T&T Energiablogi: Helsingissä kaikki tiet vievät kohti uusiutuvia

Leo-StraniusAloitin tällä viikolla Tekniikka & Talous -lehden Energiablogin kirjoittajana.

Ensimmäinen kirjoitukseni julkaistiin ke 6.2.2013 otsikolla Helsingissä kaikki tiet vievät kohti uusiutuvia.

”Yksi asia on kaikkialla varmaa. 2010-luvulla ei ole varaa suunnitella yhtään energialaitosta, joka tarvitsee toimiakseen fossiilisia polttoaineita tai turvetta.”

Alla kirjoitus kokonaisuudessaan.

Helsingissä kaikki tiet vievät kohti uusiutuvia

Osallistuin hiljattain Helsingin Energian Hanasaaren voimalaitoksessa järjestettävään työpajaan, jossa mietimme kaupungin tulevia energiaratkaisuja. Asiat konkretisoituvat ihan toisella tavalla paikan päällä voimalaitoksessa. Retkestä Hanasaareen voi lukea myös Helsingin Energian Uutta voimaa -blogista. Aiemmin olen ollut tekemässä vastaavaa tulevaisuuspohdintaa myös Vuosaaren voimalaitoksessa.

Helsingin Energia on pyöritellyt suunnitelmissaan alustavasti kahta eri vaihtoehtoa: Rakennetaan Vuosaareen uusi monipolttoainevoimalaitos, joka käyttää noin 80 prosenttia biomassaa tai investoidaan Hanasaaren ja Salmisaaren voimaloihin siten, että laitoksissa voidaan käyttää noin 40 prosenttia biomassaa, käytännössä pellettiä. Asiasta on tarkoitus päättää lopullisesti kaupunginvaltuuston toimesta vuonna 2015.

Hanasaaren voimalaitoksessa pohdimme kolmea tulevaisuuskuvaa. Yksi vaihtoehto oli miettiä tilannetta, jossa kaupunginvaltuusto on päättänyt rakentaa Vuosaaren uuden monipolttoainevoimalaitoksen. Toinen vaihtoehto oli visioida tulevaisuutta, jossa Hanasaari oli päätetty säilyttää. Kolmas vaihtoehto mallinsi kaupunkia, jossa ei päätetty energiaratkaisuista tarkemmin yhtään mitään.

Helsingin Energian tavoitteeksi on asetettu hiilineutraalisuus vuoteen 2050 mennessä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että mahdollisen Vuosaaren uuden monipolttoainevoimalaitoksen tulisi toimia 100 prosenttisesti uusiutuvilla. Tämä on mahdollista, mutta nostaa investointi- ja käyttökuluja. Lisäksi biomassan saatavuus voi olla riskitekijä. Toisaalta Vuosaaren uusi laitos mahdollistaisi Hanasaaren ja mahdollisesti Salmisaaren sulkemisen. Näin kaupungille vapautuisi arvokasta tonttimaata kantakaupungista. Lisäksi työryhmässä ideoitiin, että uudessa voimalaitoksessa voitaisiin käyttää biokaasua.

Päästövähennystarve tulee joka tapauksessa tulevina vuosikymmeninä olemaan niin kova, että 40 prosentin osuus uusiutuvia ei Hanasaaressa ja Salmisaaressa pidemmän päälle riitä. Apuun voisi tulla biohiili. Uusiutuvien osuuden nostaminen Hanasaaressa vaatisi joka tapauksessa investointeja varastointiin ja logistiikkaan. Biohiili olisi kuitenkin siitä hyvä, että se saattaisi soveltua hiilen korvaajaksi sellaisenaan ja varastointikin olisi pellettiä helpompaa. Voi kuitenkin käydä niin, että biohiili jää ikuiseksi tulevaisuuden lupaukseksi. Silloin pitää olla mahdollista käyttää Hanasaaren (ja Salmisaaren) voimalaitoksissa pelkkää pellettiä.

Samaan aikaan energian kulutus on Helsingissä kuitenkin kääntymässä laskuun. Kaukolämmön tarve tulee vähenemään, mikäli rakennusten energiatehokkuus paranee suunnitellusti, talvet lämpenevät ilmastonmuutoksen edetessä ja nollaenergiatalot valtaavat alaa. Näin yhdeksi mahdollisuudeksi tulee, että uusia voimalaitoksia ei tarvita lainkaan ja vanhojakin voidaan sulkea.

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto voisi säilyä Vuosaaren nykyisissä voimalaitoksissa ja Salmisaaressa, jotka kaikki muutettaisiin toimimaan 100 prosenttisesti biomassalle tai biokaasulle. Energiansäästöön ja hukkalämpöpotentiaaleihin investoidaan kunnolla eikä uutta jättivoimalaa rakenneta. Hanasaari pistetään kiinni tai siitä tehdään maailman suurin biohiililaitos. Lisäksi tarvitaan nollaenergiataloja, lämpöpumppuja ja tuulisähköä sekä lämmön ja sähkön uutta hinnoittelua.

Kaikkein paras uutinen on tämä: Helsinki voi tiputtaa päästönsä vuoteen 2050 mennessä nollaan kaikissa eri vaihtoehdoissa. Rakennettiin Vuosaareen uusi monipolttoainevoimalaitos, investoidaan Hanasaareen tai panostetaan energiansäästöön ja päästöjen vähentämiseen. Tärkeintä on kuitenkin valita sellainen vaihtoehto, jossa Helsingin Energia pääsee mahdollisimman nopeasti ja kustannustehokkaasti eroon fossiilisten polttoaineiden käytöstä ja asettaa vuosittaiset tavoitteet päästövähennyksille.

Sama pohdinta on edessä monilla muillakin energiayhtiöillä ympäri Suomea. Yksi asia on kaikkialla varmaa. 2010-luvulla ei ole varaa suunnitella yhtään energialaitosta, joka tarvitsee toimiakseen fossiilisia polttoaineita tai turvetta. Emme voi myöskään rakentaa energiatulevaisuutta pelkän biomassan varaan. Tarvitsemme siis monipuolisen paletin energiansäästöä, bioenergiaa, tuulivoimaa, maalämpöä ja aurinkoa. Mahdollisuuksia on, jos niihin halutaan tarttua.

Leo Stranius

Leo Stranius on Luonto-Liiton toiminnanjohtaja ja ympäristöbloggaaja. Hänen ajatuksiaan voi seurata osoitteesta www.leostranius.fi

Yksi kommentti artikkeliin ”T&T Energiablogi: Helsingissä kaikki tiet vievät kohti uusiutuvia”

  1. Älä kuvittelekaan että kaukolämmön tarve vähenee.

    – helsingin taloista huomattava osa on 100 vuotta vanhoja ja niitä Jugend-taloja ei pilata puolen metrin villakerroksella.

    – Sähkön tarve vain lisääntyy ja varsinkin talvella. Mikä on säätövoima, kesällä 7000 MW ja pakkasella 15 000 MW. Ainoa säätövoima on CHP

    – Energiatehokkaita taloja ei tehdä pitkään. kaikki hometaloja (poikkeus VTT:n tutkijan oma talo, muilla ei tieto riitä)

    – 1/3 lämmöstä menee kuumaan veteen. Se ei lämpiä läppärin hukkalämmöllä.

    -Kun kodinkoneiden sähköntarve eli hukkalämpö vähenee, läämitystä taas tarvitaan. Tietokilpailukysymys: Mikä on halvin tapa hankkia passivitalo? Osta mikä talo tahansa, vie sinne 15 plasmatelevisiota ja pidä niitä aina päällä. Täyttää kaikki määritelma vaatimukset.

Kommentointi on suljettu.

Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin