Valtuustoblogi: Helsingin Energian johtokunta esittää 150 miljoonaan euron tuloutusta kaupungille

Helenin johtokunnan jäseniä Maria Vuorelma ja Piia HäkkinenHelsingin Energian johtokunnan kokouksen esityslistalla (12.2.2013) oli neljä tärkeää asiaa.

Hyväsyimme tilinpäätöksen ja teimme esityksen tuloutuksesta kaupungille, lausuimme vieraslajeista sekä päätimme ulkovalaistuksen ohjausjärjestelmän ja taloushallintojärjestelmän hankinnoista.

Uusi puheenjohtaja Pekka Majuri veti kokouksen todella hyvin. Ja muutenkin porukka on tosi mukavaa!

Itse toimin johtokunnan varapuheenjohtajana. Lisäksi Vihreistä johtokunnassa istuvat Maria Vuorelma ja Piia Häkkinen (kuvassa).

1. Helsingin Energian vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja kertyneistä voittovaroista tehtävä tasesiirto kaupungille.

Johtokunta päätti hyväksyä Helsingin Energian tilinpäätöksen 2012 sekä esittää kaupunginhallitukselle, että peruspääoman tuottovaatimuksen maksamisen jälkeinen tilikauden voitto 154 877 555,42 euroa siirretään Helsingin Energian omaan pääomaan. Lisäksi johtokunta päätti esittää, että vuonna 2013 kesäkuussa siirretään Helsingin Energian taseeseen kertyneistä voittovaroista 150 miljoonaa euroa Helsingin kaupungin taseen omaan pääomaan.

Tässä yhteydessä käytiin keskustelua Helsingin Energian tuloutuksesta kaupungille. Helsigin Energian etuhan olisi pitää voitot itsellään ja käyttää ne omiin investointeihin.  Rahoja voitaisiin käyttää esimerkiksi rakennusten energiaparannuksiin tai energiasäästöhankkeisiin tai uusiutuvan energian investointeihin. Nyt rahat päätyvät kaupungin kassaan. Lopullisen päätöksen Helsingin Energian tuloutuksesta tekee aikanaan kaupunginvaltuusto.

2. Vieraslajien linjaukset Helsingissä 2012-2016

Johtokunta päätti antaa asiasta ympäristölautakunnalle esittelijän ehdotuksen mukaisen lausunnon.

Vieraslajien linjausten tavoitteena on rajoittaa haitallisten vieraslajien riskejä Helsingin luonnolle, luonnonvarojen kestävälle hyödyntämiselle sekä elinkeinoille. Vieraslajien linjausten toteutuksessa kehitetään riskinarviointimenetelmä arvioimaan niiden haitallisuutta Helsingissä. Helsingin Energia tukee vieraslajien linjausten mukaista ennakoivaa suhtautumista, riskinarvioinnin toteutusta ja aiheen tietokannan kokoamista.

Helsingin Energian toiminnassa vieraslajien haittoja ilmenee voimalaitosten jäähdytysvesiputkissa ja lämmönsiirtopinnoilla. Vieraslajeista ainakin merirokko, kaspianpolyyppi ja valekirjosimpukka voivat runsaina esiintyminä heikentää veden virtausta. Merivesivälppien ja lujitemuoviputkien vuosittaiset puhdistuskustannukset ovat noin 90 000 euroa.

3. Ulkovalaistusverkon ohjausjärjestelmän uusiminen

Johtokunta päätti oikeuttaa Helsingin Energian tilaamaan ulkovalaistusverkon ohjausjärjestelmän sekä siihen liittyvät ylläpito- ja huoltopalvelut 15 vuodeksi ISS Palvelut Oy:ltä. Hankinnan kokonaisperushinta on enintään 2 766 000 euroa (alv 0%).

Uusi järjestelmä mahdollistaa, että valoja voidaan ohjata tarkemmin ja tehokkaammin sekä saavuttaa näin energiasäästöä. Esimerkiksi uusia LED-valoja voidaan himmentää portaattomasti. Teoriassa uusi järjestelmä mahdollistaisi katuvalojen käytön vain silloin kun joku niitä kaipaa. Eli valot voidaan jatkossa laittaa päälle ulkoilijan toimesta vaikka etänä kännykällä, kuten Saksassa on tehty, jos halutaan.

Ehkä katualoista ja niiden käytöstä Helsingissä olisi syytä järjestää laajempi pohdinta ja asukkaiden kuuleminen. Varsinkin kun uusi järjestelmä mahdollistaa jatkossa aika paljon. Katuvalot lisäävät usein turvallisuuden tunnetta, mutta toisaalta aiheuttavat valosaastetta ja kuluttavat turhaa sähköä.

4. Taloushallintojärjestelmän hankinta

Johtokunta päätti oikeuttaa Helsingin Energian tilaamaan taloushallintojärjestelmän IFS Finland Oy:ltä tarjouksen mukaisesti siten, että hankinnan kokonaishinta on enintään 1 590 000 euroa (alv 0 %).

***

Kokouksen aluksi harmittelimme kaupungin sähköisen kokousjärjestelmän ongelmia. Lopulta kaikki saatiin kuitenkin toimimaan ja klo 16 alkanut sessio saatiin päätökseen vähän ennen kahdeksaa.

Edelliset valtuustoblogin kirjoitukset ovat luettavissa täällä.

2 kommenttia artikkeliin ”Valtuustoblogi: Helsingin Energian johtokunta esittää 150 miljoonaan euron tuloutusta kaupungille”

  1. Katuvalaistuksen ohjausjärjestelmän ja LED-valaistuksen kehittäminen on erittäin kiireellistä. On pyrittävä siirtymään elohopealampuista suoraan ledeihin ja välttämään välivaiheena oransseja natriumlamppuja, joiden valosaastevaikutus on kaikkein tuhoisin.

  2. Hienoa, että ulkovalaistuksesta keskustellaan!

    Onneksi nyt on ainakin joillain tahoilla herätty siihen, että ”enemmän keinovaloa” ei ole sama asia kuin ”parempi ja turvallisempi ympäristö”. Turvallisuuden TUNNE ei ole sama asia kuin aito turvallisuus – tunteeseen voi vaikuttaa tehokkaammin, terveellisemmin ja edullisemmin muutenkin kuin valaistusta lisäämällä.

    Valaistusaiheessa asukkaiden kuulemista olisi sitäkin hyvä kehittää. Tällä hetkellä ehkäpä ainoa valaistuspalautteen keräämistapa ovat Rakennusviraston yleiset alueiden kehittämiseen liittyvät kyselyt. Niissä asukas voi tuoda esille ainoastaan sen, minne tarvitaan lisää valaistusta. Valaistuksen vähentämistoiveita ei kysytä, joten niitä ei virallisesti ole olemassa. Itse vastaisin mielelläni, että ”En halua valoja koirapuistooni” tai ”En halua keskuspuiston ulkoiluteiden valaistuksen muutosta oranssiksi”, sekä ”Haluaisin katuvalojen himmennystä/sammutusta öisin klo 24-06.

Kommentointi on suljettu.

Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.