T&T Energiablogi: Helsingissä kaikki tiet vievät kohti uusiutuvia

Aloitin tällä viikolla Tekniikka & Talous -lehden Energiablogin kirjoittajana.

Ensimmäinen kirjoitukseni julkaistiin ke 6.2.2013 otsikolla Helsingissä kaikki tiet vievät kohti uusiutuvia.

”Yksi asia on kaikkialla varmaa. 2010-luvulla ei ole varaa suunnitella yhtään energialaitosta, joka tarvitsee toimiakseen fossiilisia polttoaineita tai turvetta.”

Alla kirjoitus kokonaisuudessaan.

Helsingissä kaikki tiet vievät kohti uusiutuvia

Osallistuin hiljattain Helsingin Energian Hanasaaren voimalaitoksessa järjestettävään työpajaan, jossa mietimme kaupungin tulevia energiaratkaisuja. Asiat konkretisoituvat ihan toisella tavalla paikan päällä voimalaitoksessa. Retkestä Hanasaareen voi lukea myös Helsingin Energian Uutta voimaa -blogista. Aiemmin olen ollut tekemässä vastaavaa tulevaisuuspohdintaa myös Vuosaaren voimalaitoksessa.

Helsingin Energia on pyöritellyt suunnitelmissaan alustavasti kahta eri vaihtoehtoa: Rakennetaan Vuosaareen uusi monipolttoainevoimalaitos, joka käyttää noin 80 prosenttia biomassaa tai investoidaan Hanasaaren ja Salmisaaren voimaloihin siten, että laitoksissa voidaan käyttää noin 40 prosenttia biomassaa, käytännössä pellettiä. Asiasta on tarkoitus päättää lopullisesti kaupunginvaltuuston toimesta vuonna 2015.

Hanasaaren voimalaitoksessa pohdimme kolmea tulevaisuuskuvaa. Yksi vaihtoehto oli miettiä tilannetta, jossa kaupunginvaltuusto on päättänyt rakentaa Vuosaaren uuden monipolttoainevoimalaitoksen. Toinen vaihtoehto oli visioida tulevaisuutta, jossa Hanasaari oli päätetty säilyttää. Kolmas vaihtoehto mallinsi kaupunkia, jossa ei päätetty energiaratkaisuista tarkemmin yhtään mitään.

Helsingin Energian tavoitteeksi on asetettu hiilineutraalisuus vuoteen 2050 mennessä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että mahdollisen Vuosaaren uuden monipolttoainevoimalaitoksen tulisi toimia 100 prosenttisesti uusiutuvilla. Tämä on mahdollista, mutta nostaa investointi- ja käyttökuluja. Lisäksi biomassan saatavuus voi olla riskitekijä. Toisaalta Vuosaaren uusi laitos mahdollistaisi Hanasaaren ja mahdollisesti Salmisaaren sulkemisen. Näin kaupungille vapautuisi arvokasta tonttimaata kantakaupungista. Lisäksi työryhmässä ideoitiin, että uudessa voimalaitoksessa voitaisiin käyttää biokaasua.

Päästövähennystarve tulee joka tapauksessa tulevina vuosikymmeninä olemaan niin kova, että 40 prosentin osuus uusiutuvia ei Hanasaaressa ja Salmisaaressa pidemmän päälle riitä. Apuun voisi tulla biohiili. Uusiutuvien osuuden nostaminen Hanasaaressa vaatisi joka tapauksessa investointeja varastointiin ja logistiikkaan. Biohiili olisi kuitenkin siitä hyvä, että se saattaisi soveltua hiilen korvaajaksi sellaisenaan ja varastointikin olisi pellettiä helpompaa. Voi kuitenkin käydä niin, että biohiili jää ikuiseksi tulevaisuuden lupaukseksi. Silloin pitää olla mahdollista käyttää Hanasaaren (ja Salmisaaren) voimalaitoksissa pelkkää pellettiä.

Samaan aikaan energian kulutus on Helsingissä kuitenkin kääntymässä laskuun. Kaukolämmön tarve tulee vähenemään, mikäli rakennusten energiatehokkuus paranee suunnitellusti, talvet lämpenevät ilmastonmuutoksen edetessä ja nollaenergiatalot valtaavat alaa. Näin yhdeksi mahdollisuudeksi tulee, että uusia voimalaitoksia ei tarvita lainkaan ja vanhojakin voidaan sulkea.

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto voisi säilyä Vuosaaren nykyisissä voimalaitoksissa ja Salmisaaressa, jotka kaikki muutettaisiin toimimaan 100 prosenttisesti biomassalle tai biokaasulle. Energiansäästöön ja hukkalämpöpotentiaaleihin investoidaan kunnolla eikä uutta jättivoimalaa rakenneta. Hanasaari pistetään kiinni tai siitä tehdään maailman suurin biohiililaitos. Lisäksi tarvitaan nollaenergiataloja, lämpöpumppuja ja tuulisähköä sekä lämmön ja sähkön uutta hinnoittelua.

Kaikkein paras uutinen on tämä: Helsinki voi tiputtaa päästönsä vuoteen 2050 mennessä nollaan kaikissa eri vaihtoehdoissa. Rakennettiin Vuosaareen uusi monipolttoainevoimalaitos, investoidaan Hanasaareen tai panostetaan energiansäästöön ja päästöjen vähentämiseen. Tärkeintä on kuitenkin valita sellainen vaihtoehto, jossa Helsingin Energia pääsee mahdollisimman nopeasti ja kustannustehokkaasti eroon fossiilisten polttoaineiden käytöstä ja asettaa vuosittaiset tavoitteet päästövähennyksille.

Sama pohdinta on edessä monilla muillakin energiayhtiöillä ympäri Suomea. Yksi asia on kaikkialla varmaa. 2010-luvulla ei ole varaa suunnitella yhtään energialaitosta, joka tarvitsee toimiakseen fossiilisia polttoaineita tai turvetta. Emme voi myöskään rakentaa energiatulevaisuutta pelkän biomassan varaan. Tarvitsemme siis monipuolisen paletin energiansäästöä, bioenergiaa, tuulivoimaa, maalämpöä ja aurinkoa. Mahdollisuuksia on, jos niihin halutaan tarttua.

Leo Stranius

Leo Stranius on Luonto-Liiton toiminnanjohtaja ja ympäristöbloggaaja. Hänen ajatuksiaan voi seurata osoitteesta www.leostranius.fi