.

Tämän johdosta emme voi yhtyä ympäristölautakunnan enemmistön kantaan. Alle olemme listanneet keskeiset perustelut Meri-Rastilan osayleiskaavaa koskien.

Helsingissä 5.3.2013

Leo Stranius
Timo Pyhälahti
Alviina Alametsä

8 kommenttia artikkeliin ”Valtuustoblogi: Vuosaaren Meri-Rastilan osayleiskaavaehdotus”

  1. Kiitokset Leolle hyvästä yrityksestä. Teit todella perusteellista pohjatyötä. Kiitokset myös muille lautakunnan vihreille jäsenille eriävästä mielipiteestä.

    Kiinnittäisin huomiota yhteen kohtaan kokouksen päätöstiedotteessa. Tässä lainaus: ”Lausunto kaupunkisuunnitteluvirastolle Vuosaari Meri-Rastilan länsirannan alueen osayleiskaavaehdotuksesta nro 12155
    Esittelijän muutos: poistetaan ensimmäisen kappaleen viimeinen virke:
    ”Ympäristökeskuksen biologian ja geologian asiantuntijat ovat osallistuneet luontoalueiden ja muinaisrannan rajaamiseen.””

    Esittelijä on siis halunnut poistaa virkkeen, jonka on mahdollisesti itse kirjoittanut. Tähän voi nähdäkseni olla kaksi vaihtoehtoista syytä:

    1) Virke on totta, mutta se on kiusallinen, koska ympäristökeskuksen biologien ja geologien olisi pitänyt ymmärtää, että toteutuessaan kaavaehdotus aiheuttaisi huomattavaa vahinkoa.
    2) Virke ei ole totta, mikä sekään ei antaisi hyvää kuvaa ympäristökeskuksesta.

    Jos ympäristölautakunnan lausunto ei harmittaisi niin paljon, voisi huvittavana pitää sitä, että lautakunta on äänestänyt, aiheuttaako metsään rakentaminen ja asutuksesta seuraava kuluminen haittaa luonnon monimuotoisuudelle ja päätynyt tasatulokseen, jolloin puheenjohtajan ääni on ratkaissut sen, ettei rakentamisesta aiheudu haittaa.

    Valitettavasti luonnon monimuotoisuus ei tottele äänestystuloksia.

    • Kiitos palautteesta Hanna-Leena!

      Vielä tarkennukseksi. Käytännössä tuon mainitun virkkeen (”Ympäristökeskuksen biologian ja geologian asiantuntijat ovat osallistuneet luontoalueiden ja muinaisrannan rajaamiseen.”) poisto lähti minun vastaehdotuksesta. Esittelijä vain totesi, että virke on lausunnossa tarpeeton joka tapauksessa ja näin ollen se päätettiin poistaa siitä yksimielisesti ilman sen kummempia vastaehdotuksia tai äänestyksiä.

      Parhain terveisin
      -Leo

  2. Yleiskaavoituksen sisältövaatimukset on kirjoitettu joustaviksi niin, että uusi tutkimustieto olennaista asioista on helppo ottaa huomioon ja uudistaa kaavoitusta. Tieto lähiluonnon vaikutuksista asukkaiden terveyteen ja hyvinvointiin lisääntyy ja monipuolistuu. Tieto asettuu hyvin yleiskaavoituksen sisältövaatimusten määrittämään kokonaisuuteen.

  3. Yleisten töiden lautakunta päättii toisin kuin ympäristölautakunta – se asettui yksimielisesti tukemaan Meri-Rastilan luontoalueen säilyttämistä.

    • Kyllä vain Hanna-Leena!

      * * *

      Lautakunta päätti yksimielisesti vastoin esittelijän esitystä

      Lautakunnan esitys:

      Esittelijän lausuntoehdotuksen alkuosa (kaksi kappaletta) korvataan seuraavalla tekstillä:

      Meri-Rastilan rantametsäalue on voimassa olevassa maakuntakaavassa osa yhtenäistä virkistysaluetta ja yleiskaavassa osa Helsingin itäistä vihersormea (Itä-Helsingin kulttuuripuisto). Alueelta on todettu monipuolisesti arvokkaita luontokohteita.

      Yleisten töiden lautakunta katsoo, että osayleiskaavaehdotusta on syytä kehittää siten, että alueen luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas metsäalue säilyy yhtenäisempänä ja leveämpänä viheralueena ja Meri-Rastilan asutusta lisätään ensisijaisesti olemassa olevaa rakennettua aluetta täydentämällä ja tiivistämällä.

      Lisäksi otsikon Viheralueet alla oleva kolmas kappale (”Osayleiskaavaehdotuksella ei ole heikentävää vaikutusta…”) sekä kohta Luontoarvot ja metsäluonto poistetaan.

      Yleisten töiden lautakunnan (YTLK) päätöstiedote löytyy täältä: http://www.hel.fi/static/hkr/paatoksenteko/lautakunta/tiedote/index.html

  4. Yleisten töiden lautakunnan yksimielinen päätös on hyvä esimerkki linjauksesta, jollaisilla kaupungin kehittämistä voidaan uudistaa. On mahdollista rakentaa kaupunkia ja antaa samalla tilaa monimuotoiselle lähiluonnolle.

    Kun luonnon monimuotoisuuden hupeneminen on yksi suurimmista ympäristöhaasteista ja tutkimustieto lähiluonnon merkityksestä ihmisten hyvinvoinnille lisääntyy, kysyntä uudenlaiselle kaavoitukselle kasvaa.

  5. Vielä yksi erikoinen piirre näistä kahdesta lautakuntakäsittelystä: me asukkaat (ainakaan kukaan tietämäni) emme olleet yhteydessä yleisten töiden lautakuntaan, koska emme olleet huomanneet esityslistaa ja olimme keskittyneet informoimaan ympäristölautakuntaa.

    Yleisten töiden lautakunta päätyi siis omatoimisesti metsämyönteiseen kannanottoon.

Kommentointi on suljettu.

Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin