Kansalaisaloite turkistarhauksen kieltämiseksi eduskunnan käsittelyyn

Kansalaisaloitteen luovutus eduskunnassaKansalaisaloite turkistarhauksen lakkauttamiseksi luovutettiin eduskunnan käsiteltäväksi tänään 5.3.2013.

Aloitteen lopullinen ja vahvistettu allekirjoittajamäärä on 69 381.

Eduskunnan Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa järjestetyn tiedotustilaisuuden jälkeen veimme lakialoitteen ja sen perustelumuistion sekä Väestörekisterikeskuksen vahvistuksen nimistä eduskunnan vanhalle puolelle suoraan puhemies Eero Heinäluomalle.

Tiedotustilaisuudessa minun ja Animalian toiminnanjohtajan puheenvuorojen jälkeen eduskuntaryhmien kansanedustajat vastasivat aloitteeseen, jossa esitämme eläinsuojelulain 22 §:n muuttamista siten, että eläinten tarhaaminen turkisten tuottamiseksi on kielletty.

Kaikki lupasivat aloitteellemme perusteellista ja asiallista käsittelyä. Ehkä vaikuttavimman puheevuoron käytti kuitenkin yleisöstä puhunut Satu Silvo, joka piti turkistarhausta kuvottavana ja vertasi sitä orjakauppaan.

Meidän mielestämme kysymys turkistarhauksesta onkin ensisijaisesti eettinen, ei taloudellinen.

Kun aloitetta käsitellään eduskunnassa, toivomme, että mahdollisimman moni kansanedustaja puoltaa turkistarhauksen kieltämistä. Mikäli kansalaisaloitteemme hyväksytään, tulee eduskunnan joka tapauksessa tarkentaa vielä siirtymäaikaa.

Mikäli kielto ei mene eduskunnan äänestyksessä läpi, toivomme, että aloitteen johdosta eduskunta tekee huomattavia parannuksia eläinten hyvinvointimääräyksiin ja ympäristönormeihin. Lisäksi eduskunnan ja hallituksen tulisi ryhtyä toimiin, jotka vähentävät turkisalan merkitystä. Näitä toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi rajoitukset tarhoja perustettaessa tai laajennettaessa.

Aloitteen luovutusta koskevan tiedote löytyy Luonto-Liiton sivuilta: Suomen ensimmäinen kansalaisaloite luovutettiin eduskunnan käsiteltäväksi tänään.

Alla tiedotustilaisuudessa pitämäni puhe kokonaisuudessaan.

***

Kansalaisaloitteen luovutus ja puhemies Eero HeinäluomaKansalaisaloitteen luovutustilaisuus 5.3.2013

Leo Stranius
Luonto-Liitto
p. 040-754 7371
leo.stranius@luontoliitto.fi

Arvoisat kansanedustajat, hyvä yleisö

Suomen historian ensimmäinen kansalaisaloite luovutetaan tänään eduskunnan käsiteltäväksi.

Työmme ei kuitenkaan lopu tähän. Rohkaisemme asiasta kiinnostuneita kansalaisia seuraamaan aloitteen käsittelyä niin ensi viikolla käytävässä lähetekeskustelussa kuin aloitetta sen jälkeen käsittelevissä valiokunnissakin. Suurin mielenkiinto kohdistunee suuren salin äänestykseen, johon toivomme aloitteen johtavan.

Aloitteessamme esitetään eläinsuojelulain 22 §:n muuttamista siten, että eläinten tarhaaminen turkisten tuottamiseksi on kielletty.

Pyydämme kaikkia kansanedustajia vaikuttamaan sen puolesta, että aloite viedään sen yhteiskunnallisen merkittävyyden sekä historiallisuuden vuoksi lausuttavaksi kaikkiin valiokuntiin, joiden päätösasiat liittyvät aloitteen aihepiiriin. Näitä ovat mielestämme muun muassa maa- ja metsätalousvaliokunta, ympäristövaliokunta, perustuslakivaliokunta, työelämä- ja tasa-arvovaliokunta sekä talousvaliokunta.

Kun aloitetta käsitellään eduskunnassa, toivomme, että mahdollisimman moni kansanedustaja puoltaa turkistarhauksen kieltämistä. Mikäli kansalaisaloitteemme hyväksytään, tulee eduskunnan joka tapauksessa tarkentaa vielä siirtymäaikaa.

