Ekoisi: Lasten suuri lelukirja: Myynnissä aseita

Postilaatikosta kolahti tällä viikolla Lasten suuri lelukirja.

Kirja oli postitettu meille minun nimelläni. Osoitelähteenä oli Väestötietojärjestelmä.

Kirjan tavoite on vakuuttaa lapset ja heidän vanhempansa lelujen tarpeellisuudesta ja lisätä joulun alla lelujen myyntiä. Kirjassa on myytävänä yli 120 sivua kummallisia vekottimia.

Herää kuitenkin kysymys: Mitä leluja vähän yli yksivuotias tarvitsee? Eikö tavalliset kodin tavarat riitä virikkeeksi?

Pitääkö tosiaan olla legoja, Annoying Monsterita, Shnookseja, Hugmeezejä, Hugoja, Barbapapoja, My Little Ponyja, Brioja, Angry Birdsejä, Fruit Ninjoja, Junior Drivereita, World of WarCraft- ja Star Wars-leluja, Transformerseja ja monia muita?

Aikaisemmin olen kirjoittanut leluista tänne: Kuinka paljon yksivuotias tarvitsee leluja?

Lasten suuressa lelukirjassa on myynnissä jopa leikkiaseita. Esimerkiksi Nerfin Dart Tag Snapfire 8 on puoliautomaattinen, kädessä pidettävä, salamannopeasti laukaiseva Dart Tag -blaster ase. Pitäisikö tuollainen saada yksivuotiaallemme?

Mielestäni ei. Kodin tavalliset tavarat ja mielikuvitus riittävät tässä vaiheessa vallan hyvin. Meidän tapauksessa lapsi tykkää leikkiä kaikkein eniten pölynimurilla, harjalla ja räteillä. Lisäksi innostusta herättävät hiekkalaatikolla haravat ja lapiot – puhumattakaan luonnon antimista, kuten oksista, hiekasta ja kivistä sekä tippuneista lehdistä.

Ylimääräiset lelut kuluttavat luonnonvaroja, maksavat ja vievät tilaa. Kaiken lisäksi ne herättävät lapsessa turhia tarpeita ja haluja. Puolisoni muisteli, kuinka oli lapsena innoissaan ympyröinyt Lasten suuresta lelukirjasta haluamiaan leluja.

Miksi hyväksymme sen, että lapsillemme yritetään tuputtaa moista roskaa?

Älä osta mitään -päivää vietetään 30.11.2012. Alla kutsu osallistua Kultaisen Ostoskärryn Seurakunnan Pyhiinvaelluksen suunnitteluun.

Sinä olet tuote, ja maailma on alennusmyynti!

Te uskossa vahvat lampaat, liittykää laumaan joka kulutuskriittisen satiirin keinoin vaeltaa Helsingin pyhimpiin ostostemppeleihin ylistämään markkinavoimien näkymätöntä kädenojennusta! Kultaisen Ostoskärryn Seurakunta on enemmän kuin parodia uskonnollisesta hihhuliryhmästä, se säteilee mainonnan voimallisen sanan kirkkautta kuin kuuden metrin led-taulu!

Vanhurskauden paloa himmentää kuitenkin luototon uhka! Älä Osta Mitään -päivä uhkaa kahlita 30.11.2012 uskollisten maksuvälineet paratiisillisten heräteostosten arvonannon ulottumattomiin! Meillä on kuitenkin korkeimman kanta-asiakkuuden voima puolellamme, ja sen velvoittamana teemme jälleen pyhiinvaelluksen osoittamaan kysynnän vanhurskautta tarjonnan yltäkylläisyydelle! Tule mukaan kertomaan ostovoimaiselle Suomelle, kuinka vain antaumuksellisen kulutuksen kautta meille suodaan omanarvontunne sekä yhteiskunnallinen hyväksyntä.

Kultaisen Ostoskärryn Seurakunta kokoontuu ennen pyhiinvaellusta hiljentymään mainoskatalogien ääreen sekä suunnittelemaan tulevaa ÄOM-herätysmarssia Helsingissä, M-Cultin toimistossa (Hämeentie 28) 5.11.2012 klo 17-20. Aiempi tietämys yhteiskunnallisesta katuteatterista ei ole tarpeen, tärkeintä on mielipuolisentulenpalava usko ajamaamme asiaan.

Ostan sen!

”Jos ei sitä nyt osta, tulisiko sitä koskaan ostettua mitään?” -Forum

Edelliset Ekoisi-kirjoitukset ovat luettavissa täältä.

2 kommenttia artikkeliin ”Ekoisi: Lasten suuri lelukirja: Myynnissä aseita”

  1. No no… eivät mainostajat sentään tee erikseen lelukirjoja eri ikäisille lapsille. Teille tulee tuo samainen opus vielä kymmenenkin vuoden päästä ja silloin tuskin pölynimuri on enää se suosikkilelu.

    Lelukirja tulee nimelläsi eikä lapsen nimellä, jotta voit heittää sen suoraan paperinkeräykseen. Meillä lelukirjat luetaan puhki. Vaikka paha kapitalisti haluaa kasvattaa myyntiä, niin lapsille lelukirja on ennen kaikkea kuvakirja, jota katsellaan. On aika paljon kiinni aikuisten asenteesta, miten lapset ko. opukseen suhtautuvat.

  2. Heippa taas Leo ja kiitokset hyvästä keskustelunavauksesta! Sehän on päivänselvä juttu, että 1-vuotias ei tarvitse lelukirjojen tuotteita. Meillä astiakaappi on ollut taaperoikäisen paras virike. Siellä kelpaa penkoa, kun vanhempi häärää keittiössä!

    Leluongelma saa kuitenkin uusia sävyjä, kun lapsi saa ikää. Perheeseeni tuli tuo samainen lelukirja, mikä teillekin. 6-vuotias ei avannut koko kirjaa, 4-vuotias osoitti suurta suosiota ja vauva halusi todennäköisesti repiä sen. Minusta olisi hienoa, että lapsistani tulisi jokseenkin immuuneja kaikelle mainonnalle. Olisi upeaa, jos he oppisivat saamaan nautintoa vaativimmista asioista kuin rahan iskemisestä sinne ja tänne. Olen kuitenkin nykyisellään vakuuttunut, että immuuniksi mainonnalle tullaan siten, että lapsi saa kohdata mainosten, lelukirjojen ja krääsän maailman omaehtoisesti, mutta aikuisen lempeällä opastuksella.

    Minusta ei ole mitään pahaa, jos lapsi saa nautintoa kauniiden kuvien katselusta enkä näe siinäkään mitään pahaa, että lapsi ympäröi lelukirjasta tavaroita, joista hän haaveilee. Haaveillaanhan me aikuisetkin milloin mistäkin.

    Mutta miten lapseen onnistuisi istuttamaan jonkunlaisen käsityksen siitä, mikä on tarpeellista? No, se ei ole vielä välttämättä leikki-ikäisen kehitystehtävä. Tietyssä vaiheessa, mikäli lapsi käy jossakin vertaisryhmässä, leikit ja yhteistoiminnot perustuvat tiettyihin leluihin. Jos lapsen sulkee pois ryhmästä siten, että hänelle ei anneta ollenkaan kyseisiä leluja – meillä hittinä ovat Littlest Pet Shopit – hyvä tarkoitus voi kääntyä itseään vastaan. Mutta se on taas eri asia, tarvitaanko kyseisiä leluja kokonaisen sarjan verran vai riittääkö muutama.

    Tällä kokemuksella yritän luottaa kohtuuteen ja kohtuullistamiseen niin tavaran hankkimisessa kuin kulutuksesta puhumisessa. Jos aikuiset antavat lapselle viestin, että kulutus on perkeleestä ja lelukirjasta tehdään suuri numero*, voi homma alkaa saada suorastaan herätysliikemäisiä piirteitä. (Vaihdetaanpa vaikka edelliseen lauseeseen kulutus-sanan paikalle viina tai seksi.) Lopputulosta ei ole vaikeaa ennustaa.

    Iloisin terkuin Hanna

    * En väitä, että Straniuksen perheessä tehdään näin, se oli vain karrikoiva esimerkki. 🙂

Kommentointi on suljettu.

Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Seuraa minua Instagramissa