Kansalaisaloite turkistarhauksen kieltämiseksi eduskunnan käsittelyyn

Kansalaisaloitteen luovutus eduskunnassaKansalaisaloite turkistarhauksen lakkauttamiseksi luovutettiin eduskunnan käsiteltäväksi tänään 5.3.2013.

Aloitteen lopullinen ja vahvistettu allekirjoittajamäärä on 69 381.

Eduskunnan Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa järjestetyn tiedotustilaisuuden jälkeen veimme lakialoitteen ja sen perustelumuistion sekä Väestörekisterikeskuksen vahvistuksen nimistä eduskunnan vanhalle puolelle suoraan puhemies Eero Heinäluomalle.

Tiedotustilaisuudessa minun ja Animalian toiminnanjohtajan puheenvuorojen jälkeen eduskuntaryhmien kansanedustajat vastasivat aloitteeseen, jossa esitämme eläinsuojelulain 22 §:n muuttamista siten, että eläinten tarhaaminen turkisten tuottamiseksi on kielletty.

Kaikki lupasivat aloitteellemme perusteellista ja asiallista käsittelyä. Ehkä vaikuttavimman puheevuoron käytti kuitenkin yleisöstä puhunut Satu Silvo, joka piti turkistarhausta kuvottavana ja vertasi sitä orjakauppaan.

Meidän mielestämme kysymys turkistarhauksesta onkin ensisijaisesti eettinen, ei taloudellinen.

Kun aloitetta käsitellään eduskunnassa, toivomme, että mahdollisimman moni kansanedustaja puoltaa turkistarhauksen kieltämistä. Mikäli kansalaisaloitteemme hyväksytään, tulee eduskunnan joka tapauksessa tarkentaa vielä siirtymäaikaa.

Mikäli kielto ei mene eduskunnan äänestyksessä läpi, toivomme, että aloitteen johdosta eduskunta tekee huomattavia parannuksia eläinten hyvinvointimääräyksiin ja ympäristönormeihin. Lisäksi eduskunnan ja hallituksen tulisi ryhtyä toimiin, jotka vähentävät turkisalan merkitystä. Näitä toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi rajoitukset tarhoja perustettaessa tai laajennettaessa.

Aloitteen luovutusta koskevan tiedote löytyy Luonto-Liiton sivuilta: Suomen ensimmäinen kansalaisaloite luovutettiin eduskunnan käsiteltäväksi tänään.

Alla tiedotustilaisuudessa pitämäni puhe kokonaisuudessaan.

***

Kansalaisaloitteen luovutus ja puhemies Eero HeinäluomaKansalaisaloitteen luovutustilaisuus 5.3.2013

Leo Stranius
Luonto-Liitto
p. 040-754 7371
leo.stranius@luontoliitto.fi

Arvoisat kansanedustajat, hyvä yleisö

Suomen historian ensimmäinen kansalaisaloite luovutetaan tänään eduskunnan käsiteltäväksi.

Työmme ei kuitenkaan lopu tähän. Rohkaisemme asiasta kiinnostuneita kansalaisia seuraamaan aloitteen käsittelyä niin ensi viikolla käytävässä lähetekeskustelussa kuin aloitetta sen jälkeen käsittelevissä valiokunnissakin. Suurin mielenkiinto kohdistunee suuren salin äänestykseen, johon toivomme aloitteen johtavan.

Aloitteessamme esitetään eläinsuojelulain 22 §:n muuttamista siten, että eläinten tarhaaminen turkisten tuottamiseksi on kielletty.

Pyydämme kaikkia kansanedustajia vaikuttamaan sen puolesta, että aloite viedään sen yhteiskunnallisen merkittävyyden sekä historiallisuuden vuoksi lausuttavaksi kaikkiin valiokuntiin, joiden päätösasiat liittyvät aloitteen aihepiiriin. Näitä ovat mielestämme muun muassa maa- ja metsätalousvaliokunta, ympäristövaliokunta, perustuslakivaliokunta, työelämä- ja tasa-arvovaliokunta sekä talousvaliokunta.

Kun aloitetta käsitellään eduskunnassa, toivomme, että mahdollisimman moni kansanedustaja puoltaa turkistarhauksen kieltämistä. Mikäli kansalaisaloitteemme hyväksytään, tulee eduskunnan joka tapauksessa tarkentaa vielä siirtymäaikaa.