Mikäli kielto ei mene eduskunnan äänestyksessä läpi, toivomme, että aloitteen johdosta eduskunta tekee huomattavia parannuksia eläinten hyvinvointimääräyksiin ja ympäristönormeihin. Lisäksi eduskunnan ja hallituksen tulisi ryhtyä toimiin, jotka vähentävät turkisalan merkitystä. Näitä toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi rajoitukset tarhoja perustettaessa tai laajennettaessa.

Meidän mielestämme kysymys turkistarhauksesta on kuitenkin ensisijaisesti eettinen, ei taloudellinen.

Turkistarhauksen eettisyydestä on keskusteltu Euroopassa pitkään. Turkistarhaus on poliittisella päätöksellä lakkautettu monissa EU-valtioissa, viimeksi joulukuussa 2012 Hollannissa, jossa eläimiä tarhataan Suomeakin enemmän ja turkistuotanto on vientituloiltaan samaa luokkaa kuin meillä.

Suomessa Maaseudun Tulevaisuuden julkaiseman tuoreen mielipidetutkimusten mukaan vain alle neljäsosa suomalaisista hyväksyy turkistarhauksen jatkamisen nykyisellään. Suurin osa vastaajista joko kieltäisi elinkeinon kokonaan tai vaatii siihen muutoksia.

Kansalaisaloite turkistarhauksen kieltämiseksi herättää monia kysymyksiä. Voidaanko yksittäinen elinkeino kieltää? Tietysti voidaan ja näin on jo monessa maassa tehty. Entä kun hallitusohjelmassa ei ole sovittu turkistarhauksen kieltoa? Juuri sitä varten kansalaisaloitetyökalu on olemassa, että tärkeitä asioita voidaan tuoda eduskunnan käsiteltäväksi myös hallitusohjelman ulkopuolelta.

Eduskunta joutuu kuitenkin pohtimaan myös sitä, mitä vaikutuksia turkistarhauksen kieltämisellä olisi talous- ja työllisyysnäkymiin.

Turkistarhauksen työllistävyysvaikutuksista Suomessa on useita eri arvioita. Luotettavimpana voitaneen pitää MTT:n arviota, jonka mukaan elinkeino työllisti välilliset työllistämisvaikutukset mukaan lukien 6000–7000 henkilöä. Arvio perustui 1500 tarhaan. Nykyisin tarhoja on vähemmän, yhteensä noin tuhat.

Suomen turkistarhoista lähes kaikki sijaitsevat Pohjanmaalla. Suomessa turkisalaa leimaa tarhaajien eläköityminen. Tarhaus on monille tarhaajille pelkkä sivuelinkeino. Tarhojen työntekijöistä moni on ulkomailta palkattavaa kausittaista työvoimaa.

Turkisalan vientitulot ja verokertymä vaihtelevat vuosittain paljon. Vuonna 2009 verokertymä jäi noin 16 miljoonaan euroon ja vastaavasti vuonna 2011 se oli noin 57 miljoonaa euroa. Ala on hyvin suhdanneherkkä.

Valtio voisi tukea aktiivisesti muita kuin turkisteollisuuteen liittyviä työllistymismahdollisuuksia. Näitä ovat esimerkiksi maanviljely, bioenergia-ala, matkailu tai muu yrittäjyys.

Mikäli turkistarhauskielto astuisi voimaan, se säästäisi myös ympäristöä

Suomen turkiseläinhäkkien alle kertyvä lanta- ja virtsamäärä vastaa yli miljoonan ihmisen puhdistamattomia jätevesiä.

Turkisten hiilidioksidipäästöt ovat moninkertaiset vastaaviin keinomateriaaleista valmistettuihin takkeihin verrattuna. Kuluttaja-asiamies on myös kieltänyt alaa mainostamasta aitoja turkiksia ympäristöystävällisempinä tuotteina kuin keinoturkiksia.

Arvoisat kansanedustajat, hyvä yleisö

Kun turkistarhaus kielletään Suomessa, se on signaali markkinoille kaikkialla maailmassa. Turkistarhauksen määrä maailmassa ei ole vakio: jos Suomessa loppuu yksi turkistarha, se ei tarkoita, että sama tarha siirtyy Kiinaan.

Suomen kannattaa valmistautua siihen, että turkistarhaus loppuu ennemmin tai myöhemmin. Ympäristön ja eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta on toivottavaa, että muutos tapahtuu nopeasti.

70 000 suomalaista on kertonut haluavansa kieltää turkistarhauksen. Nyt on eduskunnan vuoro jatkaa keskustelua.

Kiitos!

***

Meillä on töissä lyhennetty työviikko joka tarkoittaa sitä, että perjantaisin tehdään vain neljän tunnin työpäivää. Tämä on tuonut viikkoon ja varsinkin viikonloppuun huimasti tilaa tehdä myös kaikkea muuta. Ohessa mun perjantaipäivä!
Viikonloppu on hyvä aloittaa liikunnalla! Tänään aamulla 15 min venyttely + lihaskuntotreeni. Kevyt/palauttava pyöräily Lauttasaareen ja siellä tunnin juoksutreeni klo 7-8 + pyöräily takaisin Käpylään. Illalla vielä 1,5 tunnin kuntopiiri ja 1,5 tunnin uintitreeni. Päivän aikana liikuntaa yhteensä 5 h 47 min. Kyllähän tämä treenaaminen alkaa käymään jo työstä. Nyt lepoa.
Hyvää alkanutta kevättä ja maaliskuuta! Helmikuussa kokeilin jättää joka ilta puhelimen yöksi keittiöön eli en ottanut laitetta lainkaan makuuhuoneeseen. 

Oliko tällä vaikutusta puhelimen käyttöön? Kyllä oli ja aika paljon! 

Tammikuuhun verrattuna puhelimella vietetty kokonaisaika väheni helmikuussa yhteensä 27,5 tuntia eli noin 20 prosenttia. Toki osaltaan tähän vaikutti sekin, että helmikuussa olin viikon lomalla, jolloin puhelinta tuli käytetty vähemmän, kun ei ollut työasioita hoidettavana. 

Viihteen, uutisten ja sosiaalisen median osuus on kuitenkin varmasti se mitä monet haluaisivat illalla ja aamulla vähentää. Sen osuus tippui tammikuun 63,5 tunnista 33,5 tuntiin (-30 tuntia). Tästä sosiaalisen median käyttö puhelimella tippui 36,5 tunnista 26,5 tuntiin (-10 tuntia) ja viihteen/uutisten osuus 27 tunnista 7 tuntiin (-20 tuntia). 

Helmikuussa oli tietysti vähemmän päiviä kuin tammikussa, mutta laskennassa/tarkastelussa on tammi- ja helmikuun osalta molemmissa mukana vertailukelpoisuuden parantamiseksi neljä kalenteriviikkoa eli 28 päivää.

Miltä kuulostaisi 30 tuntia kuukaudessa enemmän aikaa? Mitä olen illalla ja aamulla sängyssä tehnyt? Nukkunut hiukan enemmän, haaveillut ja pohdiskellut sekä lukenut kolme paperikirjaa.

Nyt maailma on mennyt kuitenkin sen verran hulluksi, että maaliskuussa kokeilen olla kuukauden lukematta tai seuraamatta uutisia. Vastaavan uutispaussikokeilun tein maaliskuussa 2022. Keep Calm and Carry On.
Perjantai-illan treenit. 1,5 kuntopiiri ja siihen päälle 1,5 tunnin uinti. Kiitos @helsinkitriathlon
Posti toi kotiin tuoreen Luonnonsuojelijan ja sieltähän löytyi viisi vinkkiä 1,5 astetta parempaan arkeen!

#puolitoistaastetta #puolitoistaastettaparempiarki @gummeruskustannus
Ilahduttavaa, että meidän lyhennetyn työviikon kokeilu on herättänyt myös julkista keskustelua! Toivottavasti moni muukin organisaatio lähtee kokeilemaan lyhennettyä työviikkoa täydellä palkalla. 

Olisi tietysti kiinnostavaa kuulla millä muilla tavoin ihmisten hyvinvointia voisi vahvistaa työelämässä.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011002179.html
Viikon takainen juoksutesti tuntui niin kivalta, että tänään piti uteliaisuutta ottaa uudestaan. Kiitos @helsinkitriathlon ja @kirsipaivaniemi 

Ensin tämän päivän ajat ja sulkeissa viikon takaiset ajat. Sykkeet olivat +/- pari lyöntiä samalla tasolla. 

-5 km pk-juoksu 26:44 (27:01)
-2 km vk-juoksu 8:51 (8:29)
-1 km all out 3:54 (3:56)

(Huom. Viikossa kehitystä ei luonnollisesti tapahdu vauhdeissa suuntaan tai toiseen. Lähinnä oli kiva nähdä miten päivän kunto vaikuttaa testituloksiin ja näkyykö eroa kovan ja kevyen treeniviikon päätteeksi. Viikko sitten takana oli siis kevyt viikko ja nyt kova viikko.
Kokeilen joka kuukausi jotain uutta tapaa tai asiaa. 

Viime joulukuussa ystävä vinkkasi, että teen sijaan voi juoda myös pelkkää lämmintä/kuumaa vettä. Näin tehdään paikoin esim Kiinassa ja Itä-Aasian maissa. Päätin kokeilla tätä tammikuun ajan ja huomasin, että toden totta. Eihän sitä teetä tarvitse tässä mihinkään. 

Muutos oli yllättävän helppo, vaikka olen juonut koko aikuisikäni teetä. Tosin ainakin yksi hairahdus kuukauden aikana tapahtui. Vanhasta tottumuksesta otin Yle Radio 1:n lähetyksessä ollessani kupin teetä enkä viitsinyt jättää juomatta. Lisäksi kuukauden aikana tuli juotua ainakin muutaman kerran kuumaa mehua. Kahvia en juo muutenkaan. 

Seuraavaksi kohti helmikuun kokeilua, joka on se, että en pidä puhelinta aamuisin tai iltaisin lainkaan makuuhuoneessa.
Mitä jos viikonloppu todella alkaisi perjantaina? Päätimme kokeilla Third Rockissa lyhennettyä työviikkoa täydellä palkalla puolen vuoden ajan.

Hyvinvointi parani ja tehokkuus kasvoi, mutta hiukan yllättäen kaikkein eniten lyhennetty työviikko on parantanut taloudellista tulosta.

Jatkamme lyhennettyä työviikkoa toistaiseksi, ja kannustamme muitakin kokeilemaan.

Hiukan tarkempaa tietoa kokeilumme taustoista ja tuloksista löytyy verkkosivuiltamme: .
https://thirdrock.fi/mita-tapahtui-kun-paatimme-kokeilla-lyhennettya-tyoviikkoa/
Millaisen työelämän jätämme tuleville sukupolville? ”Nykyisin odotukset ovat työpaikoilla todella kovat, koko ajan pitäisi kyetä kehitykseen ja muutokseen. Tätä kautta määrittelemme ison joukon ihmisiä työelämän ulkopuolelle”, sanovat Työvuorossa-podcastissa asiantuntija Maiju Lehto ja toimitusjohtaja Leo Stranius. 

https://www.rinnekodit.fi/ajankohtaista/uusi-podcast-rakentaa-kestavampaa-tyoelamaa/
Tänään oli ohjelmassa juoksutesti:
-20 min alkuverra
-5 km pk-juoksu (27:01)
-2 km anakynnys (8:29)
-1 km all out (3:56)
-20 min loppuverra
Virallinen kutsu mun kirjajulkkareihin!

Leo Straniuksen 1,5 astetta parempi arki -kirjan julkistustilaisuus

Tervetuloa keskustakirjasto Oodiin kuuntelemaan keskustelua uutuuskirjasta 1,5 astetta parempi arki – Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnelliseksi (Gummerus).

Paikalla teoksesta kertoo kirjan kirjoittanut tietokirjailija, vaikuttaja ja vastuullisuusasiantuntijayrityksen Third Rockin toimitusjohtaja Leo Stranius. Hänen kanssaan ilmastoystävällisemmästä elämästä ja kirjan teemoista keskustelevat D-mat Oy:n toimitusjohtaja ja Ilmastopalapelin kehittäjä Michael Letternmeier, Sitran johtava asiantuntija Sari Laine ja The Activist Agency viestintätoimiston perustajaosakas Niklas Kaskeala. Keskustelun vetää Pauliina Pietilä Gummerukselta. 

Milloin? 7.2. klo 16-17
Missä: Helsingin Keskustakirjasto Oodi, Saarikoski-matto
Tilaisuus on kaikille avoin. Tervetuloa! 
Tapahtuman järjestävät Gummerus ja Leo Stranius.

https://helmet.finna.fi/FeedContent/LinkedEvents?id=helsinki:agkhhiyx4q
Tänään hyvää ja kevyttä pyörätreeniä vajaa pari tuntia. Eilen tunti hyötypyöräilyä, 1,5 tunnin kuntopiiri ja 1,5 tunnin uintitreeni. Aamuisin tietty venyttelyä ja seitsemän minuutin lihaskuntotreeni. Huomenna sitten juoksua! 

#triathlon @helsinkitriathlon
Tänään oli kiva päättää työviikko Helsingin tanssiopistolla @rauhatati kanssa! 🎉🔥