Helsingin Energian johtokunnan kokouksen esityslistalla (12.2.2013) oli neljä tärkeää asiaa.
Hyväsyimme tilinpäätöksen ja teimme esityksen tuloutuksesta kaupungille, lausuimme vieraslajeista sekä päätimme ulkovalaistuksen ohjausjärjestelmän ja taloushallintojärjestelmän hankinnoista.
Uusi puheenjohtaja Pekka Majuri veti kokouksen todella hyvin. Ja muutenkin porukka on tosi mukavaa!
Itse toimin johtokunnan varapuheenjohtajana. Lisäksi Vihreistä johtokunnassa istuvat Maria Vuorelma ja Piia Häkkinen (kuvassa).
1. Helsingin Energian vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja kertyneistä voittovaroista tehtävä tasesiirto kaupungille.
Johtokunta päätti hyväksyä Helsingin Energian tilinpäätöksen 2012 sekä esittää kaupunginhallitukselle, että peruspääoman tuottovaatimuksen maksamisen jälkeinen tilikauden voitto 154 877 555,42 euroa siirretään Helsingin Energian omaan pääomaan. Lisäksi johtokunta päätti esittää, että vuonna 2013 kesäkuussa siirretään Helsingin Energian taseeseen kertyneistä voittovaroista 150 miljoonaa euroa Helsingin kaupungin taseen omaan pääomaan.
Tässä yhteydessä käytiin keskustelua Helsingin Energian tuloutuksesta kaupungille. Helsigin Energian etuhan olisi pitää voitot itsellään ja käyttää ne omiin investointeihin. Rahoja voitaisiin käyttää esimerkiksi rakennusten energiaparannuksiin tai energiasäästöhankkeisiin tai uusiutuvan energian investointeihin. Nyt rahat päätyvät kaupungin kassaan. Lopullisen päätöksen Helsingin Energian tuloutuksesta tekee aikanaan kaupunginvaltuusto.
2. Vieraslajien linjaukset Helsingissä 2012-2016
Johtokunta päätti antaa asiasta ympäristölautakunnalle esittelijän ehdotuksen mukaisen lausunnon.
Vieraslajien linjausten tavoitteena on rajoittaa haitallisten vieraslajien riskejä Helsingin luonnolle, luonnonvarojen kestävälle hyödyntämiselle sekä elinkeinoille. Vieraslajien linjausten toteutuksessa kehitetään riskinarviointimenetelmä arvioimaan niiden haitallisuutta Helsingissä. Helsingin Energia tukee vieraslajien linjausten mukaista ennakoivaa suhtautumista, riskinarvioinnin toteutusta ja aiheen tietokannan kokoamista.
Helsingin Energian toiminnassa vieraslajien haittoja ilmenee voimalaitosten jäähdytysvesiputkissa ja lämmönsiirtopinnoilla. Vieraslajeista ainakin merirokko, kaspianpolyyppi ja valekirjosimpukka voivat runsaina esiintyminä heikentää veden virtausta. Merivesivälppien ja lujitemuoviputkien vuosittaiset puhdistuskustannukset ovat noin 90 000 euroa.
3. Ulkovalaistusverkon ohjausjärjestelmän uusiminen
Johtokunta päätti oikeuttaa Helsingin Energian tilaamaan ulkovalaistusverkon ohjausjärjestelmän sekä siihen liittyvät ylläpito- ja huoltopalvelut 15 vuodeksi ISS Palvelut Oy:ltä. Hankinnan kokonaisperushinta on enintään 2 766 000 euroa (alv 0%).
Uusi järjestelmä mahdollistaa, että valoja voidaan ohjata tarkemmin ja tehokkaammin sekä saavuttaa näin energiasäästöä. Esimerkiksi uusia LED-valoja voidaan himmentää portaattomasti. Teoriassa uusi järjestelmä mahdollistaisi katuvalojen käytön vain silloin kun joku niitä kaipaa. Eli valot voidaan jatkossa laittaa päälle ulkoilijan toimesta vaikka etänä kännykällä, kuten Saksassa on tehty, jos halutaan.
Ehkä katualoista ja niiden käytöstä Helsingissä olisi syytä järjestää laajempi pohdinta ja asukkaiden kuuleminen. Varsinkin kun uusi järjestelmä mahdollistaa jatkossa aika paljon. Katuvalot lisäävät usein turvallisuuden tunnetta, mutta toisaalta aiheuttavat valosaastetta ja kuluttavat turhaa sähköä.
4. Taloushallintojärjestelmän hankinta
Johtokunta päätti oikeuttaa Helsingin Energian tilaamaan taloushallintojärjestelmän IFS Finland Oy:ltä tarjouksen mukaisesti siten, että hankinnan kokonaishinta on enintään 1 590 000 euroa (alv 0 %).
***
Kokouksen aluksi harmittelimme kaupungin sähköisen kokousjärjestelmän ongelmia. Lopulta kaikki saatiin kuitenkin toimimaan ja klo 16 alkanut sessio saatiin päätökseen vähän ennen kahdeksaa.
Edelliset valtuustoblogin kirjoitukset ovat luettavissa täällä.
Katuvalaistuksen ohjausjärjestelmän ja LED-valaistuksen kehittäminen on erittäin kiireellistä. On pyrittävä siirtymään elohopealampuista suoraan ledeihin ja välttämään välivaiheena oransseja natriumlamppuja, joiden valosaastevaikutus on kaikkein tuhoisin.
Hienoa, että ulkovalaistuksesta keskustellaan!
Onneksi nyt on ainakin joillain tahoilla herätty siihen, että ”enemmän keinovaloa” ei ole sama asia kuin ”parempi ja turvallisempi ympäristö”. Turvallisuuden TUNNE ei ole sama asia kuin aito turvallisuus – tunteeseen voi vaikuttaa tehokkaammin, terveellisemmin ja edullisemmin muutenkin kuin valaistusta lisäämällä.
Valaistusaiheessa asukkaiden kuulemista olisi sitäkin hyvä kehittää. Tällä hetkellä ehkäpä ainoa valaistuspalautteen keräämistapa ovat Rakennusviraston yleiset alueiden kehittämiseen liittyvät kyselyt. Niissä asukas voi tuoda esille ainoastaan sen, minne tarvitaan lisää valaistusta. Valaistuksen vähentämistoiveita ei kysytä, joten niitä ei virallisesti ole olemassa. Itse vastaisin mielelläni, että ”En halua valoja koirapuistooni” tai ”En halua keskuspuiston ulkoiluteiden valaistuksen muutosta oranssiksi”, sekä ”Haluaisin katuvalojen himmennystä/sammutusta öisin klo 24-06.