Mikäli kielto ei mene eduskunnan äänestyksessä läpi, toivomme, että aloitteen johdosta eduskunta tekee huomattavia parannuksia eläinten hyvinvointimääräyksiin ja ympäristönormeihin. Lisäksi eduskunnan ja hallituksen tulisi ryhtyä toimiin, jotka vähentävät turkisalan merkitystä. Näitä toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi rajoitukset tarhoja perustettaessa tai laajennettaessa.

Meidän mielestämme kysymys turkistarhauksesta on kuitenkin ensisijaisesti eettinen, ei taloudellinen.

Turkistarhauksen eettisyydestä on keskusteltu Euroopassa pitkään. Turkistarhaus on poliittisella päätöksellä lakkautettu monissa EU-valtioissa, viimeksi joulukuussa 2012 Hollannissa, jossa eläimiä tarhataan Suomeakin enemmän ja turkistuotanto on vientituloiltaan samaa luokkaa kuin meillä.

Suomessa Maaseudun Tulevaisuuden julkaiseman tuoreen mielipidetutkimusten mukaan vain alle neljäsosa suomalaisista hyväksyy turkistarhauksen jatkamisen nykyisellään. Suurin osa vastaajista joko kieltäisi elinkeinon kokonaan tai vaatii siihen muutoksia.

Kansalaisaloite turkistarhauksen kieltämiseksi herättää monia kysymyksiä. Voidaanko yksittäinen elinkeino kieltää? Tietysti voidaan ja näin on jo monessa maassa tehty. Entä kun hallitusohjelmassa ei ole sovittu turkistarhauksen kieltoa? Juuri sitä varten kansalaisaloitetyökalu on olemassa, että tärkeitä asioita voidaan tuoda eduskunnan käsiteltäväksi myös hallitusohjelman ulkopuolelta.

Eduskunta joutuu kuitenkin pohtimaan myös sitä, mitä vaikutuksia turkistarhauksen kieltämisellä olisi talous- ja työllisyysnäkymiin.

Turkistarhauksen työllistävyysvaikutuksista Suomessa on useita eri arvioita. Luotettavimpana voitaneen pitää MTT:n arviota, jonka mukaan elinkeino työllisti välilliset työllistämisvaikutukset mukaan lukien 6000–7000 henkilöä. Arvio perustui 1500 tarhaan. Nykyisin tarhoja on vähemmän, yhteensä noin tuhat.

Suomen turkistarhoista lähes kaikki sijaitsevat Pohjanmaalla. Suomessa turkisalaa leimaa tarhaajien eläköityminen. Tarhaus on monille tarhaajille pelkkä sivuelinkeino. Tarhojen työntekijöistä moni on ulkomailta palkattavaa kausittaista työvoimaa.

Turkisalan vientitulot ja verokertymä vaihtelevat vuosittain paljon. Vuonna 2009 verokertymä jäi noin 16 miljoonaan euroon ja vastaavasti vuonna 2011 se oli noin 57 miljoonaa euroa. Ala on hyvin suhdanneherkkä.

Valtio voisi tukea aktiivisesti muita kuin turkisteollisuuteen liittyviä työllistymismahdollisuuksia. Näitä ovat esimerkiksi maanviljely, bioenergia-ala, matkailu tai muu yrittäjyys.

Mikäli turkistarhauskielto astuisi voimaan, se säästäisi myös ympäristöä

Suomen turkiseläinhäkkien alle kertyvä lanta- ja virtsamäärä vastaa yli miljoonan ihmisen puhdistamattomia jätevesiä.

Turkisten hiilidioksidipäästöt ovat moninkertaiset vastaaviin keinomateriaaleista valmistettuihin takkeihin verrattuna. Kuluttaja-asiamies on myös kieltänyt alaa mainostamasta aitoja turkiksia ympäristöystävällisempinä tuotteina kuin keinoturkiksia.

Arvoisat kansanedustajat, hyvä yleisö

Kun turkistarhaus kielletään Suomessa, se on signaali markkinoille kaikkialla maailmassa. Turkistarhauksen määrä maailmassa ei ole vakio: jos Suomessa loppuu yksi turkistarha, se ei tarkoita, että sama tarha siirtyy Kiinaan.

Suomen kannattaa valmistautua siihen, että turkistarhaus loppuu ennemmin tai myöhemmin. Ympäristön ja eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta on toivottavaa, että muutos tapahtuu nopeasti.

70 000 suomalaista on kertonut haluavansa kieltää turkistarhauksen. Nyt on eduskunnan vuoro jatkaa keskustelua.

Kiitos!

***

Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi